Vapaa kuvaus

Aloituksia

0

Kommenttia

7421

  1. Hyvä ehdotus, Hurskainen. Samaa mieltä: me olemme vapaita, ellemme muuten niin siellä mielen puolella..)) Harmi vaan että sitä vapauden käyttöohjetta, yleispätevää, meillä ei ole, joten eksyksissä taidamme monesti olla.
    "Sitä pahaa, mitä minä en tahdo, minä teen. Sitä hyvää mitä tahdon, minä en tee"...
    (Paavali)
    Näillä mennään ja yritetään pärjäillä...
    demeter1
  2. Iltapäivää ! Kyllä tuo brinkkalan ahkerointi kunniamaininnan ansaitsee. Ei minusta olisi.
    Vähän vähältä minäkin yritän paikkoja kohentaa mutta ellei ole vieraita tulossa, annan olla.
    Koen mieluummin sitä "kotihäpeää" - uusi sana minulle - kuin siivoan..))

    Nyt kun "puutuitte asiaan", Hil-la ja brinkkala niin olihan se aika rankka veto asiakaspalvelijalta tuo "omakuva yöpöydällä" - minua se kyllä vaan nauratti, naurattaa vieläkin. Jos nyt tilannetta analysoin niin taidan kallistua brinkkalan päätelmään - minun ulkoinen olemukseni ei suinkaan viesti arvokkuutta - kiitos vain brinkkala - vaan pikemminkin päinvastaista. Ellei nyt ihan arvottomuutta niin jonkinlaista huolettomuutta,
    minulle sopii sanoa.
    Ja totta, jos oma fiilis on hyvä näkee asiat paremmassa valossa kuin myrtsinä ollessa.

    Jankkaamiseksi nyt meni, mutta mitäpä tässä muutakaan..)) Kun ei oikein jaksa vakavoitua isojen asioiden äärelle.
    Eilen niistä tuli kälyn kanssa puhetta, eikä tarvinnut montaa repliikkiä vaihtaa ennen kuin tiukat äänenpainot saivat sijaa. Mietin, ovatko nämä tiukat kannanotot ja siihen liittyvä tylytys meiltä ikääntyneiltä naisilta todiste siitä, että meitä ei ole kuultu ? Ainakin käly kertoi kärsineensä siitä. Itsellänikin oli vaihe, jolloin julistaminen oli lähes ainoa tapani olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Häpeillen muistan tuota aikaa enkä tiedä, olenko vieläkään tuosta tavasta täysin päässyt.
    Eiköhän se ikä kuitenkin tasoita luonteen särmikkyyttä ja ymmärrys lisääntyy sen myötä ?
    Toivoa sopii.
    Eliaana joskus mainitsi katsoneensa (Teemalta) tuota Studio65. Minäkin seuraan sitä. Tämän päivän aihe on "Diagnoosi myöhäisellä iällä". Kiinnostaa kyllä minua. Veikkaan, että ADHD olisi päädiagnoosi minullekin - olinhan kouluaikanakin ainoa tyttölapsi, joka sai kotimuistutuksia. En ilkeillyt, mutta en myöskään pystynyt keskittymään opetukseen.
    Minulla oli myös lukihäiriö, mutta eipä tullut koskaan mieleen, että olisin tullut huomioon otetuksi "erilaisena oppijana". "Tyhmä" riitti silloin diagnoosiksi..))

    Tänä päivänä noita diagnooseja satelee niin tiheään tahtiin, että jos meidät testattaisiin, monille meistä voisi olla tarjolla ikioma diagnoosi...Kalliiksi tulisi - ja tulee - senkin seulominen, erityisjärjestelyistä puhumattakaan.

    Upea ulkoilusää täällä: aurinkoa ja lämpöä riittää, mutta kylmä tuuli viilentää. Väkeä oli runsaasti liikkeellä ja ihmekin tapahtui: nuori pariskunta tuli vastaan ja tervehti iloisesti..))
    Nuorimies oli jo sortseissa liikkeellä. Ehkä niiden aika on kohta.

    Neeasa! Sinulta sain nyt innoitusta tuohon kotipihan risujen keräämiseen. Puuskatuulet niitä saavat aikaan ja rumentavathan ne pihaa, maatuneista koivunlehdistä puhumattakaan. "Kyllä olis nuijalla töitä" - vai miten se Simo Salmisen protestilaulu kuuluikaan ?..))

    Mukavaa lauantai-iltaa kaikille,
    demeter1
  3. Aivan, 14.42. Tapa viestiä ja se miten suhtautuu toisiin kirjoittajiin vaikuttaa varmasti ratkaisevasti keskustelun kulkuun.
    Ja voihan ihminen kertoa omaa tarinaansa alleviivaamatta itseään millään tavalla.
    Siitäkin on täällä hyviä esimerkkejä, mielestäni.
  4. Iltapäivää ! En oikein usko, Hil-la, että kukaan tahtoo Nojatuolin loppuvan. Sisältöä kai kriitikot tahtoisivat muuttaa (kuten aina ennenkin).
    Vakikirjoittajiin ollaan väsytty jos oikein ymmärsin ja kyllähän se juttu pakkaa usein pyöriä heidän ympärillään kun Anoja ei ole helppo tunnistaa, eikä maalittaa..))

    Uuttahan tämä ei ole, rähinää ja tyytymättömyyttä on riittänyt, mutta myös hiljaisia ja sopuisia aikoja - niin täällä kuin muuallakin.

    Piste Iin päälle taisi nyt sitten olla tuo sairaalajakson kuvaus. Kaikki eivät tykkää kuunnella/lukea sairauksista - "valittamisestahan" meitä vanhuksia syyllistetään tämän tästä.

    Itse en oikein ymmärrä tuota rajausta ja koen, että erilaiset vaivat ja krempat kuuluvat ikäihmisten elämänsisältöön ja ellei niistä saa puhua niin onhan se melkoista sananvapauden rajoittamista meidän kohdalla kun emme kuitenkaan harrasta vihapuhetta emmekä puhu rumia muutenkaan - ainakaan kaikki eivät puhu..))

    Hil-lan väsymisen ymmärtää. Varmasti Nojatuolin henki on muuttunut vuosien varrella ja kuten sanottu, ei ainakaan parempaan suuntaan. Silti uskon, että Nojatuolilla on isompi merkitys kuin tiedostammekaan. Sen olemassaolo on tarjonnut monelle meistä mieluisan alustan tavata vertaisia, ikäihmisiä, vaihtaa kuulumisia ja jakaa sitä kokemusasiantuntijuutta, mitä meillä kaikilla on.

    Eihän se kanssakäyminen aina onnistu, ihmisiä omine puutteinemme olemme, eivätkä toiset ihmiset aina vastaa omia odotuksiamme tai toiveitamme- pettymyksiä tulee - joskus tulee pahastikin takkiin, mutta niin kai elämässä käy välillä - kun kaikki ei mene kuin siellä Strömsöössä.
    Silti sanotaan, että ihmisyhteys, vajavaisenakin, on meille kaikille tarpeen ja pitää meidät elämässä kiinni eri tavalla kuin pidättäytyminen ihmisyhteyksistä. Ja tänä päivänä meille, joilla jo saattaa olla rajoituksia osallistua muilla tavoin, nettimaailma voi tarjota siihen mahdollisuuden, jota ei ehkä kannata ohittaa - tai ainakaan jättää kokeilematta.
    demeter1