Metaani kuplii merenpohjasta Itä-Siperian merialueilla

Merenpohjan jäätynyt metaaniklatraatti on alkanut lämmetä ja kaasumainen metaani nousta kuplina ylöspäin Laptevin merellä.
601037
1Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 60

Vanhimmat

Oisko linkkiä uutiseen. Risto Isomäki kirjoitti niistä kai jo vuosituhannen vaihteessa maalaillen scifi novellissaan kauhukuvia. Tosiasia on, että jos pohjoisen mannerjalustan kltaraatit alkavat sulaa, ne tulevat aiheuttamaan voimakkaan kasvihuonekaasupiikin. Kuten tiedänne Siperian ikiroutaki sulaa ja sekä metaania että CO2:ta vapautuu siellä kiihtyvällä tahdilla. Kyseessä on itseään ruokkiva positiivinen takaisinkytkentä.

Äänestä

Itä Siperian rannikolla sijaitseva Laptevin meri on Lena - joen suiston ja Pohjoisnavan välissä ja aiemmin tunnettu nimellä Nordenskjöldin meri.

Tällä hetkellä alueella pohjasta nousevat metaanikuplat yhä liukenevat 350 metrin syvyydessä veteen. Kun vesi saturoituu metaanista ja kupliminen jatkuu niin kohta kuplat pääsevät pintaan asti. Kun ne pääsevät pintaan niin ne lisäävät kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä rajusti.

https://www.theguardian.com/science/2020/oct/27/sleeping-giant-arctic-methane-deposits-starting-to-release-scientists-find

Merenpohjan metaanin kupliminen ilmakehään on yksi ilmaston lämpenemisen ikävämmistä positiivisen takaisinkytkennän mekanismeista. Tarkoittaa siis sitä, että lämpeneminen aiheuttaa metaanipäästöjä jotka puolestaan lisäävät lämpenemistä joka lisää metaanipäästöjä joka... Kun metaanin vapautuminen merenpohjan klatraateista tosissaan käynnistyy niin sen pysäyttäminen voi olla mahdotonta.

Tässä ei siis vielä ole metaanin kuplimista ilmakehään asti vaan ilmiö on vähän samanlainen kuin mitä tapahtuu vesikattilassa sen vasta alkaessa kiehua. Pieniä kuplia muodostuu mutta ne eivät pääse veden yläpintaan.

2Äänestä
  • https://www.aces.su.se/research/projects/the-isss-2020-arctic-ocean-expedition/

    Tuossa linkki siihen tutkimusryhmään joka metaanin kuplimisen havaitsi. Kyseessä on venäläisten ja ruotsalaisten yhteistyöprojekti joka on ollut käynnissä jo 15 vuotta tutkimassa mannerjalustan pintaan meren alle jäätyneitä kasvihuonekaasuja Itä-Siperian alueella. Kansainvälinen Siperian mannerjalustan tutkimus.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    https://www.aces.su.se/research/projects/the-isss-2020-arctic-ocean-expedition/

    Tuossa linkki siihen tutkimusryhmään joka metaanin kuplimisen havaitsi. Kyseessä on venäläisten ja ruotsalaisten yhteistyöprojekti joka on ollut käynnissä jo 15 vuotta tutkimassa mannerjalustan pintaan meren alle jäätyneitä kasvihuonekaasuja Itä-Siperian alueella. Kansainvälinen Siperian mannerjalustan tutkimus.

    Mistä tiedetään, että metaani on alkanut vasta nyt kuplimaan, jospa se on kuplinut aina. Aikaisemmin sitä ei vain ole tutkittu.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mistä tiedetään, että metaani on alkanut vasta nyt kuplimaan, jospa se on kuplinut aina. Aikaisemmin sitä ei vain ole tutkittu.

    Mannerjalustojen lämpötiloja on ilmeisesti tutkittu. Parinkin asteen lämpeneminen aiheuttaisi metaanin karkaamisen, ja pohjoisessa eräillä alueilla metaania vapautuu jo.
    Itse en luotaisi siihen, ettei muutosta tapahdu.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mannerjalustojen lämpötiloja on ilmeisesti tutkittu. Parinkin asteen lämpeneminen aiheuttaisi metaanin karkaamisen, ja pohjoisessa eräillä alueilla metaania vapautuu jo.
    Itse en luotaisi siihen, ettei muutosta tapahdu.

    Mikähän olisi sitä mannerjalustaa lämmittänyt parilla asteella?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mikähän olisi sitä mannerjalustaa lämmittänyt parilla asteella?

    Ilmaston lämpeneminen, joka on voimakkainta arktisella alueella.
    Miksi et saman tien kysy, miksi -60 ja -70 luvulla ikiroudalle rakennetut siperialaiset kaupungit ovat monin paikoin´alkaneet vajota?
    Tai sitä, miksi pohjoinen napajää pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä?

    Nekin johtuvat ilmaston lämpenemisestä, lapsi hyvä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ilmaston lämpeneminen, joka on voimakkainta arktisella alueella.
    Miksi et saman tien kysy, miksi -60 ja -70 luvulla ikiroudalle rakennetut siperialaiset kaupungit ovat monin paikoin´alkaneet vajota?
    Tai sitä, miksi pohjoinen napajää pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä?

    Nekin johtuvat ilmaston lämpenemisestä, lapsi hyvä.

    Väärin. Oikea syyllinen on tässä: https://images.cdn.tiede.fi/wtqnBJHDkK7TVCI5kLq-wcLeHJ0=/890x0/smart/filters:no_upscale()/tiede.fi/s3fs-public/discussion_comment_image/amoice.png?itok=6Zcp2V3E

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mistä tiedetään, että metaani on alkanut vasta nyt kuplimaan, jospa se on kuplinut aina. Aikaisemmin sitä ei vain ole tutkittu.

    Hajoavan metaaniklatraatin ikää voidaan arvioida niiden isotooppikoostumuksen perusteella. Kun ne merenpohjassa mannerjalustan rinteellä muodostuvat hitaasti biologisen hajoamisen vuoksi niin niistä vapautuvassa kaasussa pitäisi näkyä runsaasti 14C isotooppia jos siis muodostuminen ja hajoaminen olisi jatkuva prosessi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Väärin. Oikea syyllinen on tässä: https://images.cdn.tiede.fi/wtqnBJHDkK7TVCI5kLq-wcLeHJ0=/890x0/smart/filters:no_upscale()/tiede.fi/s3fs-public/discussion_comment_image/amoice.png?itok=6Zcp2V3E

    Oskillaatiosta huolimatta pidemmällä trendillä jään määrä vähenee. Tuo käyrä näytti niin amatöörin piirtämältä, ettei siitä saanut tolkkua. Lisäksi jään määrää on kyetty luotettavasti mittaamaan vasta vuodesta 1979, josta asti sitä on mitattu satelliiteilla. Nuo 1900 luon puoltaväliä ennen olevat käyrät ovat lähinnä arvauksia.

    Kas kun et kehdannut laittaa lähdettä, mistä kuvasi on peräisin. Epäilen, ettei se kestä lähempää tarkastelua.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Oskillaatiosta huolimatta pidemmällä trendillä jään määrä vähenee. Tuo käyrä näytti niin amatöörin piirtämältä, ettei siitä saanut tolkkua. Lisäksi jään määrää on kyetty luotettavasti mittaamaan vasta vuodesta 1979, josta asti sitä on mitattu satelliiteilla. Nuo 1900 luon puoltaväliä ennen olevat käyrät ovat lähinnä arvauksia.

    Kas kun et kehdannut laittaa lähdettä, mistä kuvasi on peräisin. Epäilen, ettei se kestä lähempää tarkastelua.

    Tässä oskillaatiosta ja lämpötilasta tietoa, joka osoittaa lämmön nousseen selvästi heilahtelusta huolimatta. Ja löähdekin löytyy kuvasta.

    https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Winter-NAO-Index.svg

    Äänestä

Mitäs kuplia Bermudan kolmion alueella nousee pintaan vai nouseeko mitään? Joskus jossain oli teoria että merenpohjasta vapautuvat kaasut selittäisi siellä kadonneet laivat ja lentokoneet.

Äänestä
  • Englanninkielisen Wikipedian mukaan iso osa Bermudan kolmiossa ilmoitetuista katoamisista ei ole paikkansapitäviä. Katoamistapauksia on lisäksi ollut lentokoneiden osalta mikä ei mitenkään liity merenpohjan ilmiöihin. Suhteutettuna liikenteen määrään on alue suunnilleen yhtä vaarallinen kuin muutkin merialueet.

    Siinä vaiheessa kun metaanin kupliminen riittäisi viemään laivalta nosteen ja upottamaan sen olisi kaasupäästön määrä varsin hirmuinen. Se näkyisi aluetta kuvaavien satelliittien kuvissa mereltä tulevana metaani- tai hiilidioksidipäästönä. Nämä kun mittaavat nimenomaan CH4 ja CO2 pitoisuuksia:

    https://www.bbc.com/news/science-environment-54597764

    Tuollaisia Bermudan kolmiossa tapahtuvia päästöjä ei kuitenkaan näy. Kun aikanaan lämpenevän meriveden höyrystämän metaaniklatraatin tuottamat kaasukuplat nousevat Siperian rannikolla voimalla pintaan asti niin ne päästöt kyllä näkyvät satelliittikuvissa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Englanninkielisen Wikipedian mukaan iso osa Bermudan kolmiossa ilmoitetuista katoamisista ei ole paikkansapitäviä. Katoamistapauksia on lisäksi ollut lentokoneiden osalta mikä ei mitenkään liity merenpohjan ilmiöihin. Suhteutettuna liikenteen määrään on alue suunnilleen yhtä vaarallinen kuin muutkin merialueet.

    Siinä vaiheessa kun metaanin kupliminen riittäisi viemään laivalta nosteen ja upottamaan sen olisi kaasupäästön määrä varsin hirmuinen. Se näkyisi aluetta kuvaavien satelliittien kuvissa mereltä tulevana metaani- tai hiilidioksidipäästönä. Nämä kun mittaavat nimenomaan CH4 ja CO2 pitoisuuksia:

    https://www.bbc.com/news/science-environment-54597764

    Tuollaisia Bermudan kolmiossa tapahtuvia päästöjä ei kuitenkaan näy. Kun aikanaan lämpenevän meriveden höyrystämän metaaniklatraatin tuottamat kaasukuplat nousevat Siperian rannikolla voimalla pintaan asti niin ne päästöt kyllä näkyvät satelliittikuvissa.

    Luin jostai, että eräässä Bermudan kolmiosta kirjoitetussa kohukirjassa Pohjanmerikin kuulu Bermudan kolmioon, koska siellä kadonnut alus mainittiin yhtenä esimerkkinä.
    Kyseessä on legenda, jolle tutkimus ei anna tukeaan, mutta jänniä juttuja on aina kiva levitellä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Englanninkielisen Wikipedian mukaan iso osa Bermudan kolmiossa ilmoitetuista katoamisista ei ole paikkansapitäviä. Katoamistapauksia on lisäksi ollut lentokoneiden osalta mikä ei mitenkään liity merenpohjan ilmiöihin. Suhteutettuna liikenteen määrään on alue suunnilleen yhtä vaarallinen kuin muutkin merialueet.

    Siinä vaiheessa kun metaanin kupliminen riittäisi viemään laivalta nosteen ja upottamaan sen olisi kaasupäästön määrä varsin hirmuinen. Se näkyisi aluetta kuvaavien satelliittien kuvissa mereltä tulevana metaani- tai hiilidioksidipäästönä. Nämä kun mittaavat nimenomaan CH4 ja CO2 pitoisuuksia:

    https://www.bbc.com/news/science-environment-54597764

    Tuollaisia Bermudan kolmiossa tapahtuvia päästöjä ei kuitenkaan näy. Kun aikanaan lämpenevän meriveden höyrystämän metaaniklatraatin tuottamat kaasukuplat nousevat Siperian rannikolla voimalla pintaan asti niin ne päästöt kyllä näkyvät satelliittikuvissa.

    Muistelen että aiheesta olis ollut ihan vakavamielinen tv-ohjelma (vai oliko kuitenkin Myytinmurtajat?), jossa mallinnettiin ja testattiin ilmiötä/ teoriaa. Kyllä siinä kai seliteltiin tällaisten päästöjen mahdollisesti tiputelleen jopa lentokoneita aiheuttamillaan pyörteilyllä. Mutta vaatisi tosiaan valtavan äkkinäisen kaasupurkauksen (maanjäristys meren pohjassa?). Voi olla että ohjelman lopuksi todettiin koko juttu mahdottomaksi, en muista.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Muistelen että aiheesta olis ollut ihan vakavamielinen tv-ohjelma (vai oliko kuitenkin Myytinmurtajat?), jossa mallinnettiin ja testattiin ilmiötä/ teoriaa. Kyllä siinä kai seliteltiin tällaisten päästöjen mahdollisesti tiputelleen jopa lentokoneita aiheuttamillaan pyörteilyllä. Mutta vaatisi tosiaan valtavan äkkinäisen kaasupurkauksen (maanjäristys meren pohjassa?). Voi olla että ohjelman lopuksi todettiin koko juttu mahdottomaksi, en muista.

    Olen tainnut katsoa saman ohjelman. Se perustui huimiin spekulaatioihin ilmiöistä, jotka saattaisivat olla mahdollisia, mutta joiden kaltaisiakaan ei ole ikinä havaittu.
    Vähän kuin "UFO dokumentit"

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Olen tainnut katsoa saman ohjelman. Se perustui huimiin spekulaatioihin ilmiöistä, jotka saattaisivat olla mahdollisia, mutta joiden kaltaisiakaan ei ole ikinä havaittu.
    Vähän kuin "UFO dokumentit"

    No ufojahan on kyllä havaittu - jokainen tunnistamaton lentävä esine on ufo.

    Äänestä

Petteri Taalas sanoi jottei siellä mitään kupli. Jussi Halla-aho on samalla kannalla.

Äänestä
  • Ei kupli vielä pintaan asti. Siinä vaiheessa kun merivesi on pintaan asti saturoitunutta metaanista on sitä jo noussut paljon.

    https://sci-hub.se/10.1016/j.gca.2006.03.018

    Tuon perusteella 1 kg suolaista merivettä merenpinnassa liuottaa enintään 0.002 moolia metaania per kilo eli 2 moolia (32 grammaa) metaania per kuutiometri. Satojen metrien syvyydessä liukoisuus on helposti kymmenkertainen.

    Ilmakehän metaanin kokonaismäärä on noin 5.3 gigatonnia eli 3.3E14 moolia. Se vastaisi 1.6E14 kuutiometriin pintavettä liuenneen metaanin määrää. Se riittäisi saturoimaan metaanilla koko Maapallon merien ylimmän puolen metrin paksuisen kerroksen tai 1300km x 1300km pinta-alaisen ja 100 m syvän osan merta.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ei kupli vielä pintaan asti. Siinä vaiheessa kun merivesi on pintaan asti saturoitunutta metaanista on sitä jo noussut paljon.

    https://sci-hub.se/10.1016/j.gca.2006.03.018

    Tuon perusteella 1 kg suolaista merivettä merenpinnassa liuottaa enintään 0.002 moolia metaania per kilo eli 2 moolia (32 grammaa) metaania per kuutiometri. Satojen metrien syvyydessä liukoisuus on helposti kymmenkertainen.

    Ilmakehän metaanin kokonaismäärä on noin 5.3 gigatonnia eli 3.3E14 moolia. Se vastaisi 1.6E14 kuutiometriin pintavettä liuenneen metaanin määrää. Se riittäisi saturoimaan metaanilla koko Maapallon merien ylimmän puolen metrin paksuisen kerroksen tai 1300km x 1300km pinta-alaisen ja 100 m syvän osan merta.

    Ilman+STP+(0°C+and+1+atm)+on+1,2928+++kg/m3,+kun+metaanin+tiheys+on+0,7167kg/m3.+Metaani+on+yli+44%+kevyempi+kuin+ilma.+Tiheysero+on+niin+suuri,+että+välittömästi,+kun+metaanimolekyyli+syntyy/pääsee+maan+pinnalle,+sen+lähtee+nosteen+vaikutuksesta+kohoamaan+ylöspäin.+Noste+on+niin+suuri,+että+edes+tuulet+eivät+voi+voittaa+nosteen+vaikutusta.+Metaanimolekyyli+toki+liikkuu+tuulen+vaikutuksesta,+mutta+sen+lentorata+on+siitä+huolimatta+ylöspäin.+Alaspäin+metaani+ei+voi+ilmakehässä+liikku!Jo+stratosfäärissä+merkittävä+osa+metaanista+tuhoutuu+reaktiossa+virittyneen+happiatomin+O(1D)+kanssa:+O(1D)+++CH4+=(CH3OH)*+=CH3+++OH;+∆H°+≈+–160+kJ/mol.+CH3+reagoi+edelleen+hiilidioksidiksi+ja+vedeksi.Ne+metaanimolekyylit,+jotka+eivät+tuhoudu+stratosfäärissä+nousevat+ylemmäksi.+Siellä+vastaan+tulee+yhä+voimakkaampaa+UV+säteilyä.+Kun+UV-säteilyn+aallonpituus++(λ)++≤+140+metaani+alkaa+fotodissosioitua.Korkeudella+95+km+UV-säteilyn+aallonpituus+(λ)+≤+132.6+nm.+Tällöin+UV+fotonin+energia+on+≥902.2+kJ/mol.+Sen+osuma+irrottaa+metaanimolekyylistä+kaksi+vetyatomia+kerralla.+Yli+100+km+korkeudessa+ilmakehässä+ei+enää+tavata+metaania.Metaani+ei+siis+voi+akkumuloitua+ilmakehään.+Sen+pitoisuus+on+maapallon+noin+4,5+miljardin+vuoden+ajan+ollut+suunnilleen+sama+kuin+nykyisinkin.+Ja+on+sitä+jatkossakin.+Metaanista+ei+ole+mitään+syytä+olla+huolissaan.

    Äänestä

  • Kartussi kirjoitti:

    Ilman+STP+(0°C+and+1+atm)+on+1,2928+++kg/m3,+kun+metaanin+tiheys+on+0,7167kg/m3.+Metaani+on+yli+44%+kevyempi+kuin+ilma.+Tiheysero+on+niin+suuri,+että+välittömästi,+kun+metaanimolekyyli+syntyy/pääsee+maan+pinnalle,+sen+lähtee+nosteen+vaikutuksesta+kohoamaan+ylöspäin.+Noste+on+niin+suuri,+että+edes+tuulet+eivät+voi+voittaa+nosteen+vaikutusta.+Metaanimolekyyli+toki+liikkuu+tuulen+vaikutuksesta,+mutta+sen+lentorata+on+siitä+huolimatta+ylöspäin.+Alaspäin+metaani+ei+voi+ilmakehässä+liikku!Jo+stratosfäärissä+merkittävä+osa+metaanista+tuhoutuu+reaktiossa+virittyneen+happiatomin+O(1D)+kanssa:+O(1D)+++CH4+=(CH3OH)*+=CH3+++OH;+∆H°+≈+–160+kJ/mol.+CH3+reagoi+edelleen+hiilidioksidiksi+ja+vedeksi.Ne+metaanimolekyylit,+jotka+eivät+tuhoudu+stratosfäärissä+nousevat+ylemmäksi.+Siellä+vastaan+tulee+yhä+voimakkaampaa+UV+säteilyä.+Kun+UV-säteilyn+aallonpituus++(λ)++≤+140+metaani+alkaa+fotodissosioitua.Korkeudella+95+km+UV-säteilyn+aallonpituus+(λ)+≤+132.6+nm.+Tällöin+UV+fotonin+energia+on+≥902.2+kJ/mol.+Sen+osuma+irrottaa+metaanimolekyylistä+kaksi+vetyatomia+kerralla.+Yli+100+km+korkeudessa+ilmakehässä+ei+enää+tavata+metaania.Metaani+ei+siis+voi+akkumuloitua+ilmakehään.+Sen+pitoisuus+on+maapallon+noin+4,5+miljardin+vuoden+ajan+ollut+suunnilleen+sama+kuin+nykyisinkin.+Ja+on+sitä+jatkossakin.+Metaanista+ei+ole+mitään+syytä+olla+huolissaan.

    Mielenkiintoinen näkökulma, mutta mielestäni ei aivan noudata fysiikan perusteita.
    Ilmakehään vapautuva metaani, tai suunnilleen saman tiheyden vesihöyry, eivät suinkaan jää omaksi osuudeksi, vaan sekoittuvat muihin ilmakehän kaasuihin, pelkkä homogeenisen kaasun joidenkin molekyylien painoero ei ole vaikutteena vain kyseisen kaasun joutumisesta nosteen vaikutukseen, noste syntyy lämpötilaeroista (tiheys) kun koko kaasuseoksen eri osissa on tiheyseroja.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mielenkiintoinen näkökulma, mutta mielestäni ei aivan noudata fysiikan perusteita.
    Ilmakehään vapautuva metaani, tai suunnilleen saman tiheyden vesihöyry, eivät suinkaan jää omaksi osuudeksi, vaan sekoittuvat muihin ilmakehän kaasuihin, pelkkä homogeenisen kaasun joidenkin molekyylien painoero ei ole vaikutteena vain kyseisen kaasun joutumisesta nosteen vaikutukseen, noste syntyy lämpötilaeroista (tiheys) kun koko kaasuseoksen eri osissa on tiheyseroja.

    Olet oikeassa. Metaanin pitoisuuksia ilmakehän eri kerroksissa on mitattu jo kauan ja mittausten perusteella se tosiaan sekoittuu varsin hyvin koko ilmakehään. Sinänsähän tuo on aika luonnollista kun metaanin CH4 molekyylimassa on 12 4=16 amu ja vesihöyryn H2O molekyylimassa on 2 16=18 amu eli ollaan suunnilleen samoissa lukemissa. Ei vesihöyrykään singahda ilmakehän lävitse karaten ulos avaruuteen. Eikä yläilmakehässä syntyvä otsoni O3 putoa samantien maahan vaikka sen massa on 3*16=48 amu.

    Tutkimuksia aiheesta löytyy esimerkiksi hakusanoilla
    https://www.google.com/search?q=methane concentration in atmosphere vs height

    Tuota outoa ajatusta metaanimolekyylien liikkeestä esittelevää kehoittaisin tutustumaan kineettiseen kaasuteoriaan oppikirjan avulla. Itseoppineen blogiinsa koostamien väärinkäsitysten perusteella mennään metsään niin että rytisee.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Olet oikeassa. Metaanin pitoisuuksia ilmakehän eri kerroksissa on mitattu jo kauan ja mittausten perusteella se tosiaan sekoittuu varsin hyvin koko ilmakehään. Sinänsähän tuo on aika luonnollista kun metaanin CH4 molekyylimassa on 12 4=16 amu ja vesihöyryn H2O molekyylimassa on 2 16=18 amu eli ollaan suunnilleen samoissa lukemissa. Ei vesihöyrykään singahda ilmakehän lävitse karaten ulos avaruuteen. Eikä yläilmakehässä syntyvä otsoni O3 putoa samantien maahan vaikka sen massa on 3*16=48 amu.

    Tutkimuksia aiheesta löytyy esimerkiksi hakusanoilla
    https://www.google.com/search?q=methane concentration in atmosphere vs height

    Tuota outoa ajatusta metaanimolekyylien liikkeestä esittelevää kehoittaisin tutustumaan kineettiseen kaasuteoriaan oppikirjan avulla. Itseoppineen blogiinsa koostamien väärinkäsitysten perusteella mennään metsään niin että rytisee.

    Kiitos lisäselvityksestä, molekyylit eivät todellakaan järjesty kaasussa painonsa mukaisesti, koska ne eivät "uiskentele massassa, joka aiheuttaisi niihin erisuuruisen nosteen."

    Jälkikaneettisi kiteyttää koko ilmastokeskustelun sisällön, yksinkertaisia loogiselta vaikuttavia tai mihinkään perustumattomia väitteitä heitetään tieteellisesti tutkittuina fysikaalisina totuuksina sopivin argumentein tehostettuna, ja riittävä toisto muodostaa käsityksen kuin asia olisi itsestäänselvästi juuri niin ja tarkoitus on saavutettu.
    Ilmastokeskustelu on mennyt jo niin kauas tieteestä, että Wikipedian moderoinnilla on blokattu nykyisestä genrestä poikkeavat tekstit, ja täysin väärää tietoa sisältävät "oikeansuuntaiset" artikkelit pääsevät vaivatta esille.

    Mitä maallikolla on tehtävissä, kun asia, mikä tahansa, esitetään riittävän monelta taholta "tieteellisesti tutkittuna faktana", tiedot ei riitä arvostelemaan tai epäilemään väitteitä, joten jäljelle jää vain vahva luottamus ja pelko syrjäytymisestä massavirrasta oikeamalla, tai jos kysyt jotain kiusallista, denialistin ja tyhmyrin leima on uhkana. (Onko muuten kukaan kuullut mikä ominaisuus tekee metaanista niin voimakkaan kasvihuonekaasun kuin annetaan ymmärtää ?)

    Juuri tämä on ollut tarkoituskin, kyseessä ei enää edes ole ilmastonmuutos tai sen tutkinta, vaan massojen mielipiteenmuokkaus, valta kun on huume, joka pyhittää kaikki keinot.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kiitos lisäselvityksestä, molekyylit eivät todellakaan järjesty kaasussa painonsa mukaisesti, koska ne eivät "uiskentele massassa, joka aiheuttaisi niihin erisuuruisen nosteen."

    Jälkikaneettisi kiteyttää koko ilmastokeskustelun sisällön, yksinkertaisia loogiselta vaikuttavia tai mihinkään perustumattomia väitteitä heitetään tieteellisesti tutkittuina fysikaalisina totuuksina sopivin argumentein tehostettuna, ja riittävä toisto muodostaa käsityksen kuin asia olisi itsestäänselvästi juuri niin ja tarkoitus on saavutettu.
    Ilmastokeskustelu on mennyt jo niin kauas tieteestä, että Wikipedian moderoinnilla on blokattu nykyisestä genrestä poikkeavat tekstit, ja täysin väärää tietoa sisältävät "oikeansuuntaiset" artikkelit pääsevät vaivatta esille.

    Mitä maallikolla on tehtävissä, kun asia, mikä tahansa, esitetään riittävän monelta taholta "tieteellisesti tutkittuna faktana", tiedot ei riitä arvostelemaan tai epäilemään väitteitä, joten jäljelle jää vain vahva luottamus ja pelko syrjäytymisestä massavirrasta oikeamalla, tai jos kysyt jotain kiusallista, denialistin ja tyhmyrin leima on uhkana. (Onko muuten kukaan kuullut mikä ominaisuus tekee metaanista niin voimakkaan kasvihuonekaasun kuin annetaan ymmärtää ?)

    Juuri tämä on ollut tarkoituskin, kyseessä ei enää edes ole ilmastonmuutos tai sen tutkinta, vaan massojen mielipiteenmuokkaus, valta kun on huume, joka pyhittää kaikki keinot.

    "Onko muuten kukaan kuullut mikä ominaisuus tekee metaanista niin voimakkaan kasvihuonekaasun kuin annetaan ymmärtää ?"

    Metaanimolekyylillä on enemmän värähtely- ja pyörimisvapausasteita kuin vedellä joten sen kyky absorboida IR-säteilyä on suurempi.. Hiilidioksidilla on taas vähemmän vapausasteita kuin vedellä joten sen kyky absorboida IR-säteilyä on paljon pienempi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Onko muuten kukaan kuullut mikä ominaisuus tekee metaanista niin voimakkaan kasvihuonekaasun kuin annetaan ymmärtää ?"

    Metaanimolekyylillä on enemmän värähtely- ja pyörimisvapausasteita kuin vedellä joten sen kyky absorboida IR-säteilyä on suurempi.. Hiilidioksidilla on taas vähemmän vapausasteita kuin vedellä joten sen kyky absorboida IR-säteilyä on paljon pienempi.

    Tosin tuo IR-absorptiokyky ei kerro kasvihuneilmiöstä paljonkaan koska Maapallon ilmakehässä ainoastaan vesi muodostaa pilviä, joilla on asiassa kaikkein suurin merkitys niiden heijastuskyvyn vuoksi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Onko muuten kukaan kuullut mikä ominaisuus tekee metaanista niin voimakkaan kasvihuonekaasun kuin annetaan ymmärtää ?"

    Metaanimolekyylillä on enemmän värähtely- ja pyörimisvapausasteita kuin vedellä joten sen kyky absorboida IR-säteilyä on suurempi.. Hiilidioksidilla on taas vähemmän vapausasteita kuin vedellä joten sen kyky absorboida IR-säteilyä on paljon pienempi.

    Aika tyypillinen vastaus " metaanilla on suurempi absorptiokyky ?
    Mitä tuo tatkoittaa, metaanihan kykenee absorboimaan vain murto-osan säteilytaajuudesta esimerkiksi hiilidioksidiin verrattuna, sen lämpökapasiteeti ei juuri poikkea, eli mikä on tuo mystinen "absorptiokyky, ja kuinka se voi vaikutukseltaan olla monikymmenkertainen hiilidioksidiin verratuna ?

    Säteilyn absorptio on käsitykseni mukaan elektronin varaustason kuutos, looginen oletus, elektronien lukumäärä vaikuttaa, vapausasteet
    vain absorboituviin taajuusalueisiin !

    Joyain enemmän olisin odottanut ;;

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Aika tyypillinen vastaus " metaanilla on suurempi absorptiokyky ?
    Mitä tuo tatkoittaa, metaanihan kykenee absorboimaan vain murto-osan säteilytaajuudesta esimerkiksi hiilidioksidiin verrattuna, sen lämpökapasiteeti ei juuri poikkea, eli mikä on tuo mystinen "absorptiokyky, ja kuinka se voi vaikutukseltaan olla monikymmenkertainen hiilidioksidiin verratuna ?

    Säteilyn absorptio on käsitykseni mukaan elektronin varaustason kuutos, looginen oletus, elektronien lukumäärä vaikuttaa, vapausasteet
    vain absorboituviin taajuusalueisiin !

    Joyain enemmän olisin odottanut ;;

    Käsittääkseni metaanin suurempi absorptiokyky liittyy siihen, että metaanilla on moniatomisempi molekyyli, Silloin se voi varata huomattavasti enemmän atomien välistä värähtelyenergiaa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Aika tyypillinen vastaus " metaanilla on suurempi absorptiokyky ?
    Mitä tuo tatkoittaa, metaanihan kykenee absorboimaan vain murto-osan säteilytaajuudesta esimerkiksi hiilidioksidiin verrattuna, sen lämpökapasiteeti ei juuri poikkea, eli mikä on tuo mystinen "absorptiokyky, ja kuinka se voi vaikutukseltaan olla monikymmenkertainen hiilidioksidiin verratuna ?

    Säteilyn absorptio on käsitykseni mukaan elektronin varaustason kuutos, looginen oletus, elektronien lukumäärä vaikuttaa, vapausasteet
    vain absorboituviin taajuusalueisiin !

    Joyain enemmän olisin odottanut ;;

    Ei IR-säteilyn absorptiossa ole elektroneilla mitään merkitystä. Kysymys on molekyylin muodostavien atomien keskinäisestä värähtelystä ja molekyylin pyörimisestä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Aika tyypillinen vastaus " metaanilla on suurempi absorptiokyky ?
    Mitä tuo tatkoittaa, metaanihan kykenee absorboimaan vain murto-osan säteilytaajuudesta esimerkiksi hiilidioksidiin verrattuna, sen lämpökapasiteeti ei juuri poikkea, eli mikä on tuo mystinen "absorptiokyky, ja kuinka se voi vaikutukseltaan olla monikymmenkertainen hiilidioksidiin verratuna ?

    Säteilyn absorptio on käsitykseni mukaan elektronin varaustason kuutos, looginen oletus, elektronien lukumäärä vaikuttaa, vapausasteet
    vain absorboituviin taajuusalueisiin !

    Joyain enemmän olisin odottanut ;;

    Eikä metaanin absorptiokyky ole monikymmenkertainen hiilidioksidiin verrattuna. Se on moninkertainen ihan niinkuin värähtelyn vapausasteiden määrästä voi päätellä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Käsittääkseni metaanin suurempi absorptiokyky liittyy siihen, että metaanilla on moniatomisempi molekyyli, Silloin se voi varata huomattavasti enemmän atomien välistä värähtelyenergiaa.

    Absorptio on kai elektronin tilaan liittyvä tapahtuma, atomien ja molekyylien liikkeeseen sitoutunutta energiaa kuvataan ominaislämpökapasiteetilla, se ei juurikaan moolitasolla poikkea muista kaasuista, puhumattakaan mistään kymmenkertaisista eroista.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Eikä metaanin absorptiokyky ole monikymmenkertainen hiilidioksidiin verrattuna. Se on moninkertainen ihan niinkuin värähtelyn vapausasteiden määrästä voi päätellä.

    Kasvihuonekaasut ovat ilmakehässä antenneja, jotka kytkevät Maapallon pinnan lähettämän pitkäaltoisen infrapunasäteilyn koko ilmamassan muodostamaan lämpövarastoon. Niiden molekyylien absorboima energia siirtyy hyvin nopeasti kasvihuonekaasun molekyyliin törmäävän typpi- tai happimolekyylin liike- ja pyörimisenergiaksi. Sama tapahtuu myös toisinpäin jolloin kasvihuonekaasu aiheuttaa takaisinsäteilyä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Absorptio on kai elektronin tilaan liittyvä tapahtuma, atomien ja molekyylien liikkeeseen sitoutunutta energiaa kuvataan ominaislämpökapasiteetilla, se ei juurikaan moolitasolla poikkea muista kaasuista, puhumattakaan mistään kymmenkertaisista eroista.

    Oops,

    Piti olla että säteilyn absorptio, myös konvektio ja konduktio liittyvät partikkelien liikkeeseen eivätkä ole ominaisia vain kasvihuonekaasuille.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kasvihuonekaasut ovat ilmakehässä antenneja, jotka kytkevät Maapallon pinnan lähettämän pitkäaltoisen infrapunasäteilyn koko ilmamassan muodostamaan lämpövarastoon. Niiden molekyylien absorboima energia siirtyy hyvin nopeasti kasvihuonekaasun molekyyliin törmäävän typpi- tai happimolekyylin liike- ja pyörimisenergiaksi. Sama tapahtuu myös toisinpäin jolloin kasvihuonekaasu aiheuttaa takaisinsäteilyä.

    Noin, aika selvää, mutta mitä tarkoitat kasvihuonekaasujen takaisin säteilyllä ?
    Joo ja metaani ei kai kasvihuonekaasuna taida olla kavereitaan etevämpi missään suhteessa, mieluumminkin vaikuttaa että arvioinnissa olisi tapahtunut erehdys, elektronien määrä, lämpökapasiteetti, pitoisuus, elinaika ja taajuusalue ovat selvästi hiilidioksidia heikommat, eli perustelu eri suuntaan olisi selvempi, ellei joku vedä jotain kaniinia hatusta.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Noin, aika selvää, mutta mitä tarkoitat kasvihuonekaasujen takaisin säteilyllä ?
    Joo ja metaani ei kai kasvihuonekaasuna taida olla kavereitaan etevämpi missään suhteessa, mieluumminkin vaikuttaa että arvioinnissa olisi tapahtunut erehdys, elektronien määrä, lämpökapasiteetti, pitoisuus, elinaika ja taajuusalue ovat selvästi hiilidioksidia heikommat, eli perustelu eri suuntaan olisi selvempi, ellei joku vedä jotain kaniinia hatusta.

    Asia selvä. Jos et muuta osaa kuin jankuttaa silkkaapaskaa niin ole hyvä vain ja jatka samalla linjalla.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Onko muuten kukaan kuullut mikä ominaisuus tekee metaanista niin voimakkaan kasvihuonekaasun kuin annetaan ymmärtää ?"

    Metaanimolekyylillä on enemmän värähtely- ja pyörimisvapausasteita kuin vedellä joten sen kyky absorboida IR-säteilyä on suurempi.. Hiilidioksidilla on taas vähemmän vapausasteita kuin vedellä joten sen kyky absorboida IR-säteilyä on paljon pienempi.

    Metaani lasketaan miljardiosina eli vähäisellä määrällä ei tässäkään ole alarmia tarpeeksi.
    Ei tarvitse ottaa supermyrkkyjä mukaan keskusteluun.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Asia selvä. Jos et muuta osaa kuin jankuttaa silkkaapaskaa niin ole hyvä vain ja jatka samalla linjalla.

    Onko sinulla kotain asiaan liittyvää sanottavaa, vai pyritkö keskittymään pelkkään v..uiluun ?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Noin, aika selvää, mutta mitä tarkoitat kasvihuonekaasujen takaisin säteilyllä ?
    Joo ja metaani ei kai kasvihuonekaasuna taida olla kavereitaan etevämpi missään suhteessa, mieluumminkin vaikuttaa että arvioinnissa olisi tapahtunut erehdys, elektronien määrä, lämpökapasiteetti, pitoisuus, elinaika ja taajuusalue ovat selvästi hiilidioksidia heikommat, eli perustelu eri suuntaan olisi selvempi, ellei joku vedä jotain kaniinia hatusta.

    Metaani lasketaan miljardisosina eli sitä on niin vähän, että se ei voi olla kovin merkityksellinen. Jälleen kerran se vielä kyllästyy lisääntyessään.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Onko sinulla kotain asiaan liittyvää sanottavaa, vai pyritkö keskittymään pelkkään v..uiluun ?

    Jos sinulkla ei ole muuta sanottavaa kuin turhanhokemista, niin se lasketaan silkaksipaskaksi.

    Äänestä

Yleissääntönä voidaan sanoa, että mitä suurempi molekyyli tai mitä epäsymmetrisempi sen rakenne on, sitä tehokkaampi kasvihuonekaasu se on. Hiilidioksidi on rakenteeltaan sauvamainen ja se on melko tehokas kasvihuonekaasu. Vesimolekyylin muoto on kuin Mikki-Hiiren pää korvineen, ja tämän epäsymmetrisen rakenteen vuoksi sillä on enemmän lämpösäteilyn kanssa vuorovaikuttavia värähtely- ja pyörimistiloja kuin hiilidioksidilla. Vesi onkin hiilidioksidia tehokkaampi kasvihuonekaasu. Metaanissa (CH4; yksi hiili- ja neljä vetyatomia) on jo viisi atomia, ja siksi se on vielä vesihöyryäkin tehokkaampi kasvihuonekaasu. Vielä useammasta atomista rakentuvat fluoratut hiilivedyt (CFC-yhdisteet, joita käytettiin jääkaappien kylmäaineina, esimerkkinä freoni CFC-12 CCl2F2) ovat hyvin tehokkaita kasvihuonekaasuja: niiden lämmitysvaikutus on jopa 10 000-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Onneksi CFC-kaasujen pitoisuus ilmakehässä on vielä hyvin pieni niille kansainvälisissä sopimuksissa asetettujen rajoitusten takia.

Ilmakehän yleisimmät kaasut typpi ja happi, jotka esiintyvät ilmakehässä kaksiatomisina molekyyleinä N2 ja O2, eivät ole kasvihuonekaasuja, koska niissä on vain kaksi samanlaista atomia.

Alla olevan linkin videosta voit katsoa miten hiilidioksidi värähtelee absorboidessaan lämpösäteilyä. Värähtelytiloja on kolme: epäsymmetrinen venytys, symmetrinen venytys ja taipuminen. Näistä viimeisin eli taipuminen (englanniksi bending vibration) on kasvihuoneilmiön kannalta merkittävin.

Hiilidioksidi CO2: https://www.youtube.com/watch?v=Ld71GIGZN9E 40

Vesi H2O: https://www.youtube.com/watch?v=1uE2lvVkKW0 19

Metaani CH4: https://www.youtube.com/watch?v=zeep0q97WHo 20

Jos jotain jäi epäselväksi, lisää voi jokainen opiskella omin päin kvanttifysiikan oppikirjoista.

Äänestä
  • Onnitteluni jönssille. Kerrankin jotain asiaan liittyvää sanottavaa.

    Äänestä

  • Mainiota !

    Nyt palstan huippufyysikko sotki sitten lämpöliikkeen ja säteilymekanismin sujuvasti toisiinsa.

    Sähkömagneettisen säteilyn absorptio ja emissio ovat hieman eri asia, kuin atomien ja molekyylien lämpöliikkeet.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mainiota !

    Nyt palstan huippufyysikko sotki sitten lämpöliikkeen ja säteilymekanismin sujuvasti toisiinsa.

    Sähkömagneettisen säteilyn absorptio ja emissio ovat hieman eri asia, kuin atomien ja molekyylien lämpöliikkeet.

    "Sähkömagneettisen säteilyn absorptio ja emissio ovat hieman eri asia, kuin atomien ja molekyylien lämpöliikkeet."

    Onnitteluni sinullekin. Osuit aivan oikeaan.
    Tosin atomien lämpöliikkeillä ei ole mitään vaikutusta IR-absorption kannalta.
    Eikä jönssi semmoista väittänytkään.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Sähkömagneettisen säteilyn absorptio ja emissio ovat hieman eri asia, kuin atomien ja molekyylien lämpöliikkeet."

    Onnitteluni sinullekin. Osuit aivan oikeaan.
    Tosin atomien lämpöliikkeillä ei ole mitään vaikutusta IR-absorption kannalta.
    Eikä jönssi semmoista väittänytkään.

    Jep olet oikeassa, jopa siinä, että lämpöliikkeellä ei ole tekemistä absorption kanssa, emissiiviisyyteen sillä on, mutta se ei ole mikään kasvihuonekaasujen erikoisominaisuus.

    Ihmettelin vain, miten tuo Jönssin vastaus liittyy aiheeseen 'metaanin voimakkuus kasvuhuonekaasuna', vai onko hänellä joku pakonomainen halu linkitellä kauniita kuvia ja linkkejä mihin tahansa yhteyteen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jep olet oikeassa, jopa siinä, että lämpöliikkeellä ei ole tekemistä absorption kanssa, emissiiviisyyteen sillä on, mutta se ei ole mikään kasvihuonekaasujen erikoisominaisuus.

    Ihmettelin vain, miten tuo Jönssin vastaus liittyy aiheeseen 'metaanin voimakkuus kasvuhuonekaasuna', vai onko hänellä joku pakonomainen halu linkitellä kauniita kuvia ja linkkejä mihin tahansa yhteyteen.

    "että lämpöliikkeellä ei ole tekemistä absorption kanssa, emissiiviisyyteen sillä on"

    Tuo höpöä.

    "Ihmettelin vain"

    Siinähän ihmettelet.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "että lämpöliikkeellä ei ole tekemistä absorption kanssa, emissiiviisyyteen sillä on"

    Tuo höpöä.

    "Ihmettelin vain"

    Siinähän ihmettelet.

    Nyt ahistaa alarmistia.

    Iskikö pakottava tarve aamu viideltä päästä purkautumaan, viesti kun on asian käsittelyn kannalta ensiarvoisen tärkeä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Nyt ahistaa alarmistia.

    Iskikö pakottava tarve aamu viideltä päästä purkautumaan, viesti kun on asian käsittelyn kannalta ensiarvoisen tärkeä.

    Jotain kummaa tässä metaaniasiassa on.
    Ensitieto "alan asiantuntujoiden mukaan", että metaani olisi 200 kertaisesti ja typpioksiduuli 300 kertaisesti hiilidioksidia tehokkaampi kasvihuonekaasu.
    Wikipedia kertoo sen olevan 25 kertaa tehokkaampi ja joissain gradutason tutkimuksissa on mainittu suhteeksi 2,7.

    Kovin on outoa, luulisi jonkun tietävän mikä on oikein ja miksi, tällainen sekoilu vie pohjan koko kasvihuonekaasuteorialta.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jep olet oikeassa, jopa siinä, että lämpöliikkeellä ei ole tekemistä absorption kanssa, emissiiviisyyteen sillä on, mutta se ei ole mikään kasvihuonekaasujen erikoisominaisuus.

    Ihmettelin vain, miten tuo Jönssin vastaus liittyy aiheeseen 'metaanin voimakkuus kasvuhuonekaasuna', vai onko hänellä joku pakonomainen halu linkitellä kauniita kuvia ja linkkejä mihin tahansa yhteyteen.

    Väite, että säteilyn ja lämpöliikkeen välillä ei olisi yhteyttää tuntuu näin maallikosta oudolta.
    Eikö muka säteilystä absorboituva energia vaikuta lämpötilaan, joka on molekyylien liikettä?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Väite, että säteilyn ja lämpöliikkeen välillä ei olisi yhteyttää tuntuu näin maallikosta oudolta.
    Eikö muka säteilystä absorboituva energia vaikuta lämpötilaan, joka on molekyylien liikettä?

    Ei kai kukaan ole väittänyt että säteilyn ja lämpöliikkeen välillä ei olisi yhteyttä.
    Absorboitunut säteily sitoutuu lämmöksi vain tietyissä tapauksissa, lämpötila taas voi aiheuttaa säteilyä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jotain kummaa tässä metaaniasiassa on.
    Ensitieto "alan asiantuntujoiden mukaan", että metaani olisi 200 kertaisesti ja typpioksiduuli 300 kertaisesti hiilidioksidia tehokkaampi kasvihuonekaasu.
    Wikipedia kertoo sen olevan 25 kertaa tehokkaampi ja joissain gradutason tutkimuksissa on mainittu suhteeksi 2,7.

    Kovin on outoa, luulisi jonkun tietävän mikä on oikein ja miksi, tällainen sekoilu vie pohjan koko kasvihuonekaasuteorialta.

    Ei tuossa mitään kummallista ole, hihasta ne ravistellaan hiilidioksidinkin vaikutukset.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ei kai kukaan ole väittänyt että säteilyn ja lämpöliikkeen välillä ei olisi yhteyttä.
    Absorboitunut säteily sitoutuu lämmöksi vain tietyissä tapauksissa, lämpötila taas voi aiheuttaa säteilyä.

    Eli minnekä se kavihuonekaadun infrapunadäteilystä ottama energia ppäätyy jos se ei nosta lämpötilaa kaasussa?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Eli minnekä se kavihuonekaadun infrapunadäteilystä ottama energia ppäätyy jos se ei nosta lämpötilaa kaasussa?

    Säteilee edelleen (emittoi).
    Lämmönsiirtyminen ei ole sama kuin säteilyn absorptio.

    Äänestä

  • Ei voi olla kovin tehokas kun metaani lasketaan miljardisosina.

    Äänestä

Hiilidioksidi luovuttaa absorboimaansa lämpöenergiaa ympäröiville happi- ja typpimolekyyleille johtumisen ja konvektion avulla.

Lisäksi se säteilee energiaansa joka suuntaan mm. alas maanpintaan.

Maanpintaan palaavaa säteilyä kutsumme takaisinsäteilyksi.

Äänestä
  • Eli sillä siis on lämmittävä vaikutus

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Eli sillä siis on lämmittävä vaikutus

    Kuinka niin ?

    Jos se absorboi maasta tulevaa lämpöä ja säteilee osan takaisin, niin mitä se lämmittää ?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kuinka niin ?

    Jos se absorboi maasta tulevaa lämpöä ja säteilee osan takaisin, niin mitä se lämmittää ?

    Ellei se absorbortuisi olisi ilman tämpötila T.
    Kun siihen absorboituu energiaa siitä seuraa kai että lämpötila on suurempi kuin T ?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ellei se absorbortuisi olisi ilman tämpötila T.
    Kun siihen absorboituu energiaa siitä seuraa kai että lämpötila on suurempi kuin T ?

    Älä sekoita lämpöenergian ja säteilyn absorbointia.
    Käy katsomassa mitä on entropia, säteily ei poikkea tässä suhteessa muista tavoista.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Älä sekoita lämpöenergian ja säteilyn absorbointia.
    Käy katsomassa mitä on entropia, säteily ei poikkea tässä suhteessa muista tavoista.

    Eikö sitten säteilyn absorboituessa siirry energiaa säteilystä molekyyliin?

    Äänestä

jahas metaanialarmin vuoro:
Tuskin sentään lämpenee Siperian talvessa varsinkin kun Golf-virta on heikkenemässä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Merenpohjan jäätynyt metaaniklatraatti on alkanut lämmetä ja kaasumainen metaani nousta kuplina ylöspäin Laptevin merellä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu