Metaani kuplii merenpohjasta Itä-Siperian merialueilla

https://www.aces.su.se/research/projects/the-isss-2020-arctic-ocean-expedition/

Tuossa linkki siihen tutkimusryhmään joka metaanin kuplimisen havaitsi. Kyseessä on venäläisten ja ruotsalaisten yhteistyöprojekti joka on ollut käynnissä jo 15 vuotta tutkimassa mannerjalustan pintaan meren alle jäätyneitä kasvihuonekaasuja Itä-Siperian alueella. Kansainvälinen Siperian mannerjalustan tutkimus.

Anonyymi kirjoitti:

https://www.aces.su.se/research/projects/the-isss-2020-arctic-ocean-expedition/

Tuossa linkki siihen tutkimusryhmään joka metaanin kuplimisen havaitsi. Kyseessä on venäläisten ja ruotsalaisten yhteistyöprojekti joka on ollut käynnissä jo 15 vuotta tutkimassa mannerjalustan pintaan meren alle jäätyneitä kasvihuonekaasuja Itä-Siperian alueella. Kansainvälinen Siperian mannerjalustan tutkimus.

Lue lisää

Mistä tiedetään, että metaani on alkanut vasta nyt kuplimaan, jospa se on kuplinut aina. Aikaisemmin sitä ei vain ole tutkittu.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä tiedetään, että metaani on alkanut vasta nyt kuplimaan, jospa se on kuplinut aina. Aikaisemmin sitä ei vain ole tutkittu.

Mannerjalustojen lämpötiloja on ilmeisesti tutkittu. Parinkin asteen lämpeneminen aiheuttaisi metaanin karkaamisen, ja pohjoisessa eräillä alueilla metaania vapautuu jo.
Itse en luotaisi siihen, ettei muutosta tapahdu.

Anonyymi kirjoitti:

Mannerjalustojen lämpötiloja on ilmeisesti tutkittu. Parinkin asteen lämpeneminen aiheuttaisi metaanin karkaamisen, ja pohjoisessa eräillä alueilla metaania vapautuu jo.
Itse en luotaisi siihen, ettei muutosta tapahdu.

Lue lisää

Mikähän olisi sitä mannerjalustaa lämmittänyt parilla asteella?

Anonyymi kirjoitti:

Mikähän olisi sitä mannerjalustaa lämmittänyt parilla asteella?

Ilmaston lämpeneminen, joka on voimakkainta arktisella alueella.
Miksi et saman tien kysy, miksi -60 ja -70 luvulla ikiroudalle rakennetut siperialaiset kaupungit ovat monin paikoin´alkaneet vajota?
Tai sitä, miksi pohjoinen napajää pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä?

Nekin johtuvat ilmaston lämpenemisestä, lapsi hyvä.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmaston lämpeneminen, joka on voimakkainta arktisella alueella.
Miksi et saman tien kysy, miksi -60 ja -70 luvulla ikiroudalle rakennetut siperialaiset kaupungit ovat monin paikoin´alkaneet vajota?
Tai sitä, miksi pohjoinen napajää pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä?

Nekin johtuvat ilmaston lämpenemisestä, lapsi hyvä.

Lue lisää

Väärin. Oikea syyllinen on tässä: https://images.cdn.tiede.fi/wtqnBJHDkK7TVCI5kLq-wcLeHJ0=/890x0/smart/filters:no_upscale()/tiede.fi/s3fs-public/discussion_comment_image/amoice.png?itok=6Zcp2V3E

Anonyymi kirjoitti:

Mistä tiedetään, että metaani on alkanut vasta nyt kuplimaan, jospa se on kuplinut aina. Aikaisemmin sitä ei vain ole tutkittu.

Hajoavan metaaniklatraatin ikää voidaan arvioida niiden isotooppikoostumuksen perusteella. Kun ne merenpohjassa mannerjalustan rinteellä muodostuvat hitaasti biologisen hajoamisen vuoksi niin niistä vapautuvassa kaasussa pitäisi näkyä runsaasti 14C isotooppia jos siis muodostuminen ja hajoaminen olisi jatkuva prosessi.

Anonyymi kirjoitti:

Väärin. Oikea syyllinen on tässä: https://images.cdn.tiede.fi/wtqnBJHDkK7TVCI5kLq-wcLeHJ0=/890x0/smart/filters:no_upscale()/tiede.fi/s3fs-public/discussion_comment_image/amoice.png?itok=6Zcp2V3E

Lue lisää

Oskillaatiosta huolimatta pidemmällä trendillä jään määrä vähenee. Tuo käyrä näytti niin amatöörin piirtämältä, ettei siitä saanut tolkkua. Lisäksi jään määrää on kyetty luotettavasti mittaamaan vasta vuodesta 1979, josta asti sitä on mitattu satelliiteilla. Nuo 1900 luon puoltaväliä ennen olevat käyrät ovat lähinnä arvauksia.

Kas kun et kehdannut laittaa lähdettä, mistä kuvasi on peräisin. Epäilen, ettei se kestä lähempää tarkastelua.

Anonyymi kirjoitti:

Oskillaatiosta huolimatta pidemmällä trendillä jään määrä vähenee. Tuo käyrä näytti niin amatöörin piirtämältä, ettei siitä saanut tolkkua. Lisäksi jään määrää on kyetty luotettavasti mittaamaan vasta vuodesta 1979, josta asti sitä on mitattu satelliiteilla. Nuo 1900 luon puoltaväliä ennen olevat käyrät ovat lähinnä arvauksia.

Kas kun et kehdannut laittaa lähdettä, mistä kuvasi on peräisin. Epäilen, ettei se kestä lähempää tarkastelua.

Lue lisää

Tässä oskillaatiosta ja lämpötilasta tietoa, joka osoittaa lämmön nousseen selvästi heilahtelusta huolimatta. Ja löähdekin löytyy kuvasta.

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Winter-NAO-Index.svg

Englanninkielisen Wikipedian mukaan iso osa Bermudan kolmiossa ilmoitetuista katoamisista ei ole paikkansapitäviä. Katoamistapauksia on lisäksi ollut lentokoneiden osalta mikä ei mitenkään liity merenpohjan ilmiöihin. Suhteutettuna liikenteen määrään on alue suunnilleen yhtä vaarallinen kuin muutkin merialueet.

Siinä vaiheessa kun metaanin kupliminen riittäisi viemään laivalta nosteen ja upottamaan sen olisi kaasupäästön määrä varsin hirmuinen. Se näkyisi aluetta kuvaavien satelliittien kuvissa mereltä tulevana metaani- tai hiilidioksidipäästönä. Nämä kun mittaavat nimenomaan CH4 ja CO2 pitoisuuksia:

https://www.bbc.com/news/science-environment-54597764

Tuollaisia Bermudan kolmiossa tapahtuvia päästöjä ei kuitenkaan näy. Kun aikanaan lämpenevän meriveden höyrystämän metaaniklatraatin tuottamat kaasukuplat nousevat Siperian rannikolla voimalla pintaan asti niin ne päästöt kyllä näkyvät satelliittikuvissa.

Anonyymi kirjoitti:

Englanninkielisen Wikipedian mukaan iso osa Bermudan kolmiossa ilmoitetuista katoamisista ei ole paikkansapitäviä. Katoamistapauksia on lisäksi ollut lentokoneiden osalta mikä ei mitenkään liity merenpohjan ilmiöihin. Suhteutettuna liikenteen määrään on alue suunnilleen yhtä vaarallinen kuin muutkin merialueet.

Siinä vaiheessa kun metaanin kupliminen riittäisi viemään laivalta nosteen ja upottamaan sen olisi kaasupäästön määrä varsin hirmuinen. Se näkyisi aluetta kuvaavien satelliittien kuvissa mereltä tulevana metaani- tai hiilidioksidipäästönä. Nämä kun mittaavat nimenomaan CH4 ja CO2 pitoisuuksia:

https://www.bbc.com/news/science-environment-54597764

Tuollaisia Bermudan kolmiossa tapahtuvia päästöjä ei kuitenkaan näy. Kun aikanaan lämpenevän meriveden höyrystämän metaaniklatraatin tuottamat kaasukuplat nousevat Siperian rannikolla voimalla pintaan asti niin ne päästöt kyllä näkyvät satelliittikuvissa.

Lue lisää

Luin jostai, että eräässä Bermudan kolmiosta kirjoitetussa kohukirjassa Pohjanmerikin kuulu Bermudan kolmioon, koska siellä kadonnut alus mainittiin yhtenä esimerkkinä.
Kyseessä on legenda, jolle tutkimus ei anna tukeaan, mutta jänniä juttuja on aina kiva levitellä.

Anonyymi kirjoitti:

Englanninkielisen Wikipedian mukaan iso osa Bermudan kolmiossa ilmoitetuista katoamisista ei ole paikkansapitäviä. Katoamistapauksia on lisäksi ollut lentokoneiden osalta mikä ei mitenkään liity merenpohjan ilmiöihin. Suhteutettuna liikenteen määrään on alue suunnilleen yhtä vaarallinen kuin muutkin merialueet.

Siinä vaiheessa kun metaanin kupliminen riittäisi viemään laivalta nosteen ja upottamaan sen olisi kaasupäästön määrä varsin hirmuinen. Se näkyisi aluetta kuvaavien satelliittien kuvissa mereltä tulevana metaani- tai hiilidioksidipäästönä. Nämä kun mittaavat nimenomaan CH4 ja CO2 pitoisuuksia:

https://www.bbc.com/news/science-environment-54597764

Tuollaisia Bermudan kolmiossa tapahtuvia päästöjä ei kuitenkaan näy. Kun aikanaan lämpenevän meriveden höyrystämän metaaniklatraatin tuottamat kaasukuplat nousevat Siperian rannikolla voimalla pintaan asti niin ne päästöt kyllä näkyvät satelliittikuvissa.

Lue lisää

Muistelen että aiheesta olis ollut ihan vakavamielinen tv-ohjelma (vai oliko kuitenkin Myytinmurtajat?), jossa mallinnettiin ja testattiin ilmiötä/ teoriaa. Kyllä siinä kai seliteltiin tällaisten päästöjen mahdollisesti tiputelleen jopa lentokoneita aiheuttamillaan pyörteilyllä. Mutta vaatisi tosiaan valtavan äkkinäisen kaasupurkauksen (maanjäristys meren pohjassa?). Voi olla että ohjelman lopuksi todettiin koko juttu mahdottomaksi, en muista.

Anonyymi kirjoitti:

Muistelen että aiheesta olis ollut ihan vakavamielinen tv-ohjelma (vai oliko kuitenkin Myytinmurtajat?), jossa mallinnettiin ja testattiin ilmiötä/ teoriaa. Kyllä siinä kai seliteltiin tällaisten päästöjen mahdollisesti tiputelleen jopa lentokoneita aiheuttamillaan pyörteilyllä. Mutta vaatisi tosiaan valtavan äkkinäisen kaasupurkauksen (maanjäristys meren pohjassa?). Voi olla että ohjelman lopuksi todettiin koko juttu mahdottomaksi, en muista.

Lue lisää

Olen tainnut katsoa saman ohjelman. Se perustui huimiin spekulaatioihin ilmiöistä, jotka saattaisivat olla mahdollisia, mutta joiden kaltaisiakaan ei ole ikinä havaittu.
Vähän kuin "UFO dokumentit"

Anonyymi kirjoitti:

Olen tainnut katsoa saman ohjelman. Se perustui huimiin spekulaatioihin ilmiöistä, jotka saattaisivat olla mahdollisia, mutta joiden kaltaisiakaan ei ole ikinä havaittu.
Vähän kuin "UFO dokumentit"

Lue lisää

No ufojahan on kyllä havaittu - jokainen tunnistamaton lentävä esine on ufo.

Ei kupli vielä pintaan asti. Siinä vaiheessa kun merivesi on pintaan asti saturoitunutta metaanista on sitä jo noussut paljon.

https://sci-hub.se/10.1016/j.gca.2006.03.018

Tuon perusteella 1 kg suolaista merivettä merenpinnassa liuottaa enintään 0.002 moolia metaania per kilo eli 2 moolia (32 grammaa) metaania per kuutiometri. Satojen metrien syvyydessä liukoisuus on helposti kymmenkertainen.

Ilmakehän metaanin kokonaismäärä on noin 5.3 gigatonnia eli 3.3E14 moolia. Se vastaisi 1.6E14 kuutiometriin pintavettä liuenneen metaanin määrää. Se riittäisi saturoimaan metaanilla koko Maapallon merien ylimmän puolen metrin paksuisen kerroksen tai 1300km x 1300km pinta-alaisen ja 100 m syvän osan merta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kupli vielä pintaan asti. Siinä vaiheessa kun merivesi on pintaan asti saturoitunutta metaanista on sitä jo noussut paljon.

https://sci-hub.se/10.1016/j.gca.2006.03.018

Tuon perusteella 1 kg suolaista merivettä merenpinnassa liuottaa enintään 0.002 moolia metaania per kilo eli 2 moolia (32 grammaa) metaania per kuutiometri. Satojen metrien syvyydessä liukoisuus on helposti kymmenkertainen.

Ilmakehän metaanin kokonaismäärä on noin 5.3 gigatonnia eli 3.3E14 moolia. Se vastaisi 1.6E14 kuutiometriin pintavettä liuenneen metaanin määrää. Se riittäisi saturoimaan metaanilla koko Maapallon merien ylimmän puolen metrin paksuisen kerroksen tai 1300km x 1300km pinta-alaisen ja 100 m syvän osan merta.

Lue lisää

Ilman STP (0°C and 1 atm) on 1,2928 kg/m3, kun metaanin tiheys on 0,7167kg/m3. Metaani on yli 44% kevyempi kuin ilma. Tiheysero on niin suuri, että välittömästi, kun metaanimolekyyli syntyy/pääsee maan pinnalle, sen lähtee nosteen vaikutuksesta kohoamaan ylöspäin. Noste on niin suuri, että edes tuulet eivät voi voittaa nosteen vaikutusta. Metaanimolekyyli toki liikkuu tuulen vaikutuksesta, mutta sen lentorata on siitä huolimatta ylöspäin. Alaspäin metaani ei voi ilmakehässä liikku!
Jo stratosfäärissä merkittävä osa metaanista tuhoutuu reaktiossa virittyneen happiatomin O(1D) kanssa:
O(1D) CH4 =(CH3OH)* =CH3 OH; ∆H° ≈ –160 kJ/mol. CH3 reagoi edelleen hiilidioksidiksi ja vedeksi.
Ne metaanimolekyylit, jotka eivät tuhoudu stratosfäärissä nousevat ylemmäksi. Siellä vastaan tulee yhä voimakkaampaa UV säteilyä. Kun UV-säteilyn aallonpituus (λ) ≤ 140 metaani alkaa fotodissosioitua.
Korkeudella 95 km UV-säteilyn aallonpituus (λ) ≤ 132.6 nm. Tällöin UV fotonin energia on ≥902.2 kJ/mol. Sen osuma irrottaa metaanimolekyylistä kaksi vetyatomia kerralla. Yli 100 km korkeudessa ilmakehässä ei enää tavata metaania.
Metaani ei siis voi akkumuloitua ilmakehään. Sen pitoisuus on maapallon noin 4,5 miljardin vuoden ajan ollut suunnilleen sama kuin nykyisinkin. Ja on sitä jatkossakin. Metaanista ei ole mitään syytä olla huolissaan.

Kartussi kirjoitti:

Ilman STP (0°C and 1 atm) on 1,2928 kg/m3, kun metaanin tiheys on 0,7167kg/m3. Metaani on yli 44% kevyempi kuin ilma. Tiheysero on niin suuri, että välittömästi, kun metaanimolekyyli syntyy/pääsee maan pinnalle, sen lähtee nosteen vaikutuksesta kohoamaan ylöspäin. Noste on niin suuri, että edes tuulet eivät voi voittaa nosteen vaikutusta. Metaanimolekyyli toki liikkuu tuulen vaikutuksesta, mutta sen lentorata on siitä huolimatta ylöspäin. Alaspäin metaani ei voi ilmakehässä liikku!
Jo stratosfäärissä merkittävä osa metaanista tuhoutuu reaktiossa virittyneen happiatomin O(1D) kanssa:
O(1D) CH4 =(CH3OH)* =CH3 OH; ∆H° ≈ –160 kJ/mol. CH3 reagoi edelleen hiilidioksidiksi ja vedeksi.
Ne metaanimolekyylit, jotka eivät tuhoudu stratosfäärissä nousevat ylemmäksi. Siellä vastaan tulee yhä voimakkaampaa UV säteilyä. Kun UV-säteilyn aallonpituus (λ) ≤ 140 metaani alkaa fotodissosioitua.
Korkeudella 95 km UV-säteilyn aallonpituus (λ) ≤ 132.6 nm. Tällöin UV fotonin energia on ≥902.2 kJ/mol. Sen osuma irrottaa metaanimolekyylistä kaksi vetyatomia kerralla. Yli 100 km korkeudessa ilmakehässä ei enää tavata metaania.
Metaani ei siis voi akkumuloitua ilmakehään. Sen pitoisuus on maapallon noin 4,5 miljardin vuoden ajan ollut suunnilleen sama kuin nykyisinkin. Ja on sitä jatkossakin. Metaanista ei ole mitään syytä olla huolissaan.

Lue lisää

Mielenkiintoinen näkökulma, mutta mielestäni ei aivan noudata fysiikan perusteita.
Ilmakehään vapautuva metaani, tai suunnilleen saman tiheyden vesihöyry, eivät suinkaan jää omaksi osuudeksi, vaan sekoittuvat muihin ilmakehän kaasuihin, pelkkä homogeenisen kaasun joidenkin molekyylien painoero ei ole vaikutteena vain kyseisen kaasun joutumisesta nosteen vaikutukseen, noste syntyy lämpötilaeroista (tiheys) kun koko kaasuseoksen eri osissa on tiheyseroja.

Anonyymi kirjoitti:

Mielenkiintoinen näkökulma, mutta mielestäni ei aivan noudata fysiikan perusteita.
Ilmakehään vapautuva metaani, tai suunnilleen saman tiheyden vesihöyry, eivät suinkaan jää omaksi osuudeksi, vaan sekoittuvat muihin ilmakehän kaasuihin, pelkkä homogeenisen kaasun joidenkin molekyylien painoero ei ole vaikutteena vain kyseisen kaasun joutumisesta nosteen vaikutukseen, noste syntyy lämpötilaeroista (tiheys) kun koko kaasuseoksen eri osissa on tiheyseroja.

Lue lisää

Olet oikeassa. Metaanin pitoisuuksia ilmakehän eri kerroksissa on mitattu jo kauan ja mittausten perusteella se tosiaan sekoittuu varsin hyvin koko ilmakehään. Sinänsähän tuo on aika luonnollista kun metaanin CH4 molekyylimassa on 12 4=16 amu ja vesihöyryn H2O molekyylimassa on 2 16=18 amu eli ollaan suunnilleen samoissa lukemissa. Ei vesihöyrykään singahda ilmakehän lävitse karaten ulos avaruuteen. Eikä yläilmakehässä syntyvä otsoni O3 putoa samantien maahan vaikka sen massa on 3*16=48 amu.

Tutkimuksia aiheesta löytyy esimerkiksi hakusanoilla
https://www.google.com/search?q=methane concentration in atmosphere vs height

Tuota outoa ajatusta metaanimolekyylien liikkeestä esittelevää kehoittaisin tutustumaan kineettiseen kaasuteoriaan oppikirjan avulla. Itseoppineen blogiinsa koostamien väärinkäsitysten perusteella mennään metsään niin että rytisee.

Anonyymi kirjoitti:

Olet oikeassa. Metaanin pitoisuuksia ilmakehän eri kerroksissa on mitattu jo kauan ja mittausten perusteella se tosiaan sekoittuu varsin hyvin koko ilmakehään. Sinänsähän tuo on aika luonnollista kun metaanin CH4 molekyylimassa on 12 4=16 amu ja vesihöyryn H2O molekyylimassa on 2 16=18 amu eli ollaan suunnilleen samoissa lukemissa. Ei vesihöyrykään singahda ilmakehän lävitse karaten ulos avaruuteen. Eikä yläilmakehässä syntyvä otsoni O3 putoa samantien maahan vaikka sen massa on 3*16=48 amu.

Tutkimuksia aiheesta löytyy esimerkiksi hakusanoilla
https://www.google.com/search?q=methane concentration in atmosphere vs height

Tuota outoa ajatusta metaanimolekyylien liikkeestä esittelevää kehoittaisin tutustumaan kineettiseen kaasuteoriaan oppikirjan avulla. Itseoppineen blogiinsa koostamien väärinkäsitysten perusteella mennään metsään niin että rytisee.

Lue lisää

Kiitos lisäselvityksestä, molekyylit eivät todellakaan järjesty kaasussa painonsa mukaisesti, koska ne eivät "uiskentele massassa, joka aiheuttaisi niihin erisuuruisen nosteen."

Jälkikaneettisi kiteyttää koko ilmastokeskustelun sisällön, yksinkertaisia loogiselta vaikuttavia tai mihinkään perustumattomia väitteitä heitetään tieteellisesti tutkittuina fysikaalisina totuuksina sopivin argumentein tehostettuna, ja riittävä toisto muodostaa käsityksen kuin asia olisi itsestäänselvästi juuri niin ja tarkoitus on saavutettu.
Ilmastokeskustelu on mennyt jo niin kauas tieteestä, että Wikipedian moderoinnilla on blokattu nykyisestä genrestä poikkeavat tekstit, ja täysin väärää tietoa sisältävät "oikeansuuntaiset" artikkelit pääsevät vaivatta esille.

Mitä maallikolla on tehtävissä, kun asia, mikä tahansa, esitetään riittävän monelta taholta "tieteellisesti tutkittuna faktana", tiedot ei riitä arvostelemaan tai epäilemään väitteitä, joten jäljelle jää vain vahva luottamus ja pelko syrjäytymisestä massavirrasta oikeamalla, tai jos kysyt jotain kiusallista, denialistin ja tyhmyrin leima on uhkana. (Onko muuten kukaan kuullut mikä ominaisuus tekee metaanista niin voimakkaan kasvihuonekaasun kuin annetaan ymmärtää ?)

Juuri tämä on ollut tarkoituskin, kyseessä ei enää edes ole ilmastonmuutos tai sen tutkinta, vaan massojen mielipiteenmuokkaus, valta kun on huume, joka pyhittää kaikki keinot.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos lisäselvityksestä, molekyylit eivät todellakaan järjesty kaasussa painonsa mukaisesti, koska ne eivät "uiskentele massassa, joka aiheuttaisi niihin erisuuruisen nosteen."

Jälkikaneettisi kiteyttää koko ilmastokeskustelun sisällön, yksinkertaisia loogiselta vaikuttavia tai mihinkään perustumattomia väitteitä heitetään tieteellisesti tutkittuina fysikaalisina totuuksina sopivin argumentein tehostettuna, ja riittävä toisto muodostaa käsityksen kuin asia olisi itsestäänselvästi juuri niin ja tarkoitus on saavutettu.
Ilmastokeskustelu on mennyt jo niin kauas tieteestä, että Wikipedian moderoinnilla on blokattu nykyisestä genrestä poikkeavat tekstit, ja täysin väärää tietoa sisältävät "oikeansuuntaiset" artikkelit pääsevät vaivatta esille.

Mitä maallikolla on tehtävissä, kun asia, mikä tahansa, esitetään riittävän monelta taholta "tieteellisesti tutkittuna faktana", tiedot ei riitä arvostelemaan tai epäilemään väitteitä, joten jäljelle jää vain vahva luottamus ja pelko syrjäytymisestä massavirrasta oikeamalla, tai jos kysyt jotain kiusallista, denialistin ja tyhmyrin leima on uhkana. (Onko muuten kukaan kuullut mikä ominaisuus tekee metaanista niin voimakkaan kasvihuonekaasun kuin annetaan ymmärtää ?)

Juuri tämä on ollut tarkoituskin, kyseessä ei enää edes ole ilmastonmuutos tai sen tutkinta, vaan massojen mielipiteenmuokkaus, valta kun on huume, joka pyhittää kaikki keinot.

Lue lisää

"Onko muuten kukaan kuullut mikä ominaisuus tekee metaanista niin voimakkaan kasvihuonekaasun kuin annetaan ymmärtää ?"

Metaanimolekyylillä on enemmän värähtely- ja pyörimisvapausasteita kuin vedellä joten sen kyky absorboida IR-säteilyä on suurempi.. Hiilidioksidilla on taas vähemmän vapausasteita kuin vedellä joten sen kyky absorboida IR-säteilyä on paljon pienempi.

Anonyymi kirjoitti:

"Onko muuten kukaan kuullut mikä ominaisuus tekee metaanista niin voimakkaan kasvihuonekaasun kuin annetaan ymmärtää ?"

Metaanimolekyylillä on enemmän värähtely- ja pyörimisvapausasteita kuin vedellä joten sen kyky absorboida IR-säteilyä on suurempi.. Hiilidioksidilla on taas vähemmän vapausasteita kuin vedellä joten sen kyky absorboida IR-säteilyä on paljon pienempi.

Lue lisää

Tosin tuo IR-absorptiokyky ei kerro kasvihuneilmiöstä paljonkaan koska Maapallon ilmakehässä ainoastaan vesi muodostaa pilviä, joilla on asiassa kaikkein suurin merkitys niiden heijastuskyvyn vuoksi.

Anonyymi kirjoitti:

"Onko muuten kukaan kuullut mikä ominaisuus tekee metaanista niin voimakkaan kasvihuonekaasun kuin annetaan ymmärtää ?"

Metaanimolekyylillä on enemmän värähtely- ja pyörimisvapausasteita kuin vedellä joten sen kyky absorboida IR-säteilyä on suurempi.. Hiilidioksidilla on taas vähemmän vapausasteita kuin vedellä joten sen kyky absorboida IR-säteilyä on paljon pienempi.

Lue lisää

Aika tyypillinen vastaus " metaanilla on suurempi absorptiokyky ?
Mitä tuo tatkoittaa, metaanihan kykenee absorboimaan vain murto-osan säteilytaajuudesta esimerkiksi hiilidioksidiin verrattuna, sen lämpökapasiteeti ei juuri poikkea, eli mikä on tuo mystinen "absorptiokyky, ja kuinka se voi vaikutukseltaan olla monikymmenkertainen hiilidioksidiin verratuna ?

Säteilyn absorptio on käsitykseni mukaan elektronin varaustason kuutos, looginen oletus, elektronien lukumäärä vaikuttaa, vapausasteet
vain absorboituviin taajuusalueisiin !

Joyain enemmän olisin odottanut ;;

Anonyymi kirjoitti:

Aika tyypillinen vastaus " metaanilla on suurempi absorptiokyky ?
Mitä tuo tatkoittaa, metaanihan kykenee absorboimaan vain murto-osan säteilytaajuudesta esimerkiksi hiilidioksidiin verrattuna, sen lämpökapasiteeti ei juuri poikkea, eli mikä on tuo mystinen "absorptiokyky, ja kuinka se voi vaikutukseltaan olla monikymmenkertainen hiilidioksidiin verratuna ?

Säteilyn absorptio on käsitykseni mukaan elektronin varaustason kuutos, looginen oletus, elektronien lukumäärä vaikuttaa, vapausasteet
vain absorboituviin taajuusalueisiin !

Joyain enemmän olisin odottanut ;;

Lue lisää

Käsittääkseni metaanin suurempi absorptiokyky liittyy siihen, että metaanilla on moniatomisempi molekyyli, Silloin se voi varata huomattavasti enemmän atomien välistä värähtelyenergiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Aika tyypillinen vastaus " metaanilla on suurempi absorptiokyky ?
Mitä tuo tatkoittaa, metaanihan kykenee absorboimaan vain murto-osan säteilytaajuudesta esimerkiksi hiilidioksidiin verrattuna, sen lämpökapasiteeti ei juuri poikkea, eli mikä on tuo mystinen "absorptiokyky, ja kuinka se voi vaikutukseltaan olla monikymmenkertainen hiilidioksidiin verratuna ?

Säteilyn absorptio on käsitykseni mukaan elektronin varaustason kuutos, looginen oletus, elektronien lukumäärä vaikuttaa, vapausasteet
vain absorboituviin taajuusalueisiin !

Joyain enemmän olisin odottanut ;;

Lue lisää

Ei IR-säteilyn absorptiossa ole elektroneilla mitään merkitystä. Kysymys on molekyylin muodostavien atomien keskinäisestä värähtelystä ja molekyylin pyörimisestä.

Anonyymi kirjoitti:

Aika tyypillinen vastaus " metaanilla on suurempi absorptiokyky ?
Mitä tuo tatkoittaa, metaanihan kykenee absorboimaan vain murto-osan säteilytaajuudesta esimerkiksi hiilidioksidiin verrattuna, sen lämpökapasiteeti ei juuri poikkea, eli mikä on tuo mystinen "absorptiokyky, ja kuinka se voi vaikutukseltaan olla monikymmenkertainen hiilidioksidiin verratuna ?

Säteilyn absorptio on käsitykseni mukaan elektronin varaustason kuutos, looginen oletus, elektronien lukumäärä vaikuttaa, vapausasteet
vain absorboituviin taajuusalueisiin !

Joyain enemmän olisin odottanut ;;

Lue lisää

Eikä metaanin absorptiokyky ole monikymmenkertainen hiilidioksidiin verrattuna. Se on moninkertainen ihan niinkuin värähtelyn vapausasteiden määrästä voi päätellä.

Anonyymi kirjoitti:

Käsittääkseni metaanin suurempi absorptiokyky liittyy siihen, että metaanilla on moniatomisempi molekyyli, Silloin se voi varata huomattavasti enemmän atomien välistä värähtelyenergiaa.

Lue lisää

Absorptio on kai elektronin tilaan liittyvä tapahtuma, atomien ja molekyylien liikkeeseen sitoutunutta energiaa kuvataan ominaislämpökapasiteetilla, se ei juurikaan moolitasolla poikkea muista kaasuista, puhumattakaan mistään kymmenkertaisista eroista.

Anonyymi kirjoitti:

Eikä metaanin absorptiokyky ole monikymmenkertainen hiilidioksidiin verrattuna. Se on moninkertainen ihan niinkuin värähtelyn vapausasteiden määrästä voi päätellä.

Kasvihuonekaasut ovat ilmakehässä antenneja, jotka kytkevät Maapallon pinnan lähettämän pitkäaltoisen infrapunasäteilyn koko ilmamassan muodostamaan lämpövarastoon. Niiden molekyylien absorboima energia siirtyy hyvin nopeasti kasvihuonekaasun molekyyliin törmäävän typpi- tai happimolekyylin liike- ja pyörimisenergiaksi. Sama tapahtuu myös toisinpäin jolloin kasvihuonekaasu aiheuttaa takaisinsäteilyä.

Anonyymi kirjoitti:

Absorptio on kai elektronin tilaan liittyvä tapahtuma, atomien ja molekyylien liikkeeseen sitoutunutta energiaa kuvataan ominaislämpökapasiteetilla, se ei juurikaan moolitasolla poikkea muista kaasuista, puhumattakaan mistään kymmenkertaisista eroista.

Lue lisää

Oops,

Piti olla että säteilyn absorptio, myös konvektio ja konduktio liittyvät partikkelien liikkeeseen eivätkä ole ominaisia vain kasvihuonekaasuille.

Anonyymi kirjoitti:

Kasvihuonekaasut ovat ilmakehässä antenneja, jotka kytkevät Maapallon pinnan lähettämän pitkäaltoisen infrapunasäteilyn koko ilmamassan muodostamaan lämpövarastoon. Niiden molekyylien absorboima energia siirtyy hyvin nopeasti kasvihuonekaasun molekyyliin törmäävän typpi- tai happimolekyylin liike- ja pyörimisenergiaksi. Sama tapahtuu myös toisinpäin jolloin kasvihuonekaasu aiheuttaa takaisinsäteilyä.

Lue lisää

Noin, aika selvää, mutta mitä tarkoitat kasvihuonekaasujen takaisin säteilyllä ?
Joo ja metaani ei kai kasvihuonekaasuna taida olla kavereitaan etevämpi missään suhteessa, mieluumminkin vaikuttaa että arvioinnissa olisi tapahtunut erehdys, elektronien määrä, lämpökapasiteetti, pitoisuus, elinaika ja taajuusalue ovat selvästi hiilidioksidia heikommat, eli perustelu eri suuntaan olisi selvempi, ellei joku vedä jotain kaniinia hatusta.

Anonyymi kirjoitti:

Noin, aika selvää, mutta mitä tarkoitat kasvihuonekaasujen takaisin säteilyllä ?
Joo ja metaani ei kai kasvihuonekaasuna taida olla kavereitaan etevämpi missään suhteessa, mieluumminkin vaikuttaa että arvioinnissa olisi tapahtunut erehdys, elektronien määrä, lämpökapasiteetti, pitoisuus, elinaika ja taajuusalue ovat selvästi hiilidioksidia heikommat, eli perustelu eri suuntaan olisi selvempi, ellei joku vedä jotain kaniinia hatusta.

Lue lisää

Asia selvä. Jos et muuta osaa kuin jankuttaa silkkaapaskaa niin ole hyvä vain ja jatka samalla linjalla.

Anonyymi kirjoitti:

"Onko muuten kukaan kuullut mikä ominaisuus tekee metaanista niin voimakkaan kasvihuonekaasun kuin annetaan ymmärtää ?"

Metaanimolekyylillä on enemmän värähtely- ja pyörimisvapausasteita kuin vedellä joten sen kyky absorboida IR-säteilyä on suurempi.. Hiilidioksidilla on taas vähemmän vapausasteita kuin vedellä joten sen kyky absorboida IR-säteilyä on paljon pienempi.

Lue lisää

Metaani lasketaan miljardiosina eli vähäisellä määrällä ei tässäkään ole alarmia tarpeeksi.
Ei tarvitse ottaa supermyrkkyjä mukaan keskusteluun.

Anonyymi kirjoitti:

Asia selvä. Jos et muuta osaa kuin jankuttaa silkkaapaskaa niin ole hyvä vain ja jatka samalla linjalla.

Onko sinulla kotain asiaan liittyvää sanottavaa, vai pyritkö keskittymään pelkkään v..uiluun ?

Anonyymi kirjoitti:

Noin, aika selvää, mutta mitä tarkoitat kasvihuonekaasujen takaisin säteilyllä ?
Joo ja metaani ei kai kasvihuonekaasuna taida olla kavereitaan etevämpi missään suhteessa, mieluumminkin vaikuttaa että arvioinnissa olisi tapahtunut erehdys, elektronien määrä, lämpökapasiteetti, pitoisuus, elinaika ja taajuusalue ovat selvästi hiilidioksidia heikommat, eli perustelu eri suuntaan olisi selvempi, ellei joku vedä jotain kaniinia hatusta.

Lue lisää

Metaani lasketaan miljardisosina eli sitä on niin vähän, että se ei voi olla kovin merkityksellinen. Jälleen kerran se vielä kyllästyy lisääntyessään.

Anonyymi kirjoitti:

Onko sinulla kotain asiaan liittyvää sanottavaa, vai pyritkö keskittymään pelkkään v..uiluun ?

Jos sinulkla ei ole muuta sanottavaa kuin turhanhokemista, niin se lasketaan silkaksipaskaksi.

Onnitteluni jönssille. Kerrankin jotain asiaan liittyvää sanottavaa.

Mainiota !

Nyt palstan huippufyysikko sotki sitten lämpöliikkeen ja säteilymekanismin sujuvasti toisiinsa.

Sähkömagneettisen säteilyn absorptio ja emissio ovat hieman eri asia, kuin atomien ja molekyylien lämpöliikkeet.

Anonyymi kirjoitti:

Mainiota !

Nyt palstan huippufyysikko sotki sitten lämpöliikkeen ja säteilymekanismin sujuvasti toisiinsa.

Sähkömagneettisen säteilyn absorptio ja emissio ovat hieman eri asia, kuin atomien ja molekyylien lämpöliikkeet.

Lue lisää

"Sähkömagneettisen säteilyn absorptio ja emissio ovat hieman eri asia, kuin atomien ja molekyylien lämpöliikkeet."

Onnitteluni sinullekin. Osuit aivan oikeaan.
Tosin atomien lämpöliikkeillä ei ole mitään vaikutusta IR-absorption kannalta.
Eikä jönssi semmoista väittänytkään.

Anonyymi kirjoitti:

"Sähkömagneettisen säteilyn absorptio ja emissio ovat hieman eri asia, kuin atomien ja molekyylien lämpöliikkeet."

Onnitteluni sinullekin. Osuit aivan oikeaan.
Tosin atomien lämpöliikkeillä ei ole mitään vaikutusta IR-absorption kannalta.
Eikä jönssi semmoista väittänytkään.

Lue lisää

Jep olet oikeassa, jopa siinä, että lämpöliikkeellä ei ole tekemistä absorption kanssa, emissiiviisyyteen sillä on, mutta se ei ole mikään kasvihuonekaasujen erikoisominaisuus.

Ihmettelin vain, miten tuo Jönssin vastaus liittyy aiheeseen 'metaanin voimakkuus kasvuhuonekaasuna', vai onko hänellä joku pakonomainen halu linkitellä kauniita kuvia ja linkkejä mihin tahansa yhteyteen.

Anonyymi kirjoitti:

Jep olet oikeassa, jopa siinä, että lämpöliikkeellä ei ole tekemistä absorption kanssa, emissiiviisyyteen sillä on, mutta se ei ole mikään kasvihuonekaasujen erikoisominaisuus.

Ihmettelin vain, miten tuo Jönssin vastaus liittyy aiheeseen 'metaanin voimakkuus kasvuhuonekaasuna', vai onko hänellä joku pakonomainen halu linkitellä kauniita kuvia ja linkkejä mihin tahansa yhteyteen.

Lue lisää

"että lämpöliikkeellä ei ole tekemistä absorption kanssa, emissiiviisyyteen sillä on"

Tuo höpöä.

"Ihmettelin vain"

Siinähän ihmettelet.

Anonyymi kirjoitti:

"että lämpöliikkeellä ei ole tekemistä absorption kanssa, emissiiviisyyteen sillä on"

Tuo höpöä.

"Ihmettelin vain"

Siinähän ihmettelet.

Nyt ahistaa alarmistia.

Iskikö pakottava tarve aamu viideltä päästä purkautumaan, viesti kun on asian käsittelyn kannalta ensiarvoisen tärkeä.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt ahistaa alarmistia.

Iskikö pakottava tarve aamu viideltä päästä purkautumaan, viesti kun on asian käsittelyn kannalta ensiarvoisen tärkeä.

Jotain kummaa tässä metaaniasiassa on.
Ensitieto "alan asiantuntujoiden mukaan", että metaani olisi 200 kertaisesti ja typpioksiduuli 300 kertaisesti hiilidioksidia tehokkaampi kasvihuonekaasu.
Wikipedia kertoo sen olevan 25 kertaa tehokkaampi ja joissain gradutason tutkimuksissa on mainittu suhteeksi 2,7.

Kovin on outoa, luulisi jonkun tietävän mikä on oikein ja miksi, tällainen sekoilu vie pohjan koko kasvihuonekaasuteorialta.

Anonyymi kirjoitti:

Jep olet oikeassa, jopa siinä, että lämpöliikkeellä ei ole tekemistä absorption kanssa, emissiiviisyyteen sillä on, mutta se ei ole mikään kasvihuonekaasujen erikoisominaisuus.

Ihmettelin vain, miten tuo Jönssin vastaus liittyy aiheeseen 'metaanin voimakkuus kasvuhuonekaasuna', vai onko hänellä joku pakonomainen halu linkitellä kauniita kuvia ja linkkejä mihin tahansa yhteyteen.

Lue lisää

Väite, että säteilyn ja lämpöliikkeen välillä ei olisi yhteyttää tuntuu näin maallikosta oudolta.
Eikö muka säteilystä absorboituva energia vaikuta lämpötilaan, joka on molekyylien liikettä?

Anonyymi kirjoitti:

Väite, että säteilyn ja lämpöliikkeen välillä ei olisi yhteyttää tuntuu näin maallikosta oudolta.
Eikö muka säteilystä absorboituva energia vaikuta lämpötilaan, joka on molekyylien liikettä?

Lue lisää

Ei kai kukaan ole väittänyt että säteilyn ja lämpöliikkeen välillä ei olisi yhteyttä.
Absorboitunut säteily sitoutuu lämmöksi vain tietyissä tapauksissa, lämpötila taas voi aiheuttaa säteilyä.

Anonyymi kirjoitti:

Jotain kummaa tässä metaaniasiassa on.
Ensitieto "alan asiantuntujoiden mukaan", että metaani olisi 200 kertaisesti ja typpioksiduuli 300 kertaisesti hiilidioksidia tehokkaampi kasvihuonekaasu.
Wikipedia kertoo sen olevan 25 kertaa tehokkaampi ja joissain gradutason tutkimuksissa on mainittu suhteeksi 2,7.

Kovin on outoa, luulisi jonkun tietävän mikä on oikein ja miksi, tällainen sekoilu vie pohjan koko kasvihuonekaasuteorialta.

Lue lisää

Ei tuossa mitään kummallista ole, hihasta ne ravistellaan hiilidioksidinkin vaikutukset.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai kukaan ole väittänyt että säteilyn ja lämpöliikkeen välillä ei olisi yhteyttä.
Absorboitunut säteily sitoutuu lämmöksi vain tietyissä tapauksissa, lämpötila taas voi aiheuttaa säteilyä.

Lue lisää

Eli minnekä se kavihuonekaadun infrapunadäteilystä ottama energia ppäätyy jos se ei nosta lämpötilaa kaasussa?

Anonyymi kirjoitti:

Eli minnekä se kavihuonekaadun infrapunadäteilystä ottama energia ppäätyy jos se ei nosta lämpötilaa kaasussa?

Säteilee edelleen (emittoi).
Lämmönsiirtyminen ei ole sama kuin säteilyn absorptio.

Ei voi olla kovin tehokas kun metaani lasketaan miljardisosina.

Eli sillä siis on lämmittävä vaikutus

Anonyymi kirjoitti:

Eli sillä siis on lämmittävä vaikutus

Kuinka niin ?

Jos se absorboi maasta tulevaa lämpöä ja säteilee osan takaisin, niin mitä se lämmittää ?

Anonyymi kirjoitti:

Kuinka niin ?

Jos se absorboi maasta tulevaa lämpöä ja säteilee osan takaisin, niin mitä se lämmittää ?

Ellei se absorbortuisi olisi ilman tämpötila T.
Kun siihen absorboituu energiaa siitä seuraa kai että lämpötila on suurempi kuin T ?

Anonyymi kirjoitti:

Ellei se absorbortuisi olisi ilman tämpötila T.
Kun siihen absorboituu energiaa siitä seuraa kai että lämpötila on suurempi kuin T ?

Älä sekoita lämpöenergian ja säteilyn absorbointia.
Käy katsomassa mitä on entropia, säteily ei poikkea tässä suhteessa muista tavoista.

Anonyymi kirjoitti:

Älä sekoita lämpöenergian ja säteilyn absorbointia.
Käy katsomassa mitä on entropia, säteily ei poikkea tässä suhteessa muista tavoista.

Eikö sitten säteilyn absorboituessa siirry energiaa säteilystä molekyyliin?