beatabarbara

Vapaa kuvaus

Olen harmiton sinkkumummeli, enkä vielä tiedä mikä minusta isona tulee, koska tänään on loppuelämäni ensimmäinen päivä. Musiikkia mielialan mukaan, yleensä rauhoittavaa Jos voittaisin miljoonan: Matkustaisin Timbuktuun. Maksaisin lasten velat pois. Loput hyväntekeväisyyteen. Vapaa-aikanani löhöilen, lueskelen ja lauleskelen, töllöttelen ja pakkoliikun. Elokuvissa ei tule käytyä, Tv:stä näkee tarpeeksi. [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 21v sitten

39 aloitusta · 365 kommenttia

Uusimmat aloitukset Suosituimmat aloitukset Uusimmat kommentit

Nyt on olemassa sellaisia selkä- ja hartia ystävällisiä kuntopyöriä, joissa on selkä- ja käsinojat.
Siinä tukevan mukavasti nojaillen pesässä istut ja jaloilla omaa vauhtiasi poljeskelet.
Ei putoamisen pelkoa, ei hartiajännitystä, ei käsivarsien puutumista.

Melkein kuin ”Leelian lepotuoli”.

Muussa tapauksessa kypärä, polvi- rinta- kyynär-ja kaikkisuojat tarpeellisia.09.10.2005 18:30

Tahtoo heti tuollaiseen palvelutaloon, jossa on kunnon laitteet, niin se olla pitää.

Eikä kroonisesta kaatumispelosta kärsivä liukastu jäälle, kun on sali saman katon alla.

Pysyy sitten nivelet liikenteessä ja kroppa kondiksessa ja hiirikäsi vikkelänä.09.10.2005 18:18

Tarkennan hieman sitä aiempaa ”oma koti” ympäri maailmaa siellä sun täällä hankinta teemaa.

Koska oma sänky on nykyisin niin tärkeä, laitattaisin jumbojettiin makuuvaunuosastoja, kuten junissa. Saisi ruhoa lepuuttaa, eikä tarvitsisi niitä kalliita tukisukkia jalkojen turpoamisen estoon ostella. - Tulppavaara pois kaikilta tutuilta ja tuntemattomilta matkustajilta -.

Safarista kiinnostuneille:
Siihen omaan telttaan, joka sijaitsee villieläinalueen reunalla, leijonaluolan vierellä voisi asentaa television jotta saisi sängystänsä lepoasennosta katsella leijonan pentujen kirmaamista pesässään

Eläinten juomapaikan, sen lähimmän palmun latvassa olevalle katselulaverille pitäisi asentaa hissi, koska rappujen nouseminen ja muutenkin kiipeäminen on niin vaikeaa tässä iässä ja yhä vaikeammaksi käy.

Ja mitä kaikkea muut tutut, ystävät ja kylänmiehet sattuisivat kaipailemaan ja tarvitsemaan.

Toivomuksia otetaan vastaan sitten kun tuo jättipotti kohdalle osuu.09.10.2005 18:01

- Raha menee rahan luokse. -

Virhe myönnetään, mutta ei voi korjata?
Jos tavalliselle ihmiselle on maksettu ”vahingossa” asumisen tukiosan, lisäosan sivuosan varaosan perusosaa liikaa, niin takuulla jokainen sentti pidätetään takaisin. Voidaan korjata.

Kun tavallinen ihminen jää eläkkeelle, niin kyllä kattoja löytyy. On yhteensovittamista, typistystä ja nypistystä, ei tule päällekkäisyyksiä. Jossain lienee vaan taivas kattona?

Tavallinen ihminen maksaa kalliista bensasta ja ennen kaikkea kalliista sähkölämmityksestä itsensä kipeäksi.

Onko luonnonkatastrofitkin johtajien ”ansiota”? Minä vaan kysyn. Ja öljypaatit ei kun seilaa!

Ansiot:
Sähkön hintaa on vain osattu korottaa ja kyllä ”vanha jaksaa vielä maksaa” sähkölaskun toistaiseksi, hiihoi!

Kunhan ihmettelin ja tuulettelin.28.09.2005 11:25

Muuttuvainen on ihmisen mieli.

Tänään sataa, huomenna paistaa.

Joskus myrskyää.
Myrskyn jälkeen täysi hiljaisuus.

- Eihän sille sitten kai mitään voi? -20.09.2005 12:43

Lapsuusaikaan meillä oli aina koira.

Suomen pystykorva, Vahti nimeltään. Oli se nimensä väärti,
ei meille tullut kukaan ilman ilmoitusta.
Kyllä isä monet postimiehen housut joutui ostamaan.

Se oli helppohoitoinen, ei viihtynyt sisällä kuin vain pistäytyi ja heti halusi takaisin ulos.
Vähäruokainen, kun sai sapuskansa, kaivoi sen oitis maahan piiloon ja
syöpötteli sitten omia aikojaan.
Liekö itsekään kaikkia kätköjänsä muistanut.

Meistä lapsista tykkäsi. Vaikka alle polvenkorkuisena sen turkkia kammalla selvittelin,
kärsi sen kiltisti, vasta kun tuuheaan häntään menin kammalla kiskomaan,
niin vaihtoi vaan ystävällismielisesti paikkaa.
Taisi olla liian innokas ja ponnekas kampaaja liikenteessä.20.09.2005 12:13

Eräänä kauniina aurinkoisena aamuna kauan, kauan sitten pihallani rapsutteli irtonainen kana kukkapenkissäni.
Sitten se päätti adoptoida minut emännäkseen ja jäi pihapiiriini. Jotain jyviä piti ostaa ja niitä heittelin.

Sitten se kana hävisi. Voi, voi taisi kettu syödä.

Kunnes asian jo kokonaan unohtaneena eräänä, jälleen aurinkoisena aamuna yllätys odotti oven takana. Kanaemo taapersi kokonainen armeija pikku tipuja perässään, ainakin toistakymmentä, laskea en ehtinyt.
Voi sitä ylpeää höyhenten pöyristelyä, jolla se emo aikaansaannoksensa näytille toi! Olin aivan otettu moisesta luottamuksesta. Perheeni siis ei kun kasvoi ja lujaa vauhtia.20.09.2005 00:36

Haluaisin lentää läpi tuon syksyisen paksun pilvimassan, ylös aurinkoon.
Haluaisin makoilla niillä pumpulisella pilven hattaroilla, ajehtia sen pumpulipatjan mukana

Ei, paras kai lienee Pohjosen ihmisen lepuuttaa silmien verkkokalvoja, ettei aivan häikäisty.

Tieto siitä, että se valo on siellä olemassa sen kaiken harmauden yläpuolella, se yksin riittäköön.20.09.2005 00:27

En minäkään ymmärrä, että vanhoja, tuttuja virsiä pitää uudistaa.

Samoin kun en oikein ymmärrä raamatun nykykäännöstäkään.11.09.2005 15:21