- Osa ruokaa. En siis syö esimerkiksi voipottua vaikka sekin on kai ruokaa.
- Syön keitinperunaa ruuan kanssa. Esimerkiksi 2 keitinperunaa, puoli lautasellista kasviksia ja jauhelihapihvi. Hiukan kastiketta jos on mutta tuossa on ehkä 5% rasvaa ja annos puoli desiä. Finelin mukaan 360 kcal. Syön siis elääkseni.
Tänään kylläkin hiiligrillissä paistettu lampaanlihavarras bulguurilla ja salaatilla. Annos on rieskan päällä ja senkin syön.
Ainoastaan karppaajista croisantti on runsashiilihydraattinen. Voin nälänpitokykyä ei liene tutkittu mutta croisantin on. 1/7 keitinperunasta. - En syö croisantteja. En edes pidä niistä mutta se on erinomainen esimerkki rasvaisesta ruuasta joka ei pidä nälkää. 2/3 sen energiasta tulee rasvasta. Siinä on 5 kertaa enemmän energiaa kuin kaurapuurossa ja 7 kertaa enemmän kuin keitinperunassa.
Olen joulukuun alun jälkeen syönyt yhden croissantin, Lidlin maalaissellaisen. Marraskuussa meni muutama kuten myös tulevana marraskuuna. Marraskuussa menee myös useamman kerran suklaakakkua.
Muuten aika pitkälti suositusten mukaan paitsi ostan kerran kuussa 200 g paketin kevytmeetvurstia. Sen kanssa ei sitten leivälle muuta rasvaa.
Kylläisyysindeksiin kannattaa tutustua: https://www.hsalist.org/resources/satiety-index/
Yllättävästi croissant pitää huonoiten nälkää ja keitinperuna parhaiten. - Rasva ei pidä erityisemmin hyvin nälkää. Jokainen voi testata tuon vaikkapa croisantilla
20 g voita sisältää 140 kcal, sama tulee 150 g kaurapuuroa. - Epäilemättä.
Turkissa siis käytetään tavallista jugurttia, valutettua jugurttia (jota meillä kutsutaan jostain syystä turkkilaiseksi jugurtiksi vaikka turkkilaiset eivät sitä kutsukaan turkkilaiseksi jugurtiksi) ja erittäin valutettua jugurttia jota turkkilaiset kutsuvat valutetuksi juustoksi. Jälkimmäinen On erinomaista valkosipulin tai yrttien kanssa. Rasvaa on maidosta riippuen jotain 5-20%. - Näinpä. Pitsan hyvä paino on noin 300 g ja täytettä nirkoisesti. On se silti aika tukevaa syötävää mutta silloin tällöin voi syödä.
Pitsan energiasta tulee iso osa pohjasta ja juustosta, ei täytteistä. - Turkkilaisen jugurtin rasvapitoisuus vaihtelee 2-10% prosentin välillä ja tuossa 10% versiossa on suunilleen 10 kertaa enemmän energiaa kuin rasvattomassa jugurtissa.
Turkkilaisessa jugurtissa ei ole mitään turkkilaista, siitä on vaan valutettu heraa pois. Turkissa käytetään myös tavallista jugurttia. - Tuossa tutkimuksessa selvitettiin 2 M ihmisen ruokavalio ja sairastuvuus kakkostyypin diabetekseen. Tilastollisesti analysoimalla myös punainen liha ja lihajaloisteet osoittautuivat kakkosen riskitekijöiksi. Kun kakkosen suurimmat riskitekijät ovat lihavuus ja liikkumattomuus niin punaisen lihan ja lihajalosteiden merkitys on niihin verrattuna aika pieni mutta on kuitenkin olemassa. Hiilihydraateilla ei ollut merkitystä. Tämän voi tulkita niin että lihava liikkumaton runsaasti punaista lihaa syövä sairastuu hiukan todennäköisemmin kakkoseen kuin lihava liikkumaton joka ei syö punaista lihaa.
- Joo, näinpä. Riippuu tietysti monesta seikasta mutta monipistoshoitoinen diabetes on oikeastaan ykkönen.
- Jos elintarvikkeessa lukee kinkku niin se pitää tehdä kinkusta. Finelin mukaan kinkkuleikkeleessä on 2% rasvaa ja saunapalvikinkussa 6%. Jälkimmäisessä ilmeisesti rasvarantu. Aika kevyttä.
- Heräsin turhan aikaisin ja googlailin ja vastaan tumi tällainen: https://www.nature.com/articles/s41591-024-03124-1
Tyydyttyneen rasvan vaihto tyydyttymättömään vähensi kakkoseen sairastymista neljänneksellä. - Joo, käytännön tasolla juurikin noin. Kun 90% kakkostyypin diabeetikoista pääsee eroon lääkkeistä laihduttamalla niin kinkkua välttämällä tuskin kukaan. Statiinit lisäävät kakkosta 9% mutta kun kakkosia on 6% niin absoluuttisesti tuo on vähän. Kun kaikille lihaville ei tule kakkosta niin epäilen että kakkonen lisääntyy juurikin lihavilla ja lihajalosteita syövillä ja paljon enemmän kuin tuon 15%. Mielenkiintoista tuo silti on.
- Sokeri rasvoittaa myös maksaa kuten tyydyttynyt rasvakin.
- Kakkostyypin diabeteksen riskitekijät ovat lihavuus, liikkumattomuus ja huonot geenit. Sokeri tai hiilihydraatti eivät altista kakkostyypin diabetekselle. Sokeri tietysti lihottaa tehokkaasti, samoin kuin rasvainen pikaruoka.
- Aika moni syö säännöllisesti makkaraa, leivän päällä tai ruokana. 300 g leikkelemakkaraa ja 400 g ruokamakkaraa kuukaudessa tekee jo 25 g päivässä ja tuo on aika vähän.
Suomalaiset syövät grillimakkaraa 3.7 kg per vuosi, leikkelemakkaroista en tiedä.
Täysin asiaan kuulumattomana havaintona että söin tänään reissarin falafelpihvillä ja se oli oikein hyvä. 400 kcal, lounas oli 500 kcal niin energian saanti jäi aika vähäiseksi. - Joo mutta kun tulos oli että lihajalosteet lisäsivät riskiä sairastua kakkoseen ja kinkku on lihajaloste niin pari siivua kinkkua sitten lisää riskiä. Lihajalosteiden rasvapitoisuus vaihtelee valtavasti eli jotain 2%-30%.
- Tämä oli mielenkiintoinen ja täytyy lukea paremmin talvilomalla. Tulos on kyllä yllättävä ja olisi mielenkiintoista tietää syyseuraussuhde.
- https://www.duodecimlehti.fi/duo10206
'40-49-vuotiailla sepelvaltimotautikuolleisuus vähenee 56 % kutakin 1 mmol/l pienempää kokonaiskolesteroliarvoa kohden, 80-89-vuotiailla vähenemä on 15 %.'
Runsaaseen eläinrasvaan perustuva LCHF-dieetti nostaa LDL-kolesterolia keskimäärin 44% ja kun LDL-kolesteroli on yleensä noin 3 mmol/l niin sillä todennäköisyys sydäntautikuolemaan nousee vain 74%. - Olen lukenut useita tutkimuksia sekä kolesterolista että statiineista. Niiden mukaan statiinit vähentävät merkittävästi kokonaiskuolleisuutta. Myöskään vanhuksilla ei ole havaittu empää ongelmia kuin keski-ikäisillä. Oletko itse lukenut tutkimuksia vai luotatko jonkun karppausgurun tulkuntoihin?
Kun suomalaisten kokonaiskolesteroli laski 7 mmol/l -> 5 mmol/l niin sydäntautikuolleisuus laski 80%.
Statiinit vähentävät myös tulehdusta ja vähentävät kolesterolin hapettumista.
Myös runsas tyydyttynyt rasva lisää tulehdusta : https://www.pronutritionist.net/2012/08/voi-kerma-margariini-kala-oliivi-ja-rypsioljy-seka-inflammaatio-osa-2b/ - Ja rokotevastainen.