- Täällä niin kirjoitetaan eriseurasta, väärissä asiayhteyksissä, väärillä tavoilla tulkittuna - ei Raamattuun perustuen ja siellä kerrotun mitä on eriseura.
Murheellista on, että yhä vahvemmin, joissain hengellisissä yhteisöissä, turvataan uskon oikeudellisuus ihmiseen. Liian helposti ajatellaan, että seurakunnan saarnoille ja ihmisten opeille kuuliaisena oleminen johtaa autuuteen, kuten saarnoissa sanotaan: "tämä on se oikea tie autuuteen".
Ei uskoa ja Tiellä kulkua voi sälyttää jollekin hengelliselle yhteisölle. Valitettavaa on, että uusia hengellisiä ryhmiä syntyy koko ajan. Valitettavaa on, että sen kautta niin monet perhesiteet katkeavat, tulee paljon erilaisia ongelmia, vaikeimmat henkisiä ja hengellisiä.
Mutta kuka voi sanoa, varmasti, että: "sinulla ei ole oikeaa uskoa, sinä et ole oikeassa seurakunnassa jne."?
Uskon alkaja ja päättäjä on Herra. Jokaisella uskovalla on ihan omanlainen suhde Isään ja Sanan eläväksi tekeminen, Hengen hedelmän kypsänä ja tuoreena jakaminen. Raamattu kertoo selvin sanoin, miten ihminen saa armon uskoa, miten hän on Jumalan lapsena ja Tiellä. - Anteeksi pyytämässä lapset käyvät kyllä ahkerasti, mutta se näyttää olevan enemmänkin ohjelmanumero, niin siellä suurin osa kävijöistä käyttäytyy.
Mutta palvelustehtäviin on ollut ja on todella vaikea löytää halukkaita lapsia, nuoria ja aikuisia. Oli kyse säännöllisestä palveluksesta tai talkoopäivästä. Vuosien ajalta olen sen huomannut ja saanut kokea, sillä itse olen ollut ryhmien vastuuhenkilönä, eikä ryhmään ole meinannut saada ihmisiä mukaan. Vain muutama ihminen joutuu sitten esimerksisi siivoamaan suurta kiinteistöä.
Palvelusjonoja ei ole, mutta ruoka- ja kaffejonot ovat pitkät. - Orjuudesta pääseekö eroon hypnoosin avulla - siis tupakasta eroon? Monenlaista yritystä on ollut lopettaa tupakointi, jopa mentaalihypnoosia, mutta kunnon tupakoinnin lopettavaa hypnoosia en ole päässyt maistamaan eli kokemaan. Kaverini lopetti kyllä tupakoinnin hypnoosin avulla.
- Oma syntisyys pitää ihmisen tuntea ja tietää, mitä syvemmin sen tietää, sen vahvemmin saa tuntea armon, että saa armosta kaikki syntinsä anteeksi.
Ajassa on ollut ja tulee olemaan vain yksi synnitön ihminen, joka on Jeesus Kristus, Lunastajamme ja Vapahtajamme! - Luepas vähän tarkemmin Raamattua ja tätä Lutherin selitystä. Ota eli pyydä, että Hän antaa sinulle Hänen ymmärryksen Sanaan, ettei sinun ymmärryksesi ole vallalla lukiessasi Sanaa.
Ihminen, uskovana, ei pääse irti vanhasta ihmisestään. Totaalinen puhdistuminen on vasta sitten, kun ihminen siirtyy ajasta ikuisuuteen, kun ajallinen asu on riisuttu.
Liian usein saan kuulla kuitenkin hyvin syntikeskeisiä saarnoja, ihan kuin kuulijat olisivat vielä omilla teillään, tai heränneitä. Mutta kun kuulijoina on yleensä uskovat ihmiset, niin miksi silloin "piehtaroidaan" niin syntiasioissa, eikä keskitytä armoitetuille selittämään Sanaa. - Mitä ja missä Raamatussa kirjoitetaan eriseurasta? Miten sitä tekstiä voi rinnastaa Esikoisiin? Ymmärrätkö mitä luet?
- Ei pystykään, mutta ne ovat annettu ihmiselle hengellisiksi neuvoiksi Tiellä. Samalla tavalla ja samoista syistä meille on annettu maallinen laki, jota sitäkin on vaikea noudattaa.
Maallisen lain rikkominen aiheuttaa todellisia sanktioita, kun rikkomus tulee ilmi, ja se voidaan viimeistään oikeudessa todistaa rikotuksi. Ihminen kärsii rikkomuksistaan jo täällä ajassa, kukkarollaan ja/tai vapauden menetyksellä joksikin ajaksi.
Uskova ihminen on uskonsa saamisen kautta kuollut laista, usko Häneen on siis vapaa laista. Mutta vanha ihminen, oma liha, on ja pysyy lain alla. On syytä rukoilla ja kuunnella herkin korvin Pyhän Hengen neuvoja, jotta vanha ihminen pysyy heikompana ja liha ei ole niin alttiina olemaan erossa siitä, mitä Sanassa sanotaan.
Jos uskova ihminen kulkee koko ajan hengellinen laki mielessään, niin silloin on oma järki mukana, ei uskovan ilo ja vapaus Herrassa.
Olisi se myös aika kurja elää, jos maallisen lain noudattamisesta pitäsi huolta niin, että kulkisi kuin olisi koko ajan lakikirja päässään, miettisi mahdollisia lain rikkomuksiaan, yrittäisi estää rikkomukset.
On hyvä että meillä on hyvin paljon näkyviä opasteita maallisessa elossamme, ja Raamattu hengellisessä elossamme. Jos kumpaakaan lakia ei olisi, niin maailma olisi vielä sekasortoisempi kuin on nykyisin lainkin alla. - Varmasti jokaisella uskovalla on ihan omanlainen usko; miten on saanut sen, miten elämä on muuttunut uskon saamisen jälkeen, onko saanut ilon ja vapauden elää uskossa milläkin tavoin.
Sydän sanoo, kieli kertoo, mielen- ja sielunrauha on hyvä. Jumalasuhteeni uskon alkajaan ja päättäjään haluan pitää vahvana ja puhtaana, en halua kuunnella heitä, jota sanovat, että "sinulla ei ole oikeaa uskoa, sinun pitäsi kuunnella Sanaa siellä, sinun pitäisi sitä ja tätä".
En myöskään arvostele tai epäile toisen uskoa, se ei ole minun asia. Haluan kuitenkin kulkea ja olla kaikkien rinnalla, jotka haluavat olla kanssani - kulkea niin, etten tuputtele uskoani heille, otan uskon puheeksi silloin, kun toinen odottaa että jotain puhuisin uskostani. - Ei ole haaveita, on se ymmärrys, että kun ihminen, kuka tahansa, puhuu Sanaa Raamattuun perustuen, omaa tekstiä siihen lisäämättä, häntä haluan kuulla.
On niin paljon ihmisiä, Raamatustakin saa heistä lukea, jotka tekivät hurjan pahaa kristityille ja vaikka kelle, ennen kuin Jumala Henkensä kautta pysäytti heidät. Siis en voikaan uskoa Hengen tuotteeksi Paavalin kirjoituksia?
Tuo viimeinen lause on aika ymmärtämättömästi sanottu sinulta - uskovalle kyllä Henki ilmoittaa sen, mikä on sellaista puhetta ja/tai tekstiä, joka on hyväksi lukea/kuunnella ja painaa mieleensä.
Taidat olla aikamoinen oman uskontien kulkija? - Oletko sinä tietoinen siitä, että milloin puhuja puhuu sen mukaan mitä on "saanut ylhäältä", eikä puhu omien ymmärryksiensä mukaan?
Onko uskottavampaa kuulla sellaisen miehen selityksiä, joka ei ole todella tutustunut Raamattuun ja siihen maailmaan, jonka aikana Raamattu on kirjoitettu, kuin että uskoisit ja sydämellä vastaanottaisit Lutherin tai Lestadiuksen, tai kenen muun tahansa selityksiä?
Mistä tiedät, milloin Pyhä Henki puhuu puhujan suun kautta, ja milloin äänessä ei ole Pyhä Henki?
Paljon suoristellaan asioita, betonoidaan niitä oman muotin mukaan. Minä uskovana uskon, että hän joka etsii ja kolkuttaa, hänet Pyhä Henki ohjaa niin, että hän saa Jeesuksen sydämeensä asumaan, saa ohjausta kulkea Tiellä.
On aika vahvaa oman uskonsa ylpeilyä ja farisealaisuutta, kun luulee, että oman uskonyhteisön seurassa vain on vanhurskaitten joukko. Jumalalle ei jätetä paljon "pelivaraa" ja päätöksenteko-oikeutta. - Jospa jättäisimme Herran haltuu tiedon siitä, olenko minä taivaskelpoinen tai ovatko jotkut muut, olivat he sitten missä tahansa hengellisessä yhteisössä Sanaa kuulemassa?
Minä pidän huolen vain omasta uskostani, en omilla voimilla, vaan voimalla, jonka saan rukoillen, Sanaa lukien ja kuunnellen. Henki sanoo henkeni kanssa, että olen Jumlalan lapsi. Tästä lahjana saadusta aarteesta haluan pitää kiinni sen ymmärryksen ja tahdon mukaan, mitä saan kulkiessani Tiellä.
Aloitukseeni liittyen lainaan yhden ymmärtäväisen kommenttia: "Meidän liha ei ole tehnyt parannusta, eikä se siihen pystykään. Siksi se tarvitsee synnin muistutusta. Mutta omatuntomme saa turvata Kristuksen pelastustyöhön ja olla vapaa."
Pidetään kiinni saadusta aarteesta, jätetään toisten uskomisen autuutus Hänen haltuun. - Sellaisella ihmisellä ei ole oikeaa sydämen ympärileikkausta, on mielessään tullut uskoon, ei ole saanut armoa uskoa. Sydämenuskolla elävä, Jeesuksen esimerkkiä seuraava uskova kyllä tietää ja tuntee milloin on syytä korjata tekemisiään ja puheitaan. Siihen antaa avun Pyhä Henki.
- Oli selittäjä/kommentoija kuka tahansa, joka Raamattuun perustuen selvitää sitä, mitä Sana sanoo, niin se on todella hyvä asia tällaiselle maitopojalle. Samalla tulee otettua Raamattu esiin ja luettua sitä.
Kasvaminen uskossa on jatkuvaa, ei uudestisyntynyt ole sellaisessa ymmärryksessä, että kaikki Raamatun teksti on selvää kuin pläkki!
Eikös vapaalla puolella ole ketään, joka ottaa jonkin kohdan Raamatusta ja puhuu sen pohjalta? Emmekös me jokainen uskova olla toistemme kanssakulkijoita Tiellä, voimme tukea, neuvoa ja auttaa sen verran, mitä kykenemme ja miten Henki meitä johdattaa puhumaan ja käyttäytymään, hengellisesti ja maallisesti? - Itse ketjun aloitukseen ei ole nyt, eikä paljon muulloinkaan, syvennytty kommentoimaan sitä ja toisten kommentteja.
Liian usein kommentit menevät toisten mollaamiseen ja asian vierestä puhumiseen, valitettavasti.
Täällä mielestäni pitäisi olla esillä Sana ja se, millä sen tekee eläväksi, millaista on kulkea Tiellä, mitä usko antaa elämään, miten saan voimia/iloa elää uskossa jnejne.
Ei koroteta itseämme, annetaan Hänen ohjata kirjoituksiamme, siunata kommunikointiamme, kiitetään Häntä. - Kuka ja miksi kysyy tuon korjata ja palata? Miten kysyjä voi tietää, että johonkin pitäisi palata ja jotain pitäisi korjata?
Kysyn Jumalan lapsen äänellä. Olen armoitettu, ihmettelen edelleen mihin pitäisi palata ja mistä pitäisi parannusta tehdä. Pääsin Jeesuksen perustamaan seurakuntaan, saan olla siellä ja kulkea Tiellä. Ihminen tekee toiselle ihmiselle sellaisia vaatimuksia, uskonelämään liittyen, jotka eivät ole yhtäpitäviä Sanan kanssa.
Minuakin on pyydetty palaamaan ja parannusta tekemään, mutta parannuksen armon, joka vain ylhäältä annetaan, ei voi ottaa kukaan ihminen, vain uskon antaja sen voi tehdä.
Seurakuntakaan ei rajoitu johonkin yhteen hengelliseen yhteisöön. - Mihin pitää palata? Mitä pitää korjata?
- Mitä tuo tarkoittaa? Voitko kommentoida ja tuoda omia ajatuksiasi kysymyksiini?
- Mitä on kuollut usko, siis aivan rautalangalla vääntäen, kerrothan? Mitä on elävä usko, milloin kuollut usko muuttuu eläväksi? Onko näillä välimuotoa? Herännyt muttei uskoa saanut, elää kauan heränneenä?
Onko laiskaa uskovaa, menee vain virran mukana, eli käy vain hengellisen yhteisön seuroissa sunnuntaisin? Onko se kuollutta, kun ei tule eläväksi? Raamattu kehottaa tekemään Sana eläväksi, mutta jos sitä ei tee, on vain kuulijana, arjessa tavallinen tien tallaaja? - Kun minulta riisuttiin se saastainen vaate ja minut tehtiin aivan tyhjäksi, annettiin apu huutaa apua Jumalalta, niin se ihmeellinen, ja kaikkein tärkein asia ihmiselle, TAPAHTUI metsässä!
Avun ja huutoni tuli kolmiyhteisestä Jumalasta, en tiedä, oliko asialla Pyhä Henki, Jeesus vai Hänen Isänsä, mutta avun, uskon, sain.
Ei ihminen päätä eli teidä oikeaa paikkaa huutaa apua. Paavalikin pysäytettiin tiellä. Moni vankeudessa elävä on pysäytetty sellissään.
Seurakunnan jäsen olin ollut koko ikäni, sitä ei siis tarvinnut etsiä.
Luepas Raamattua tarkemmin sinä edellisen viestin kirjoittaja! Hurmahenkisyyttä taitaa olla juuri sinulla. - Aloituksestani piti poistaa viimeisetä kappaleesta tuo alkulause "Näin on." Se ei liittynyt loppukappaleeseen.