Vapaa kuvaus

Aloituksia

245

Kommenttia

4554

  1. Kaikenkaikkiaan asiantuntijat ovat siis sillä kannalla, ettei lakia ole syytä muuttaa. MOT.
  2. "Mikä on ihmispopulaatiolle parempi on eri tason kysymys kuin tappaa ihminen jo ennenkuin hänellä on mahdollisuus puolustaa omaa olemassaolon oikeutusta."

    Tämänlaatuinen kommentti vie keskustelun aina elämän raja-alueille jotka on jo lähtökohdiltaan arvolatautuneita ja asiaan sotkeutuu uskomuksia, jokainen lataa niitä tietenkin oman maailmankäsityksensä mukaisesti.

    Jos nyt ihan tosiasioita vain tarkastelellaan, siittiö ja munasolu eivät ole omasta tahdostaan "päättäneet" yhtyä, päättäneet omasta elämästään saati sen oikeutuksesta. Siittämistapahtuma sellaisena että siitä kehittyy oikea yksilö ja ihminen on enemmän tai vähemmän sattuman kauppaa. Riippuuu siitä missä kohtaa munasolu kulkee ja onko siittiöt elinkelpoisia - muun muassa. Sattumasta kertoo jo se, että suuri osa hedelmöitetyistä munasoluista poistuu kehosta. Sureeko joku näiden poistuneiden solukoostumien kohtaloa? Entä poisheitettyjen alkioiden, jotka on jääneet yli hedelmöityshoidoista?

    Joku muu tekee päätökset siittämistapahtumasta eli seksistä muutenkin. Jonkun muun pitää tehdä myös päätökset siitä että haluaako tai pystyykö kasvattamaan kehossaan uutta elämää ja onko valmis sen vaatimiin uhrauksiin. Vapaaehtoinen äitiys sisältää siihen uhraukseen valmistautumisen, siihen on kasvanut kun lapsi on toivottu. Yleensä sitä uhrautumista vaativat toisilta ne, jotka eivät itse joudu kantamaan mitään vastuuta mistään. Jo oman kehonsa terveyden vaarantaminen on yksi raskauden edellytys.

    Jos otetaan esimerkkinä vaikka raiskaus. Siinä mies on "päättänyt" raiskata naisen. Onko hän päättänyt myös saattaa alkuun uuden elämän vai onko se vahinko, jos nainen tuleekin raskaaksi? Vai onko raskauden alkaminen Jumalan tahto? Siinähän tapauksessa myös raiskaus on Jumalan tahto, koska raskaus ei olisi alkanut ilman raiskausta. Silloin kannattaisi miettiä, millaiseen Jumalaan oikeastaan uskoo.
  3. "Mikä on ihmispopulaatiolle parempi on eri tason kysymys kuin tappaa ihminen jo ennenkuin hänellä on mahdollisuus puolustaa omaa olemassaolon oikeutusta. Puhutaan siis eri asioista, ylikansoituksesta ja elämän päättämisestä."

    Kyllähän täällä keskustelupalstalla asiat sotkeutuvat toisiinsa paljonkin. Mutta liikakansoitusta estää nimenomaan ehkäisy, elämän estäminen ja sitähän kirjoittaja tietenkin tarkoittaa, jos oikein ymmärsin. Abortti on vasta se toissijainen, hätäratkaisu. Kylmä tosiasia kuitenkin on, että jos ei abortteja olisi tehty noin 40 miljoonaa vuosittain, olisi maapallo jo tuhoutunut tai tämä väestöpaljous joka tapauksessa kuollut nälkään. Jokainen abortin hyväksyvä kannattaa myös ehkäisyä. On kärjistettyä (aborttikeskustelussa sitä on niin paljon) sanoa, että abortin hyväksyjät pitäisivät kuitenkaan sitä pääasiallisena keinona hillitä väestönkasvua. En tiedä esim. Kiinan tilanteesta. Eikö sielläkin kuitenkin ole ehkäisy se pääasiallinen keino ja pakkoabortit sitten valtion keino laittaa ne kuriin, jotka eivät ymmärrä yhden lapsen politiikkaa. Jotkut yrittävät lisääntyä, vaikkei ymmärrys riitä käsittämään ongelman laatua.

    Ehkäisyä ei ole pystytty viemään tehokkaasti niihin maihin, missä sitä juuri tarvittaisiin koska nimen omaan se kristillisyys ja paikalliset taikauskot estää kunnollisen äitiysturvallisuuden. Siksi turvaudutaan itsetehtyihin abortteihin tai lapsenmurhaan kun ei muuta keinoa enää ole. Amerikkalaiset oikeistopoliitikot panevat kynsin hampain vastaan, ettei YK voisi tehdä ehkäisy- ja äitiysterveystyötä koska lisääntymiseen liittyy niin paljon tätä arvokeskustelua.

    Seurauksia näemme nyt sitten pakolaisongelmana. Ongelmat siirtyvät niihin maihin, ja niiden maiden ratkaistaviksi, jotka osaavat ne ratkaista. Ja yksi ratkaisu on nimen omana laillinen abortti, joka turvaa jotenkin huono-osaisuuden riistäytymisen käsistä. Aborttikieltomaiden ongelmat siirtyvät vain abortin sallivien maiden hoidettaviksi, mistä osoituksena aborttiturismi jne.
  4. Nimimerkille

    "kunhan vastaan"

    Tietääkseni ja lähteiden mukaan nykyisenkaltainen äitiysneuvolatyö alkoi Arvo Ylpön aloitteesta, eikä keksintö ole alkujaan ihan suomalainen. Näin ainakin äitiysneuvolan historiasta kerrotaan useilla sivuilla. On tietenkin hieman kiusallista, että juuret suomalaiseen äitiysneuvolatoimintaan on nimenomaan Natsi-Saksassa, mistä Ylppö sai paljon vaikutteita ja oppia ja veljeili natsien kanssa, mutta niinhän oli tapana, kun Saksa edusti huippua silloin monessa asiassa. Aina jotain hyvää, vaikka paljon pahaa, vai mitä?

    https://www.thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/lastenneuvolatyon-perusteet/lastenneuvolajarjestelma/historia
    http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ait_neuv.html
    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/04/27/neuvola-jarjestelma-kaikkien-aikojen-paras-suomalainen-keksinto

    Ilmeisesti pidät neuvolajärjestelmän alkuna sitä hetkeä, jolloin diakonissat tulivat mukaan kuvioon. En kyllä ihan ymmärrä miksi pidät neuvolatoiminnan alkuna juuri kierteleviä hoitajia tai korostat kristillisyyttä. Kristinuskohan ei ollut valinta, vaan vallitseva sosiaalinen pakko, uskonnonvapautta ei ollut. Kaikki mitä suunnilleen vuoteen 1900 tai yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen mennessä yleensä on tapahtunut, on ollut "kristillistä". Onhan lapsenpäästäjätoiminta hieman eri asia kuin neuvola, johon äidit tulevat raskauden alkuvaiheessa. Lapsenpäästäjiä on ollut aikojen alusta, niin kauan kuin on synnytyksiä ollut. Linkitin tänne joskus 1600-luvun lapsenpäästäjätoiminnasta ja millaista oli suhtautuminen aborttiin ja ehkäisyyn jne. Suomessa kaikki toiminta, koulutuksesta ja väestökirjanpidosta lähtien on perustunut "kristillisyyteen" sillä kirkko piti ennen valtaa, ennen kuntien ja valtioiden erkaantumista uskonnosta. Kristillinen on ollut mukana kaikessa, niin hyvässä kuin pahassa, koska se on ollut yhtenäiskulttuuria, missä ei oikein muuta maailmankäsitystä sallittukaan.

    Historiaa ei voi lukea niin, että kaikki hyvä tulee kristillisyydestä, tai se kristillisyys olisi edustanut välttämättä aina kovin moraalista, mitä tuo esimerkki Natsi-Saksastakin osoittaa. Luin joskus Hitlerin viime hetkistä kertovan kirjan, joka oli koottu lähinnä niiden asiakirjojen perusteella, mitä liittoutuneet löysivät bunkkerista Hitlerin kuoleman jälkeen. Hitler eräässäkin paperissa luovutti kolmannen valtakunnan johdon seuraajallee, jolle toivotti Jumalan siunausta ja totesi että Jumala on natsien puolella. Eli hyvin kristillinen Hitlerkin sitten tämän mukaan oli. Katolilainen, mikäli näitä vanhoja kuvatodisteita on uskominen.

    https://spagmonster.files.wordpress.com/2012/01/pope-benedict-nazi-salute.jpg
    http://etkirja.pp.fi/Hiter&Pope.png
  5. Kyllä tämä D-päivystyspostaus ihan epikriisistä käy.