- Ilman+STP+(0°C+and+1+atm)+on+1,2928+++kg/m3,+kun+metaanin+tiheys+on+0,7167kg/m3.+Metaani+on+yli+44%+kevyempi+kuin+ilma.+Tiheysero+on+niin+suuri,+että+välittömästi,+kun+metaanimolekyyli+syntyy/pääsee+maan+pinnalle,+sen+lähtee+nosteen+vaikutuksesta+kohoamaan+ylöspäin.+Noste+on+niin+suuri,+että+edes+tuulet+eivät+voi+voittaa+nosteen+vaikutusta.+Metaanimolekyyli+toki+liikkuu+tuulen+vaikutuksesta,+mutta+sen+lentorata+on+siitä+huolimatta+ylöspäin.+Alaspäin+metaani+ei+voi+ilmakehässä+liikku!
- Mannerheim oli Göringin metsästyskaveri. Tiesi Hitlerin suunnitelmista tuhota Neuvostoliitto. Talvisodan alla Mannerheim olisi suostunut Stalinin ehdotukseen maa-alueiden vaihdosta Neuvostoliiton kanssa. Suomi saisi ne myöhemmin korkojen kanssa takaisin.
Jatkosodassa 11.7.1941 Mannerheim antoi Miekantuppipäiväkäskyn nro 2. Hänen tavoitteenaan oli edelleen luoda Suur-Suomi ja tuhota bolshevismi Neuvostoliitossa. Syyskuussa 1941 Mannerheim kuitenkin alkoi suomettua. Ei hyökännyt Valkeasaaresta enää Leningradin kantalinnoitettua puolustuslinjaa vastaan. ”Venäläiset rakentavat kuitenkin Pietarin uudestaan.” Mannerheim jätti bolshevismin (ja Neuvostoliitin) tuhoamisen Saksalle. Ilmoitti tästä asiasta vuonna 1943 myös Hitlerille kirjeessään: ”Minä en hyökkää enää.”
Mannerheim keskittyi kuitenkin Suur-Suomen luomiseen. Valtasi 5.12.1941 Karhumäen. Loi Suomelle (omasta mielestään) puolustettavat rajat. Mannerheim piti kaiken aikaa vallattuja Itä-Karjalan alueita panttina.
Suomi oli vallannut Neuvosto-Venäjältä Repolan lokakuussa 1918 ja Porajärven tammikuussa 1919. Tarton rauhassa Suomi vaihtoi ko. kunnat Petsamoon. Mannerheimista se oli ollut hyvä kauppa. Aikoi Jatkosodassa hyödyntää tapahtunutta: vaihtaa rauhansopimusta tehtäessä Itä-Karjalan alueita Karjalan kannaksen alueisiin.
Panttiajatus oli Mannerheimille tärkeä. Maaselän kannaksen ja Syvärin linjat linnoitettiin hyvin. Karjalan Kannaksella Valkeasaaren linja oli hyvin linnoitettu, mutta se oli hiekalle rakennettu. Tykkitulessa juoksuhaudat peittyivät hiekalle ja betonibunkkerit kallistuivat pystysuorasta asennosta. Päätaistelulinja hieman taaempana oli keskeneräinen. Sinne oli kyllä tuotu suurella työllä Salpalinjalta noin 135 000 panssarikiveä. Niistä oli Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkaessa 9,6.1944 saatu asennettua paikoilleen vain 17 000.
Armeijan kehittämisen Mannerheim unohti: Toisessa maailmansodassa kaikkien muiden maiden armeijat kehittyivät, paitsi Suomen ja Italian armeijat.
Loppujen lopuksi panttiajatus piti hylätä, kun jäljellä olevan peruspääoman säilyttäminen tuli keskeisimmäksi tavoitteeksi. Presidentiksi tultuaan Mannerheim katsoi vielä elokuun 1944 ajan miten saksalaisten operaatiot Doppelkopf ja Cäsarin Itä-Preussin Baltia rajamaastossa onnistuisivat. Ne eivät onnistuneet. Mannerheim suomettui kokonaan: suostui allekirjoittamaan syyskuun alussa aselevon Neuvostoliiton kanssa. - Tiedämme, että kasvihuoneilmiö (hiilidioksidi) ei lämmitä ilmaa tuvassa. Siihen, että se lämmittäisi koko maapallon ilmakehää pitää uskoa.
Vuonna 1958 ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli 313 ppm. Silloin väitettiin, että se nostaisi maapallon ilmakehää 33 astetta. Toisin sanoen yksi ppm nostaisi lämpötilaa 0,105 astetta. Nyt, helmikuussa 2021 ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on 416 ppm. Vuodesta 1958 on nousua 103 ppm. Koko maapallon ilmakehän lämpötilan olisi pitänyt siis kasvaa 11 astetta. ei ole. Puheet kasvihuoneilmiön lämmittävästä vaikutuksesta ovat huuhaata.
Kasveille hiilidioksidi on lannoite. Nyt jo voidaan todeta, että kasvien kasvu on intensifioitunut. Tällä hetkellä hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa noin 2 ppm/a. Kasvu näyttää kaiken aikaa jopa kiihtyvän. Kohta voidaan viljakasvien osalta alkaa puhumaan toisesta vihreästä vallankumouksesta. - Taavetti Laatikaisen komentamalla IV AK:n lohkolla tapahtuivat kesäkuussa 1944 kaikki Suomen armeijan mokat, jotka johtivat viime kädessä ns, Kannaksen kujanjuoksuun ja Viipurin menetykseen.
Laatikainen säästi tykistön kranaatteja, Niitä ei kulutettu Valkeasaaressa venäläisten läpimurron torjumiseen. Eikä niitä kulutettu Viipurin puolustamisessa. IV AK:lta jäi 30000 kranaattia ampumatta. Akseli Airo olikin erittäin tyytyväinen, kun Suomi Ryti-Ribbentrop-sopimuksen perusteella sai Saksalata 70 000 kranaattia tilalle.
Ajalla 9-20.6.1941 Laatikainen ei jakanut panssarinyrkkejä ja kauhuja sotilaille Perusteli asiaa sillä, että ko. aseet oli luokiteltu sotasalaisuudeksi.
Laatikainen hyväksyi Laguksen toimet Kuuterselän vastahyökkäyksessä 14.6.1941. Lagus ei halunnut lähettää hyökkäykseen Panssaridivisioonan (PsD) Panssariprikaatia. Lagus perusteli asiaa sillä, että vaivalla hankitut panssarivaunut olisivat saattaneet vaurioitua jo siirtymämarssilla venäläisten tulituksessa. Lagus lähetti torjuntaan PsD:n Jääkäriprikaatin, yhden rynnäkkötykkikomppanian sekä vähillä kranaateilla varustetun tykistöyksikön. - Suomi ei olisi koskaan joutunut tällaiseen tilanteeseen, jos se olisi Talvisodan alla hyväksynyt Neuvostoliiton tarjoaman vaihtokaupan: Neuvostoliitolle maata (n. 2000 km2) Kannakselta ja Suomelle Repola ja Porajärvi (n. 7000 km2).
Hitler teki Talvisodan pohjalta sen johtopäätöksen, että Neuvostoliitto on savijaloilla seisova jättiläinen:
Stalin taas asetti komission selvittämään, miksi Talvisodan tulos oli laiha odotuksiin verrattuna. Komissio totesi perussyyt: 1) Suomalaisten aseet eivät jäätyneet kovassakaan pakkasessa. 2) Suomalaisten lumipukuiset hiihtojoukot toimivat tehokkaasti. 3) Suomalaisten konepistooli oli tehokas lähitaisteluase. 4) Suomalisten sodankäynti oli joustavaa, koska aliupseeritkin saattoivat tehdä itsenäisiä ratkaisuja taistelutilanteissa.
Stalin määräsi toimeenpantavaksi kohtien 1-4 mukaiset parannukset puna-armeijassa. Kohta 4) sikäli poikkeavasti, että upseerien koulutus määrättiin 3-vuotiseksi.
Neuvostoliitto ehti toteuttaa kohdat 1-3 Moskovan taistelun vastaiskuvaiheeseen (joulukuussa 1941) mennessä. Silloin Saksan keskustan armeijaryhmä joutui Raatteen tielle. Se perääntyi enimmillään n. 250 km. Menetti raskaat aseet, autot, hevoset, tankit. Mieskato oli suuri.
Hitler pyrki kesällä 1942 paikkaamaan Saksan tappioita Moskovan taistelussa sijoittamalla operaatio Blaussa mahdollisimman paljon romanialaisia, italialaisia ja unkarilaisia joukkoja sivustavarmistustehtäviin.
Se kostautui Stalingradin taistelussa 1942. Venäläiset pääsivät romanialaisten ja italialaisten joukkojen kohdalta ratkaisevaan läpimurtoon. Saksalaisilla oli vain yks panssaridivisioona tukemassa romanialaisia. Pari armeijakuntaa saksalaisia joukkoja olisi ehkä riittänyt.
Saksan joukot (200 000 miestä) Suomen Lapissa olivat koko sodan ajan tyhjän panttina. Niiden ainoa näkyvä sotilaallinen saavutus oli Lapin polttaminen perääntymismarssilla Norjaan.
. Saksalaiset kannustivat Mannerheimiä hyökkäämään Leningradiin syksyllä 1941. Kertoivat, että Hitler repii sen maan tasalle ja antaa Nevan pohjoispuolisen osan Suomelle. Mannerheim vastasi: Venäläiset rakentavat Pietarin uudelleen. Voidaan sanoa, että silloin alkoi Mannerheimin suomettuminen.
Vuonna 1943 Mannerheim määräsi Lahden venäjänkielisen propagandaradion pehmentämään äänensävyjään lähetyksissä. Hän määräsi myös, että Aunuksen keskitysleirit piti nimetä siirtoleireiksi. Hän kirjoitti Hitlerille: Minä en hyökkää enää. Mannerheim oli vuodesta 1941 suomettunut lisää.
Kun Suomi oli joulukuun alussa vallannut Karhumäen, Englanti julisti Suomelle sodan 6.12.1941. Mannerheimille se riitti. Pysäytti hyökkäykset myös Muurmannin radalla.
Teheranissa 1943 Stalin perusteli tarvetta hyökätä Suomeen 1944 sillä, että Suomi tarvitsee opetuksen. Churchill ja Roosevelt antoivat siunauksensa Stalinin suunnitelmalle. Kuitenkin sillä varauksella, että Suomi säilyy itsenäisenä valtiona hyökkäyksen jälkeenkin.
Jos Mannerheim olisi jatkanut hyökkäystä Muurmannin radalle ja sulkenut sen, niin USA ja Englanti olisivat saattaneet Teheranissa ottaa kovemman asenteen Suomea kohtaan.
Stalinin komission kohdan 4) mukaisen 3-vuotisen, realistisen (enemmän toimintaa, vähemmän filosofiaa) koulutuksen saaneita upseereita alkoi tulla Neuvostoliiton -Saksan rintamalla vuonna 1943. Tapahtumaa pidetään merkittävänä osatekijän siihen, että vuonna 1943 sotaonni lopullisesti kääntyi Neuvostoliiton hyväksi. - Narvassa marraskuussa 1700 Kaarle XII oli onnea. Ruotsalaiset (10500 sotilasta, joista 4500 oli suomalaisia) pääsivät voimakkaan lumipyryn turvin hyökkäämään yllättäen kolme kertaa runsaslukuisempaan venäläiseen rivistöön. Taistelu käytiin lähinnä teräasein. Venäläisten rivistö murtui yhdestä kohdasta. Muu venäläisten linjasto joutui pakokauhuun.
Pultavassa Kaarle XII pyrki hyödyntämään Narvan kokemuksia. Määräsi hyökkäyksen alkamaan 28.6.1709 aamuvarhaisella. Ajatus oli, että ruotsalaisetyksiköt (suomalaiset olivat jo kuluneet niin vähiin, että yhden yhtä kokonaista suomalaista jalkaväen yksikköä ei enää ollut olemassa) pimeyden turvin hiipisivät lähelle venäläisten leiriä ja suorittaisivat ylläkön aamun juuri sarastaessa.
Ratsuväki eksyi, jalkaväen odottaessa heitä hyökkäys viivästyi. Nousevan aamuauringon säteet heijastuivat nelimetristen peitsien kärjistä. Venäläiset ehtivät suorittaa hälytyksen. Järjestäytyivät taistelurivistöön. Ruotsalaisia oli noin 2-3 kertaa vähemmän. Olivat jättäneet tykistörykmentin pois (Kaarle XII yllätyshyökkäysajatuksessa se oli ollut vain ollut hidaste). Heillä oli mukanaan vain 4 tykkiä.
Venäläisillä oli 102 tykkiä, joilla paahtoiva, kun t ruotsalaisten linja läheni. Nytkin karoliinit pääsivät yhdestä kohdasta kiinni venäläisten linjaan. Hyökkääjiä oli kuitenkin liian vähän. Venäläiset ympäröivät linjaan murtautuneet karoliinit ja nuijivat heidät maahan. Ruotsin muu linjasto joutui pakokauhuun.
Vuoden 1808-1809 sodassa Englanti lähetti Ruotsille avuksi 10000 sotilasta toukokuussa 1808. Ruotsilla oli sillä hetkellä 15000 sotilasta Skoonessa, 12500 sotilasta Norjan rajalla, 30000 miehen nostoväkireservi sekä 19000 sotilasta taistelemassa Österlandetissa (Suomessa) 24000 venäläistä vastaan.
Ruotsin kuningas Gustav IV Adolf ei tiennyt, mitä brittisotilaiden kanssa olisi tehnyt. Joukot palasivat Englantiin.
Ruotsissa olleet 57500 sotilasta eivät kärsineet Suomen Sodan aikaan yhden yhtäkään tappiota. Österlandetissa (Suomessa) olleet sotilaat kärsivät kaksi tappiota yhtä voittoa kohden. Voidaan kuitenkin väittää, että joukot taistelivat urhoollisesti. Huonoutta pitää lähteä etsimään kokonaan toiselta taholta.
Niin kuin ruotsalaiset itse asiassa pian Suomen Sodan ratkettua tekivätkin. - Jean Bernadotten keskeinen luonteenpiirre oli pohjaton kateus Napoleonia kohtaan. Tammikuussa 1812 Napoleon valloitti Ruotsin Pommerin, koska se oli rikkonut Napoleonin Englannille julistamaa kauppasaartoa. Sen jälkeen Napoleon ehdotti Ruotsille sotilasliittoa Venäjää vastaan. Tarjosi Ruotsille Suomea ja helpotuksia kauppaan. Ruotsi kieltäytyi. Sen jälkeen Napoleon tarjoutui palauttamaan Pommerin. Ruotsi kieltäytyi uudestaan.
Bernadotte otti yhteyttä Venäjään. Hän tapasi elokuussa 1812 Aleksanteri I:n Turussa. Viha ja kateus Napoleonia kohtaan yhdisti. Hallitsijoilla niin sanotusti synkkasi. Aleksanteri I lupasi tukea Ruotsia Norjan valtaamisessa ja Bernadottea Ranskan kuninkaaksi Napoleonin jälkeen. Ruotsi ja Venäjä solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen. Aleksanteri veti joukkonsa (30000 – 35000 sotilasta) Suomesta Napoleonia vastaan.
Ruotsin sotamenestys jatkui Norjan valloituksella.
Krimin sodan aikaan Englannin pääministeri Palmerston tarjosi Ruotsille sotilasliittoa Venäjää vastaan. Lupasi Ruotsille Suomen palkinnoksi. Ruotsi kieltäytyi vedoten 1812 Venäjän kanssa solmimaansa hyökkäämättömyyssopimukseen.
Voidaan todeta, että Napoleon toiminnoillaan vahvisti Suomen Sodan 1808-1809 muodostamat rajat. Turvasi Suomelle ennätyksellisen pitkän 109 vuotta kestäneen rauhanajan. - Napoleonin+armeija+oli+Moskovassa+noin+kuukauden,+syyskuun+puolivälistä+lokakuun+20.+päivään.+Se+oli+sieltä+lähtiessään+erittäin+taistelukykyinen+kokonaisuus.+Varsinkaan+taudit+eivät+vaivanneet.
- Fraustadtin taisteluun helmikuussa 1706 osallistui Uudenmaan ratsuväkirykmentti. Ruotsin armeijassa suomalaiset olivat aina etulinjassa. Jos heille sattuivat saksilaisia vastaan, niin on mahdollista, että yhtäkään suomalaista ei kaatunut. Saksilaiset pääasiassa karttoivat taistelua. Ja kiireellä: Jättivät jälkeensä kivääritkin, joilla eivät olleet ehtineet ampua laukaustakaan.
Taisteluun osallistui myös noin 10 pataljoonaa venäläisiä. Pietari Suuren tukea Saksille. Venäläiset taistelivat, aiheuttivat suuren osan ruotsalaisten tappioista.
Taistelun jälkeen Rehnsköld vapautti saksilaiset ja muista Euroopan maista olleet sotavangit. Venäläiset vangit (n. 500) hän teloitutti. Myös Holowzcynissä ruotsalaiset tappoivat kaikki antautuneet venäläiset.
Näillä tapahtumilla oli vaikutusta Pohjan sodan tapahtumiin. Venäläisten sodankäynti raaistui. Sotavankien osalta ei kuitenkaan aivan Ruotsin harjoittamalle tasolle. Ruotsalaisten sotavankien kohtalona oli osallistua pakkotyöläisinä Pietarin rakentamiseen.