- Tässä vastaesimerkiksi uudempi hanke Kanadasta: https://www.dlsc.ca/
Jonkin verran akateemista mielenkiintoa aurinkoenergialla lämmittämiseen esiintyy Suomessakin: https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2015/energiaystavallista-asumista-aurinkokylakonseptilla/
Käsittääkseni noissa (jos missään) ei kuitenkaan ole tutkittu kuvailemaani aktiivista eristämistä; varmaan voisi puhua myös aktiivisesta eristeestä. Tuolla googlaamalla löysin yhden maininnan Tiede.fi:in keskustelupalstalta, jossa termillä viitattiin monituhatasteisen Maan vetykerroksen mahdolliseen eristävään vaikutukseen (muut maininnat viittasivat urheilutekstiileihin ja konekäännettyihin rakentamisaiheisiin sivustoihin). - Jatketaanpas ideaa hieman pidemmälle. Tuli tänään katsottua digiboksista aiemmin kuussa lähetetty dokumentti Prisma: Muovi – ihmeaineesta inhokiksi. Aika kalliiksi tulisi EPSin irroittaminen kierrätyskäyttöä varten rappauksen ja betonivalun välistä, joten olisi hyvä löytää muovittomia vaihtoehtoja. Onnistuisikohan kahden lämpöä eristävän tiiliharkkokerroksen väliin valaa betonikerros? Ymmärtääkseni tällöin voisi jättää kauniin tiiliharkkopinnan sisäpuolelta paljaaksi, sillä betonikerros takaisi seinän tiiviyden: rutkasti säästöä kaunis pinta. Tällä rakenteella passiivitason seinästä tulisi järkyttävän paksu, vaan tokkopa passiivitaso olisikaan tarpeen tällä esittämälläni aktiivisen lämpöeristämisen idealla. Pitäisi löytää optimaaliset ainevahvuudet ja maapiirin pituus ja asennussyvyys, jolla lämpötilan saisi seinän (tai kenties rungon laajemminkin) betoniytimessä pysymään optimaalisena ajatellen lämmitys- ja jäähdytysenergian minimointia.
- Kyllä aito sinkkikattopelti (ei siis pälkästään sinkitty), alumiinipelti ja kuparipelti ovat myös erittäin kestäviä ja pitkäikäisiä, mutta kalliita kuten rosteripeltikin. Rosteripeltiä olen itse pohtinut auringonvalon peilaamiseen kohti aurinkokeräimiä tai -paneeleita näiden tehon buustaamiseen; hintoja vain en ole löytänyt kustannusten hahmottamiseen. Lentäjät(?) ovat tosin valitelleet kirkkaiden kattopeltien häikäisystä...
- Heh, eihän myyjät uskalla ottaa riskejä kritiikistä palstoilla! :)
- FinnEPSin 450 mm:n harkoissa betoniosan paksuus on 140-150 mm mallista riippuen ja välissä kiinteämuoviset(?) insertit, joten eipä luulisi ympäristön melun pahemmin sisälle ainakaan seinien kautta pääsevän. On firmalla tarjolla myös niitä vanhempia harkkoja, joissa välikkeetkin ovat samaa eristävää muovia, mutta niissä varmaankin äänet pääsevät noiden kautta kulkeutumaan sisälle (ja sisältä uloskin). Minulle kivitalolta näyttäminen on yksi hailee; peltiäkin voisin harkita ulkoverhoiluun ja sisälle siis mahdollisesti puuta, mutta ei ainakaan kipsilevyä mihinkään (kipsivalu voisi tulla lattiassa kysymykseen). Firman talous ei näyttäisi olevan kiinni pelkistä harkkotuotteista, kun tuotesortimentti on laaja (tekevät mm. pakkauksia).
- Jos määrät ovat noin pieniä, niin eihän EPS-harkkobusiness voi mitenkään olla kannattavaa... Vai tarkoitatko nimenomaan _passiivitaloja_? Käsittääkseni puurunkoisissa taloissa pahempi kylmäsilta tulee jokaisen tolpan kohdalle. Toki kiinnityksiä eristeen läpi betonivaluun on hyvä välttää ja siitä varmaan osin levytyksen suosio, mutta onhan noita lukuisia muitakin tapoja saada kalusteet paikoilleen (lattiaan, kattoon ja väliseiniin kiinnittäminen). Sisäilmankosteuden hallintaan saa apua puuverhoilulla; muistelen lukeneeni että puumateriaaleista materiaali vain noin sentin syvyyteen osallistuu sisäilman kosteuden tasaamiseen. Normi puurunkotaloissakin "hengittämiset" loppuvat höyrynsulkumuoviin, joten tokkopa oleellista eroa tässä suhteessa on(?). Höyrynsuluttomat seinärakenteet ovat sitten asia erikseen.
- Noinhan se yleensä tuppaa olemaan, ja silloin kun halukkuutta extran maksamiseen ei löydy, niin eipä tuotekaan menesty. Hintakin on yksi tuotteen ominaisuus ja ketjun konetta ajatellen tältä osin (kuten ei käyttöjärjestelmänkään suhteen) ei tuo Asuksen laite vastannut toivelistaani.
- Lisäyksenä: ihmetyttää tosin miten kosteuden saa pysymään EPSin pinnassa kun kuvittelisi veden putoavan kuin hanhen selästä...
- Keskustelusta jo kahdentoista vuoden takaa https://keskustelu.suomi24.fi/t/3990114/eps-valuharkko pieni lainaus nimimerkiltä Rapannut: "Eps-pintaan rappaaminen on varsin helppoa, kun on oikeataineet.
Pinta on erittäin tasainen, mikäli on koottu oikein.
Rappauslaastin menekki on myös todella pieni, mikä tietysti vaikuttaa hintaan.
Koska Eps eristys ei käytännössä ime laisinkaan kosteutta on käytettävä Silikaattilaasteja, jotka kuivuvat hitaammin. Kalkkisementtilaastit kuivuvat liian nopeasti ja silloin syntyy pintaan helposti halkeamia.
Silikaattilaastit eivät muutenkaan ime itseensä kosteutta, jolloin jäätymisvaarakin pienenee.
Myös pinnan tasalaatuisuus on aivan omaa luokkaansa, eikä minkäänlaista kirjavuutta ole havaittavissa.
Eniten aikaa kuluu ikkunanpielissä ja siksi yleensä veloitetaankin läpi seinäneliöt rappaushinnassa.
Solupolystyreenipinnasta rapattuna tulee myös erittäin pitkäikäinen, eikä halkeamiasynny edes vuosien varrella. Paljon parempi rakenne olisi kiviharkkorakentajillekkin siirtää eristekerros keskeltä ulos, niin rappausalustana, kuin kosteus- ja lämpöteknillisen toimivuudenkin kannalta."
Moni muukin (tai mistäs sen tietää ketä nimimerkkien takana on) on kirjoittanut että EPS on hyvä rappausalusta. Hiukan outoa tosin etteivät tee jo harkkojen valmistusvaiheessa sopivaa pitoa parantavaa uritusta pintaan ja suojaa tarvittaessa näitä likaantumiselta suojamuovilla. Tosin jos kerran pinta pitää kastella ennen rappausta, niin samallahan mahdollinen lika urista olisi helppo huuhdella pois. Jos oletetaan varovaisesti että vuodessa nousisi 50 EPS-valuharkkotaloa, niin 12 vuodessa olisi taloja kertynyt 600 kpl eli varmaan tämän palstan lukijoissa täytyy aika ajoin olla näillä tuotteilla rakentaneita. - No kun se edullisempi hinta on juurikin keskeinen pointti, sillä eihän "älyn" siirtäminen näppäimistön sisään ole itsessään juurikaan merkittävä etu - pikemminkin päinvastoin, kun mahdolliset oheishärpäkkeet joutuu kiinnittämään siihen.
- En muista törmänneeni valuharkkoihin, jotka on tehty muusta kuin EPSistä ja mahdollistavat u-arvon 0,09. Käsittääkseni esim. Leca-sorasta tehdyt valuharkot vaativat passiivitasolle pääsemiseksi lisäeristystä ulkopuolelle.
- Kyllä tuohon Villa Painajaiseen olin törmännyt aiemminkin, mutta lukaisin nyt uudemman kerran uudelle lukijalle linkatun blogimerkinnän, jossa oli koottuna keskeisimmät pointit. Arvostelu kohdistui huonoon työnlaatuun ja vastuunkantoon ei itse EPS-muottijärjestelmään. EPS-muotteja on kehitetty sittemmin ja valmistajia on useita. Aloituksessani kirjoittaessani olivat mielessäni FinnEPSin 450 mm:n EPS-harkot, jotka vakuuttavat niin tukevilta että yksikerroksisen talon seinien valun pitäisi onnistua lähinnä ikkuna- ja oviaukot tukemalla. Jos kerran pelkkä EPS riittää valun tukemiseen, niin tokkopa raudoitteiden mitoittaminen minkäänlaista ongelmaa muodostaa. Ehkä valussa voisi käyttää kuitubetonia, vaikken muista missään mainitun tuota vaihtoehtoa - liekö ontelot sen verran jyrkkämutkaisia etteivät kuidut leviäisi tasaisesti kaikkialle.
En ymmärrä mikä tuossa hyväksi rakentamisessa voisi olla vaikeaa. EPSin rappaamisen pitäisi käsittääkseni olla omatoimirakentajalle helpompaa kuin vastaavan sileystason tavanomaisen harkko- tai tiilipinnan rappaaminen ja ammattilaisille puolestaan nopeampaa.
Noista EPS-harkoista sellainen lisäkysymys, jotta miksi tarjolla on iso valikoima harkkoja, joissa valu tulee täsmälleen keskelle kun luulisi että parempi olisi että valu tulisi lähemmäksi sisäpintaa, jolloin betonin lämmönvarauskyvystä olisi enemmän hyötyä ja sisäpuoliset kiinnitykset betoniin kävisivät lyhyemmin kiinnikkein? Siis noita EPS-valuharkkoja, joissa valuontelot ovat epäsymmetrisesti, on huomattavasti pienempi valikoima tarjolla. - Passiivitalo kiinnostaisi vähäisen lämmitysenergian tarpeen takia: ei tarvita kallista ja jonkinlaisen kosteusriskin muodostavaa vesikiertoista lattialämmitystä vaan vähäisen lämmitystarpeen voisi tyydyttää jopa vain ilmanvaihtolämmityksellä ja muutamalla radiaattorilla.
- Mitä riskejä näet tuossa EPS-valuharkkoihin pohjautuvassa seinärakenteessa? Mikäli ala- ja yläpohja valetaan myös ja suoraan kiinni seinävaluihin, on rakenne ylivoimaisen tiivis ilman mitään erillistä tiivistämisen tarvetta. Läpiviennit sitten asia erikseen - samat ongelmat varmaan kaikissa tavanomaisissa toteutustavoissa.
Periaatteessa puupohjaisillakin eristeillä pitäisi passiivitason seinän onnistua, mutta niiden osalta olen kuullut kriittisiäkin asiantuntijakommentteja lehtien palstoilta, joten näin maallikkona vaikea ottaa kantaa puoleen tai toiseen. Paksuista mineraalivillaeristeistä taasen on näkynyt paljon enemmän varoituksia ja kauhukertomuksia keskustelupalstoilta ja lehdistä. Jälkimmäisten perusongelmaksi saattaa olla muodostumassa ilmastonmuutos, jonka on ennustettu lisäävän kosteiden ajanjaksojen määrää ja pituutta, jolloin elämää saattaa päästä tarrautumaan paikkoihin, joihin sitä ei kaivata. - Tuo näyttääkin paljolti sellaiselta koneelta, mikä mielessäni oli! Avain sana jutusta oli 'overpriced'. Tovin hintoja metsästäessäni löytyi hintahaarukka $499 ... $599. Tuolloin muistaakseni sai jo täysivertaisia läppäreitä samaan hintaan.
- Olinpas pöhkö. Eihän niitä reikiä tarvitse porata läpi, vaan porataan molemmilta puolilta eri kohtiin, jolloin vastakkaiselle puolelle jää aina kerros puuta tulpaksi! :) Sori ketjun aloittajalle, että lipsahti keskustelu "hieman" ohi, mutta jos vaikka keskustelusta seuraisi uusia painumattomia puuseinävaihtoehtoja tuleville rakentajille. :D
- Sen verran erikoinen kirjoitusvirhe tuli, että täsmennän varmuuden vuoksi: 'porata kuvioon' eli että reiät eivät satu samoille kohdin päällekkäisten lankku/"hirsi"-kerrosten välillä. Mahtaneekohan tuollainen puun rei'ittäminen miten vaikuttaa puun kestävyyteen, nimittäin tuon lankun vedin mukaan epäilyksestä että normi hirren poraaminen ontoksi ja puristaminen voisi hajoittaa puun ruttuun?
- CLT:ssä monet vierastavat liimoja vaikka ei niistä käsitykseni mukaan pitäisi mitään haittaa olla mikäli liimapinnat ovat sisä-ulko-pinta-suunnassa eli että kosteus pääsee liikkumaan ulos/sisälle. Mutta ehkäpä liimat voisi välttää seuraavasti: otetaan paksu järeä lankku, porataan täyteen reikiä, kuivataan ja puristetaan prässissä elämättömäksi ja lopuksi höylätään/hiotaan profiililtaan ja pinnoiltaan tiiviisti toisiinsa kiinnittyväksi. Reiät pitäisi toki porata kuivioon, joka mahdollistaa reikien sulkeutumisen kunkin lankku/"hirsi"-kerroksen välissä. Toimisikohan?
- Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta googlaamalla 'aurinkosähkö lämmönvaraaja' ilman hipsukoita sain tuloksia, joista seuraava keskusteluketju näyttäisi kattavan aloittajan haasteen: http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=1855.0
- Juuri tuo Mini C-64 herätti minussa ajatuksen että kuvailemani kaltaiselle laitteelle voisi olla kysyntää. Tuo Mini C-64 tosin on tarkoitettu puhtaasti nostalgian nälkäisten ruokahalun tyydyttämiseen, ei kai kukaan nykynuori tuollaista hanki, sillä suorituskykyhän on silkkaa 80-lukua?
Itse olen käsityksessä että nykyisten älykännyköiden yhden-sirun-tietokoneet ovat jo riittävän tehokkaita pyörittämään 4K-näyttöä selainkäytössä ja noiden virrankulutushan on jokseenkin olematon - periaatteessa kuvailemassani näppäimistötietokoneessa voisi olla vaikkapa 10000 mAh:n akku, jolle riittäisi lataus 1-7 kertaa viikossa käytön määrästä ja intensiivisyydestä. Siis jos akkulinjalle lähdetään.
Itse en HTPC:tä kaipaa. Telkun vieressä lattialla olisi hyvin tilaa tornikotelolle ja yksi tyylikäs raato olisikin odottamassa laittoa, mutta en mä tuota tuohon tule laittamaan. Käyttöliittymät ihan liian kankeita makuuni. Tarkoitukseen dedikoitu läppärikin olisi "1000" kertaa näppärämpi siltä osin kuin siitä itselleni olisi olohuoneessa hyötyä.