Arto777

Vapaa kuvaus

Aloituksia

852

Kommenttia

7730

  1. Esimerkiksi jotkut pseudogeenit osallistuvat geenien säätelyyn kehityksen aikana toimien syöttinä säätelymolekyyleille tai tuottaen ei-koodaavia RNA-molekyylejä, jotka vaikuttavat geenien ilmentymiseen. Tämä toiminnallinen monipuolisuus osoittaa, että pseudogeenit ovat genomin olennainen osa, eivätkä evolutiivisen menneisyyden jäänteitä. Niiden olemassaolo ja toiminta haastavat ajatuksen siitä, että genomit olisivat muotoutuneet yksinomaan satunnaisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan kautta yhteisestä esi-isästä.

    CpG-saarekkeiden rooli
    CpG-saarekkeet ovat DNA-alueita, joissa sytosiini-nukleotidi esiintyy guaniini-nukleotidin vieressä emässekvenssissä. Nämä alueet ovat tärkeitä geenien säätelyssä. Kuitenkin sytosiinien metylaatio CpG-paikoissa voi johtaa niiden deaminaatioon ja muuntumiseen tymiiniksi, mikä aiheuttaa mutaatioita. Ajan myötä tämä prosessi johtaa väistämättömään CpG-saarekkeiden romahtamiseen. Tärkeää on ymmärtää, että soluilla ei ole mekanismia CpG-saarekkeiden uudelleen rakentamiseksi, kun ne ovat ne kerran menettäneet. Tämä yksisuuntainen hajoaminen haastaa ajatuksen siitä, että monimutkaisia genomeja voitaisiin ylläpitää pelkästään luonnollisten prosessien avulla, mikä kyseenalaistaa edelleen LUCA-hypoteesin.

    Vaihtoehtoiset selitykset ja älykäs suunnittelu
    Genomin koon, orpogeenien ilmaantumisen, pseudogeenien toiminnallisen monimutkaisuuden ja CpG-saarekkeiden hajoamisen hallitsevat monimutkaiset mekanismit viittaavat niin korkean tason monimutkaisuuteen, jota on vaikea sovittaa yhteen LUCA-mallin kanssa. Nämä havainnot sopivat paremmin älykkään suunnittelun ja luomisen ideaan, jossa genomit nähdään dynaamisina, informaatiorikkaina järjestelminä, jotka kykenevät nopeaan sopeutumiseen ja innovointiin.

    Lisäksi monimutkaisten geneettisten mekanismien, jotka voivat kompensoida geenihäviötä tai muuttaa geenien ilmentymismalleja, läsnäolo korostaa ajatusta suunnitellusta sopeutumiskyvystä eliöissä.

    Esimerkiksi vaihtoehtoiset silmukointimekanismit mahdollistavat solujen tuottaa useita proteiinivariantteja yhdestä geenistä, osoittaen geneettisen koodin joustavuutta ja kestävyyttä, joka ylittää yksinkertaiset evolutiiviset selitykset.

    Johtopäätös
    Vaikka viimeisen universaalin yhteisen esi-isän konsepti on edelleen keskeinen osa evoluutioteoriaa, useat empiiriset havainnot haastavat sen pätevyyden. C-arvon paradoksi, orpogeenit, pseudogeenien toiminnallinen monimutkaisuus ja CpG-saarekkeiden väistämätön hajoaminen viittaavat monimutkaisempaan ja älykkäästi järjesteltyyn biologiseen informaatioon.

    Evoluutiolle ei ole mekanismia. Havaittu tiede osoittaa kohti älykästä suunnittelua ja luomista.
  2. Esimerkiksi jotkut pseudogeenit osallistuvat geenien säätelyyn kehityksen aikana toimien syöttinä säätelymolekyyleille tai tuottaen ei-koodaavia RNA-molekyylejä, jotka vaikuttavat geenien ilmentymiseen. Tämä toiminnallinen monipuolisuus osoittaa, että pseudogeenit ovat genomin olennainen osa, eivätkä evolutiivisen menneisyyden jäänteitä. Niiden olemassaolo ja toiminta haastavat ajatuksen siitä, että genomit olisivat muotoutuneet yksinomaan satunnaisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan kautta yhteisestä esi-isästä.

    CpG-saarekkeiden rooli
    CpG-saarekkeet ovat DNA-alueita, joissa sytosiini-nukleotidi esiintyy guaniini-nukleotidin vieressä emässekvenssissä. Nämä alueet ovat tärkeitä geenien säätelyssä. Kuitenkin sytosiinien metylaatio CpG-paikoissa voi johtaa niiden deaminaatioon ja muuntumiseen tymiiniksi, mikä aiheuttaa mutaatioita. Ajan myötä tämä prosessi johtaa väistämättömään CpG-saarekkeiden romahtamiseen. Tärkeää on ymmärtää, että soluilla ei ole mekanismia CpG-saarekkeiden uudelleen rakentamiseksi, kun ne ovat ne kerran menettäneet. Tämä yksisuuntainen hajoaminen haastaa ajatuksen siitä, että monimutkaisia genomeja voitaisiin ylläpitää pelkästään luonnollisten prosessien avulla, mikä kyseenalaistaa edelleen LUCA-hypoteesin.

    Vaihtoehtoiset selitykset ja älykäs suunnittelu
    Genomin koon, orpogeenien ilmaantumisen, pseudogeenien toiminnallisen monimutkaisuuden ja CpG-saarekkeiden hajoamisen hallitsevat monimutkaiset mekanismit viittaavat niin korkean tason monimutkaisuuteen, jota on vaikea sovittaa yhteen LUCA-mallin kanssa. Nämä havainnot sopivat paremmin älykkään suunnittelun ja luomisen ideaan, jossa genomit nähdään dynaamisina, informaatiorikkaina järjestelminä, jotka kykenevät nopeaan sopeutumiseen ja innovointiin.

    Lisäksi monimutkaisten geneettisten mekanismien, jotka voivat kompensoida geenihäviötä tai muuttaa geenien ilmentymismalleja, läsnäolo korostaa ajatusta suunnitellusta sopeutumiskyvystä eliöissä.

    Esimerkiksi vaihtoehtoiset silmukointimekanismit mahdollistavat solujen tuottaa useita proteiinivariantteja yhdestä geenistä, osoittaen geneettisen koodin joustavuutta ja kestävyyttä, joka ylittää yksinkertaiset evolutiiviset selitykset.

    Johtopäätös
    Vaikka viimeisen universaalin yhteisen esi-isän konsepti on edelleen keskeinen osa evoluutioteoriaa, useat empiiriset havainnot haastavat sen pätevyyden. C-arvon paradoksi, orpogeenit, pseudogeenien toiminnallinen monimutkaisuus ja CpG-saarekkeiden väistämätön hajoaminen viittaavat monimutkaisempaan ja älykkäästi järjesteltyyn biologiseen informaatioon.

    Evoluutiolle ei ole mekanismia. Havaittu tiede osoittaa kohti älykästä suunnittelua ja luomista.
  3. Osa ihmisistä, jotka eivät halua uskoa että ihmiskunta luotiin vain muutama tuhat vuotta sitten, väittävät että maailman väestö on useita kertoja hävitetty lähes täydellisesti. Selvästikään sitä ei ole koskaan hävitetty kokonaan. Vaikka jotkut vakuuttavat, ilman mitään väitteitään tukevia todisteita, että väestö on useasti lähestulkoon kokonaan hävitetty, tulevat he hyvin levottomiksi, jos me ehdotamme, että kerran väestö hävitettiin lähes kokonaan vedenpaisumuksessa Nooan aikana.
    Maailman väkiluku oli arviolta 600 miljoonaa vuonna 1650 ja nousi 2400 miljoonaan vuoteen 1950 mennessä. Tämä tarkoittaa, että se olisi kaksinkertaistunut kahdesti 300 vuodessa, keskimäärin kerran 150 vuodessa.
    Me voimme Raamatusta jäljittää juutalaisten ja arabien sukujuuret samaan patriarkkaan, Aabrahamiin, joka syntyi noin 2167 eKr. ja jolla oli kahdeksan poikaa. Hänen ensimmäinen poikansa, Ismael, oli arabien isä, ja hänen toinen poikansa, Iisak, oli Jaakobin isä, Jaakobia kutsuttiin myöhemmin Israeliksi, ja hänen kahdestatoista pojastaan tulivat Israelin kaksitoista sukukuntaa, jotka tunnetaan paremmin juutalaisina.
    The World Book of Knowledgessa sanotaan, että maailmassa on arviolta 200 miljoonaa arabia ja noin 18 miljoonaa juutalaista.
    Tämä tarkoittaa, että Aabrahamin ajasta lähtien, kahden hänen poikansa jälkeläisten lukumäärä on kaksinkertaistunut noin 28 kertaa, keskimäärin kerran 150 vuodessa.
    Juutalaiset ovat kokeneet valtavan määrän vainoja ja joukkomurhia vuosisatojen aikana. Hitler murhasi yli kuusi miljoonaa pelkästään toisen maailmansodan aikaisissa keskitysleireissä.
    Heidän on täytynyt menettää paljon väestöään tauteihin, lapsikuolleisuuteen ja nälkäkuolemiin vuosisatojen aikana aivan kuten muutkin ihmisryhmät. Heidän historiansa on täynnä kertomuksia taisteluista ja ihmiselämien menetyksistä sotien vuoksi. Silti huomaamme, että heidän määränsä on kaksinkertaistunut vähintään 23 kertaa, keskimäärin kerran 182 vuodessa.
    Voimme laskea väestön kasvunopeuden aloittamalla noin 4500 vuoden päästä, Raamatusta löytyvien yksityiskohtaisten historiatietojen perusteella, joiden mukaan Nooa ja hänen perheensä – yhteensä kahdeksan henkeä – selvisivät vedenpaisumuksesta. Tuon väestön tulee kaksinkertaistua 29½ kertaa, jotta saadaan nykyinen kuuden ja puolen miljardin väkiluku, kaksinkertaistuen keskimäärin kerran 152 vuodessa. Mielenkiintoista, eikö totta? Raamatun historian pituus täsmää havaintoihin.
  4. Osa ihmisistä, jotka eivät halua uskoa että ihmiskunta luotiin vain muutama tuhat vuotta sitten, väittävät että maailman väestö on useita kertoja hävitetty lähes täydellisesti. Selvästikään sitä ei ole koskaan hävitetty kokonaan. Vaikka jotkut vakuuttavat, ilman mitään väitteitään tukevia todisteita, että väestö on useasti lähestulkoon kokonaan hävitetty, tulevat he hyvin levottomiksi, jos me ehdotamme, että kerran väestö hävitettiin lähes kokonaan vedenpaisumuksessa Nooan aikana.
    Maailman väkiluku oli arviolta 600 miljoonaa vuonna 1650 ja nousi 2400 miljoonaan vuoteen 1950 mennessä. Tämä tarkoittaa, että se olisi kaksinkertaistunut kahdesti 300 vuodessa, keskimäärin kerran 150 vuodessa.
    Me voimme Raamatusta jäljittää juutalaisten ja arabien sukujuuret samaan patriarkkaan, Aabrahamiin, joka syntyi noin 2167 eKr. ja jolla oli kahdeksan poikaa. Hänen ensimmäinen poikansa, Ismael, oli arabien isä, ja hänen toinen poikansa, Iisak, oli Jaakobin isä, Jaakobia kutsuttiin myöhemmin Israeliksi, ja hänen kahdestatoista pojastaan tulivat Israelin kaksitoista sukukuntaa, jotka tunnetaan paremmin juutalaisina.
    The World Book of Knowledgessa sanotaan, että maailmassa on arviolta 200 miljoonaa arabia ja noin 18 miljoonaa juutalaista.
    Tämä tarkoittaa, että Aabrahamin ajasta lähtien, kahden hänen poikansa jälkeläisten lukumäärä on kaksinkertaistunut noin 28 kertaa, keskimäärin kerran 150 vuodessa.
    Juutalaiset ovat kokeneet valtavan määrän vainoja ja joukkomurhia vuosisatojen aikana. Hitler murhasi yli kuusi miljoonaa pelkästään toisen maailmansodan aikaisissa keskitysleireissä.
    Heidän on täytynyt menettää paljon väestöään tauteihin, lapsikuolleisuuteen ja nälkäkuolemiin vuosisatojen aikana aivan kuten muutkin ihmisryhmät. Heidän historiansa on täynnä kertomuksia taisteluista ja ihmiselämien menetyksistä sotien vuoksi. Silti huomaamme, että heidän määränsä on kaksinkertaistunut vähintään 23 kertaa, keskimäärin kerran 182 vuodessa.
    Voimme laskea väestön kasvunopeuden aloittamalla noin 4500 vuoden päästä, Raamatusta löytyvien yksityiskohtaisten historiatietojen perusteella, joiden mukaan Nooa ja hänen perheensä – yhteensä kahdeksan henkeä – selvisivät vedenpaisumuksesta. Tuon väestön tulee kaksinkertaistua 29½ kertaa, jotta saadaan nykyinen kuuden ja puolen miljardin väkiluku, kaksinkertaistuen keskimäärin kerran 152 vuodessa. Mielenkiintoista, eikö totta? Raamatun historian pituus täsmää havaintoihin.
  5. Osa ihmisistä, jotka eivät halua uskoa että ihmiskunta luotiin vain muutama tuhat vuotta sitten, väittävät että maailman väestö on useita kertoja hävitetty lähes täydellisesti. Selvästikään sitä ei ole koskaan hävitetty kokonaan. Vaikka jotkut vakuuttavat, ilman mitään väitteitään tukevia todisteita, että väestö on useasti lähestulkoon kokonaan hävitetty, tulevat he hyvin levottomiksi, jos me ehdotamme, että kerran väestö hävitettiin lähes kokonaan vedenpaisumuksessa Nooan aikana.
    Maailman väkiluku oli arviolta 600 miljoonaa vuonna 1650 ja nousi 2400 miljoonaan vuoteen 1950 mennessä. Tämä tarkoittaa, että se olisi kaksinkertaistunut kahdesti 300 vuodessa, keskimäärin kerran 150 vuodessa.
    Me voimme Raamatusta jäljittää juutalaisten ja arabien sukujuuret samaan patriarkkaan, Aabrahamiin, joka syntyi noin 2167 eKr. ja jolla oli kahdeksan poikaa. Hänen ensimmäinen poikansa, Ismael, oli arabien isä, ja hänen toinen poikansa, Iisak, oli Jaakobin isä, Jaakobia kutsuttiin myöhemmin Israeliksi, ja hänen kahdestatoista pojastaan tulivat Israelin kaksitoista sukukuntaa, jotka tunnetaan paremmin juutalaisina.
    The World Book of Knowledgessa sanotaan, että maailmassa on arviolta 200 miljoonaa arabia ja noin 18 miljoonaa juutalaista.
    Tämä tarkoittaa, että Aabrahamin ajasta lähtien, kahden hänen poikansa jälkeläisten lukumäärä on kaksinkertaistunut noin 28 kertaa, keskimäärin kerran 150 vuodessa.
    Juutalaiset ovat kokeneet valtavan määrän vainoja ja joukkomurhia vuosisatojen aikana. Hitler murhasi yli kuusi miljoonaa pelkästään toisen maailmansodan aikaisissa keskitysleireissä.
    Heidän on täytynyt menettää paljon väestöään tauteihin, lapsikuolleisuuteen ja nälkäkuolemiin vuosisatojen aikana aivan kuten muutkin ihmisryhmät. Heidän historiansa on täynnä kertomuksia taisteluista ja ihmiselämien menetyksistä sotien vuoksi. Silti huomaamme, että heidän määränsä on kaksinkertaistunut vähintään 23 kertaa, keskimäärin kerran 182 vuodessa.
    Voimme laskea väestön kasvunopeuden aloittamalla noin 4500 vuoden päästä, Raamatusta löytyvien yksityiskohtaisten historiatietojen perusteella, joiden mukaan Nooa ja hänen perheensä – yhteensä kahdeksan henkeä – selvisivät vedenpaisumuksesta. Tuon väestön tulee kaksinkertaistua 29½ kertaa, jotta saadaan nykyinen kuuden ja puolen miljardin väkiluku, kaksinkertaistuen keskimäärin kerran 152 vuodessa. Mielenkiintoista, eikö totta? Raamatun historian pituus täsmää havaintoihin.
  6. Mormonit uskovat, että on monta vaimoa.

    Jumala on Henki. Kuinka Hengellä voi olla vaimoja?
  7. Onko tämä esimerkki ”toimivasta evoluutiosta”?
    Jotta tästä olisi kyse, ominaisuuksien täytyisi ensinnäkin olla seurausta geneettisen informaation lisääntymisestä. Mustalla oravalla on sekä melaniinin että testosteronin lisääntynyt tuotanto, mikä selittäisi sen värin ja lisääntyneen elinvoimaisuuden. Tämä on mutaation tulosta – on kuitenkin aivan selvää, että informaatiota on menetetty, sillä pätkä DNA:ta tosiasiassa ”puuttuu” mustilta verrattuna harmaisiin.
    Eräs mahdollinen tapa, josta näiden molempien hormonien lisääntynyt tuotanto voi johtua on deleetio [yhden tai useamman DNA-ketjun emäksen (”kirjaimen”) puuttuminen] geneettisessä informaatiossa, jossa mustat ”mutantit” ovat menettäneet kyvyn (tai niillä on alentunut kyky) säädellä melaniinin ja testosteronin tuotantoa johtuen tästä deleetio-mutaatiosta. Tämä on selvästikin hyödyllinen mutaatio, koska se antaa mustille oraville lisääntyneen kyvyn säilyä elossa sekä siirtää eteenpäin geenejänsä. Mutta tämän tyyppinen säätelymekanismin spesifisyyden [tarkkuuden] menetys on silti informaation menetystä. Sen tähden tämä ei tarjoa mitään apua todisteluille, joilla yritetään näyttää toteen evoluutiota – jos tällä sanalla tarkoitetaan tapahtumia, jotka voivat johtaa mikrobien muuttumiseen mikrobiologeiksi ja kaikenlaisiksi muiksi monimutkaisiksi olennoiksi. Tähän olisi tarvittu valtava kokonaisinformaation (täsmennetyn monimutkaisuuden) nettolisäys.
    Raamatun vastaus
    Mutaatio ja luonnonvalinta ovat järkeenkäypiä raamatullisissa puitteissa. Mutaatiot ovat kopiointivirheitä, joita tapahtuu DNA:ssa syntiinlankeemuksen seurauksena. Tämä johtaa vähittäiseen, mutta väistämättömään genomin [perimän] ”romahdukseen”, koska erittäin suuri osa mutaatioista on vahingollisia, eikä niitä voida karsia pois luonnonvalinnalla.
    On olemassa joukko esimerkkejä hyödyllisistä mutaatioista, jotka johtuvat informaation menetyksestä. Mutta mitkään näistä eivät auta evoluutiota, koska ne ovat vastakohtia sille, mitä molekyyleistämieheksi-evoluutio tarvitsee: autokuormittain mutaatioita, jotka eivät ole vain hyödyllisiä vaan myös lisäävät informaatiosisältöä eliössä.
    Luonnonvalintaa tapahtuu, kun eliöllä on ominaisuus, joka mahdollistaa sen hengissä selviytymisen ja lisääntymisen paremmin kuin muun populaation. Tämä antaa ominaisuudelle suuremman mahdollisuuden selviytyä ja menestyä populaatiossa ja se voi ajan mittaan vallata tuon populaation, eliminoiden muut ominaisuudet, jotka olivat yksilöille vähemmän hyödyllisiä.
    Yhteenveto ja johtopäätökset
    Englannin harmaiden ja mustien oravien tapaukset ovat erinomainen esimerkki menestyksekkäästä sopeutumisesta luonnonvalinnan (ja ehkä sukupuolivalinnan) avulla. Uudet tulokkaat voittivat kilpailussa alueen aikaisemman oravatyypin useilla tavoilla, mikä tarkoitti, että valinta suosi niitä. Siksi ne hallitsivat lukumääräisesti populaatiossa. Mutaatio, joka antoi mustille oraville valintaedun, hävitti informaatiota. Luonnonvalinta itsessään ja itsestään ei lisää geneettistä informaatiota; se johtaa populaation erikoistumiseen, kaventaen geenipoolissa [populaation perintötekijöissä] olevan muuntelun määrää. Nämä muutokset oravapopulaatioissa ovat täysin yhdenmukaisia Raamatun kanssa; niihin sisältyy alkuperäisen luodun lajin informaation valikointi ja kokonaismenetys.
  8. Onko tämä esimerkki ”toimivasta evoluutiosta”?
    Jotta tästä olisi kyse, ominaisuuksien täytyisi ensinnäkin olla seurausta geneettisen informaation lisääntymisestä. Mustalla oravalla on sekä melaniinin että testosteronin lisääntynyt tuotanto, mikä selittäisi sen värin ja lisääntyneen elinvoimaisuuden. Tämä on mutaation tulosta – on kuitenkin aivan selvää, että informaatiota on menetetty, sillä pätkä DNA:ta tosiasiassa ”puuttuu” mustilta verrattuna harmaisiin.
    Eräs mahdollinen tapa, josta näiden molempien hormonien lisääntynyt tuotanto voi johtua on deleetio [yhden tai useamman DNA-ketjun emäksen (”kirjaimen”) puuttuminen] geneettisessä informaatiossa, jossa mustat ”mutantit” ovat menettäneet kyvyn (tai niillä on alentunut kyky) säädellä melaniinin ja testosteronin tuotantoa johtuen tästä deleetio-mutaatiosta. Tämä on selvästikin hyödyllinen mutaatio, koska se antaa mustille oraville lisääntyneen kyvyn säilyä elossa sekä siirtää eteenpäin geenejänsä. Mutta tämän tyyppinen säätelymekanismin spesifisyyden [tarkkuuden] menetys on silti informaation menetystä. Sen tähden tämä ei tarjoa mitään apua todisteluille, joilla yritetään näyttää toteen evoluutiota – jos tällä sanalla tarkoitetaan tapahtumia, jotka voivat johtaa mikrobien muuttumiseen mikrobiologeiksi ja kaikenlaisiksi muiksi monimutkaisiksi olennoiksi. Tähän olisi tarvittu valtava kokonaisinformaation (täsmennetyn monimutkaisuuden) nettolisäys.
    Raamatun vastaus
    Mutaatio ja luonnonvalinta ovat järkeenkäypiä raamatullisissa puitteissa. Mutaatiot ovat kopiointivirheitä, joita tapahtuu DNA:ssa syntiinlankeemuksen seurauksena. Tämä johtaa vähittäiseen, mutta väistämättömään genomin [perimän] ”romahdukseen”, koska erittäin suuri osa mutaatioista on vahingollisia, eikä niitä voida karsia pois luonnonvalinnalla.
    On olemassa joukko esimerkkejä hyödyllisistä mutaatioista, jotka johtuvat informaation menetyksestä. Mutta mitkään näistä eivät auta evoluutiota, koska ne ovat vastakohtia sille, mitä molekyyleistämieheksi-evoluutio tarvitsee: autokuormittain mutaatioita, jotka eivät ole vain hyödyllisiä vaan myös lisäävät informaatiosisältöä eliössä.
    Luonnonvalintaa tapahtuu, kun eliöllä on ominaisuus, joka mahdollistaa sen hengissä selviytymisen ja lisääntymisen paremmin kuin muun populaation. Tämä antaa ominaisuudelle suuremman mahdollisuuden selviytyä ja menestyä populaatiossa ja se voi ajan mittaan vallata tuon populaation, eliminoiden muut ominaisuudet, jotka olivat yksilöille vähemmän hyödyllisiä.
    Yhteenveto ja johtopäätökset
    Englannin harmaiden ja mustien oravien tapaukset ovat erinomainen esimerkki menestyksekkäästä sopeutumisesta luonnonvalinnan (ja ehkä sukupuolivalinnan) avulla. Uudet tulokkaat voittivat kilpailussa alueen aikaisemman oravatyypin useilla tavoilla, mikä tarkoitti, että valinta suosi niitä. Siksi ne hallitsivat lukumääräisesti populaatiossa. Mutaatio, joka antoi mustille oraville valintaedun, hävitti informaatiota. Luonnonvalinta itsessään ja itsestään ei lisää geneettistä informaatiota; se johtaa populaation erikoistumiseen, kaventaen geenipoolissa [populaation perintötekijöissä] olevan muuntelun määrää. Nämä muutokset oravapopulaatioissa ovat täysin yhdenmukaisia Raamatun kanssa; niihin sisältyy alkuperäisen luodun lajin informaation valikointi ja kokonaismenetys.
  9. ADHD:tä ja oppimisvaikeuksia on erityisen tehokkaasti edistänyt opetushallitus
    Opetushallitus tuottaa lapsia, jotka eivät osaa lukea, kirjoittaa, puhua tai laskea. Matematiikka sujuu niin kauan kuin laskimen akussa on virtaa. Mitä väliä? -kysyy nuori ja sanoo, että voin ansaita elantoni tiktok -vaikuttajana!
    Kun kouluissa "multitaskataan" älypuhelimella, aivojen puhekeskus, joka vastaa tekstinkäsittelystä ja analyyttisestä ajattelusta, surkastuu. Hermoverkot kuihtuvat käytön puuttuessa. Näistä lapsista ei juurikaan tule enää diplomi-insinöörejä tai lääkäreitä. Taidot näille aloille nimittäin opitaan "verta, hikeä ja kyyneleitä" -menetelmällä eli lukemalla ja kirjoittamalla - asioita kertaamalla - oikotietä onneen ei ole. Toimintoja on toistettava, jotta esimerkiksi matematiikassa tarvittavat hermoradat rakentuvat ja automatisoituvat.
    Opetushallitukselle tärkeintä näyttää olevan sateenkaarityöpajojen toiminnan turvaaminen! Ranskassa julkaistiin huhtikuussa 2024 selvitys, jonka mukaan älypuhelinta ei tulisi antaa alle 13 vuoden ikäiselle, siitä nyt puhumattakaan, että sitä saisi käyttää koulussa. Espanjassa kiellettiin älypuhelimet ala-asteella ja nyt kieltoa suunnitellaan myös yläasteelle. Suomen saamaton opetushallitus on "uudistuksillaan" pilannut maamme, ennen niin maailmanmainiot oppimistulokset! Luokanopettaja Valtteri Puoltaival kauhistelee oppikirjojen laadun ja vaatimusten alennustilaa Helsingin Sanomissa 7.5.2024. Seksuaalipoliittiset aktivistit käyttävät tilaisuutta hyväkseen indoktrinoidakseen kokonaisia sukupolvia punavihreiden poliitikkojen ja opetushallituksen tuella. Opetushallituksen lakkauttaminen olisi erinomainen idea, nyt kun valtiontalouden säästöjä haetaan. Opetusministeriö varmasti riittäisi, kun lapsiakin syntyy varsin vähän.
    Miksi oli rikollista säätää laki, joka antaa teineille suvereenin vallan päättää tulevaisuudestaan?
    Jokainen lääkäri tietää, että ihmisellä on aikuiset aivot vasta 24 vuoden iässä. Vasta tuolloin ihminen tietää, mitä hän haluaa olla aikuisena. Impulssikontrolli on silloin toimivampi, eikä 25 vuoden ikäluokassa mitään tungosta transmuutoksiin ole nähtykään. Iso-Britanniassa julkaistiin huhtikuussa 2024 erikoislääkäri Hilary Cassin johdolla erittäin laaja ja merkittävä tutkimus, joka tehtiin siksi, että sukupuolen "korjausta" halunneiden lasten määrä lisääntyi yht'äkkiä räjähdyksenomaisesti.
    Tässä tutkimuksessa ilmeni, että näiden lapsien kohdalla oli tehty vakavia virheitä eli harrastettu puoskarointia. Hoitoja oli annettu ilman mitään luotettavaa tutkimusaineistoa. Vääriä hoitoja antanut laitos onkin nyt suljettu.
    Puoskarointia?
    Tuhansille lapsille syötettiin murrosiän estolääkkeitä eli samoja lääkkeitä, joita käytetään seksuaalirikollisille. Kun estolääkkeitä annettiin, lapset ahdistuivat yhä enemmän, koska heidän ikätoverinsa kävivät läpi normaalia murrosikää ja lääkityt lapset tunsivat itsensä yhä enemmän ulkopuolisiksi. Näille estolääkettä syöneille ryhdyttiin sitten antamaan mies- ja naishormoneja 16 vuoden iässä, mitä ei pitäisi tehdä, koska siitä seuraa vakavia terveysriskejä, kuten veritulppavaara.
    Mitä Iso-Britanniassa opittiin?
  10. 90% normaalin murrosiän läpikäyneistä parani "muodikkaasta" sukupuoliahdistuksesta ja hyväksyi asiaan kuuluvat kehonsa muutokset! Toisin sanoen murrosiän estolääkkeiden käyttö lapsilla osoittautui puoskaroinniksi, joka vaaransi lasten ja nuorten terveyden ja elämän.
    Mikä sitten on biologinen mies ja nainen?
    Käynnissä olevassa debatissa "muunsukupuolisuudesta" on ohitettu täysin biologiset tosiasiat! Tiedemaailmalla EI OLE MITÄÄN VASTAUSTA KYSYMYKSEEN MIEHEN JA NAISEN ALKUPERÄSTÄ. Ainoa järkevä vastaus tähän mysteeriin tulee Jeesukselta: "Ettekö ole lukeneet, että luoja jo alussa loi heidät mieheksi ja naiseksi ... ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi". Tämä Jeesuksen antama vastaus sopii biologiaan! Vain mies ja nainen voivat tuottaa jälkeläisiä. On ällistyttävää, että varsinkin akateemisesti koulutetut ihmiset ovat lumoutuneet heille syötetystä seksuaalipolitiikasta, jolla ei ole mitään tekemistä tieteellisen menetelmän ja terveen järjen kanssa!
    Mikä on totuus?
    Yksisoluisilla ei ole mitään painetta muuttua suvullisesti lisääntyviksi monisoluisiksi, ja väite jonka mukaan näin olisi evoluution myötä tapahtunut on täysin absurdi. Mies tuottaa murrosiästä elämän loppuun 1 500 siittiötä sekunnissa, nainen kypsyttää menarchesta menopaussiin muutaman munasolun kuukaudessa mahdollista hedelmöittymistä varten. Munasolun tilavuus on 44 000 kertaa siittiötä suurempi. Solut ovat täysin erilaisia, eikä ole matemaattisesti mahdollista, että sellaisia voisi kehittyä uusdarvinistisella mutaatio-valinta mekanismilla. Miten "kehityksen käynnissä ollessa" olisi tuotettu jälkeläisiä? Pelkkä miehen ja naisen olemassa olo vahvistaa Luojan olemassa olon 100% varmuudella, koska evoluutio ei kykene heitä "kehittämään"!
    DNAsta voidaan lukea sama maailman historia minkä Jumala ilmoitti meille Sanassaan!
    Solun voimalaitos, omaa DNAta sisältävä mitokondrio, on sekä ihmiskunnan matka- että ihmisyksilön trippimittari. Y -kromosomista puolestaan nähdään, että kaikki ihmiset polveutuvat noin 5 000 vuotta sitten eläneestä miehestä, ja kaikki eläimet polveutuvat muutamasta, noin 5 000 vuotta sitten eläneestä eläinparista. Tämä sopii maailman noin 4 500 vuotta sitten hukuttaneeseen vedenpaisumukseen. Nooa on kaikkien ihmisten yhteinen isä ja munasolulinjoja voi seurata Nooan miniöiden mitokondrioista!
    On täysin absurdia puhua muunsukupuolisuudesta tai LGBTQ -ilmiöistä uusdarvinistisen evoluution tuotteina
    Modernit seksuaalipoliittiset narratiivit ovat ilmiöitä, joille ei ole osoitettavissa, anatomista, kudosopillista, fysiologista tai geneettistä perustaa. Vaikuttaa lisäksi vahvasti siltä, että kyseessä on tyypillinen nuorison muoti-ilmiö.
    Sikiöaikana tapahtuneiden harvinaisten kehityshäiriöiden (intersukupuolisuus) perusteella ei pidä laatia lakeja, joita perustellaan "ihmisoikeuksina tai biologisina tosiasioina".
    Piispojen propagoima samaa sukupuolta olevien vihkiminen on puhtaasti seksuaalipoliittinen agenda, mutta edustaa samalla myös paluuta Rooman valtakunnan aikaisiin käytäntöihin, jotka alkukirkko onnistui torjumaan. Miten käynee nyt?
  11. ADHD:tä ja oppimisvaikeuksia on erityisen tehokkaasti edistänyt opetushallitus
    Opetushallitus tuottaa lapsia, jotka eivät osaa lukea, kirjoittaa, puhua tai laskea. Matematiikka sujuu niin kauan kuin laskimen akussa on virtaa. Mitä väliä? -kysyy nuori ja sanoo, että voin ansaita elantoni tiktok -vaikuttajana!
    Kun kouluissa "multitaskataan" älypuhelimella, aivojen puhekeskus, joka vastaa tekstinkäsittelystä ja analyyttisestä ajattelusta, surkastuu. Hermoverkot kuihtuvat käytön puuttuessa. Näistä lapsista ei juurikaan tule enää diplomi-insinöörejä tai lääkäreitä. Taidot näille aloille nimittäin opitaan "verta, hikeä ja kyyneleitä" -menetelmällä eli lukemalla ja kirjoittamalla - asioita kertaamalla - oikotietä onneen ei ole. Toimintoja on toistettava, jotta esimerkiksi matematiikassa tarvittavat hermoradat rakentuvat ja automatisoituvat.
    Opetushallitukselle tärkeintä näyttää olevan sateenkaarityöpajojen toiminnan turvaaminen! Ranskassa julkaistiin huhtikuussa 2024 selvitys, jonka mukaan älypuhelinta ei tulisi antaa alle 13 vuoden ikäiselle, siitä nyt puhumattakaan, että sitä saisi käyttää koulussa. Espanjassa kiellettiin älypuhelimet ala-asteella ja nyt kieltoa suunnitellaan myös yläasteelle. Suomen saamaton opetushallitus on "uudistuksillaan" pilannut maamme, ennen niin maailmanmainiot oppimistulokset! Luokanopettaja Valtteri Puoltaival kauhistelee oppikirjojen laadun ja vaatimusten alennustilaa Helsingin Sanomissa 7.5.2024. Seksuaalipoliittiset aktivistit käyttävät tilaisuutta hyväkseen indoktrinoidakseen kokonaisia sukupolvia punavihreiden poliitikkojen ja opetushallituksen tuella. Opetushallituksen lakkauttaminen olisi erinomainen idea, nyt kun valtiontalouden säästöjä haetaan. Opetusministeriö varmasti riittäisi, kun lapsiakin syntyy varsin vähän.
    Miksi oli rikollista säätää laki, joka antaa teineille suvereenin vallan päättää tulevaisuudestaan?
    Jokainen lääkäri tietää, että ihmisellä on aikuiset aivot vasta 24 vuoden iässä. Vasta tuolloin ihminen tietää, mitä hän haluaa olla aikuisena. Impulssikontrolli on silloin toimivampi, eikä 25 vuoden ikäluokassa mitään tungosta transmuutoksiin ole nähtykään. Iso-Britanniassa julkaistiin huhtikuussa 2024 erikoislääkäri Hilary Cassin johdolla erittäin laaja ja merkittävä tutkimus, joka tehtiin siksi, että sukupuolen "korjausta" halunneiden lasten määrä lisääntyi yht'äkkiä räjähdyksenomaisesti.
    Tässä tutkimuksessa ilmeni, että näiden lapsien kohdalla oli tehty vakavia virheitä eli harrastettu puoskarointia. Hoitoja oli annettu ilman mitään luotettavaa tutkimusaineistoa. Vääriä hoitoja antanut laitos onkin nyt suljettu.
    Puoskarointia?
    Tuhansille lapsille syötettiin murrosiän estolääkkeitä eli samoja lääkkeitä, joita käytetään seksuaalirikollisille. Kun estolääkkeitä annettiin, lapset ahdistuivat yhä enemmän, koska heidän ikätoverinsa kävivät läpi normaalia murrosikää ja lääkityt lapset tunsivat itsensä yhä enemmän ulkopuolisiksi. Näille estolääkettä syöneille ryhdyttiin sitten antamaan mies- ja naishormoneja 16 vuoden iässä, mitä ei pitäisi tehdä, koska siitä seuraa vakavia terveysriskejä, kuten veritulppavaara.
    Mitä Iso-Britanniassa opittiin?
  12. KAIKKI KASTETTIIN. Ei ole ikärajaa.
  13. Toinen, yhtä hypoteettinen lähtökohta on, että kaikki geneettinen variaatio – siis alleelien moninaisuus johtuu mutaatioista. Mutta kreationistit voivat vastaavasti esittää luomiseen perustuvan hypoteesin, että baramineille oli jo alussa, tulevia sopeutumistarpeita silmällä pitäen, luotu runsas geneettinen heterotsygotia, monipuolisuus: Arkkiin päässeen kissaeläinparin (sukusolujen) vastingeeneissä oli runsasta variaatiota eli nukleotidien (A, C, G ja T) vaihtelua samoissa vastingeenissä (joita oli siis 2+2 kpl). Tämä ei ole yhtään sen epätieteellisempi kuin monet evoluutiohypoteesit: Siivettömät linnut kehittyivät, koska ne saivat valintaedun: Siipien kasvattamiseen tarvittava energia säästyi!
    Erään maailmanlaajuisen tutkimuksen mukaan (josta dokumentti TV:n ykköskanavalla vuosia sitten) kotikissojen kotimaa on Turkki, jonka itärajalla on se kuuluisa Araratin vuoristo. (Tutkimuksessa oli mukana myös suomalaisia kissoja. Geenit tutkittiin sylkinäytteistä.)
    Ainakin kaikki suuret kissaeläimet (leijona, tiikeri, jaguaari, puuma jne.) risteytyvät keskenään, mikä puhuu sen puolesta, että ne ovat samaa luotua lajityyppiä (baramin). Samoin risteytyvät monet muut eläinryhmät kuten hevos- ja koiraeläimet. Muuli on hevosen ja aasin risteytys ja on yleensä steriili, mutta ei aina. Mutta tunnetaan ainakin 70 tapausta, kun muuli on synnyttänyt.
    Näillä baramineilla, kuten kissoilla on sama ruumiinkaava. – Eivätkä geenit (ja mutaatiot) määrää ruumiinkaavaa; geenit ja DNA eivät ole elämän piirustuksia, vaikka niin on väitetty sitten Crickin ja Wattsonin päivien (1950 -luku). Jo 10 vuotta sitten kreationistinen biologi Alex Williams kirjoitti aiheesta merkittävän artikkelin Journal of Creation-tiedelehdessä (”Heredity is foundationally cellular, not genetic”, Vol. 28(3) 2014). Nyt myös maailman ehkä arvostetuin tiedelehti Nature kirjoitti samoin: ”Genes are not the blueprint of life. The view of biology often presented to the public is oversimplified and out of date” (Vol. 626, 8 February 2024, Denis Noble).* “Elämän piirustukset”, kuten ruumiinkaava, on koodattu munasoluun, ei geeneihin: Uudet mutaatiot eivät synnytä uusia ruumiinkaavoja (uusia eliötyyppejä) vaan korkeintaan pilaavat jo olemassa olevatkin.
  14. Ylermi: ”Sitten kun tätä samaa roskaa löytyy monen lajiryhmän genomeista täysin samanlaisena ja samoista paikoista niin baraminioletuksessa se tarkoittaa sitä, että jumala laittoi baraminien perimään mukaan virheitä.”
    Siinä, että erilaisten lajien DNA:ssa on samoja ”roska-sekvenssejä” jopa samoissa paikoissa, ei ole mitään ihmeellistä. Sille löytyy ”luonnollisia selityksiä” ilman kaikille yhteistä kantamuotoakin. Homologiat (yhteisestä alkuperästä johtuvat samankaltaisuudet?) ovat mielenkiintoisia, mutta vähemmän merkityksellisiä – eroavaisuudet (ja niiden alkuperä!) ovat tärkeitä: Jos homologiat todistavat yhteisen kantamuodon, ”dyshomologiat” (homoplasiat*) kumoavat sen. (Yhteisestä kantamuodosta artikkelin loppupuolella).
    (*Homoplasialla viitataan sellaisten eliöiden samankaltaisiin, saman toimisiin rakenteisiin, jotka eivät ole toisiinsa nähden suorissa polveutumissuhteissa. Esimerkkinä voisi mainita vaikkapa ultraäänitutkan, jonka omistavat delfiini, lepakko, rasvalintu ja päästäinen [jolla on myös samaa myrkkyä kuin kobralla]).
    𝐆𝐞𝐧𝐞𝐞𝐭𝐭𝐢𝐧𝐞𝐧 𝐫𝐚𝐩𝐩𝐞𝐮𝐭𝐮𝐦𝐢𝐧𝐞𝐧
    Ja vielä (Ylermi): ”Kato se video minkä linkkasin. Siinä osoitetaan, että mitä massiivisempi genomi jollakin otuksella on, niin sitä enemmän sillä on rasitteena lois-dna:ta. Eli todellisuus kaataa jäävettä nyt isolla saavilla geneettisen rappeutumisen ja baraminien niskaan.”
    Videolla Ylermi siis tarkoittaa Z. Hancockin Youtube esitelmää ”Parasites in your genome”, jota käsitelin osissa 1 ja 2.
    Geneettinen rappeutuminen (jonka Ylermi kiistää, mutta johon hän vetoaa!) on todellisuutta. Siitä on kirjoitettu jo vuosikymmenet geneetikkojen itsensä toimesta. Herman Müller huolestui siitä jo vuonna 1950: Our load of mutations (Amer. J. Human Genetics 2:111-176). Itsellänikin on James Crow´n artikkeli vuodelta 1997 (PNAS 94:8380-6): The high spontaneous mutation rate: is it a health risk? (Yes, it is!) Geneettisen rappeutumisen todellisuus kaataakin jäävettä isolla saavilla jonkin muun niskaan. On erikoista, että Ylermi vetoaa siihen, miten genomimme on täynnä rappiota eli virheitä, pseudogeenejä sekä kaikenlaista loista ja muuta roinaa, että ei siellä paljoa muuta olekaan. Näin monella tavalla virheellinen genomi on ilman muuta myös rappeutunut. Miksi puhua geeniterapiasta, jos geenit eivät ole rappeutuneita? (Ihmiskunnan genomiin, tai tarkemmin sanottuna pangenomiin, on kerääntynyt jo yli puoli miljoonaa perinnöllisiä sairauksia aiheuttavia geenivirheitä. Katso https://www.hgmd.cf.ac.uk/ac/index.php.)
    𝐊𝐢𝐬𝐬𝐚𝐞𝐥𝐚̈𝐢𝐧𝐭𝐞𝐧 𝐛𝐚𝐫𝐚𝐦𝐢𝐧, 𝐤𝐨𝐭𝐢𝐤𝐢𝐬𝐬𝐨𝐣𝐞𝐧 𝐚𝐥𝐥𝐞𝐞𝐥𝐢𝐭 𝐣𝐚 𝐤𝐢𝐬𝐬𝐨𝐣𝐞𝐧 𝐤𝐨𝐭𝐢𝐦𝐚𝐚
    Ylermi viittasi myös erääseen saksalaiseen kotikissojen geenejä selvittäneeseen tutkimukseen. Sen mukaan kissojen joistain geeneistä on olemassa jopa 32 erilaista muunnosta eli alleelia, seikka, jonka siis pitäisi kaataa jäävettä isolla saavilla baraminien niskaan. (Uskon, että tällainen tutkimus on tehty, mutta itse valitettavasti hukkasin Ylermin välittämän kirjallisuusviitteen, emmekä myöhemmin saaneet häneen enää yhteyttä.)
    Kreationistien väite baraminien vedenpaisumuksen jälkeisestä nopeasta lajiutumisesta on Ylermin mukaan pötyä jo pelkästään siitäkin syystä, että kotikissoille ei olisi mitenkään voinut kehittyä samasta geenistä 32 erilaista alleelia vain 4 500 vuodessa (jolloin peruskissapari päästettiin arkista ulos). Näkemyksen perustana lienee ns. molekyylikello. Kello on evoluutioteoreettinen kehäpäätelmä, joka olettaa sen, mitä sen pitäisi todistaa: Sen kalibrointi perustuu oletettuun yhteiseen kantamuotoon ja kehitysopillisen aikataulun miljooniin vuosiin eli oletetuista evoluutiovuosista pääteltyyn geenien mutatoitumisnopeuteen, ei siis reaaliajassa mitattuun (ks. liite ”Molekyylikello”).
  15. Lähes koko pakana maailma on evoluution satuisiä
  16. Toinen, yhtä hypoteettinen lähtökohta on, että kaikki geneettinen variaatio – siis alleelien moninaisuus johtuu mutaatioista. Mutta kreationistit voivat vastaavasti esittää luomiseen perustuvan hypoteesin, että baramineille oli jo alussa, tulevia sopeutumistarpeita silmällä pitäen, luotu runsas geneettinen heterotsygotia, monipuolisuus: Arkkiin päässeen kissaeläinparin (sukusolujen) vastingeeneissä oli runsasta variaatiota eli nukleotidien (A, C, G ja T) vaihtelua samoissa vastingeenissä (joita oli siis 2+2 kpl). Tämä ei ole yhtään sen epätieteellisempi kuin monet evoluutiohypoteesit: Siivettömät linnut kehittyivät, koska ne saivat valintaedun: Siipien kasvattamiseen tarvittava energia säästyi!
    Erään maailmanlaajuisen tutkimuksen mukaan (josta dokumentti TV:n ykköskanavalla vuosia sitten) kotikissojen kotimaa on Turkki, jonka itärajalla on se kuuluisa Araratin vuoristo. (Tutkimuksessa oli mukana myös suomalaisia kissoja. Geenit tutkittiin sylkinäytteistä.)
    Ainakin kaikki suuret kissaeläimet (leijona, tiikeri, jaguaari, puuma jne.) risteytyvät keskenään, mikä puhuu sen puolesta, että ne ovat samaa luotua lajityyppiä (baramin). Samoin risteytyvät monet muut eläinryhmät kuten hevos- ja koiraeläimet. Muuli on hevosen ja aasin risteytys ja on yleensä steriili, mutta ei aina. Mutta tunnetaan ainakin 70 tapausta, kun muuli on synnyttänyt.
    Näillä baramineilla, kuten kissoilla on sama ruumiinkaava. – Eivätkä geenit (ja mutaatiot) määrää ruumiinkaavaa; geenit ja DNA eivät ole elämän piirustuksia, vaikka niin on väitetty sitten Crickin ja Wattsonin päivien (1950 -luku). Jo 10 vuotta sitten kreationistinen biologi Alex Williams kirjoitti aiheesta merkittävän artikkelin Journal of Creation-tiedelehdessä (”Heredity is foundationally cellular, not genetic”, Vol. 28(3) 2014). Nyt myös maailman ehkä arvostetuin tiedelehti Nature kirjoitti samoin: ”Genes are not the blueprint of life. The view of biology often presented to the public is oversimplified and out of date” (Vol. 626, 8 February 2024, Denis Noble).* “Elämän piirustukset”, kuten ruumiinkaava, on koodattu munasoluun, ei geeneihin: Uudet mutaatiot eivät synnytä uusia ruumiinkaavoja (uusia eliötyyppejä) vaan korkeintaan pilaavat jo olemassa olevatkin.
  17. Ylermi: ”Sitten kun tätä samaa roskaa löytyy monen lajiryhmän genomeista täysin samanlaisena ja samoista paikoista niin baraminioletuksessa se tarkoittaa sitä, että jumala laittoi baraminien perimään mukaan virheitä.”
    Siinä, että erilaisten lajien DNA:ssa on samoja ”roska-sekvenssejä” jopa samoissa paikoissa, ei ole mitään ihmeellistä. Sille löytyy ”luonnollisia selityksiä” ilman kaikille yhteistä kantamuotoakin. Homologiat (yhteisestä alkuperästä johtuvat samankaltaisuudet?) ovat mielenkiintoisia, mutta vähemmän merkityksellisiä – eroavaisuudet (ja niiden alkuperä!) ovat tärkeitä: Jos homologiat todistavat yhteisen kantamuodon, ”dyshomologiat” (homoplasiat*) kumoavat sen. (Yhteisestä kantamuodosta artikkelin loppupuolella).
    (*Homoplasialla viitataan sellaisten eliöiden samankaltaisiin, saman toimisiin rakenteisiin, jotka eivät ole toisiinsa nähden suorissa polveutumissuhteissa. Esimerkkinä voisi mainita vaikkapa ultraäänitutkan, jonka omistavat delfiini, lepakko, rasvalintu ja päästäinen [jolla on myös samaa myrkkyä kuin kobralla]).
    𝐆𝐞𝐧𝐞𝐞𝐭𝐭𝐢𝐧𝐞𝐧 𝐫𝐚𝐩𝐩𝐞𝐮𝐭𝐮𝐦𝐢𝐧𝐞𝐧
    Ja vielä (Ylermi): ”Kato se video minkä linkkasin. Siinä osoitetaan, että mitä massiivisempi genomi jollakin otuksella on, niin sitä enemmän sillä on rasitteena lois-dna:ta. Eli todellisuus kaataa jäävettä nyt isolla saavilla geneettisen rappeutumisen ja baraminien niskaan.”
    Videolla Ylermi siis tarkoittaa Z. Hancockin Youtube esitelmää ”Parasites in your genome”, jota käsitelin osissa 1 ja 2.
    Geneettinen rappeutuminen (jonka Ylermi kiistää, mutta johon hän vetoaa!) on todellisuutta. Siitä on kirjoitettu jo vuosikymmenet geneetikkojen itsensä toimesta. Herman Müller huolestui siitä jo vuonna 1950: Our load of mutations (Amer. J. Human Genetics 2:111-176). Itsellänikin on James Crow´n artikkeli vuodelta 1997 (PNAS 94:8380-6): The high spontaneous mutation rate: is it a health risk? (Yes, it is!) Geneettisen rappeutumisen todellisuus kaataakin jäävettä isolla saavilla jonkin muun niskaan. On erikoista, että Ylermi vetoaa siihen, miten genomimme on täynnä rappiota eli virheitä, pseudogeenejä sekä kaikenlaista loista ja muuta roinaa, että ei siellä paljoa muuta olekaan. Näin monella tavalla virheellinen genomi on ilman muuta myös rappeutunut. Miksi puhua geeniterapiasta, jos geenit eivät ole rappeutuneita? (Ihmiskunnan genomiin, tai tarkemmin sanottuna pangenomiin, on kerääntynyt jo yli puoli miljoonaa perinnöllisiä sairauksia aiheuttavia geenivirheitä. Katso https://www.hgmd.cf.ac.uk/ac/index.php.)
    𝐊𝐢𝐬𝐬𝐚𝐞𝐥𝐚̈𝐢𝐧𝐭𝐞𝐧 𝐛𝐚𝐫𝐚𝐦𝐢𝐧, 𝐤𝐨𝐭𝐢𝐤𝐢𝐬𝐬𝐨𝐣𝐞𝐧 𝐚𝐥𝐥𝐞𝐞𝐥𝐢𝐭 𝐣𝐚 𝐤𝐢𝐬𝐬𝐨𝐣𝐞𝐧 𝐤𝐨𝐭𝐢𝐦𝐚𝐚
    Ylermi viittasi myös erääseen saksalaiseen kotikissojen geenejä selvittäneeseen tutkimukseen. Sen mukaan kissojen joistain geeneistä on olemassa jopa 32 erilaista muunnosta eli alleelia, seikka, jonka siis pitäisi kaataa jäävettä isolla saavilla baraminien niskaan. (Uskon, että tällainen tutkimus on tehty, mutta itse valitettavasti hukkasin Ylermin välittämän kirjallisuusviitteen, emmekä myöhemmin saaneet häneen enää yhteyttä.)
    Kreationistien väite baraminien vedenpaisumuksen jälkeisestä nopeasta lajiutumisesta on Ylermin mukaan pötyä jo pelkästään siitäkin syystä, että kotikissoille ei olisi mitenkään voinut kehittyä samasta geenistä 32 erilaista alleelia vain 4 500 vuodessa (jolloin peruskissapari päästettiin arkista ulos). Näkemyksen perustana lienee ns. molekyylikello. Kello on evoluutioteoreettinen kehäpäätelmä, joka olettaa sen, mitä sen pitäisi todistaa: Sen kalibrointi perustuu oletettuun yhteiseen kantamuotoon ja kehitysopillisen aikataulun miljooniin vuosiin eli oletetuista evoluutiovuosista pääteltyyn geenien mutatoitumisnopeuteen, ei siis reaaliajassa mitattuun (ks. liite ”Molekyylikello”).
  18. Minulla ei ole omaa Jumalaa vaan kaikki olemme Jumalasta.

    Ainoa asia mikä on evoluutiosta tullut ovat evoluutio sadut. Mikään muu ei ole evoluutiosta.
  19. Ainoa asia mikä on syntynyt evoluutiosta on juuri evoluutio sadut.
  20. 𝟑. 𝐀𝐧𝐭𝐢𝐛𝐢𝐨𝐨𝐭𝐢𝐧 𝐭𝐞𝐤𝐞𝐦𝐢𝐧𝐞𝐧 𝐭𝐞𝐡𝐨𝐭𝐭𝐨𝐦𝐚𝐤𝐬𝐢 (𝐢𝐧𝐚𝐤𝐭𝐢𝐯𝐨𝐢𝐧𝐭𝐢)
    Bakteerin valmistamat entsyymit voivat hajottaa antibiootin siinä aineenvaihduntatapahtumassa, jota ne suorittavat. Esimerkiksi beeta-laktamaaseiksi kutsutut entsyymit voivat hajottaa penisilliinit. Voisi näyttää siltä, että bakteeri, joka on kohdannut antibiootin ja sen jälkeen hankkii tällaisen kyvyn, olisi merkittävä esimerkki evoluutiosta – uusi entsyymi ja uusi geeni. Antibiootteja hajottavan entsyymin valmistuskoneiston ei kuitenkaan ole koskaan havaittu syntyvän mutaation avulla. Miten se sitten tapahtui?
    Geeninsiirto
    Nykyään tiedetään, että bakteerisolu voi saada antibiootin hajottamiskyvyn toiselta bakteerilta, joka on jo vastustuskykyinen.
    Tällaisen vastustuskyvyn geenit voivat sijaita pienissä plasmideiksi kutsutuissa DNA-silmukoissa, jotka ovat bakteerin varsinaisen rengasmaisen kromosomin ulkopuolella. Nämä plasmidit voivat siirtyä bakteerista toiseen ja jopa lajista toiseen. Bakteeri, jolla on vastustuskyvyn antava plasmidi, siirtää plasmidin herkkään bakteeriin eräänlaisen siirtoputken (pilus) välityksellä. Vastustuskykyinen bakteeri kopioi plasmidin ja ”lahjoittaa” kopion antibiootille herkälle yksilölle (katso kaaviota yllä).
    Monet plasmidit sisältävät useita vastustuskyvyn antavia geenejä monille eri tyyppisille antibiooteille.
    Tämän tyyppiseen vastustuskykyyn ei tässäkään tapauksessa sisälly minkäänlaista uusien geenien syntymistä, vaan olemassa olevat geenit siirtyvät vastustuskykyiseltä bakteerilta herkälle bakteerille.
    Valvontajärjestelmien rikkoutuminen
    Vastustuskyky penisilliinille tarjoaa perinteisen esimerkin. Eräät bakteerit tuottavat pieniä määriä penisillinaasia hajottaakseen niiden elinympäristössä luonnollisesti esiintyvät pienet penisilliinimäärät, mutta eivät tuota sitä riittävästi selviytyäkseen potilaille annetusta määrästä. Penisillinaasin valmistusta rajoittavassa järjestelmässä tapahtuva mutaatio voi johtaa siihen, että bakteeri tuottaa penisillinaasia paljon enemmän, ja bakteerista tulee vastustuskykyinen. Mutta samalla tavoin kuin joissakin aikaisemmin mainituissa tapauksissa nämä vastustuskykyiset bakteerit, jotka eivät enää pysty hallitsemaan penisillinaasin tuotantoaan, jäävät luonnossa alakynteen verrattuna bakteereihin, jotka eivät tuhlaa niukkoja voimavarojaan penisillinaasin liikatuottoon.
    Luonnonvalinta?
    Kaikissa niissä tapauksissa, joissa antibiootteja on runsaasti ympäristössä, luonnonvalinta suosii vastustuskykyisiä kantoja. Vaikka luonnonvalinta selittää vastustuskyvyn säilymisen tällaisessa tilanteessa, se ei kuitenkaan selitä sen syntymistä. Vastustuskyky johtuu olemassa olevan järjestelmän muokkaamisesta (yleensä sen rikkomisesta) tai vastustuskyvyn antavien geenien siirtämisestä bakteerilta toiselle. Silloin, kun mutaatio on rikkonut jotakin, luonnonvalinta pyrkii luonnon olosuhteissa poistamaan samat vastustuskykyiset kannat, joita se suosii antibioottien kyllästämässä ympäristössä.
    Johtopäätös
    Vastustuskyvystä tehdyt tutkimukset ovat paljastaneet mutaatioista ja luonnonvalinnasta joitakin hyviä esimerkkejä, joissa bakteeria on autettu sopeutumaan antibioottien läsnäoloon. Yksikään havainto ei kuitenkaan tue väitettä, jonka mukaan satunnaiset muutokset (mutaatiot) olemassa olevien geenien DNA:ssa voisivat tuottaa monia tuhansia uusia geenejä ja geeniverkostoja, joita tarvitaan muuntamaan mikrobit mikrobiologeiksi, mangoiksi ja mursuiksi. Tutkimushavainnot alleviivaavat sen sijaan mutaatioiden rajallista kykyä tuottaa ”ylöspäin suuntautuvaa” evoluutiota.
    21. 32 / 387
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt