TheRat

Vapaa kuvaus

Aloituksia

33

Kommenttia

17966

  1. On hyvin normaalia, että kun argumentit loppuvat ja tuntee olevansa tukevasti häviöllä väittelyssä, hyökätäänkin vastapuolen kimppuun ja unohdetaan itse asia.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentum_ad_hominem

    Ja se on muuten ÄO.
  2. Mutta eihän nopeuksiin enää puututa. Jos ajat ylinopeutta ja olet sen verran puusilmä, ettet hidasta tolpan kohdalla, niin lasku tulee jossain vaiheessa perässä kotiin. Olettaen ettet ole varastetulla autolla liikkeellä.

    Kamerat valvovat juuri tasan sitä, mitä ne koulutetaan valvomaan. Yksikään huumekuski ei kameravalvonnassa pysähdy. Yksikään rattijuoppo ei jää kiinni. Yksikään vilkuton ei (ainakaan nykykameroilla) saa edes sakkoja.
  3. Lyhärit ovat ehkä kolmasosa sijoituksista, loput tulevat kuukausisäästöistä (joita hiljakseen olen kasvatellut aina taloudellisen tilanteen parantuessa, mutta eivätpä ne vieläkään kovin kummoisia ole).

    Näin jälkiviisaana, ei olisi pitänyt sijoittaa omaa rahaa asuntoon yhtään. Mutta sillä hetkellä se oli helpompi vaihtoehto. Ei tarvinnut takuumiehiä. :)
  4. Miksi ihmeessä? Ei suolaa edelleenkään levitetä kitkarengaskuskien takia. Me olisimme oikein iloisia, jos sitä levitettäisiin vähemmän.
  5. Hienoa, Tapsakin on tajunnut, etei Ontologinen argumentti perustu mihinkään. Hyvä lähtökohta. Kohta tuo vielä tajuaa mihin se johtaa... :)
  6. Muuhun roskaan en kyllä puutu, mutta tuo väite on yksinkertaisesti virheellinen:
    > 7 päivää = 0.19165 vuotta
    0,19165 vuotta = ~70 päivää.

    Noh, puutun kuitenkin. Olet täysin väärässä, koska 20/4=5,2.
  7. Onneksi töitä riittääkin 8 h/vrk eikä tarvitse maksella mitään sivukuluja palkkakulujen lisäksi.

    Aika normaali tuntihinta remppafirmalle. Itse en tietysti tuolla hinnalla vielä liikahtaisi.
  8. Kyllä siinä perää on. Rekan renkaat ulottuvat urien ulkoreunoista ulkoreunoihin. Henkilöauton renkaat taas keskeltä keskelle. Kyllä ne urat silloin ovat henkilöautosta tulleet.

    Nastarenkaat eivät ainakaan vähennä urautumista, mutta kyllä sitä varmaan tapahtuisi renkaasta riippumatta. Suolausta pitäisi vähentää, mutta kun raskas liikenne...
  9. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/10/juha-salmi-saksassa-korjataan-putket-vartin-tarkkuudella-ja-tehokkuudella

    Siinä oli monta pointtia siitä, miksi vastaavia putkiremontteja ei pahemmin Saksassa tehdä. Tärkeimpänä varmaankin tuo omistussuhteen eroaminen. Ja sitä myötä ero vastuussa. Sanoisin että malli meillä parempi.
  10. Taitaa nykyään vaatimus olla tonni per neliö tuota kantavuutta, ettei tuo nyt niin paljoa vielä ole...

    Mutta itse asiaan:
    1. Jos jossain on lumiesteitä, niin ainut keino pudottaa niiden takaa on kiivetä katolle ja poistaa lumi siten.
    2. Jos katossa on jossain kohtaa jiiri, taitaa ainut keino olla kiivetä sinne ja pudotella sieltä pois.

    Meillä on pahimpana talvena ollut jiirin kohdalla noin 1,5 metriä luhnta. Ei vielä kantavuusongelma, mutta olihan se ehkä hyvä poistaa että sulamisvesillä on parempi väylä valua....
  11. Q5 julkaistaan varmaan kohta, kyllä siinä se -70% näkyy, ja sehän on korkeintaan puolet todellisesta rommista, eli 140 prossaa on ainakin hinta tippunut... :)

    Vähän tällaista nollapeliä tämä on vielä tässä vaiheessa. Jossain vaiheessa siitten siirrytään normaalimpaan 3% vuodessa nousuun, tms.

    Ai niin, ei kannata käydä katsomassa niitä euromuutoksia noiden tilastojen takana. Tulee tuhnulle suru puseroon...
  12. Yhdessä saksalaistutkimuksessa on vuonna 2008 havaittu kohonnutta syöpää pikkulasten keskuudessa ydinvoimalan läheisyydessä. Missään muussa tutkimuksessa tuota ei ole havaittu. Miksiköhän?
  13. Ennen Wanhaan ilmanvaihto perustui takkaan / leivinuuniin. Talvella se olikin riittävää, eikä kosteusrasite juuri haitannut.

    Sitten tuli sisävessat, suihkut, sisäsaunat ja ongelmat. Onneksi eristekerrokset olivat sen verran ohuita, että seinä oli lämmin ulkoreunaan asti ja rakenteet useimmiten kuivuivat niin nopeasti, ettei homeongelmia tullut. Ainakaan ennne kuin lapset olivat teini-iässä ja suihkussa piti käydä joka päivä...

    Jos rakenteissa olisi ollut toimiva höyrysulku (ja paino sanalla toimiva), niin vastaavaa ongelmaa ei olisi tullut. Sisäpuolinen kosteus olisi pysynyt hivenen kauemmin korkeana - varsinkin kesäisin, mutta toisaalta korkeintaan sisäpinnoite olisi siitä kärsinyt. Helppo vaihtaa, jos tulee ongelmia. Vanhaan taloon vain on hyvin vaikea tehdä kunnollinen höyrysulku...

    Tärkeintä kosteusongelmien torjunnassa on estää kosteuden muhiminen rakenteissa. Siihen on olemassa kaksi tapaa: estää kosteuden kulkeutuminen sinne tai poistaa se mahdollisimman nopeasti. Vanhat rakennukset lähtivät hakemaan molempia (ei vettä sisällä, ohuet seinät), uusissa pyritään ehkäisemään ensimmäistä kahdella tavalla (toimiva ilmanvaihto + höyrysulkumuovit).

    Periaatteessa varmin ratkaisu olisi höyrysulkumuovi, ohut eristekerros, kunnon koneellinen ilmanvaihto ja ulkovessa.
  14. Vaikea on esittää kunnollisia lukuja. Voidaan esittää vain tietoa siitä missä ollaan ja arvauksia siitä missään oltaisiin ilman EU:ta.

    Sen nyt jokainen myöntää, että EU:n aikana hyvinvointi on parantanut tässä maassa enemmän kuin ehkä kertaakaan historian aikana. Olisiko se parantunut yhtä paljon ilman EU:ta? En usko, mutta eihän sitä voi tietää. Paljon toki riippuu omista päättäjistämme.
  15. Näinhän he ovat. Eihän Kruunu heidän kannaltaan surullinen valuutta olekaan, vaan meidän kannaltamme. Tekee kanssakäymisen ruotsalaisfirmojen kanssa hankalaksi ja kalliiksi.

    Tarkoitin siis, että varis1 -nimimerkin mainitsemat hyvät puolet ovat toki tosia, mutta eivät niin merkityksellisiä kuin muut hyödyt.
  16. Käsittääkseni nimimerkki "miem" ehdottikin, että lakia muutettaisiin.

    Johan nyt suurin osa kuskeista pyrkii ajamaan tikkarin mukaista nopeutta, riippumatta siitä, mikä on turvallista tai järkevää (lopuista suuri osa ajaa aina samaa nopeutta, maantiellä 90, taajamissa 60).

    En väitä että ehdotettu lakimuutos olisi hyvä idea. Tahallinen kiusanteko kyllä voitaisiin kieltää (taitaa olla jo kielletty, mutta sitä valvotaan vielä huonommin kuin nopeuksia).
  17. Niin, sitä kai kutsutaan kysynnän ja tarjonnan laiksi...

    Ostajien väheneminen keskimäärin laskee hintoja ja pidentää myyntiaikoja. Tai siis laskisi. Mutta kun edelleenkin tässä maassa on kovin vaikea pärjätä ilman asuntoa. Tulee talvella vilu. Siksi niitä ostajia aina on. Kyse on vain siitä, onko ostajia niille kalleimmille kohteille. Usein ei ole. Sitten niitä ei myydä.
  18. Yleensä joutuu reaalikorkoa maksamaan joo, mutta tässä on jo vuosia menty siinä poikkeuksellisessa tilanteessa, että reaalikorko on ollut miinuksella. Samalla kun tuhnut ovat odotelleet (edelleen) rommia...

    Mutta jos ihan tarkkoja ollaan, niin velallista kiinnostaa enemmän ansiotason kehitys suhteessa korkoihin. Matala inflaatio on sinänsä hyvä velalliselle, kun rahaa jää enemmän käytettäväksi lainanhoitoon. Ongelma on siinä, että palkankorotukset seuraavat yleensä jollain tasolla inflaatiota - tosin viiveellä.

    Toisaalta, yksittäisen henkilön palkkakertymää tutkittaessa, suurin osa korotuksista ei ole yleiskorotuksia, vaan esimerkiksi tehtävien vaihtoon liittyviä korotuksia. On toki niitä, jotka aloittavat kaupan kassalta ja lopettavat kaupan kassalta, mutta suurin osa ihmisistä lähtee opiskelijana/harjottelijana liikkeelle ja lopettaa asiantuntijana, päällikkönä, johtajana tai ainakin vanhempana virkamiehenä. Jopa siellä kaupan kassalla tulee ikälisiä niiden 0,2 prossan vuosikorotusten lisäksi.

    Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lainanhoitokulut pienenevät suhteessa palkkaan koko ajan, riippumatta siitä, miten korot elävät tai inflaatio laukkaa. Vain nopeus, jolla tätä tapahtuu, vaihtelee. Toki satunnaisia taantumia voi tulla (korko pomppaa 5%-yks ylöspäin muutamassa kuukaudessa), eivätkä tietenkään kaikki voi saavuttaa keskimääräistä urakehitystä.

    Mutta kyllä täytyy hehkuttaa tilannetta. Korko alle 0,5 prosentin kokonaiskorolla ja sijoituksista helposti 20% tuottoja viimeiset pari vuotta.
  19. Ei se niin äkkiä käänny huonommaksi, ettei niitä sijoituksia ehtisi purkaa. Ylimääräisiä lyhennyksiähän saa halutessaan tehdä ilman kuluja niin paljon kuin rahaa riittää (ellei ole ottanut jotain viiden vuoden kiinteää vastaan, kun pankki tarjosi niin "edullisesti").
  20. Sen verran olet oikeassa, että esimerkiksi minä käytän lyhennysvapaita (olen käyttänyt jo jonkin aikaa) ja käyn lomilla. Jopa ihan ulkomaanlomilla. Toki vain muutaman kerran vuodessa.

    Kävisin minä kyllä lomilla, vaikken lyhennysvapaita käyttäisikään. Mutta sitten olisi huomattavasti vähemmän rahaa sijoituksissa. Toisin sanoen, minun lyhennysvapaani päätyvät sijoituksiin. Ei tässä viitsi kulutuksesta pahemmin tinkiä.
    21. 894 / 899
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt