M184

Vapaa kuvaus

Aloituksia

1

Kommenttia

3971

  1. Siltä tuo näyttää mutta ihan en ole varma onko se mennyt oikeasti vai onko se tullut vaan näkyvämmäksi kun uutiset eivät ole enää lehdissä tai puoli ysin uutisissa vaan jokainen tuntuu olevan jo sisällöntuottaja. Ilmeisesti aihe kuitenkin myy kun tällaisia tutkimuksia tehdään.
    https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000010301828.html

    Tulevaisuuden ennustamisessa itsellä on eri linja. Minusta meidän ongelma ei ole jatkossa se että joku tulee kovistelemalla vaatimaan puolen valitsemista vaan se että ihmisillä on niin paljon vaihtoehtoja että valinta on vaikeaa tai jopa jää tekemättä ja vaatimustaso nousee sellaiseksi että tavallinen ei riitä.

    Otetaan vaikka paikallinen sopiminen. Jos laki menee läpi kuten siitä aikanaan kirjoitettiin niin jatkossa liiton edustaja voi tehdä paikallisen sopimisen vain liittoon kuuluvien puolesta. Se tekeekö muut omana ryhmänä vai tekeekö jokainen omansa tarkentuu varmaan jatkossa mutta tämä tarkoittaa että yrityksessä on jatkossa vähintään kaksi eri sopimusta. Jos eivät ole identtiset niin pitää valita kumman sopimuksen ottaa. Vaikka kateutta varmaan syntyy niin en usko että pakottamista syntyy vaan hyväksytään ihmisten itsenäiset valinnat oman elämäntilanteensa mukaan.

    Tästä on sitten lyyt matka koko yleissitovuuden poistoon jolloin tehdään yritys- tai henkilökohtaisia työehtosopimuksia ehkä samalla tavalla kuten nuo paikalliset sopimukset.
  2. Ennen jompi kumpi mutta nyt ei kumpikaan.

    Ennen oli tavoitteena tehokkuus mutta nyt olen pyrkinyt enemmän nauttimaan kaupassa käynnistä. Kyllä täällä hiljaisessa talossa voi kököttää ihan riittävästi joten ihan hyvä keino torjua yksinäisyyttä.
    Toinen syy on se että ostoslistaa tehdessä kangistui samoihin ruokalajeihin mutta nyt kun hieman kiertelee niin voi mukaan tarttua uusia makuja ja elämyksiä.

    Toki joskus olen myös tehnyt niin että jos joltakin on kauppalista unohtunut koriin tai kärryyn olen käyttänyt sitä soveltuvin osin.
  3. Lähinnä "ei tämän näin pitänyt mennä" tai "olisi tämä helpommallakin voinut mennä."

    Jotenkin aina on tuntunut että olen väärässä paikassa, väärään aikaan ja kaikki mitä on saanut aikaiseksi on ollut kovan työn takana samalla kun ympärillä oleville ihmisille samat asiat vain tapahtuvat. Tiedostan toki että tämä on vain tunne ja totuus on varmaan ihan muuta.

    Tuota ensimmäistä lainausta kun miettii niin siinä voisi varovasti todeta että ehkä kuitenkin nämä odottamattomat asiat joita on eteen tullut ovat suuremmalta osin positiivisia. Ehkä niitä vain liian vähän vielä arvostaa.
  4. Itsellä on sellainen muistikuva että voima ja vastavoima ovat yhtä suuria mutta vastakkaissuuntaiset.

    Jos nainen tulisi tarraamaan pakaroista ja toteaisi että en antaisi noin lyhyelle miehelle niin negatiivise fiilikset tuosta jäisi ja varmaan häirinnän merkit täyttyisivät.
    Jos taas nainen tarraisi pakaroista ja toteaisi että sinulle haluaisin keittää aamulla kahvit niin kovasti tulisi itselle hyvä mieli.

    Se mitä sanaa tai termistöä käyttää ei minusta ole oleellista vaan se lopputulos. Jos häiritseminen tuottaa negatiivisen lopputloksen niin se tarvii vastavoimaksi jotakin joka tuottaa positiivisen tuloksen. Se että ei häiritse on neutraali sillä eipä taideta eriikseen kiitellä siitä että ei ole häirinnyt vaan se on oletusarvo.
  5. Itse toivoisin lakkojen päättyvän asap sillä itselleni tuo työrauhavelvoite on hyvin painava asia. Toki onhan nämä poliittiset lakot tai mielenilmaukset aika harvassa. Olisko edellinen ollut Sipilän hallituksen aikana ja sitä edelinen 1970-luun alussa.

    Kaikki tuki kuitenkin liitoille ja varmasti osaavat tehdä oikean ratkaisun taustakeskustelujen perusteella. Vähän on pelko että sieltä ostetaan paikallinen sopiminen ja maksuna ruvetaan neuvottelemaan sopimusta jolla valtakunnan sovittelija ei saa luvata muille suurempia korotuksia kuin vientiliitoille. Näin tasa-arvon päivänä ei oikein vaikuta hyvältä lause " meidän miehet määrää teidän naisten palkan". Antaisivat hallituksen yrittää säätää se laki.
    Vaikka paikallisessa sopimisessa saattaa piillä se riski että yleissitovuus katoaa niin silti minusta olisi ihan hyvä jos liiton edustajat edustaisivat työmaalla vain liiton jäseniä. Muut hoitakoon omat työehtonsa miten haluavat ja yhteiskunnassa sitten on vain hyväksyttävä että jatkossa ei tarvi samasta työstä maksaa samoilla kriteereillä enää samaa palkkaa.
  6. Kuolemasta samaa mieltä mutta syntymään minulla on muu näkökulma kuin pakko; se on etuoikeus.

    Joissakin tapauksissa ihminen itse tai muut ihmiset kyllä pystyvät kuoleman suhteen vaikuttamaan joissakin tapauksissa esim ajallisesti mutta lopputulos on sama. Syntymään taas voivat muut ihmiset vaikuttaa ihan lopulliseen päätökseen. Saattaa olla että lihallisten nykimishetkien lopputuloksena siimahännät tömäävätkin kumisen ensikodin seinään ja sieltä roskiin.
    Jos taas annetaan siimahännille mahdollisuus niin suurin osa ei pääse syntymään mutta joku kenties pääsee joten siinä on kaksi vaihtoehtoa.

    Tietysti sitten taas voidaan miettiä missä syntyminen oikeasti alkaa mutta kun vaihtoehdot on sinkkumiehillä Mielen pölypussi tai oikea käsi niin aika turhaa on kaivautua lääketieteen latinankieliseen termistöön.
  7. Hieno kuvaus.
    Pilkintää harrastavana voin samaistua ympäristöön mutta itselleni tuollaiset tunteet ovat pinnassa lähinnä hillasuolla. Itsellä ei ole mitään musiikkia mukana vaan saatan istahtaa jollekin mättäälle, ottaa saappaat pois ja iskeä kintut suon silmäkkeeseen tai turpeeseen. Mitään jälkiä siellä ei näy paitsi porojen käyttämät polut.
    Siinä tulee ihmeteltyä elettyä elämää mutta ennenkaikkea on poissa vaatimusten oravanpyörästä. Siellä kukaan ei kerro millainen ihminen, mies,isä,paikallispoliitikko tai metallimies minun pitää olla tai millainen on epäsuotavaa tai jopa toksista. Tuolla vain olet sillä luontoa kiinostaa vain se oletko hengissä ja oletko lisääntynyt. Sitä ei kiinnosta ammattiosaamiset tai edes mitä tunnet, luonnolle on ihan sama oletko onnellinen tai onneton: se on sille toisarvoista. Vapauttava tunne.

    En laita mitään kappaletta sillä samalla kun hukkasin yksinäisyyden tunteeni olen ollut ilman musiikkia. Töissä tai kotona on radiot ja soittimet kiinni ja hiljaisuus on vähän kuin oletusarvo. Ennen kun oli yksinäinen olo niin soittolistat pyöri ja radio pauhasi. Jännä muutos.

    Itsellä alkoi talviloma joka tarkoittaa vapaapäivien kanssa sitä että olen kaksi viikkoa pois töistä. Tulee kyllä tauko tarpeeseen ja vaikka sukuloimassa käynkin pitää varata myös hiljaisia ja rauhoittavia hetkiä myös itselle.
  8. Lohdullinen ajatus mutta ei oikein kestä kriittistä tarkastelua. Kuuluu samaan sarjaan lauseiden "olet hyvä tuollaisena" tai "sinussa ei ole mitään vikaa" kanssa.

    Ihan vaikka omalta kohdalta jos miettii niin kun yritti vuosia etsiä parisuhdetta siinä onnistumatta niin kyllähän sitä pitää jo itsekkin vähän hahmottaa että itsessä jotakin vikaa tai/ja puutteita on.

    Lisäksi näissä on sellainen vaara että ihminen tulkitsee ettei hänellä ole tarve kehittää itseään ja osaamistaan vaan asia on muiden käsissä.
  9. Minusta tuo osoittaa miten meillä toimitaan. Pidetään vaalit ja sen jälkeen vielä ollaan yhteyksissä ja keskustellaan asioista. Naapurissa nuo vastustajat heitetään ikkunoista kadulle.

    Minusta vaalien parhaimmat kuvat tulivat vaalitentin päätyttyä kun Halla-aho, Stubb ja Haavisto juttelivat leppoisasti lämpiössä. Samoin oli kuva jossa Halla-aho auttaa Haavistoa mikrofonin kanssa. Nämä ovat niitä pieniä asioita joita soisin näkevän jatkossakin.
  10. Uskon että tulee hyvä presidentti. Paljon tietysti riippuu siitä millaisen hovin siihen ympärille rakentaa. Puhunut yhteistyön merkityksestä ja siitä osoituksena pitänyt yhteyttä esim Pekka Haavistoon. Kovasti ainakin yrittää yhdistää kansaa.

    Henkivartijoilla on sitten syytä olla kova kunto jos meinaavat presidentin vauhdissa pysyä mikäli tämä käy vaikka aamulenkillä.
  11. Iltavuorosta kotiuduttu. Muutama työpäivä ja sitten alkaa talviloma. Mukava oli pyöräillä kotia kun on viileää mutta pyörätiet on jo asvaltilla.

    Oon lähes onnellinen mies.
  12. Onhan nuo lasten havainnot ja kysymykset ihan parhaita.

    Sukulaisperheessä alle kouluikäinen poika oli katsonut hetken vanhempiensa hääkuvaa ja sitten kysynyt äidiltään että kuka on tuo kaunis nainen tuossa kuvassa isän kanssa.
  13. Taitaa olla edessä tuon suhteen taas välivuosi joten satsataan kuntavaalikevääseen 2025.
  14. Eihän tuo nyt huono merkki ole jos ruoka maistuu. Yleisohje on se että laihtuakseen ihmisen pitää kuluttaa enemmän kuin tunkee kaloreita itseensä Miinuskaloreilla laihtuu ja tähän pääsee lisäämällä kulutusta tai vähentämällä syötäviä kaloreita.

    Itse en ole laihduttanut koska en pidä siitä sanasta vaan tehnyt ihan elämäntapamuutoksen. Itse olen sen verran laiska ihminen etten ole ruokia punninnut mutta pakkauksissa on tiedot jonka perusteella sellaisen karkean arvion voi tehdä. Ne mitä ei löydy pakkauksista löytyy tiedot netistä.

    Painon punnitseminen on yksi mittari jota seurata mutta nestemäärä voi vaihdella vaikka aamuisin punnitset joten ota vaikka seitsemän aamun keskiarvo ja seuraa niiden kehitystä. Toinen mittari on mittanauha jolla mittaa vyötärön ympärysmitan ja tietysti valokuvat on aina sellainen viehättävä seurannan muoto.

    Pienin askelin, maltillisin tavoittein niin hyvää tulee.
  15. Lapsena sitä on herkkä tulkitsemaan aikuisten viestintää varsinkin kun itse eli aikana jolloin esim opettajilla oli vielä jonkinlainen auktoriteetti. Meillekin moni opettaja totesi että teistä pojat ei sitten tule yhtään mitään. Moni poika lopetti opiskelun sitten siihen ja sen verran ponnisteltiin että ammattikouluun oli mahdollisuus. Kyllähän kotoa tietysti valettiin uskoa osaamiseen mutta kyllä itsellä vaan oli se ajatus että kyllähän opettaja paremmin minun osaamiseni tietää.
    Toisaalta voin sanoa että sen minkä koulussa numeroissa hävisin niin vähintään saman verran sitten voitin asenteissa. Ei tarvittu kuin uskonnon opettaja joka puhui armollisuudesta, anteeksiannosta, toisista huolehtimisesta niin tuntui että huominen kyllä kantaa kun vain toiset huomioi.

    Ainahan sitä näin aikuisena tiedä mistä lapset ottavat vaikutteita ja mistä johtopäätöksensä tekevät. Esim muutama vuosi eron jälkeen lapset eivät halunneet mennä äidilleen koska äiti ei kuulemma heistä välitä. Olivat kavereilta kuulleet miten riitaisia erot olivat olleet ja lapset olivat olleet jopa pelinappuloina. Meillä ero oli asiallinen ilman tappelua niin lapset kokivat että äiti ei välitä koska ei lähtenyt heistä taistelemaan.
    Piti sitten käydä läpi minun ja äitinsä keskustelut ja perusteet miksi äiti uskalsi lapset minulle jättää ja myös muistuttaa että heidän omakin mielipide painoi vaakakupissa.
  16. Eipä niitä ainakaan näillä kulmilla taida olla. Peruskoulun jälkeen tytöillä edessä lukio ja sieltä matka jatkuu kaupunkien kirkkaisiin valoihin toteuttamaan uratoiveitaan.

    Pojat taas peruskoulun jälkeen ammattikouluun jonka jälkeen pakollinen asevelvollisuus. Sieltä palataan kotikuntaan haaveissa kahden kilon siika ja rinkelimersu.

    Aika vähän on täällä enää myöskään peräkammarin poikia sillä tyhjiä kämppiä on vuokralla paljon eli vuokraajan markkinat. Osa tavaroista kuten aseet, kalastusvälineet, kelkat ja työkalut ovat edelleen synnyintalossa koska siellä on tilaa. Vaikka peräkammaripojat ovat vähentyneet niin sellaiset puoliperäkammaruus on lisääntynyt. Varsinkin näin huonon kelin aikaan usein tuntuvat soittelevan vanhemmilleen mitä ovat vailla ja käyvät heille kaupassa ja apteekissa sekä tarvittaessa hoitavat muitakin asioita.

    Joku aika sitten oli keskustelua kun sote tulee ja yhtenäistetään esim palveluntarvearviot niin varmaan se menee taloudellisesti halvimman ja laadullisesti ehkä heikoimman mukaan. Osa on ääneenkin sanonut että onko jatkossa tilanne se että heiltä edellytetään jopa puoliomaishoitamista kun asuvat samassa kunnassa tai lähialueella.
  17. Kurja tilanne jos kotoa saa kuvan että on muuta kuin parasta a-luokkaa. Meillä ei tuollaista onneksi ollut vaan molemmat oli tarkkoja ettei ihmisiä sijoiteltu mihinkään lokeroihin vaan kohdeltiin tasavertaisina. Toki ei se heilläkään ihan aukottomasti toiminut vaan omat aikakauden rasitteensa kummallakin oli.
    Äidillä oli tuosta jaottelusta lapsuudesta huonoja kokemuksia kun oman äitinsä suku jakautui ilmiriitaan siitä pitäisikö heidän sukunimessään käyttää heittomerkkiä koska se vaikuttaa paremmalta. Heittomerkin ansiosta sitten kuolivat vihoissaan toisilleen.

    Jos jostakin vanhempia voi moittia niin riitely ei kuulunut meidän perheeseen kun lapset oli paikalla. Olihan heilläkin riitoja mutta ne keskustelut käytiin kun lapset eivät olleet kuulemassa. Tämä lapsia suojeleva toimintatapa oli sitten meille lapsille ongelma omissa parisuhteissa kun meillä ei ollut valmista sabluunaa miten riitatilanteissa pitää toimia ja miten asiat on hyvä ratkoa.

    Tuossa rupesin muistelemaan äidin sekä isän sisaruksia ja nyt tajusin että näistä yksikään ei koskaan eronnut. Sitten kun miettii heidän lapsiaan niin varmaan yli 75% on vähintään kerran eronneita. Pitkän parisuhteen salaisuus ei ainakaan geeneissä ole.
  18. Sekä isä että äiti ovat itselleni rakkaita; äiti enää muistoissa mutta isä myös fyysisesti läsnä. Kotona isä teki kyllä vähintään osansa kotitöistä johtuen siitä että usein oli kotona ennen äitiä joka pääsi töistä myöhemmin.

    Itsellä oli myös sellainen hyvä tilanne että olin pari kesää töissä samalla työmaalla isäni kanssa ja näin hänestä myös sen puolen. Hän ei koskaan ollut kiinnostunut politiikasta tai ammattiyhdistystoiminnasta mutta jos neuvotteluja oli niin aina isää sinne pyydettiin mukaan kun heidän osastolla ei omaa luottamushenkilöä ollut.

    Sanoisin että äiti oli enemmän kannustava ja ohjaava tiettyyn suuntaan kun taas isä oli enemmän asioita poissulkeva. Äiti ohjasi kohti lukiota ja siitä jatko-opintoihin kun taas isä totesi että jotakin muuta kuin näitä metallihommia. Sillä sektorilla tuotin sitten pettymyksen molemmille kun minusta tuli koneistaja.

    Omalla kohdalla epäilen että ujouteni tai epävarmuuteni naisai kohtaan johtuisi omasta lapsuudesta tai suhteesta kumpaankaan vanhempaani. Ennemmin kyse on eri tilanteista tulleista muistijäljistä. Työelämässä tai politiikassa pystyn ihan jännittämättä keskusteluihin koska niistä kohtaamisista on paljon enemmän myönteistä kuin negatiivista.
    Treffeillä kun on tullut pakkeja ja tylyjä pakkeja niin se on lyönyt itsetunnon aika kanveesiin. Huonolla itsetunnolla kun lähtee treffeille niin eihän siitä mitään tule. Puhe ei ole luontevaa vaan sellaista harkitsevaa ettei vain sanoisi jotakin väärin. Lisäksi jos minua kuvattaisiin salaa ja jälkeenpäin katsottaisiin niin löytyisi monia merkkejä kehonkielestä joka viestii arkuudesta ja epävarmuudesta.
    Ressukka olemus virallisella puhetyylillä ei ehkä ole sitä mitä naiset mieheltä toivovat.

    Ehkä yksi vanhempieni vinkki saattaisi auttaa tuohon itsetuntoon. Olivat meinaan molemmat sitä mieltä että paritanssin askeleet pitää kaikkien opetella. Onhan tuo tanssitaidon hankkiminen näin jälkeenkinpäin ollut mielessä mutta kun nyt pariutumishaaveet on haudattu niin palaan asiaan seuraavassa elämässä.
  19. Itsellä ei ole kuin toisen käden titoa Raahen tilanteesta ja ainakin vuodenvaihteessa usko Raaheen oli vahva. En tiedä miten asiat on sen jälkeen edenneet mutta silloin kuulemma kaavat etenevät ja sähkölinjaukset ovat aikataulussaan. Epäilivät että uudistukset alkavat Ruotsin puolelta siitä syystä että siellä tehtaassa on vanheentuneempi tekniikka.

    Poliitikoista en ole huolissani sillä kukaan ei uskalla vaarantaa asemaansa Suomessa eikä Ruotsissa alkamalla tässä mailmantilanteessa vaatimaan terästehtaita sulkemaan ovensa.

    Vanhoja on mukava välillä muistella ja löysin Raahesta pienen uutisen ajalta jolloin metallimiehiä onnisti.

    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/14/raahe-ajautui-naispulasta-aviokriisiin-1970-luvulla
  20. Samoin paljon naisia työllistänyt elektroniikkateollisuus on vähentänyt täällä tuotantoaan. Moni vaihtoikin siinä vaiheessa sote-sektorille mutta miesvaltaisilta aloilla on yhtä aikaa työttömyyttä ja toisaalta työvoimapulaa.
    21. 14 / 199
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt