santtu_1975X

Vapaa kuvaus

Aloituksia

91

Kommenttia

5392

  1. Hyvin taas näkee kuinka palstan kirjoitajilla ei ole taasen hölkäsen pöläyksen käsitystä asiasta, mutta silti on vain pakko päästä laukomaan omia aivopierujaan maailmalle.
  2. Niin, tuo kävelyavustin kuuluun "vakiovarusteena" isoon osaan sähköavusteisten pyörien sähköosien toimittajilla. Käytännössä nappi mitä pidetään pohjassa samaan aikaan kun pyörää työntää.
    Itse joudin maastoajaossa muutamaan kertaan vuodessa tuota syväksikäyttämään, käytännössä ovat yleensä tilanteita joissa erittäin jyrkässä rinteessa ei takapyörän pito tahdo ennän riittää mäkeä ylöspäin pääsemiseen, vaan jää "sutimaan" löyhän maaperän taikka lumen takia.
    Sitten on pakko jalkautua ja alkaa "tunkkaamaan" ja tälläisessä tilanteessa tuosta kävelyavustimesta on sitten oma hyötynsä.

    Taas lihasheikkousmies puhuu asiasta mistä ei tiedä hölkäsen pöläystä...
  3. Nyt on jo vuosi kulunut Kaukajärven tapahtumista, mutta vieläkään ei taida yksikään palstalainen olla tietoinen mitä tuolloin 30.7.2024 on tapahtunut ja jotenkin veikkaan ettei seuraavankaan vuoden aikana tule kukaan yhtään enempää tietämäänkään.
  4. Jotenkin nyt tuntuu että tuo "halpa alumiinirunkoinen pyörä" on jotain muuta kuin mitä nuo Tunk:n kehittelijät ovat miettineet.
    Tuntuu että täällä on niin erilaisia haluja tarpeita että...

    Jos yksinkertaista vannejarrullista peruspyörää haluaa, niin miten olisi kotimaisen Pelagon Bristol ( https://pelagobicycles.com/bristol/?lang=fi ), vannejarrut, 3/7v. teräsrunko, dynamovalot, peltiset lokasuojat ja hyvin "classinen" ulkonäkö?
    Eikä tuossa olisi tarpeeksi "peruspyörää"?
  5. Mutta tuossa se ongelma että ei tuollainen retro runkosetti ole mikään massatuote ja sellaista ei edes kuulu tulla mihinkään Prismaan myyntiin (muutamalla satasella), koska lähtökohtaisesti tuossa kuuluu tietää mitä ollaan myymässä ja mitä ollaan ostamassa, Prisman urheiluosasto ei ole se paikka mistä noita myytäisiin koska siellä ei isolta osin ole perus myyjillä tarvittavaa ammattitaitoa.

    Kyllä tuollaiset rungot pysyvät suhteellisen pienen piirin juttuina, ei tusinamarkettien tusinapyörien rinnalle.
  6. Onko keskivertopyöräilijän pyörässä 1500€:n runkosetti (mitä tuo Tunk:n runkosetti maksaa) joka tarkoittaa kohtuullisillakin osasarjoilla pyörää rakentaessa vähintään 2500€:n koko pyörää (todennäköisesti enemmän).

    Kyllä tuo runkosetti ihan harrastustekäyttöön tulee niiden osalta jotka tuon päätyvät ostamaan.
    Jo se että se myydään pelkkänä runkona karsii ison osan ostajista pois.
    Itse en tiedä yhtään ”peruspyöräilijää” joka olisi kasannut/kasauttanut runkosetistä itselleen tuon ”peruspyöränsä”.
  7. Tuon Tunk:n rungon tiedoista löytyy että siinä on takana 130mm QR akseli (tai siis sen paikka), joka siis tarkoittaa sitä että takana voi olla maksimissaan 11v takapakka.
  8. Miten pyörä joka myydään pelkkänä runkosettinä, eli siihen pitää runkoa sekä etuhaarukkaa lukuunottamatta hankkia kaikki muut osat ja sen jälkeen RAKENTAA niistä kokonainen polkupyörä vähentää ”tasaamisen tarvetta” kun tuo pyöräksi rakentaminen on kuitenkin jo itsessään isi työ.
    Sanotaan niin ettö henkilölle joka runkosetistä itselleen pyörän rakentaa, tuskin on ongelmia pyörien huoltojen tekemisen osalta muutenkaan.
  9. Mutta pyöritetäänkö silla (ideologialla) polkupyrien runkoja valmistavaa (valmistuttavaa) ja myyvää yritystä jolla onko kuluja toiminnastaan. Jos tuotteista asiakkailta saatava hinta ei kata kuluja, niin sitten ne kulut pitää kattaa jotain muuta kautta ja se on sitten yleensä yrityksen omistajien "taskuista" se raha pois.
  10. Nopeita kilpaveneitä itseasissa valmistetaan hiilikuidusta jos et tiennyt...

    Mutta miksi ydinsukellusveneitä ei rakenneta hiilikuidusta.
    Se varmasti kannattaa kysyä niiden suunnittelilijoilta sekä valmistajilta, hinta ja valmistusmenetelmät varmasti yksi rajoittava tekijä. Hiilikuituahan on käytetty kyllä syvänmerän sukellusaluksissa (Titan) jotka siis sukeltavat moninkerroin syvemmälle kuin sotilaskäyttöiset ydinsukellusveneet.
    Mutta sitten vielä kerran tarkastelu siitä mitä hiilikuitu on ja mitä se ei ole. Hiilikuitu on yksi maailman parhaita ellei paras materiaali kestämään vetoa suhteessa painoonsa verrattuna lähes mihin tahansa muuhun edes kohtuullisin kustannuksin valmistettavaan materiaaliin maailmassa (kyllä Grafeeni on vielä huimasti vahvempaa, mutta sen tuotanto maksaa yhäkin todella huimia summia ja isoissa määrin valmistusta ei juuri tehdä), mutta hiilikuidun puristuksenkesto ei ole lähelläkään samaa tasoa vetolujuuden kanssa.
    Ja kun sukellusveneen tyyppisessä laitteessa jota ympäröi kova paine (puristus)joka taholta, niin hiilikuidun vetolujuudella ei ole niin paljoa hyötyä kuin joissain muissa kohteissa on.
  11. Itselläni Villas osake (1/6) tuolta Saimaalta ja käytän sitä sen 3-4 viikkoa vuodesta (riippuen miten viikot osuvat muihin menoihini).
    Nyt kun Itäraja on kiinni ja sieltä suunnasta ei matkailijoita tule, niin kesäsesongin (+koulujen syys/kevät lomat) ulkopuolella siellä on suhteellisen rauhallista.
  12. Mikä kyseisestä pystystä asennosta tekee ”luontevan”?
    Itselleni luonnollisin ajoasento muodostuu kun satula ja ohjaustangon kahvat ovat likimääräin samassa tasossa.

    Eli varmastikkaan kukaan ei pysty sanomaan mikä ajoasento kenenkin mielestä olisi ”luonteva”.

    Pyörän hallinnan kannalta sekä ilmanvastuksen pienentymisen takia tietyt ajoasennot sitten ovat parempia kuin toiset.
  13. Sitten puuttuu enään se että kyseisen filosofian saa käännettyä kannattavaksi liiketoiminnaksi.
    Siinä on aina omat haasteensa, liiketoiminta kun harvoin toimii pelkän ideologian voimalla.
  14. Eihän tuossaole mitään saivartelua, lasilla ja hiilikuidulla on hyvin erilainen ainerakenne joten on täysin virheellistä sanoa että käyttäytyisivät hajotessaan samalla tavalla koska ne eivät sitä todellakaan tee.
    Ota lasilevy ja vastaavankokoinen hiilikuitulevy, lyö ne hajalle ja katso lopputulos.
  15. Eivät hajoa samalla tavalla.

    Lasi(massa) on amorfinen aina joka tarkoittaa että sen aineet EIVÄT ole järjestäytyneet säännölliseksi kiderakenteeksi (ja siksi se on hauras iskuja vastaan) kun hiilikuitu taasen rakentunut yhtenäisestä, ohuista hiiliatomiketjuista rakentuvista hiilikuitusäikeistä.

    Hiilikuidun ja lasin hajoamiskuviot samanmuotoisilla kappaleilla poikkeaisivat toisistaan hyvinkin paljon, koska niiden ainerakenteet ovat hyvin erilaiset.
  16. Siis nyt pitää selkeästi kertoa mitä näillä "iskuilla" kukakin tarkoittaa.

    Hiilikuitu kestää kuidun suuntaisesti kohtuullisen hyvin puristusta (mutta ohuen seinämän suuntaisia iskuja huonosti) ja aivan loistavasti vetoa ja tämän tulee ottaa huomioon rakenteita suunnitelteassa.
    Perinteisenä putkimaisena, tasaseinäisenä rakenteena (missä osa putkesta ottaa vastaan vetojännitystä ja osa putkesta ottaa vastaan puristusjännitytsä) hiilikuiturakenne ei ole vahvimmillaan vaan sen vahvuus on sen muokattavuus suunnittelupöydällä ja valmistusprosessissa.
    Siitä pystytään rakentamaan kappaleita (esim. polkupyörän runkoja) joissa hiilikuitua pystytään käyttämään optimaalisesti sen vahvuuksien ja heikkouksien mukaan. Kohtia missä hiilikuiturakenne altistuu enemmissä määrin isommile puristusvoimille pystytään ainevahvuutta paikallisesti kasvattamaan aivan suunnittelijan halun mukaisesti ja sitten taas niissä kohdissa pyörää joissa ajotilanteissa aiheutuu isoja vetorasituksia (eli tilanteessa jossa hiilikuitu "loistaa" oikeastaan mitä tahansa muuta materiaalia vastaan tarkasteltaessa) pystytään rakennepaksuus pitämään suhteellisen ohuena.
    tämä tietysti on valmistusvaiheessa aikaavievää ja sitä kautta kallista, mutta lopputuloksena on materiaalipaksuuksiltaan suunnittelijan tahdon mukaan optimoitu pyöränrunko joka on lähtökohtaisesti teknisiltä lujuusominaisuuksiltaan parempi kuin mistään muusta materiaalista valmistaen.

    MUTTA se tosiaan missä ne ongelmat tulevat on kun tapahtuu niitä asioita joitka eivät kuulu "Normaaleihin, pyörän käyttöon liittyviin tilanteisiin", eli lähinnä koviin vaakasuoraan runkoon kohdistuviin iskuihin joita aiheutuu esim. kaatumisessa ja pyörän rungon osuessa johin terävään kivenkulmaan yms. tälläisen kuitujen suuntaa vasten olevia iskuja vastaan hiilukuitu ei ole vahvimmillaan, ei se nyt aivan herkästi näissäkään tapauksissa hajoa (riippuen tietysti osumakohdan ainvahvuudesta) mutta vastaavia teräviä runkoa vasten olevia iskuja metallirungot kestävät paremmin.

    Oikein suunniteltu (j valmistettu) hiilikuiturunko kyllä kestää hyvin sille suunnitellun ajoympäristön aiheuttamat vaatimukset, ongelmat tosiaan saattavat tulla kun jotain suunnittelematonta sattuu. Isomman kaatumisen jälkeen hiilikuitupyörän runko kannattaa tarkastaa huolellisesti josko jotain onkin sattunut.
  17. Ja tästä sinun kohtuullisesta harhaluulostasi huolimatta isoin osa huippuluokan maastopyöristä on hiilikuiturunkoisia. Miten tämä mahdollista jos hiilikuitu ei kestä?

    Myös esimerkiksi F1 auton monokokki runko on rakennettu Hiilikuidusta ja miksi?

    No esim. Tekoalyltä tuli asiaan tälläinen vastaus:

    ” Formula 1 -autoissa monokokki on tyypillisesti valmistettu hiilikuidusta sen keveyden ja lujuuden vuoksi. Hiilikuituinen monokokki tarjoaa erinomaisen suojan kuljettajalle, koska se kestää iskuja ja puristusvoimia paremmin kuin perinteiset materiaalit. Lisäksi se mahdollistaa auton painopisteen alentamisen, mikä parantaa auton käsiteltävyyttä ja suorituskykyä”
  18. Lue avausviesti paremmin.
    Siinä nimenomaan ”niputettiin” Pride ja Sähköautot samoihin ”maihin”.
    Nyt kun aloittajalta unohtui pahankerran se että Kiina on ylivoimaisesti maailman isoin sähköautomarkkina ja se ei todellakaan ole ”pride maa”, niin nyt sitten näiden kahden asian yhtäläisyyksiä ei saisikaan käsitellä…
  19. Kerrotko lisää noista Kiinan Pride kuvioista?
  20. Onko Kiinasta nyt tullut ”Pridemaa”?
    Se kun on maailman suurin sähköautojen markkina jossa niiden myynti alkaa lähentelemään noin 50%:a uusien autojen myynnistä.
    21. 21 / 270
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt