Vapaa kuvaus

Rauhaa kaikille! Tulkoon meidän kaikkien osaksemme Jumalan Isän rakkaus, Jeesuksen Kristuksen armo ja Pyhän Hengen täyteys! Sähköpostia vastaanotan osoitteessa :[email protected]. Koulutus: --- Ammatti: Eläkeläinen Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

136

Kommenttia

3979

  1. Asiallisuudesta erityiskiitos!

    Itse olen ikääntyä mieshenkilö, joka on viettänyt pääosan elämästään esikoisuuden yhteydessä. Määrättyjen kasvukipujen kautta päässyt käsittämään jotakin jumalan lasten todellisesta vapaudesta.

    Kirjoituksessasi kulminoituvat lestadiolaisuuden pahimmat traumat, jotka ovat vanhoja, mutta hyvin säilyneitä.
    Käsittelemme kysymyksen ainoaoikea ensimmäiseksi. Kun herätys Pohjois-Ruotsissa puhkesi, se laajeni jossain vaiheessa erittäin agressiivisesti. Muutamassa kymmenessä vuodessa liike oli levinnyt syntysijoiltaan Etelä-Suomeen ja Pietariin asti Samoin Pohjois-Amerikan valtiot saivat osansa muuttoliikkeen myötä.

    Tämän uuden "villityksen" tulo pitäjille aiheutti pappiloissa toisin paikoin ankaraa vastustusta, joka oli omiaan virittämään ajatusta oikeasta uskosta, koska "vainoa" esiintyi.

    Kun sitten erimielisyydet puhkesivat liikkeen sisällä, vääntö oli niin kova, että tapahtui jakautuminen joka tunnetaan hajaannuksen nimellä. Jokainen osio kai oli mielestään ainoan oikean ja puhtaan opin airut. Esikoisuudessa ei suinkaan vähiten. Joukkoa pidetään siis osittain koossa lyömällä raja mahdollisimman leveäksi meän ja muiden välille.

    Lapsuudesta muistan traumaattisen suhteen helluntailaisuuteen. Vasta vanhalla iällä olen törmännyt alkutotuuteen syystä.
    Jouko Ruohomäki puhuu asiasta Turun Hellluntaiseurakunnassa otsikolla: Karismaattisuuden talentti tai kutsu. Se löytyy Netmissionin arkistosta, ehkä kannattaa katsoa ja kuulla.

    Nimittäin lestadiolaisuuden yhteydessä syntyi hurmoksellinen liikehdintä Narvan seudulla ja sitä kutsuttiin narvalaisuudeksi, joka rantautui myös mannersuomeen.
    Nämä narvalaiset olivat aktiivisesti mukana tuottamassa Barratin Suomeen julistamaan. Tästä pienestä alusta sai alkunsa helluntaiherätys ymmärrykseni mukaan.
    Ruohomäen opetuksesta käsitin, että Hengen herätystä ei hyväksytty mihinkään joukkoon ja siten helluntailaisuus on saanut rauhassa kasvaa omana yhteisönään.

    Esikoisuuden ongelmista yksi on roikkuminen kirkon piirissä kuitenkin ollen koko ajan jonkinlaisessa oppositioasemassa.
    Tämä on henkilökohtaista pohdintaa eikä tällä ole minkään valtakunnan hyväksyntää.

    Lasten juttuihin sanoisin, että lapset viattomuudessaan heijastavat kotinsa ilmapiiriä.
  2. Kun noin vuonna -78 alettiin miettiä rukoushuoneen tarvetta elikkä isompaa kokoustilaa, laitettiin toimi8kunta kartoittamaan tarpeita.

    Yksi osa työstä oli tietenkin kasvuennusteen tekeminen. Tarkkailtiin jäsenmääriä taaksepäin ja siitä kasvukäyrästä luotiin jatkumo jatkuvan kasvun periaatteelle. Silloin saatiin näkymäksi, että uudelle vuosituhannelle tultaessa olisi n. 2000 jäsentä.

    Tämä antoi pohjaa jatkosuunnittelulle. Ensiksikin tultiin siihen tulokseen, että enetiseen paikkaan ei voida toteuttaa uudishanketta kelvollisesti, kun siinä olisi jouduttu ilmeisesti monikerrosratkaisuun.
    Silloin tutkittiin valmiin paikan ostomahdollisuutta ja ainakin yhtä seurakuntataloa ja myös helluntaiseurakunnan rukoushuonetta katsastettiin. Helluntailiike oli silloin myös kasvussa ja heillä muhi tarve rakentamiseen. Josta he luopuivat.

    Nyt, kun valtakunnan lapsissa on tapahtunut tiettyä rispaantumista, niin jotkut ovat hädissään syytelleet tahoa jos toistakin. Minullekkin on sanottu suoraan, että n 200 henkeä on välillisesti kauttani poistunut vahvuudesta.

    Totuus kuitenkin on sellainen, että noin 20 henkilöä muodosti lähiseurakunnan seurakuntatalolle pysyvän toimintamuodon. Sanan, rukouksen ja ylistyksen merkeissä.

    Kaikenkaikkiaan monet osallistuvat evankeliumin työhön muissa kuin esikoisuuden merkeissä, kun siellä olisi ollut penkinkuluttajan, tiskikoneen käyttäjän ja siivoojan hommia ainoastaan, jotka ovat sinällään tarpeellisia, mutta halventaa monuplista myös musiikillista lahjakkuutta.

    Työ on siis kanavoitunut muualle kuitenkin Jumalan valtakunnan hyväksi.
  3. Mieleen nousee vuosien varrelta kaikenlaisia juttuja.
    Kun Lahteen hankittiin rukoushuonetta, niin joku oli sitä mieltä, että lähetysmiehet voivat sen kätevästi rahoittaa.

    Aikojen alussa, kun suomenlapissa alettiin tehdä työtä, niin piti olla kassa, josta voitiin laittaa evästä, koska siellä piti hommata kahvitarpeista alkaen. Ei siellä palatessa taskut pullottaneet.

    Parin lähetysmiehen kanssa olen keskustellut ihan tästä asiasta. Joskus käy niin, ettei saa bensakuluja.
    Hengen johtama lähetysmies pitää joskus kämmenkuppia alaskin päin, mutta sitähän vasenkätiset eivät tiedä.

    Ehkä olemme menossa siihen aikaan, kun rakkauden tekoja ei siedetä uskovien keskuudessa. Parasta olisi kai laittaa kilometrimaksu ja päiväraha, niin homma olisi tasapuolista ja lainmukaista.