demeter1

Vapaa kuvaus

Aloituksia

0

Kommenttia

6837

  1. Juuri noin ajattelen itsekin, Ano 00.24 ja oikeastaan ihmettelen tuota "syytöstä" , että kertomalla vaivoistaan kuormittaa muita.
    Onnellinen se, joka on tähän ikään päässyt ilman vaivoja tai onnistunut ne selättämään, mutta eikö voisi yhtä hyvin ajatella, että se, joka on terve kuormittaa muita terveydellään..))

    No, vitsi vitsi ! Mutta jos toisten vaivat kuormittavat, tulee kysyneeksi, että eikö hän, joka näin kokee, ole koskaan itse ollut tarvitseva tai saanut myötätuntoa osakseen.

    Tietysti meillä voi olla kokemuksia henkilöistä, jotka hallitsevat muita sairauksillaan, mutta eiköhän se ole sittenkin aika harvinaista ja meidän ikäiset tunnistavat kyllä tällaiset manipulointiyritykset ja sanoutuvat niistä irti, jos mahdollista.
    demeter1
  2. Ensi kertaa minäkin kuulin kissan diabeteksesta, Makriina. Ei kuulemma vierasta piikittelyä ja on selvästi hyötynyt insuliinihoidosta...
    Kiva että lopulta saat rokotuksen, Makriina, huomennahan se oli ?
    Sunnuntaina minäkin omani sain.
  3. Kiitos Ano ! Otan kehut vastaan, vaikka en ollenkaan tiedä ovatko ne ansaitut..))

    Mutta eikös me kaikki jo tässä iässä olla erilaisia ?
  4. Aivan Anot, noin minäkin sen miellän: erilainen. Ja nykyisin kun jokainen tahtoo olla erilainen, erottua muista..))
  5. No, minä olin perheen nuorin ja lahjattomin, Ano 18.43..)) Muut pärjäsivät koulussa, minä en. Tai olinhan minä keskitasoa, sisarukset olivat parempia.
    Tässä elämänvaiheessa tilit ovat jo tasoittuneet ja olen varmasti saanut heiltä sen arvostuksen, jonka olen ansainnut, enemmänkin.
    Aika armollinen Elämä sittenkin on - täältä "finaalista" katsoen..))
  6. Minulla taas oli oma karitsa. En osannut sille muuta nimeä keksiä kuin "karu". Se oli musta lammas (kuten ehkä minäkin meidän perheessä) ja hassua oli se, että myös sen kieli oli musta...
  7. Niin. Tuo edellinen oli siis minun - kuten arvata saattoi...
  8. Kiitos Makriina. Tuskin nämä minun murheeni isompia ovat kuin muidenkaan, minä vaan teen niistä aina numeron ! ..)) Kerron niistä siinä kuin muistakin kuulumisista ja jo se kertominen tunnetusti helpottaa, ainakin tulee hahmottaneeksi oman tilanteensa.
    Näin sitä kirjoittamisen tärkeyttä on meille perusteltu.

    Maisaa on moitittu paljon, ammatti-ihmisetkään eivät ole siihen tyytyväisiä. Itse olen oppinut noita tutkimustuloksia katselemaan ja joskus kyselemään tarkennusta sen merkintöihin. Palautetta siitä olen kyllä antanut ainakin kahdesti. Tuohon valikkoviidakkoon eksyy nuoremmatkin saati me, joilla ei ole samaa digiosaamista kuin nuoremmilla, eikä meiltä mielestäni edes sovi odottaa näiden uusien palvelukäytäntöjen omaksumista.
    Aina on myötäilty kun olen niistä sanallisesti valittanut, mutta eipä siitä mitään muutoksia seuraa.

    Hyvä kuulla veljestäsi ja hänen valinnastaan. Ja tietysti siitä, että löytyi hyvä hoitopaikka hänelle. Kotihoito ei tosiaan sovi kaikille ja muistaakseni nuo viisi kertaa päivässä käynnit ovatkin se raja, jossa suositellaan palveluasumiseen siirtymistä. Jos vain paikkoja löytyy...

    Outoa, ettet ole vielä saanut rokotusta. Minä sain molemmat viime sunnuntaina, ehdin varata ajan, ennenkuin se kävi hankalaksi. Olehan varovainen asioidessasi, vaikka näitä tervaskantoja oletkin...
    Omena päivässä kuulostaa hyvältä !..)) Olen tainnut syödä jo kaksi - varmuuden vuoksi..))
    demeter1
  9. Iltapäivää ! Olipa taas mukava lukea näitä turvallisen arjen kuvauksia ja nähdä, että "joillakuilla" on voimia säilyttää oma aktiivisuutensa ja tasapainonsa lisääntyvien uhkien keskellä.
    Vaikka oma olo ei ole häävi, yhteistä hyvää lisäävät teidän kirjoitukset ja parhaassa tapauksessa auttavat näkemään valoa omallakin kohdalla.

    Synkintä syksyä kai nyt eletään muutenkin, joskin lumentulo, vähäinenkin, valaisee maisemaa täälläkin.
    Yksi verikoe on vielä minulla jäljellä. Tänään piti taas olla aamulla syömättä ja juomatta ja hoippua puolikuntoisena labraan. Onneksi poika oli etätöissä, joten sain saattajan mukaan. Melkein saman tien tippuu näitä tutkimustuloksia Maisa-portaalin kautta luettavaksi. En vain millään jaksa googlata niitä . "Matala", "korkea" ja viitearvot saavat riittää minulle, kunnes lääkäri ne tulkitsee.

    Täytyy kai silti olla tyytyväinen hoitoon, minkä olen vaivoihini saanut. Pari tuttua maalla, Pirkanmaalla ja länsi-Savossa kertoivat omia kokemuksiaan julkisesta terveydenhoidosta, suoranaisesta ikäsyrjinnästä ja yleisestä piittaamattomuudesta.
    Pahalta kuulosti, vaikka molemmat kuitenkin lopulta saivat tarvitsemansa avun - kun jaksoivat sitä sitkeästi hakea. Entä jos eivät olisi jaksaneet ?

    Ihminen on ihmisen toivo ja jokainen meistä ansaitsisi tulla nähdyksi, kuulluksi ja hoidetuksi se on selvää, mutta taitaa olla niin, varakkaimmat ja äänekkäimmät tulevat jatkossakin olemaan vahvoilla kun kun hoitoresursseista kilpaillaan. Näin ennusti eräs tulevaisuudentutkija ja siihen on helppo uskoa.

    Synkkää tekstiä taas ! Mutta seepra ei pääse raidoistaan. Olen joskus vedonnut Juho- Kusti Paasikiveen, joka aina asioita pohtiessaan lähti siitä "huonoimmasta alternatiivistä".
    Sieltä kun pääsee vain ylöspäin ..))

    SkillaN kertoi tauluistaan. Omaa tuotantoa, muistelen. Minäkin olen vähän sisustanut !
    Minulla on paljon tauluja, jotka olen saanut lahjaksi, osa on tuttujen itseänsä maalaamia. Seinät eivät tahdo riittää ! Mieluisin katseltava on tällä hetkellä nuoremman poikani kuusivuotiaana maalaama koivumetsä !
    Alle kouluikäisinä kaikki lapset ovat vielä luovia. Yli kaksikymmentävuotiaista vain neljä prosenttia. Tämän muistan oppineeni jollakin luovuuskurssilla.

    Luovuudella on tietysti paljon alalajeja, jokainen meistä on varmasti jollakin tavalla luova - kun ollaan näinkin pitkälle päästy..))

    Hyvää illanjatkoa kaikille,
    demeter1
  10. Kiitos tuosta kaurislapsi-kuvauksesta, Ramoona..))Eiköhän nämä jouluaattona syntyneet ole aina erityisiä, merkistä viis !
    Mutta kiva kuulla näistäkin nuorista, joilla menee hyvin. Kun niin paljon puhutaan nuorten vaikeuksista, mielenterveysongelmistakin. Jokainen "onnistunut" nuori antaa toivoa muillekin ja sitä kai me kaikki tarvitsemme.
  11. Allekirjoituksetkin jäivät uupumaan ! Jalat toimivat, pää ei, näköjään. Eli nuo edelliset olivat siis minun...
  12. En edusta, palstan alaikäisiä, Ano 8.09. Olen kai näitä myöhäisherännäisiä, olin 30 kun esikoinen syntyi. Silloin se oli harvinaista, enää ei.
    Onnittelut sinulle jälkikasvustasi ! Paljon seurattavaa, monien mielessä ja sydämessä olet varmasti.
  13. Niin, Ano 17.00, avun tarpeessa taidamme kohta olla kaikki vajavaisen tietämyksemme kanssa. Arkijärki on jo menetetty luonnonvara näiden isompien asioitten hoidossa.
    Kai se kuitenkin palvelee meitä itseämme, saatamme saavuttaa sillä hetkellistä mielenrauhaa, mutta kovin isoon ääneen sillä ei kannattaisi ylvästellä.
  14. Sanos muuta, Makriina, onnekkaita olemme kun saamme jälkikasvuamme seurata. Minulla on pari tuttua, joilla ei ole lapsenlapsia, toisella parilla ei ole lapsiakaan. Jonkinlaista hiljaista alakuloa olen aistivinani heistä , kun me isovanhemmat joskus ajattelemattomasti hehkutamme isovanhemmuuttamme.
    Kyllä minä niin osaton olen ...)), Makriina, kun minulla ei ole koskaan ollut isovanhempia. Iltatähtenä synnyin, mutta isän vanhemmat sisaret varmasti toimivat minulle hyvinä korvikkeina. Isällä ja hänen vanhemmalla sisarellaan oli ikäeroa 20 vuotta.
  15. Kaksi poikaa, Ano 22.08, yhteensä neljä lastenlasta, iät kaksitoista, yhdeksän, seitsemän ja kuusi.
    Piti oikein tsekata nuo iät kun vuodet kuluvat niin nopsaan..))
  16. "Eikö hallitus voisi kysyä neuvoa joiltain viisailta ja tietäviltä ?" ihmettelee aloittaja.
    Luuletko etteivät he ole kysyneet ?
    Enkä nyt puhuisi mistään epäonnistumisesta vielä. Tämän päivän kyselytunnilla oppositio vuolaasti kiitti hallituksen toimia ja jäi se vaikutelma, että nyt tehdään työtä yhdessä maan turvallisuuden takaamiseksi.
  17. Tuo oli minusta aika hälyttävä uutinen, siis tuo miesten lapsettomuus. Mitä se kertoo meistä, siis tästä yhteiskunnasta, jossa miehet sitten ilmeisesti ovat aika heikoilla .
  18. Hyvä varoitus, Ano 19.51. Niinhän se pakkaa olla, että intoutuu liikaa, kun lopulta tuntee taas "elävänsä"..))
  19. Hyvältä tuntuu tosiaan Eliaana. Sinähän minua täällä varoittelit, että vanhalla kestää tuo palautuminen vaivoista..))
    Onpa sattuvasti sanottu, tuo perheesi lisääntyminen..)) Pojasta on polvi parantunut, eikö ?
  20. Voi kiitos Anot ! Kyllä nuo kehut taisivat nyt olla niitä kuuluisia säälipisteitä, kun olen täällä kirjoittanut vaivoistani..))
    Mutta jos nyt vähän toppuuttelen: en ole toimittaja, vaikka joskus takavuosina lehtiin kirjoittelin, eikä minulla ole korkeaa koulutusta, pari ammattitutkintoa vain. Ihan tavallinen takarivin tyyne siis, mutta se riittää minulle ja olen tyytyväinen jos joku pystyy viesteihini samaistumaan, saa niistä jotakin. Sitä olen kaikella kirjoittelullani hakenutkin: yhteyttä toisiin ihmisiin ja elämänymmärryksen lisääntymistä sitä kautta.
    Ano 17.00, muistutit vähäosaisista. Heistä olen kyllä kirjoittanutkin runoja pariin lehteen - kauan sitten. Vieläkin liikutun, kun niitä muistan..))

    Paloma tuolla rohkaisi korppista kirjoittamaan. Kannustus sopisi mielestäni meille kaikille, jos tuntee tarvetta ja halua siihen.
    Itse ajattelen, omalla kohdallani, että maailma on täynnä puhetta ja kirjoituksia, kuulijoista ja lukijoista on pikemminkin pulaa, eikä minulla ole mitään sellaista sanottavaa, mitä ei olisi sanottu moneen kertaan ja paljon paremmin kuin itse osaisin sanoa..))
    21. 2 / 342
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt