tapio522

tapio522 profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 21v sitten
662 aloitusta · 7700 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
TOTUUS JA HARHA
Evankeliumiteksti 26.7.15
Matt. 7: 24-29
<<<<<<<<<
Jeesus sanoo:
”Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle.
Jokainen, joka kuulee nämä sanani mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui, maan tasalle saakka.”
Kun Jeesus oli lopettanut puheensa, kansanjoukot olivat hämmästyksissään hänen opetuksestaan. Hän opetti niin kuin se, jolle on annettu valta, ei niin kuin lainopettajat.
PP kirjoittaa:
"Raamattu opettaa, että ihminen tulee Jumalan seurakunnan jäseneksi pelastumisen, eli uudestisyntymisen kautta:...".
1 Kor 12:13 sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.
>>>>>>>>>>
Joh.3:5
".....jos ihminen ei synny VEDESTÄ JA HENGESTÄ, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan" (vrt. Tiit.3:5).

Vesi ja Henki uuden syntymisen välineinä ja pääsytienä Jumalan valtakuntan ovat viittaus kristiliseen kasteseen.,
Evankelioimistyössä kontaktin syntyminen on tärkeätä.
Usein meitä uskovia syytetään tuputtamisesta, eikä syyttä. Haluamme niin mielellämme asettua toisen yläpuolelle emmekä kohtaa toista ihmistä tasavertaisena.

Usein ”päihitämme” hänet Raamatuntuntemuksellamme (”Sainpas sanotuksi”!).
Joku taas voi ohittaa toisen omalla ”todistuslevyllään” kykenemättä olemaan kuuntelevana osapuolena.
Hyvin usein sorrumme myös moralismiin ja näin osoitamme kuuluvamme eri maailmaan.

Kontaktin syntymiseen tarvitaan tiettyjä asioita. Viestitämme asioita kaikkien aistiemme välityksellä.
Näihin kuuluvat sanallisen kontaktin lisäksi mm. katse- ja kosketuskontakti.
Myös käytännöllinen auttamistyö avaa ovia ihmissydämiin.

Tästä Jeesus antoi hyvän esimerkin kohdatessaan samarialaisen naisen Sykarin kaivolla (Joh. 4:1-30)). Hän lähestyi naista hänen omasta elämäntilanteestaan käsin.
Jeesus sanoi ensimmäiseksi: ”Anna minun juoda!”.
Hän aloitti käsillä olevasta tilanteesta, eikä: ”Sinä olet syntinen ihminen”. Myöhemmin Jeesus kyllä puhui myös synnistä. Pyynnöllään Jeesus osoitti kunnioittavansa naista.

Jos me emme pysty luomaan lämmintä ja kunnioittavaa suhdetta lähimmäisiimme, auttamismahdollisuutemme ovat miltei olemattomat.
Moralisoija ei kykene kuuntelemaan, mitä toisella on sanottavaa. Suupalttina oleminen on pahimpia kohtaamisen esteitä. Ovet evankeliumilta sulkeutuvat.
Kunnioitus toista kohtaan avaa ovia ihmisen sisimpään.
--
”Maan ääriin asti, Herra,
vie valtakuntasi.,
sytytä Hengen liekki
kansoille valoksi.
Työvoimaa uutta kutsu
viljaasi korjamaan
ja kaikki kansat voita
sinua seuraamaan”.
(Virsi 424).
Hebr. 6:1-2 mainitut opin alkeitten, JOIHIN KASTEKKIN KUULUU, taaksejättäminen ei tarkoita sitä, että ne olisivat vähemmän tärkeitä asioita.
Ne ovat päinvastoin kaiken perustus, jota ilman koko kristillisyytemme sortuu.

Ne meidän pitäisi osata niin hyvin ja säilyttää niin kirkkaasti mielessä, että voisimme vastaanottaa muutakin opetusta.

Ellei perustus ole kunnossa, niin joudumme helposti kaikkien opintuulten heiteltäviksi.
Paavali kirjoittaa: "...ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa;..." (EF.4:14).

Seurakuntalaisten tulisi saada ravintoa, kasvaa ja kehittyä (Ef. 4:13).
Tämä tapahtuu oikean evankeliumin saarnan kautta, kun se otetaan vastaan.
Ellei näin tapahdu, jäämme pienen lapsen asteelle, epäkypsiksi. Ajelehdimme sinne tänne missä vain uudet tuulet puhaltavat ”ihmisten arpapeleissä ja eksytysten kavalissa juonissa”.
Herra varjelkoon meitä niiltä!
JOH.3:5
KASTE EI OLE PELKKÄÄ VETTÄ
Monet selvittämättömät asiat hiertävät mieliämme ja vaikeuttavat uskossa vaeltamistamme.
Rukouksemmekin ovat silloin turhia.
Jeesus kehoittaa: "ANTAKAA ANTEEKSI"!
Mark.11:25
--
11:25 Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne."

Uskon rukous käy mahdottomaksi, jos meillä on anteeksiantamaton mieli lähimmäisiämme kohtaan. Uskonvaelluksemme estyy.
Käy niin kuin itselleni. Olin ostoksilla Helsingin Stockmannilla. En löytänyt hakemaani tavaraa ja muutenkin ostosreissuni hankaloitui.
Jalkapohjassani nimittäin alkoi tuntumaan pistelyä ja kävelyni kävi vaivaloiseksi.

Ensin ajattelin, että jokin kivenmurunen oli syynä pistelyyn. Mietin, että miten pääsen jatkamaan matkaani, koska kipu vain jatkui kantapäässäni. Sitten keksin, että menen tavaratalon vessaan ja tarkistan, mikä hiertää jalkaani.

Vessassa otin pois kengän ja sukan. Huomasin, että pieni terävä tikku oli painunut jalkapohjaani. Otin sen pois ja heti oloni parani.

Meillä kaikilla saattaa useinkin tulla eteen asioita, jotka hiertävät mieltämme. Matkantekomme saattaa sen takia täysin tyssätä tai hidastua.

Meitä kehotetaan:
”..., pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, j
--
Kol. 3:13
”...kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa”.
--
Kristus sanoo:
”Olkaa armahtavaiset, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on armahtavainen”.
Kristuksen valtakunta on anteeksiantamuksen valtakunta, jossa saadaan ja annetaan anteeksi.
Kaikki tämä edellyttää Kristuksesta lähtevää voimaa ja rakkautta.
Minua harmittaa virren 440 poisjättäminen nykyisestä virsikirjastamme.
Vanhan virsikirjan (joka hyväksyttiin kirkolliskokouksessa v. 1938) virsi 440 on ajankohtainen monessa mielessä.

Liekö sen sanoma liian kohtikäyvää! Virren sanomahan liittyy vääriin tuomareihin, joista puhutaan Psalmissa 58.

Eräs henkilö kertoi ihmeellisen kokemuksen, joka liittyy tähän virteen:
"Oli vuosi 1929. Olin silloin 17-vuotias tyttö. Seinän takana asui 60-vuotias naisihminen, jolla oli tapana lukea Raamattua.
Eräänä kauniina ja tyynenä kesäiltana istuimme tämän rouvan ulkorappusilla. Yht`äkkiä tuli tuulenpuuska. Me ihmettelimme sitä, koska puunlehdet eivät heiluneetkaan. Sitä kesti jonkin aikaa. Sitten alkoi kuulua kaunista soittoa noin 5-10 minuuttia. Soiton loputtua tuli virren 440 sanat.
Kyllä se oli ihmeellinen tapahtuma! Me tajusimme, että tämä annettiin ylhäältä".

Olin taannoin mukana Helsingissä Raamattu- ja rukouspiirissä, joka kokoontui keskiviikkoisin lähes viidentoista vuoden ajan.
Kerran, joskus 80-luvun alussa, piirimme vetäjä jo edeltävänä lauantaina rukoili johdatusta tulevalle kokoontumiselle.

Heti seuraavana yönä tuli vastaus unessa. Siinä kehoitettiin aloittamaan piiri virrellä 440 ja näytettiin mukana olevat henkilöt.
Illan Raamatun tutkistelun aiheena oli Lk.18:1-17, jossa kerrotaan väärästä tuomarista ja leskestä, sekä fariseuksista ja publikaaneista.
TOINEN KÄSKY:
”Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä”.
---
Kaikissa asioissamme saamme kääntyä Jumalan puoleen. Jumala kuulee meitä, kun kutsumme häntä luottavaisesti nimeltä. Käytämme hänen nimeään oikein, kun tunnustamme hänet ainoaksi Jumalaksemme ja rukoilemme häntä kunnioittaen ja kiittäen.

Jumalan nimi on pyhä.
Isä meidän-rukouksessa mainitaan, että Jumala on Isämme ja heti sen jälkeen ”pyhitetty olkoon hänen nimensä”.

Meidän tulee välttää Jumalan nimen väärinkäyttöä. Meidän ei tule ajaa omia etujamme tai alistaa toisia Jumalan nimessä.
Väärinkäyttäessämme Jumalan nimeä syyllistymme kielen synteihin. Jumalan nimi on lausuttava vakavasti ja vilpittömästi.

Jumalan nimen väärinkäyttössä on kyse vakavasta asiasta. Liittyyhän siihen uhkaus: ”Herra ei jätä sitä rankaisematta, joka turhaan käyttää hänen nimeään”.
Meidän on kerran tehtävä tiliä jokaisesta turhasta sanasta, joka huuliltamme lähtee (Matt.12:36). Rukoillessamme meidän ei tulisi hokea Jumala- tai Jeesus-nimeä (Matt.6:7).

Elämässä käy hyvin niille, jotka pitävät käskyt!
Totuus..Aivan!

Kasteessa Jumala siunaa ihmistä yhteydellä Kristukseen Jeesukseen.
Ihmisen järki ja ymmärrys ei auta tämän tiedon vastaanottamisessa.
Jumalan sana näin yksinkertaisesti todistaa ja yksinkertaisella lapsenuskolla voimme sen myös ottaa vastaan.

Kasteessa toimii Jumala, ei ihminen.
Kaste on evankeliumia, sellaista, mikä tulee kokonaan ihmisen ulkopuolelta, yksin Jumalan armosta.
Kaste on lupaus ja lahja, ei vaatimus tai käsky (ei lakia).
Kasteessa Jumala antaa hyvää meille, jota emme millään tavoin voi itse ansaita.

Kaste toki vaikuttaa myös aktiivisesti ihmisen elämään.
Kaste velvoittaa meitä jokapäiväiseen parannuksentekoon eli kääntymiseen pois synneistä kohti Jeesusta (Room. 6:1-14).

Jos kastettu kieltäytyy itsepintaisesti tekemästä parannusta, joutuu hän lopulta eroon Jumalasta ja pelastuksesta, ja päätyy helvettiin.
Kysymys Juhani Karviselle:
Minulla on helluntailaisen (ex-lut. pappi)JUHANA LEHMUSKOSKEN kirja "YKSI KASTE" (RV).
Siinä hän mm. toteaa pienistä lapsista: "He ovat samanlaisessa tilassa kuin mitä Adam ja Eeva olivat ennen syntiinlankeemustaan (siis ilman perisyntiä ja sen tuottamaa syyllisyyttä).
Onko tämä helluntailaisten "virallinen" kanta? Mitä itse olet mieltä tällaisesta väitteestä?

Vastaus (helluntalainen past. Juhani Karvinen/www.kan.fi)):
” Helluntailaisilla ei ole virallistettua oppilausumaa tässä kysymyksessä. Koska Raamattu on oppimme perustus, on vastausta etsittävä sieltä. Jeesuksen mukaan taivasten valtakunta kuuluu lastenkaltaisille Mat. 19: 14. Niin Jeesus sanoi: "Antakaa lasten olla, älkääkä estäkö heitä tulemasta minun tyköni, sillä senkaltaisten on taivasten valtakunta."

He ovat siis otollisia Jumalalle. Näin he ovat Jumalan edessä samassa asemassa kuin Adam ja Eeva ennen syntiinlankeemusta.
Raamattu ei puhu mitään perisynnistä ja sen tuottamasta syyllisyydestä. Voidaan kuitenkin sanoa, että langenneen ihmissuvun jäsenissä on taipumus syntiin.
Tämä ei kuitenkaan tuota syyllisyyttä, ennen kuin taipumus tuottaa tekosynnin. Jk. 1: 15. ...kun sitten himo on tullut raskaaksi, synnyttää se synnin, mutta kun synti on täytetty, synnyttää se kuoleman”.  
Tämä on oma käsitykseni tässä asiassa. (WWW.kan.fi: helluntalainen Juhani Karvinen)
TÄYTEEN MIEHUUTEEN
Ef. 4:7-16
Monet selvittämättömät asiat hiertävät mieliämme ja vaikeuttavat uskossa vaeltamistamme.
Rukouksemmekin ovat silloin turhia.
Jeesus kehoittaa: "ANTAKAA ANTEEKSI"!
Mark.11:25
--
11:25 Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne."

Uskon rukous käy mahdottomaksi, jos meillä on anteeksiantamaton mieli lähimmäisiämme kohtaan. Uskonvaelluksemme estyy.
Käy niin kuin itselleni. Olin ostoksilla Helsingin Stockmannilla. En löytänyt hakemaani tavaraa ja muutenkin ostosreissuni hankaloitui.
Jalkapohjassani nimittäin alkoi tuntumaan pistelyä ja kävelyni kävi vaivaloiseksi.

Ensin ajattelin, että jokin kivenmurunen oli syynä pistelyyn. Mietin, että miten pääsen jatkamaan matkaani, koska kipu vain jatkui kantapäässäni. Sitten keksin, että menen tavaratalon vessaan ja tarkistan, mikä hiertää jalkaani.

Vessassa otin pois kengän ja sukan. Huomasin, että pieni terävä tikku oli painunut jalkapohjaani. Otin sen pois ja heti oloni parani.

Meillä kaikilla saattaa useinkin tulla eteen asioita, jotka hiertävät mieltämme. Matkantekomme saattaa sen takia täysin tyssätä tai hidastua.

Meitä kehotetaan:
”..., pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, j
--
Kol. 3:13
”...kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa”.
--
Kristus sanoo:
”Olkaa armahtavaiset, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on armahtavainen”.
Kristuksen valtakunta on anteeksiantamuksen valtakunta, jossa saadaan ja annetaan anteeksi.
Kaikki tämä edellyttää Kristuksesta lähtevää voimaa ja rakkautta.
Uusi Testamentti lyhyesti selitettynä (SLEY) selittää jakeen seuraavasti:
”Jeesus sanoo ne, joiden jalat hän nyt pesee, muutoin puhtaiksi.
Pääsiäisaterian viettäjät olivat luultavasti puhdistautuneet juhlaa varten (11:55).

Siitä puhdistuksesta, jonka perusteella apostolit jo olivat puhtaat, Jeesus käyttää sanaa ”kylpenyt”; se on koko ihmisen puhdistus yhdellä kerralla.
Evankeliumin lukijat tunsivat saman kr. ”kylpemistä” tarkoittavan sanan kasteesta käytettynä, esim. Tiit. 3:5 (pesu=kylvetys) ja Ef. 5:26 (”pesi puhtaaksi vedellä ja sanalla”).
Tämän sanan käytön kasteesta täytyi olla alkukristillisyydessä tuttu.

Samoin kuin Jeesus puhuu Joh. 3:5 Nikodeemukselle ”vedestä ja Hengestä”-syntymisestä, on hänen tässäkin (13:10) jo varhain nähty puhuvan pyhän kasteen puhdistavasta merkityksestä.

Kaste taas liittyy Kristuksen kuolemaan (Room. 6:4), joka oli juuri edessä”.
Kristus sanoo:
"Joka on kylpenyt, ei tarvitse muuta, kuin että jalat pestään, ja niin hän on kokonaan puhdas." (Joh. 13:10)

Mistä tämä jalkojen epäpuhtaus pesemisen jälkeen? Eikö Hänen sanojensa mukaan kylpenyt tullakseen puhtaaksi kuitenkin tarvitse vielä jalkojen pesemistä?
Mitä tämä merkitsee muuta kuin että synti kasteessa annetaan kokonaan anteeksi ja jää kuitenkin olemaan, niin kuin myös Paavali sanoo Room. 7. luvussa?
Läpi koko elämän pestään jalat, myös niiden, jotka jo ovat kokonaan puhtaat, niin kuin hän sanoo: "Tekin olette velvolliset pesemään toistenne jalat" (Joh. 13:14).

Kaikki synnit on pesty pois ja kuitenkin on jäljelle jäänyt jotakin, mikä on pestävä.
Miksi synti vielä on pestävä pois, ellei siksi, että se todellisesti on ihmisluonnossa
Helluntailaiset (monet karismaatikotkin) opettavat, jos olen oikein ymmärtänyt, että uskoontullessa ihminen saa kyllä Pyhän Hengen, mutta erikseen on rukoiltava vielä ns. Pyhän Hengen kastetta, josta merkkinä on kielilläpuhuminen.

Löytyyköhän tällaiselle opetukselle perusteita Raamatusta?
Onko esim. Apt. teoissa esimerkkejä tästä?

(Apt. 8. luvussahan samarialaiset olivat kokonaan paitsi Pyhää Henkeä, joten se ei kelpaa esimerkiksi!)
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8373935
Kol. 4:6
"Olkoon puheenne aina suloista, SUOLALLA HÖYSTETTYÄ, ja tietäkää, kuinka teidän tulee itsekullekin vastata"

Kun etsin ko. sananpaikkaa eilen (22.11.14) Suomi24 keskustelupalstalle, eräs uskova veli toi juuri silloin minulle lahjaksi pienen puusta tehdyn sydämen kuvan, jonka keskelle oli ripustettu kuivattua leipää ja pieni suolapussi ja teksti "Kodin onneksi".
.........jatkan...

Suolattomuus
Asiayhteys Jeesuksen suolapuheisiin.

VIETTELYKSET
Mark.9:42-50 (Rinnakkaisteksti: Matt.18:6-10)
Ajattelin kirjoittaa sinulle jakeen Kol. 4:6
"Olkoon puheenne aina suloista, SUOLALLA HÖYSTETTYÄ, ja tietäkää, kuinka teidän tulee itsekullekin vastata"

Kun etsin ko. sananpaikkaa eräs uskova veli toi juuri silloin minulle lahjaksi pienen puusta tehdyn sydämen kuvan, jonka keskelle oli ripustettu kuivattua leipää ja pieni suolapussi ja teksti "Kodin onneksi".
Seitsemäs käsky kuuluu: "Älä varasta!"
Mitä se merkitsee?

Vastaus:
Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme anasta lähimmäisemme rahaa tai omaisuutta emmekä hanki sitä itsellemme petollisella kaupalla, vaan autamme häntä kartuttamaan ja suojelemaan omaisuuttaan ja toimeentuloaan. (Katekismus).

Erityisesti minua on puhutellut selityksen loppu; "...vaan autamme häntä kartuttamaan ja suojelemaan omaisuuttaan ja toimeentuloaan".
Löytyykö minusta tai sinusta tällaista mielenlaatua?
Kuriton sukupolvi:
"Suomessa on kasvanut kuriton sukupolvi, jota ei saa kehoittaa oikeaan ja Totuuteen, vaan heille pitää vain leperrellä, eli maitoa vain jo aikaihmisille pitäisi juottaa, kun kiinteää eli vahvaa ruokaa ei haluta eikä sitä suostuta syömään"
2 / 385
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt