M184

Vapaa kuvaus

Aloituksia

1

Kommenttia

3983

  1. Mahdollistaisi biologisen lapsen myös yksinäisille miehille ja miespareille.
  2. Jos vaihtaisin pienempään minulla kustannukset nousisivat
  3. Minusta vastuullisempi tapa olisi sallia sijaissynnyttäminen jotta myös yksinäisillä miehillä tai miespareilla olisi mahdollisuus biologiseen lapseen.
  4. Tästä siitä oli siellä keskusteluissa kyse. Muistaakseni ensin se sallittiin vain heteropareille mutta koska se oli muita syrjivä niin julkinen lopetti kokonaan.

    Julkinen kun palasi markkinoille niin ei siellä keskusteluissa paljon määriä kyselty vaan yleensä onko tämä oikein jos sijaissynnyttäminenkään ei ole mahdollista Suomessa.
  5. Hyvä kysymys.
    Aina voi tietysti miettiä voiko esim joukkueena pelaaminen korvata aidot ihmissuhteet; en tiedä. Joku paremmin asiaa tietävä voisi kertoa vastaako se esim seurakavereita joukkuelajeissa.

    Johonkin meilläkin on nuoria miehiä ikäänkuin kadonnut. Peruskoulun jälkeen ei näy työelämässä, kouluissa tai edes työkyky selvityksissä. Ei näy harrastuksissa, politiikassa, eikä muussakaan vapaaehtoistyössä.
  6. Vähän tietysti myös laskentatekninen juttu. Mulla ei kulut juurikaan muuttuneet kun lapset muutti kotoa. Sähköä kuluu suuunnilleen saman verran. Lämmmityskulut eivät muutu jne. Ainoastaan sen huomasi että kun oli kaksi tytärtä niin veden kulutus on vähentynyt ja roskisten tyhjennysväliä olen voinut pidentää.

    Se tietysti mikä noissa keskusteluissa on niin siellä nousee esiin ne jotka tuntuvat kohtuuttomille ja siten vääristävät kuvaa. Onhan toki niitäkin jotka ovat laskeneet tulotasoaan saadakseen pienemmät elatusmaksut mutta ihan mutuina sanoisin että suurimmalla osalla ei tuo raha ole kuin välinen kipuilla erosta.
  7. Nyt ei ollut kyse minun lapsista vaan siitä kun keskusteluissa esiintyy näitä kirjoituksia joissa ihmetellään elatusmaksujen suuruutta lapsen sen hetkisiin kuluihin.
    Jos kirjoitetaan että on maksanut vaikka tonnin kuussa elatusmaksuja vaikka lasten kulut olivat erohetkellä 300e/kk niin aika helposti yh:t mustamaalataan yhtenäisenä joukkona.
  8. "nainen voi valita tehdä sen lapsensa yksinään"-eli tähän keskustelu tiivistyi sen osalta onko oikein että yhteiskunta tukee tätä toimintaa vai olisiko parempi että ne käyvät hoidoissa kenellä on rahaa,
  9. "Sekö se sitten on, kun nainen voi valita tehdä sen lapsensa yksinään", en kuitenkaan usko että tämä aiheuttaa sen suurempaa katkeruutta vaan se että sitä on lähdetty verovaroin tukemaan. Tuohon keskusteluun kun mukaan tulee näkökulmat sukupuolten tasa-arvo,eri perhesuhteiden tasa-arvo, taloudellinen tasa-arvo, aleneva syntyvys tai vaikka huoltosuhde niin helposti tulee sakeaa tekstiä.

    Toinen asia , joka osittain johtuu yh-termien sekoittumisesta, on elatusmaksut. Tarpeeksi moni kun ihmettelee niitä elatusmaksujen suuruutta suhteessa lapsen kulutukseen niin helposti kylillä tiedetään kenen rahoilla se yh-äiti sen uuden auton osti.

    Mulla näin yhteishuoltajuusisänä on esiintyvyydessä sitten selkeä ero. Netissä on aika hiljaista mutta tuolla realimailmassa varsinkin viranomaisten kanta tuntuu olevan että isä on kakkosketjun vanhempi. Nyt toki jo tyttäret mailmalla ja täytyy toivoa että mailma olisi muuttunut parempaan suuntaan puolessa vuosikymmenessä.
  10. "selkeät rytmit, työnteko ja normaalit arkiset ihmissuhteet" -
    Hs 12.2 "......20–24-vuotiaista helsinkiläisistä miehistä neljännes on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa."

    Osa ehkä selittyy henkilöillä joiden äidinkieli on muu kuin kumpikaan meidän virallisista kielistämme mutta onhan tuo kaikkiaan iso määrä potentiaalia hukattavaksi. Itse en älylaitteita syyttäisi sillä sieltä voi hakea myös tukea esim koulutustarjontaa selaamalla. Minusta tuo enemmän näyttää siltä että usko tulevaisuuteen on loppunut jo tuossa vaiheessa eikä aurino paista sälekaihtimen takaa huoneeseen.
  11. Huomenna vielä vapaa ja sitten taas kuuden päivän työrupeama.
  12. Yksi periaate on josta en mielelläni jousta on ensitreffien maksupolitiikka. Käytännössä se on aina mennyt niin että jos minä miehenä olen treffikutsuuni myöntävän vastauksen saanut niin minä myös sen treffin olen kustantanut. Kustannukset kuitenkin on vain kympeissä niin minusta se menee oikein jos ehdottaja maksaa.
    Jos nainen kysyisi treffeille niin todennäköisesti itse ehdottaisin että vastauksena kutsuun minä kustannan. Vanhanaikaista, kyllä, mutta jotenkin noin se minusta vain tuntuu oikealta.

    Muuten parisuhteessa ei nyt niin väliä kuka ehdottaa vaan asia ratkaisee. Jos toinen haluaa Prismaan koska siellä pyykkipulveri on tarjouksessa niin mennään sinne. Tai käy samalla muissa liikkeissä jotka on siinä kaupan lähellä.

    Toinen mikä vaikuttaa päätöksiin on ammattitaito. Jos nainen on autonasentaja niin auton rikkoutunutta starttia en minä rupea vaihtamaan. Pikkuhuoltoja voi sitten tehdä kumpi vaan tai mieluiten ehkä yhdessä.
  13. Jäin noihin kuviin vähän enemmän kiinni.

    Saarasta jäi kuva että asuu kauniissa kodissa (ihan vaan tapeteista päättelin) ja kaipaa toista sohvalleen viereen istumaan.
    Janista tuli mieleen enemmän rautakaupan mainos jossa kauppias hoitaa homman.
    Nämä tietysti toimittajan ottamia kuvia mutta olisiko esim Jani vaikuttanut helpommin lähestyttävältä jos kuvat olisi otettu kotona? Ihan vaan yleisenä pohdintana siitä millaisia kuvia tuonne kannattaa laittaa.

    ".... on tosi harmillista, että ihmiset etsivät nykyään pääosin rakkautta sosiaalisen median kautta, eikä niinkään panosta sosiaalisiin kanssakäymisiin. Minulle on kyllä tullut esimerkiksi kaduilla treffikutsuja. "
    Tämä kappale ei kyllä mulle ihan auennut. Toivotaan sosiaalisia kontakteja mutta kun pyydetään treffeille kadulla niin sekään ei sitten ole toimiva keino.

    "Vähän tykkäyksiä saaneita miehiä Janakka lohduttaa sillä, että Tinderissä on huomattavasti vähemmän naisia kuin miehiä" Lohduttaa yhtä paljon kuin työtöntä työnhakijaa tieto että on muitakin työttömiä.
    Yhtä iso on sähkölasku työttömän pöydällä riippumatta kuinka paljon on muitakin työttömänä tai rakkauden kaipuu yksinäisellä miehellä vaikka miten olisi saman kohtalon kokevia.
  14. Näin se vaan menee ja tietyt lautakunnat on halutumpia kuin toiset. Ihan mielenkiintoista päästä sivusta seuraamaan. Ainoa mikä itseäni jäi surettamaan oli se kun ensin oli "tehty kaupat" poliittisin perustein niin sen jälkeen sama vielä sukupuoliperustein jotta saatiin 40/60 suhde kohdalleen.
  15. Nuorena ei ehkä sitä fanituksen kohdetta ollut. Elämä pyöri enemmän pihapelien ja luonnossa liikkumisen kautta kuin muoti-ilmiöiden seuraamisessa.
    Toki kyllähän meidänkin kylällä oli omat musiikkiporukkansa; osalla meni Sid Vicious, Sex pistols tai Maukka perujätkä; osa kuunteli Matchbox tai Tedi and the tigerssia. Itsellä taas hyllystä löytyi mm David Bowie, Uriah heep, Deep purple tai Rush; finhitsien ja muiden iskelmien lisäksi. Enempi nuo meni taustamusiikina kuin selkeänä fanituksena.

    Nykyään seuraan mielelläni sellaisia ihmisiä kuin Sixten Korkman tai Sari Essayah. Jotenkin heidän puhetyylinsä on selkeä ja ajatukset perusteltuja joka on tässä metelöinnin aikakaudella minusta hyvinkin virkistävää.

    Ihan en nyt pysy otsikon kysymyksessä ketä vaan korvaan sanalla mitä niin on tunnustettava että fanitan yhtä hieman kyseenalaistakin toimintatapaa. Kyseessä on paljon kritiikkiäkin saanut tekninen vaaliliitto jolla esim kunnallisvaalien jälkeisiä lautakuntapaikkoja jaettiin. Meillä jaettiin osa lautakuntakuntapaikoista pienryhmille jotka eivät päässeet valtuustoon.
    Toimintatapa nyt ei ehkä ole äänestystuloksen mukainen mutta väitän että moniäänisyydellä on jo nyt saavutettu tuloksia joita vanhoilla toimintatavoilla ei oltaisi kyetty. Yhteistyö eri puolueiden välillä on parantunut ja pitkässä juoksussa se edistää meillä asioiden etenemistä.
  16. Ehkä yläasteelta jäin kaipaamaan palautteiden selkeyttä. Opettajat ihan suoraan totesivat ettei teistä pojat tule ikinä mitään eikä teistä ole mihinkään. Jotta asia ei jäänyt kenellekään epäselväksi niin viimeisenä vuonna luokanvalvoja vielä totesi ettei yksikään poika saa ehtoja tai jää luokalle koska teitä ei tänne enää kaivata.

    Uskonto ehkä oli se aine josta on ollut itselleni eniten iloa. Opettaja oli sellainen lempeä vanhempi nainen ja heti kun hänen luokkaansakin asteli niin tuli sellainen harras ja hyväksytyksi tulemisen tunne. Mitään ei tarvinnut osata kunhan pohti ihmiseloa anteeksi pyytämisen ja antamisen, kiitollisuuden tai lähimmäisten merkityksen kautta.

    Kouluajan jälkeisijä pihapelejä jäin kyllä kaipaamaan. Siellä ei ollut väliä olitko hyvä vai huono sillä kaikki pelaa oli jo silloin teemana; niin ja af:n muovisotilailla leikkimistä.

    Viimeissen kysymyksen sanoisin että aika vähän jäisi asioita jatka samalla tavalla kuin silloin.
  17. No jos pari ylimääräistä kiloa on syy miksi homma ei etene niin jotenkin termi nirso voi olla ymmärrettävä mutta jos juttu ei etene lasten takia niin näistä miehistä käyttäisin vaikka termejä vastuuntuntoinen tai rehellinen. Tämä siis sitä taustaa vasten että ennenkuin lapset lensivät pesästä olin kymmenisen vuotta yh-isänä.

    Lapset ovat sellainen asia jotka pistävät miettimään myös asioita hieman laajemmin ja pidemmälle. Uuden kumppanin suhteen pitää päättää myös miten niihin lapsiin suhtautuu. Jättääkö ne huomiotta vai ottaa koko paketin ja kuten Disse muistaakseni tuolla myös toi esille niin jos homma ei lähde toimimaan niin lapset saattavat syyllistää itseään siitä että vanhempi ei uutta löydä.
    Se että lasten isät eivät vastentahtoisesti ole mukana lapsien elämässä ei varsinaisesti ole minusta pelkästään huono asia mutta sitten vain pitää tiedostaa että olet siinä myös keskeinen miehen malli jota seurataan.

    Lapsia nyt ei ehkä saisi verrata eläimiin mutta jos löytäisi itsensä treffeiltä vaikka lypsykarjatilan emännän kanssa niin siinäkin joutuu miettimään millaiseksi yhteiselo muodostuu kun toinen on kiinni kärjistäen 24/7 siinä tilassaan. Tai harrastaa aktiivisesti koiranäyttelyjä olleen vuodessa yli 40 viikonloppua matkoilla ympäri kotimaata tai pohjoismaissa.
  18. Minusta tuo itsensä määrittely on sama kuin istuisi vaikka liikuntalautakunnassa jakamassa seuroille avustuksia ja viikon päästä on tarkastuslautakunnassa tarkastamassa että avustukset on kohdennettu sääntöjen mukaan. Ei oikein toimi. Sanoisin että tekee niin kuin oikeaksi näkee ja saattoväki sitten kertoo miten se elämä meni.

    Jos nyt tuntuu että on hieman hukassa niin miten olisi ajatus että lähtisi kirjoittamaan uutta tarinaa; jos ei nyt koko elämää uusiksi niin ainakin pieneltä osin.
    Itselle meni treffeillä helposti suojaus päälle koska aiemmat pakit loivat itselleni kuvan epäkelvosta miehestä. Täällä siitä tuli keskustelua ja sain matkaani hyviä ajatuksia joista olen kyllä täällä kirjoittajille kiitollinen.
    Hiukan tuo tietysti teetti töitä enkä vielä ole päässyt testaamaan miten käytännössä toimii mutta toiveissa on kirjoittaa uusi tarina onnistuneista treffeistä vaikka ne eivät pidemmälle kantaisi.
    Toki eihän tuo kirjoittaminen ihan autuaaksi tekevä asia ole. Vaikka miten jääkaapin oveen kirjoittaa lapulle että olen pitkä niin tuskin sillä mitään kasvupyrähdystä saadaan.
  19. Rukoilijasirkka; koiras.

    Itselläni kun nuo vietit eivät ole koskaan ohjanneet toimimaan siihen suuntaan että olisi mukava uittaa purtta erilaisissa vuonoissa niin tuo rukoilijasirkkakoiraan elämänkaari sopisi minulle.

    Muuten touhuaa itsekseen ja kun kerran sitten viimeisten hitaiden jälkeen pääsee saatille niin on päätä lyhyempi.
    Hiukan tietysti ahdas miehen malli kun vaihtoehdot on olla elossa tai saanut.
  20. Purentavika nyt tuli mieleen kun se ei vaikuta elämiseen ja olemiseen mutta ei todellakaan sellainen yksilö jota kannattaa suurelle piirille esitellä saati käyttää astutukseen.
    21. 42 / 200
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt