Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2051

Kommenttia

25547

  1. Vanhanen ei todellakaan osannut kuvitella näin painajaismaista vaihtoehtoa. Sen takia Matin on pitänyt nyt käydä hiihtoladuilla ja rakennella linnunpönttöjä, etteivät painajaiset tulisi päiväuniinkin. Matti jää historiaan miehenä, jonka "järkeilyistä" Keskustan romahtaminen alkoi.

    Nyt kepulaiset kehuvat jo avoimesti ja riemumielellä sitäkin, kuinka hyvä maatalouden puolustaja Niinistö on. Tästä ei ole seuraavissa eduskuntavaaleissa enää pitkä matka siihen, että myös Keskustaan tähän asti vannoutuneesti äänestäneet maaseudun ihmiset katsovat, että samahan se on äänestää Kokoomusta, kun Vanhanen-Lankia pariairokaksikko ja täällä riehuva kepuväki sitä noin innokkaasti kannattavat.

    Vaalitaiston ylilyönnit ja pyrkimykset leimata demareita maatalousvihamielisiksi kostautuvat Kepulle kuten sanot. Arki koittaa ja sitten tämä kepulaisten uho otetaan uuteen tarkasteluun. Heinäluoma on ollut punamultamiehiä, mutta eiköhän kelkka ala kääntyä sitoutumattomampaan suuntaan hallitusvaihtojen osalta, kun Kepun takinkäännös on tullut todistetuksi jälleen kerran.

    Jos SDP voittaa seuraavat eduskuntavaalit ja siitä tulee pääministeripuolue, Keskustalla on taas odottamassa vähintään nelivuotinen oppositiotaival. Ensin Kepu hinkuamalla hinkusi punamultayhteistyöhön, nyt se vallanhimossaan hinkuaa siitä kaikin voimin irti. No, tulevathan maatalosuasiatkin paremmin taas siiten hoidettua, kun Kepu ei nyrkkipajameininkillään ole niitä juilimassa.
  2. Hyvä, että vetosit tässä Matti Vanhaseen, joka itsekin on sanonut, että Niinistön edustama ulkopoliittinen linja on uusi. Presidentti, valtioneuvosto ja eduskunta Kokoomusta myöten on ollut sillä kannalla, että Suomessa ei ole ajankohtaista aloittaa keskustelua Natoon liittymisestä, mutta Natoon liittymisen mahdollisuutta ei suljeta poiskaan, jos tilanne muuttuu. Niinistölle tämä ei riitä, vaan hän haluaa liitättää meidät Natoon, kunhan se ensin jollain tavoin eurooppalaistuu. Liittyminen voisi Niinistön mukaan tulla ajankohtaiseksi vuonna 2008.

    Keskustassa huudettiin viime eduskuntavaalien alla kurkku suorana, kuinka Lipponen oli liittämässä meitä muka USAn johtamaan koalitioon. Nyt keskustalaiset ovat kääntyneet kannattamaan ehdokasta, joka on valmis todella liittämään Suomen USAn johtamaan koalitioon eli Natoon. Näin sitä takkia Keskustassa käännetään, että hups vaan. Saapa nähdä, mitä USA-johtoisen koalition vaaroista varoittanut Jäätteenmäki mahtaa tähän sanoa.

    Eihän kukaan ole kieltänyt tekemästä uusia avauksia. On kuitenkin hyvä tehdä selväksi, että Niinistön avaus on toinen kuin mihin Kokoomus puolueena näyttää sitoutuneen.

    Presidenttiehdokkailla on tässä nyt selkeä eroa. Niinistö haluaa Suomen liittyvän varsin nopealla aikataululla Natoon. Halonen pidättäytyy taas kannattamaan Suomen virallista ukopoliittista linjaa, jonka mukaan Suomi ei ole hakemassa Naton jäsenyyttä, muttei sulje lopullisesti pois sitäkään mahdollisuutta tilanteen muuttuessa.

    Keskustalaisen (ja myös muiden) äänestäjän on nyt hyvä pohtia tykönään, kannattaako hän todellakin Suomen liittämistä Natoon vai ei. Tämä asia kuuluu presidentin päätösvallan piiriin, koska kyse on ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Yksin ei presidentti voi tietenkään asiaa ratkaista. Silti kannattaa kunkin miettiä sitä, haluaako presidentiksi Nato-myönteisen eli USA-vetoisen koalitiopresidentin vai Suomen liittoutumattomuutta kannattavan ehdokkaan.

    Tämä kysymys on vakava, jopa kuoleman vakava ja sitä kannattaa itse kunkin pohtia. Haluammeko tälläkin valinnalla pysyä Ruotsin ja Itävallan tapaisina liittoutumattomina valtioina vai liittyä osaksi USAn johtamaa Natoa. Niinistön eurooppalainen Nato on nimittäin silkkaa haihattelua. Kaikki tietävät, että Naton aseellinen voima on USAn käsissä. Mikään olennainen ei liikahda Natossa ilman USAn käskyä tai lupaa. Kun Niinistökin on kehotanut puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä, niin Nato-liittymisenkin suhteen tämä on varmasti aiheellista.
  3. Olen samaa mieltä siinä, että presidentinvaali ei ole yhteiskuntamme kannalta niitä tärkeimpiä. Vaaleista eduskuntavaalit ovat parlamentaarisessa demokratiassa kaikkein tärkeimmät. Kansalaisia kiinnostaa tässä vaalissa se, että ehdokkaat ovat lihaa ja verta. Eduskuntavaaleja käydään enemmän anonyymien puolueiden kesken. Kun jotakin puoluetta esimerkiksi oikein haukutaan, tuo puolue ei itsessään reagoi siihen mitenkään. Puolueet eivät suutu, pahastu, vihastu, rakastu tai iloitse. Niin tekevät vain ihmiset.

    Presidentinvaalit ovat kuitenkin demokratiassakin siinä mielessä hyvä asia, että se luo tilaisuuden keskustella yhteisistä asioista. Tulee vähäksi aikaa tunne, että tämä asia ehkä sittenkin liikuttaa myös minua. Vaalikeskustelun seuraaminen on myös oppimistilaisuus ja ainakin ärsyke asioiden selville ottamiseksi.

    Minusta on hyvä asia, kun presidentiltä on riisuttu valta. Demokratiassa valtaa ei tule liiaksi kasatakaan yhdelle henkilölle, Kekkoselle. Jos näin tehdään, ei olla enää parlamnetaarisessa demokratiassa, vaan jossakin muussa järjestelmässä. Jos taas sitä halutaan, pitää politikoida avoimesti harvainvaltaisen järjestelmän puolesta eikä niin, että vaivihkaa liuvutetaan valtaa näille Kekkosille.

    Valta ei ole Suomessa kuten ei muissakaan demokratioissa pääministerillä. Parlamnetaarisissa demokratioissa valtaa käyttää ensisijaisesti eduskunta. Hallitus on eduskunnan tahdon välikappale ja toimeenpanija. Yksikään hallitus ei voi käyttää valtaa, ellei sillä ole eduskunnan enemmistön luottamusta. Vaalien järjestäminen määrävälein puolestaan takaa sen, että eduskunnan kulloisenkin vähemmistön edustamia etuja ei pyritä polkemaan suhteettomasti.

    Presidentin toimi voi olla jossain suhteessa ihan tarpeellinen. Muistaakseni filosofi Himanen on jossain yhteydessä lausunut, että presidentiksi voitaisiin valita jonkinlainen arvovaikuttaja politiikan ulkopuolelta. Hän olisi kansakunnan filosofi, kylän vanhin, jota kuunneltaisiin siksi, että viisaiden ihmisten mielipiteitä ei ole ollut tapana sivuuttaa.
  4. Kun maataloudessa pyritään joustavuuteen ja olemaan kehityksen kärjessä, on mahdollista menestyä. Tämä tarkoittaa esim. sellaista tuotantorakennetta, missä vuodenajan vaihtelut otetaan huomioon niin, että jokaiselle sesongille riittää tuottavaa toimintaa. Esimerkiksi tästä käy eräässä tv-ohjelmassa ehkä noin vuosi sitten esitelty tila, missä oli saatu kannattavuutta parannettua juuri tällä tavoin. Tilan päätuotteksi oli valittu omena, josta valmistettiin siideriä ja tilaviinejä ym. Tila harjoitti myös maatilamatkailua, metsätaloutta sekä pienessä määrin viljanviljelyä. Nämä toiminnot jaksoittuivat niin, että tila työllisti koko vuoden ajan useamman henkilön. Tilan isäntä kertoi, että tällä reeptillä oli entisen viljatilan kannattavuutta kyetty parantamaan rutkasti. Tämä siis siitä joustavuudesta.

    Kehityksen kärjessä kulkeminen on myös mahdollista, jos löytyy mielikuvitusrikkautta ja ennen kaikkea toimintamallin, missä tuotannon ei anneta ohjautua tukien saamisen vaan kannattavuuden perusteella. On todella surkuhupaisaa, että meillä Suomessa tarvitaan italialainen keksimään se, kuinka hyvä bisnes on metsäsienien vienti ulkomaille. Kun suomalainenkin alkaisi haistella sitä, mistä Rooman, Berliinin ja Pariisin kulinaristit voisivat nauttia eksoottisina tuotteina, löytyisi ehkä vastaavia markkinarakoja. Moninainen tuotteiden jatkojalostus voisi myös olla hyvä resepti kehityksen kärjessä kulkemiseen. Oma lukunsa on metsäpuoli, missä meillä tuotetaan raaka-ainetta, mutta esim. huonekaluiksi jalostaminen tapahtuu Tanskassa, missä raaka-aineesta saatu suurin hyöty kerätään.
  5. En näe Jäätteenmäen tukea Haloselle mitenkään ratkaisevan merkittävänä, mutta kyllä sillä toki merkitystä olisi. Kepun maaseutunaisten, joihin Halonen vetosi, olisi silloin helpompi äänestää Halosta, kun joku auktoriteetti sen heille sanoo.

    Jos Jäätteenmäen tuki tuo enemmän ääniä vastapuolelle, näet siis ilmeisesti toivottavana, että Jäätteenmäki lähtisi tukemaan Halosta. Demarien ei siis kannattaisi panna mitään toiveita tähän, vaan pikemminkin kieltäytyä ottamasta vastaan Halosen tukea. Jos Jäätteenmäki siis päättää tukea Halosta, demarien pitäisi sanoa, että sori vaan, mutta tue sinä Niinistöä, sillä lailla Halonen voittaa nämä vaalit. Olen pitänyt sinua ihan fiksuna kaverina, mutta tämä nyt menee kyllä jo aika lailla fiktion puolelle.

    Haluni on kyllä suuri nähdä säröjä Kepurintamassa. Ymmärrän toki Kepun vannoutuneena vastustajana sen, että porvariyhteistyö on kuoleman suudelma Kepulle ja jouduttaa puolueen täystuhoa. Jo seuraavat eduskuntavaalit ovat sen myötä katastrofi tämänkertaisen katastrofin perään. Jos Jäätteenmäki kokee tilanteen näin ja hänellä on tallella omaa poliittista pyrkyä, hän lähtee vielä kerran yrittämään puolueensa pelastamista. On mielestäni aivan selvää, että ne äänet jotka Jäätteenmäki aikoinaan voitti Kepulle, ne samat Vanhanen nyt hävisi demareille, Soinille ja Nukku-Matille.

    Olen sanonut myös aiemmin, että kaikki todennäköisluvut puhuvat edelleen Halosen voiton puolesta ihan riippumatta siitä, onko Jäätteenmäki hänen tukenaan vai ei. Aikaimoinen ihme pitäisi tapahtua, jos Halonen ei voittaisi. Ensimmäisen kierroksen omat ja Hautalan saamat äänet jo yksin vievät 50 %:n kannatukseen. Lisäksi Halonen saanee nukkuvia kannattajiaan vielä lisää hereille. Niinistö saa myös omat kannattajansa tietysti taakseen, mutta muiden ehdokkaiden taakse menneitä onkin sitten jo monin verroin vaikeampi houkutella Nukku-Matilta vaaliuurnille. Oiva Härkösiä ei ole vain yksi ainut olemassa. Monilla kepulaisille on vaikea antaa tukea kummallekaan näistä ja siksi jäädään mieluummin kotiin. Jäätteenmäki saisi kuitenkin osan hereille ja Halosen voitto olisi sen myötä sitäkin suurempi. Tämä ei ole siinä tärkeintä, vaan tuen poliittiset seuraukset Kepun kannalta.
  6. Kyse oli siitä, että Jäätteenmäki menetti poliittisen uskottavuutensa valehdeltuaan eduskunnassa kaikille päin naamaa. "Faksit tulivat minulle yllättäen ja pyytämättä."

    Hallituksen politiikasta ei olisi tullut yhtään mitään, jos sen pääministeri antaa näin vahvat aseet oppostiolle nälviä hallitusta. Hallitusyhteistyö olisi kriisiytynyt joka tapauksessa, kun pääministeri olisi haastettu oikeuteen vastaamaan virkarikokseen yllyttämisestä tai avunannosta. Tämä käsitettiin hyvin myös Keskustan sisällä ja siellä kiiruhdettiin nopeasti normalisoimaan tilanne. Tämän takia puolueessa ei ehditty kunnolla ajatella sitä, millainen valinta Vanhanen lopulta tulisi olemaan. Nyt tiedetään, että Vanhanen on johtanut Keskustan tappiokierteeseen.

    Jäätteenmäki mokasti itse siinä, että ryhtyi salaamaan tietolähdettään. Hän toimi tässä vilpillisesti ja myös presidenttiä kohtaan epäkorrektisti, koska salaisten dokumenttien vuotolähde oli presidentin kanslia. Tässä Jäätteenmäki asetti tietysti myös presidentin huonoon valoon, mikä ei ollut Jäätteenmäen tarkoitus kylläkään. Tilannetta lievitti se, että syyllinen löytyi eli Manninen, joka vehkeili virkamiehenä presidentin selän takana. Manninen sai rikoksesta myös rangaistuksen, mutta Jäätteenmäen ei katsottu syyllistyneen rikolliseen tekoon juridisessa mielessä.

    Hallitusrintama piti saada siis lujaksi. Tämä oli totakai myös Kepun tavoite. Muussa tapauksessa Kokookomus ja muu oppositio olisivat alkaneet vaatia pääministerin eroa ja se olisi voinut johtaa täydelliseen hallituskriisiin.