Jumalan vaimo.

Mormonit uskovat, että Jumalalla on vaimo. He ovat oikeassa. Muu kristinusko on sensuroinut vaimon pois.

Noin 3 000 vuotta sitten Israelin ja Juudan kuningaskunnat sijaitsivat Levantissa.
Ne eivät olleet suuria, mutta ne sijaitsivat hyvällä paikalla tärkeällä kauppareitillä, mikä teki niistä haluttavia muiden sotaa käyvien kuningaskuntien kannalta.
Pienet kuningaskunnat eivät pystyneet vastustamaan Assyrian ja Egyptin kaltaisia mahtavia valtakuntia. Vuonna 722 eaa. Israel kaatui, ja Juuda koki saman kohtalon 587 eaa.
Näillä kahdella eri kansalla oli monia yhteisiä jumalia, joita he palvoivat ja joille uhrasivat temppeleissään. Mahtavin oli Jahve, mutta hänellä oli myös kumppani, mahdollisesti vaimo, nimeltä Ašera, joka istui jumalien valtaistuimella hänen kanssaan.
Israelin ja Juudan kansalle yksi asia oli kuitenkin selvä. Yksikään heidän jumalistaan ei ollut suojellut heitä onnettomuuksilta ja vihamieliseltä hyökkäykseltä. Uskonnon täydellinen uudelleenajattelu oli tarpeen, sillä ehkä kaikkien onnettomuuksien syynä olikin se, että kansa ei ollut palvonut Jahvea tarpeeksi, vaan oli käyttänyt aikansa muun muassa hänen vaimonsa hyväksi.
Muutos vaikutti länsimaisen maailman käsitykseen uskonnosta seuraavien 2 500 vuoden ajan.
Jumalatar oli peräisin Syyrian kaupungista
Oslon yliopiston Vanhan testamentin professorin Anne Katrine de Hemmer Gudmen mukaan näin voidaan tiivistää Vanhan testamentin syntyyn johtaneet tapahtumat.
Hän on tutkinut Vanhaa testamenttia yli 15 vuoden ajan ja keskittynyt tutkimuksissaan Ašeraan, joka oli Juudassa vallitsevan uskomuksen mukaan Jahven kumppani ja todennäköinen vaimo. Jahvesta tuli myöhemmin nykyään Jumalana tunnettu hahmo.
Ajatus siitä, että Jumalalla oli vaimo tai ainakin naispuolinen jumalatar kumppaninaan, on ollut hyvin tiedossa akateemisissa piireissä jo vuosia, mutta suuri yleisö ei sitä tiedä ja tämän Gudme haluaa muuttaa.

Anne Katrine de Hemmer Gudme on Oslon yliopiston Vanhan testamentin professori.

Mutta mitkä ovat todisteet? Gudmen mukaan lähteet ovat hajallaan, mutta niitä on riittävästi, jotta voidaan muodostaa käsitys muinaisen Levantin jumalkuvasta. Varhaisimmat lähteet sijoittavat jumalatar Ašeran muinaiseen Ugaritin kaupunkiin nykyisessä Syyriassa vuosien 1550–1180 eaa. välisenä aikana.
"Ugaritissa Ašeran nimi oli Athirat. Hän oli naimisissa jumala Elin kanssa, joka oli Ugaritin panteonin ylijumala. El oli Ugaritissa jumalten kuningas ja Athirat/Ašera jumalten kuningatar. Ugarilaisissa teksteissä häntä kutsutaan myös vain Elatiksi, jumalattareksi", Gudme kertoo HISTORIAlle sähköpostitse.
Ugaritilaiset tekstit kuvaavat jumalatarta parhaiten ja osoittavat selvästi hänen voimansa: "Kun Baal- jumala, joka oli eräänlainen kruununprinssi-hahmo Ugaritissa, halusi uuden palatsin, hän kysyi ensin Eliltä, joka kieltäytyi, ja sitten hän kysyi Athiratilta, joka auttoi häntä ja puhui hänen puolestaan, joten El suostui. Athiritilla oli siis vaikutusvaltaa ja suostuttelukykyä."
Nykyisestä Syyriasta on löydetty useita naisfiguureja, joiden tutkijat uskovat edustavan Ašeraa.

Hän oli myös yksi suosituimmista jumalista tavallisen kansan keskuudessa:
"Athirat oli Ugaritin voimakkain jumalatar. Hän oli jumalten kuningatar ja äiti. Ja hän oli ilmeisesti suosittu, koska hän esiintyi usein uhriluetteloissa, joten monet ihmiset halusivat uhrata hänelle lahjoja."
Ugaritin muinaiskaupunki vaikutti voimakkaasti Juudan jumalakuvaan. Historiantutkijat tietävät 800–700 eaa. välille ajoittuvista teksteistä, että Juudan kansa omaksui Jahven lisäksi myös Ašeran. He viittasivat jumalattareen nimellä "Hänen (Jahven, toim.) Ašeransa".
"Joku voitiin jopa siunata sanoilla 'Jahve ja hänen Ašeransa', mikä viittaa näiden kahden väliseen suhteeseen ja siihen, että he molemmat olivat tarpeeksi voimakkaita, jotta heidän jumalallista suojelustaan kannatti pyytää", Gudme korostaa.
Tarkkaan ottaen ei tiedetä varmasti, millainen kumppanuus näillä kahdella jumalalla oli.
"Ei ole hullua kuvitella, että Ašera ja Jahve todella olivat pari. Lähes kaikki muut jumalat ja jumalattaret olivat naimisissa tuohon aikaan, joten mikseivät Jahve ja Ašera olisi olleet myös?" Gudme sanoo.
Vanhan testamentin mukaan Jumala antoi israelilaiselle tuomarille Gideonille käskyn kaataa Ašera-paalu ja tuhota Baal-jumalaan liittyvä alttari.

Katastrofi johti uuteen näkemykseen jumalista
Kun katastrofi iski Juudaan ja Israeliin, vanhoja jumalia alettiin arvioida uudelleen.
"Saattaa olla, että Israelin pääkaupungin Samarian kukistumiseen vuonna 722 eaa. ja Juudan pääkaupungin Jerusalemin kukistumiseen vuonna 587 liittyneiden merkittävien kansallisten katastrofien jälkeen ihmiset ajattelivat, että tarvittiin radikaalisti erilaista lähestymistapaa Jahven palvontaan ja että ratkaisu oli monolatria (yhden jumalan palvonta, toim.)", Gudme sanoo.
"Ehkä Jahve oli vihainen, koska hänelle ei ollut annettu tarpeeksi huomiota, joten hän antoi vihollisten vallata Jerusalemin?"