- En voi uskoa, että uskova ihminen kirjoittaa tuollaista tekstiä, sisällöllisesti ja kieliopillisesti!?
- Mitä kirjoitit?
- Siis Sanasta ja saarnasta, ei jostain tietystä paikasta tai tietyn henkilön suusta. Eikö niin?
- Älä yleistä kirjoitusta esikoisten piikkiin. Jossain yhteisössä yleistetään, että "vain täältä saa uskon ikuiseen autuuteen." Se voi yleistää, sillä se tieto kuuluu saarnastuolista ja aika monen siellä käyvän suusta.
- Näyttävät olevan... Täällä aktiivisia tuomitsijoita ja oikeassa uskossa olevia on suurin osa kirjoittajista, sillä heidän kirjoitusten sisältö jo paljastaa sen, kenen uskossa ja missä hengellisessä yhteisössä ovat.
Ei tuomitsemalla ja haukkumalla voi saada uskovia "takaisin sinne, missä on oikea usko ja kaksiteräinen saarna". - Mihin tämä sinun kommenttisi liittyy, vai sanot vain sen noin yleisesti?
Eikös Raamatun tekstiin paneutuva lue tekstiä oman tuntemisiensa, ymmärryksensä, rukouksien tai Pyhän Hengen johdatuksen mukaan?
Jokaisella on oma syy ottaa Raamattu käteen ja lukea sitä. Ei kai monikaan ota joitan jakeita siitä tarkoituksena väitellä jakeista "oman korvasyyhyn" pohjalta?
Puhutaan paljon korvasyyhystä. Mitä se on? Olen ymmärtänyt, että hyvin helposti toinen painetaan alas "oman korvasyyhyn" takia. Aika halpamaista. - Ei tarvitse, koska ne ovat niin näkyvästi ja pahasti esillä, haittaavat tuhansien ihmisten elämää ja perhesuhteita.
- Yksi hengellinen yhteisö erottaa saarnaajat, jotka haluavat pysyä siinä, mistä yhteisö on saanut alkunsa. Jotkut kuitenkin siinä yhteisössä, jossa mikään ei muutu, halusivat kuunnella ihmisen ihmisten ääntä ja muuttaa radikaalisti olennaista hengellistä järjestystä.
Näin eriseuraiset jäivät muka muuttumattomaan yhteisöön, mutta he, jotka eivät halunneet muutoksia, heitä syytetään eriseuraisiksi, heillä ei ole oikeaa oppia, heillä ei Pyhä Henki ole saarnoissa mukana, he ovat maallistuneet jne.jne.jne.
Näin "puhtaan opin ja puhtaiden käsien" yhteisö toimii: tuomitaan vahvasti uskovia, ei uskota Pyhän Hengen toimintaan, vain heillä on Tie autuuteen. - Ensin tulee särkymäpaikka, jolloin ihminen huutaa kolmiyhteisen Jumalan apua, koska hän tuntee itsensä tyhjäksi, mutta syntiä täynnä olevaksi. Sen jälkeen alkaa parannuksen tie.
Minulla oli vuosikaudet raskas syntitaakka harteillani, mutta kun en saanut ymmärrystä, että usko tulee ensin, usko siihen, että Jumala Pyhän Henkensä kautta antaa uskon Häneen. Kuvittelin, että minulla tulee olla vielä vahvempi katse ristille, mutta: Yksin uskosta...
Ei pelkkä syntien anteeksianominen ja -saaminen tuo uskoa, senkin olen kokenut. Ei se anna iloa ja vapautta kulkea Tiellä, sitä on liian vahvasti kiinni niissä syntiasioissa. Ei usko, että uskovalla on kaikkeuden paras Neuvonantaja tukenaan matkalla.
Ei saarnoissa tule esille läheskään kaikki ne synnit, viat ja puutokset, mitä vanha ihminen kuljettaa mukanaan, joista Pyhä Henki varottaa, ja ohjaa kulkijaa. Farisealainen, kuten aikoinaan olin, on keskittynyt toisten synteihin, syntielämään kaikkinensa - ei-vapaana Jumalan lapsena siis.
Raamatun ymmärtämisestä: Ei Pyhä Henki tarvitse olla joka paikassa avaamassa Sanaa. Raamatussa on niin paljon sellaista neuvoa ja ohjetta vaikka kelle, uskottomallekin, joka haluaa elää ja olla "ihmiseksi", lähimmäinen lähimmäiselle. Tuo on aika pahasti vaadittu, jos Raamattua lukevalla pitäisi olla ns. yleisesti tunnettu Pyhän Hengen kautta antama ymmärrys saarnata tai puhua muutoin mistäkin kohdasta Raamattua. Onko Pyhä Henki sidottu johonkin paikkaan ja joillekin henkilöille? - Kun usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan Sanasta - ja Sanaa olen kuunnellut vuosikymmenet, niin oletin, että juuri rukoushuoneella saisin uskon.
Sydämen särkyminen, oma tyhjyys, tapahtui kuitenkin metsässä, Luojan luomassa temppelissä. Usko tuli kuulemisesta - tiesin Sanasta ja saarnoista, mistä ja keneltä sen uskon saa. Metsässä ei ollut ketään, joka olisi pessyt jalkani, mutta tiesin, mistä pesijän löydän.
Löytynee sinulta vielä paljon opetettavaa ja huomautettavaa minulle?! - He kokoontuivat vain yhden kerran! Ydinaiheena oli ympärileikkaus. Huomaa - vanhimmat olivat paikalla apostolien lisäksi. Joka paikkakunnalla eli alueella oli OMAT seurakunnan vanhemmat.
- Mihin? No vastaan uudelleen: En ole kirjoittanut, että armoistuin on siellä, missä saarnaaja istuu! Armoistuin on Kristus.
- En ole kirjoittanut, että armoistuin on siellä, missä saarnaaja istuu! Armoistuin on Kristus.
- Kun saarnaaja aloittaa saarnansa valittamalla heikkoa uskoaan ja toteaa, että: "Otetaan tästä joku paikka ja puhun siitä jotain tai luetaan se toiseen kertaan."
Puheensa lopiksi toteaa, että: "olen sen puhunut mitä Pyhä Henki on kirkastanut."
Tuolla lauseella torpataan minkäänlainen kyselevä keskustelu saarnaajan kanssa. Jos niin tekee, sillä pilkaa sitä, mitä Pyhä Henki on puhunut?!
Onko saarnaajalle todellakin heikon uskon lisäksi vahva usko siitä, että jokainen saarnattu sana tulee Pyhästä Hengestä?
Kuulija uskoo kaiken, yrittää elää saarnatun sanan mukaan, ei monikaan kuulija varmasti paljon usko siihen, että jokaisella uskovalla on tiennäyttäjänä, muistuttajana ja opastajana Pyhä Henki, jos Häntä vain kuulee, joka ohjaa uskovan ajattelemaan, puhumaan ja toimimaan Hänen tahtonsa mukaan. Silloin niin moni asia kirkastuu synniksi, vaikka niistä ei olisi puhuttu mitään saarnoissa.
Uudestisyntyneellä on tuo usko, taisteluaseet ja Pyhä Henki opastajana. Miten saa ihminen HENKILÖKOHTAISEN uskon, ei seurakuntauskoa? Ensin uskosta Jeesukseen, sitten kokee kuinka sairas ja syntinen sydän on, kuinka elämä on synkkää, tyhjää, ja kadotus on edessä ajasta ikuisuuteen siirtyessä. Sen olen kokenut.
Jos Jeesus ei ole sydämessä, ei seuroissakäynnit, anteeksipyynnöt, ulkoinen säntillisyys ja käytös auta. Uskova lähtee uskon saatuaan puhumaan siitä, mitä usko on antanut, miten iloista ja vapaata on elää Jumalan kämmenellä ja siunauksessa. Ei silloin tutkita toisten uskomisen tilaa. Ei silloin haukuta ja tuomita niitä, jota omasta mielestä eivät ole oikeauskovia - minun mielestä. - Laulaneet itsensä maailmaan? Oma kunnia ja ylepeily hyvällä lauluäänellä? Voi kirjoittaja poloinen, mene joskus kuuntelemaan mitä tahansa lestadiolaisuudessa ollutta ja olevaa kuoroa. Muuttuuko virret ja hengelliset laulut laulettuna maailmallisiksi ja omaa kunniaa hakeviksi? Niin laulettuna kuin seuroissa lauletaan eli veisataan? Onko laulamalla kylväminen todellakin maailmallista ja kunnian hakemista?
Minä siis olen elävässä uskossa, kun käyn joka sunnuntai seuroissa, en lue Sanaa enkä muutakaan hengellistä, ettei se kävisi työksi ja ansion hakemiseksi, en puhu ihmisille uskosta, sillä kyllä Pyhä Henki ohjaa etsivän rukoushuoneelle? Minun ei tarvitse uskoani tuoda esille virsin, lauluin, keskusteluin, vaan minä voin kulkea kasvot peruslukemalla, odottaen sunnuntaita ja anteeksiantoa? - Äiti seurakunnassa? On se aikamoista, että tämän sinun mainitsemasi eri seuran yhdistä tuohon paikkaan Raamatussa. Osoitat sormella meitä:"te olette pilkkaajia, teillä ei ole henkeä jne."
Oletpas sinä aikamoinen saarnaaja ja uskovien pilkkaa eriseuraisiksi! - No eihän ole! Täällä haukutaan eriseuraisiksi heitä, jotka ovat olleet ja ovat edelleen Tiellä, seuraamassa Jeesusta ja Hänen opetuksiaan.
Pyhä Henki ei lähde mihinkään heidän seurastaan, jotka ovat Sanan äärellä, saarnaavat Raamatun kirjoitusten pohjalta, ja jossa tutkitaan Sanaa.
Tuo sinun eriseura-selvityksesi oli hyvin epämääräinen; et tiedä mitä on eriseura (tai siis se on sinun oma tulkinta), ja että ovat "lähteneet tekemään jotain itselle sopivaa...).
Se joukko, eriseura sinun mielestä ja ja ymmärryksestä, on kuitenkin sellainen joukko, joka haluaa pitäytyä siinä, mistä liike on lähtöisin, missä lait mukaan toimitaan ja missä mikään ei ole muuttunut sen jälkeen, kun lähdimme muuttujista. - No mitä se on se eriseura? Eriseura mistä?
- Kenestä siinä Raamatunpaikassa on kysymys? Missä olivat, mihin lähtivät? Pois uskosta, pois Jeesuksen luota?
- Se on aika hengellistä ylpeyttä, kun jatkuvasti täällä itseään oikeauskoisena pitävät kirjoittajat puhuvat eriseurasta, väittävät (kun joku ymmärtäväinen on heille sanonut), että "he menivät eriseuraan"?! Ihan kuin yhdestä tilasta lähtee, niin silloin usko häviää! Pitää niin vahvasti toitottaa tuollaista, jotta oma usko vahvistuisi ja kiinnipitäminen yhdestä yhteisöstä pysyisi vahvana, kaikesta huolimatta, koska siellä vain on pyhä henki, siellä on autuuden tie.
Vuosikausia olen ihmetellyt miten syntikeskeiseksi uskovan elo todetaan saarnoissa, sillä niin syntikeskeisiä saarnat ovat, ja vielä tekosynti-keskeisiä.
On siunaus, että nyttemmin saa kuulla saarnoja, joissa Kristusta kirkastetaan!