Vapaa kuvaus

Aloituksia

254

Kommenttia

5626

  1. >>Entiset JT:t / jehovantodistajuudesta toipuvat, miten jaksatte? Miten jaksatte elää tätä jokapäiväistä elämää?

    Kiitos kysymästä ihan hyvin. Olin aikoinani ehkä alitajuntaisesti kaukaa viisas ja perustin elämääni muullekin kuin jehovantodistajuudelle. Jokapäiväinen elämä on mielestäni sellaista miksi sen kukin muokkaa. Kyllä siitä saa vastenmielistä ja surullista helpostikin jos tahtoo. Toisaalta ymmärrän mielestäni tilanteesi hyvin. Masennukseen on helppo ajelehtia kun asiat tuntuvat ylivoimaisilta.

    >>Minua väsyttää tämä palsta, väsyttää tämä jatkuva osapuolten toisilleen vinoilu.

    "Älä ota sitä vakavasti..." Mielestäni tämä palsta on oikein hyvä foorumi erilaisille keskusteluille jehovantodistajuudesta. Oikea mielipiteenvapaus on välillä juuri tätä puuromössöä, josta ei aina saa selvää. Mutta jokainen saa sanotuksi sen mitä haluaa. Siellä jossain puuromössön seassa on kaikesta puuromössöstä se lähin totuutta oleva mössö. Niin kuin joku sanoikin: "totuus on tarkoitettu etsittäväksi - ei löydettäväksi".

    >>Joku vietti ajaa minut kuitenkin pakonomaisesti joka päivä lukemaan joka ikisen viestin, vaikka on masentavaa lukea tätä jatkuvaa toistensa nälvimistä.

    Jotkin nälvivät toisiaan, jotkut taas haluavat selvittää nälvivän osapuolen sanoman totuudellisuuden - näin kärjistetysti.

    >>Mistä saat voimaa, mistä saat positiivisia ajatuksia?

    Keskusteluun jehovantodistajuudesta saan 'voimaa' siitä, että tiedän jehovantodistajien järjestön vartiotorniseuran kehittelemän uskonnon huuhaaksi, ja on siten jopa velvollisuuteni mahdollisuuksien mukaan kertoa se kuuleville korville. Näetkö, samankaltainen 'julistamisen velvoite' kuin todistajilla, mutta tätä ei kukaan raportoi ja se tulee käskemättä. Pätisiköhän tähän se, että "usko synnyttää tekoja"-fraasi... Tässä usko vartiotorniseuran mädännäisyyteen.

    >>Koet ehkä että suurin osa ystävistäsi on hylännyt ja karttaa sinua, suuri osa elämästä hukkaan heitetty.

    Kuten kerroin aluksi, niin olen perustanut elämäni muullekin kuin jehovantodistajuudelle ja senpä takia nuo 'ystävät' jotka eivät saa edes tervehtiä, tehköön niin. Ihminen joka on perustanut kaiken jehovantodistajuuden ympärille voi olla juuri kuvailemassasi tilanteessa, jossa siihen astinen elämä tuntuu eletyn turhaan, kaikki entinen on menetetty. Onneksi maailma ei ole kuitenkaan likikään niin julma kuin vartiotorniseura antaa ymmärtää. Omalla aktiivisuudella saa elämäänsä uuden suunnan. Mutta aktiivisuus tarvitsee seurakseen myös aidon halun uuteen, toimiakseen.

    >>Heillä on kuitenkin toivo paremmasta, toivo paratiisimaasta. He tuntevat saavansa lohtua Jumalalta ja raamatusta ongelmissaan.

    Jos henkilö todella on varma paratiisitoivostaan ja jumalansa armollisuudesta, ei henkilö masennu kovin helposti. Jehovantodistajan masennus liittyy usein uskontonsa suorituskeskeisyyteen ja riittämättömyyden tunteeseen, kuten tiedät. Uskonto joka saa jäsenissään tällaisia tunteita esiin, ei toteuta raamatun, tai nimenomaan jeesuksen esimerkkiä edes keskinkertaisesti. Kuinka vakavasti otettavasta uskonnosta silloin voi olla kyse?

    >>Sinulla ei ole todennäköisesti mitään vastaavaa 'toivoa' kun uskoltasi on lähtenyt pohja aikoja sitten. Usko jumalaan, raamattuun ja valehteleviin (mielenhallinnan takia) ihmisiin. Olet ehkä täysin tyhjän päällä.

    Eikö ole metkaa, että kaikesta mainitsemistasi asioista huolimatta, olen omasta mielestäni täysin tyytyväinen elämääni kokonaisuudessaan. Usko tai älä, mutta tyytyväisyyteeni liittyy hyvin vahvasti elämä ilman jehovantodistajuutta, ja se että tiedän tuon amerikkalaisen uususkonnon olevan vain iso verkostomarkkinointibisnes - edelleen kärjistetysti.

    Kyse ei kuitenkaan ole vahingonilosta, vaan siitä että vartiotorniseuran jehova ei olekaan sellainen orjapiiskuri kuin annettiin ymmärtää, vaan se on vartiotorniseura. Ja sillähän ei ole taas raamatun kanssa mitään tekemistä. Vaikka raamattu itsessään onkin minulle nykyään vain mielenkiintoinen tarina, on kuitenkin helpotus huomata vartiotorniseuran valehdelleen myös raamatusta.

    >>Jos on samanlaisia ajatuksia niin miten taistelet negatiivista ajattelua vastaan? mitenköhän pääsisi tästä jumituksesta eroon...

    Aikana jolloin vartiotorniseuran kokonaisuus alkoi paljastua itselleni, koin hetkittäin ehkä samantyyppistä alakuloisuutta asiasta. Siitä ei auta kuin oppia ulos. Tuo ulos oppiminen alkoi minulla siitä kirjallisuudesta, jota ei jehovantodistaja saa lukea. Se oli helpottava lukupaketti. Jos et ole lukenut, niin aloittaa voi Raymond Franzin suomennetuista luvuista jt-tuen sivuilta:

    http://www.jttuki.info/Franz/index.html

    Siitä onkin hyvä siirtyä Pasi Turusen kirjaan 'Vartiotorni - valtakunta uudessa valossa". Tilattavissa netistä.

    'Totuudesta' pois oppiminen on prosessi siinä missä 'totuutdenkin' oppiminen. Toinen näistä prosesseista sattuu olemaan hieman helpottavampi kuin toinen.
  2. >>Moniko nykypäivän luopio lähtikään mukaan matkaan tuolloin,

    Jaa-a, en ainakaan minä kun en ollut silloin vielä alkuani edes saanut. Eroamiseni syyt olivat jossain ihan muualla kuin vuosilukuennusteissa. Kun sitten sain tietää näistä ennusteluista, olin hämmästynyt ja pettynyt järjestöön. Sen takia aloinkin sitten lukemaan sellaista aineistoa, jota todistaja ei saa lukea. Nyt ymmärrän miksi niitä ei saa lukea, uskohan sinä menee kenellä tahansa kun vastauksia esiin tulleisiin kysymyksiin ei saa. Se taas tarkoittaa koiran poikineen olevan haudattuna.

    >>ennen 1975, oman nahkansa pelastamisen innoittamana.

    Seurakunnat ovat pullollaan tälläkin hetkellä jäseniä, jotka ovat mukana ainoastaan oman nahkansa pelastamisen innoittamina - ikävä kyllä.

    >>He eivät lähteneet mukaan rakkaudesta Jehovaan ja Jeesukseen, vaan pelkästään itserakkaudestaan.

    Älä unohda sukurasitteena mukaan temmattuja, heiltä ei juurikaan kysellä kiinnostumisen astetta.

    >>Ja miten voimme tunnistaa nuo em. luopiot? Siitä, että he "itkevät" täälläkin palstalla siitä, kun loppua ei vielä 1975 tullutkaan.

    Miksi kukaan siitä itkisi? Siitä taas voidaan keskustella, että miksi vartiotorniseuran lanseeraama totuus on tuiki harvoin totuuden arvoinen - vuosiluvuissa ei kertaakaan. Eikö tällainen saa aivonystyröitä liikkeelle? Jos ei, niin ei se mikään ihme ole. Ei sillä että aliarvioisin kenenkään ajattelukykyä, mutta ikänsä johonkin asiaan uskoneen on ymmärrettävästi todella vaikea luopua edes vääriksi osoitetuista käsitteistään.

    "Voi olla vaikea luopua vääristä uskonnollisista käsityksistä tai tavoista, varsinkin jos niitä on opetettu meille lapsesta saakka." Vartiotorni 15.10.2006.
  3. >>Tässä uskonnossa on kaikki normaali elämä kiellettyä!

    Kun halutaan väen väkisin erottua maailmasta, joudutaan tilanteeseen, jossa jäsenkantaa on kaitsettava mitä kummallisimmilla neuvoilla ja kehoituksilla. Osa näistä on selviä kieltoja. Kielloiksi vartiotorniseura ei tätä nykyä halua mitään julkisesti myöntää ja julistaakin jäseniensä omantunnon valintojen puolesta suureen ääneen. Totuus on kuitenkin se, että jos vaikka jäsen x:n omatunto sallii mustan makkaran nauttimisen, siitä saa lähtöpassit.

    >>Seurustelu

    Seurustelu on sallittua, mutta vain valvotuissa olosuhteissa. Kolmannen pyörän eli esiliinan on oltava paikalla kun seurustelussa käydään keskustelua live-tilanteessa. Kyseessä ei siis ole aikuisten ihmisten oikea seurustelu, vaan vaihe joka hoidetaan alta pois, että päästäisiin itse avioon - puolisoon tutustumaan. Ottaen huomioon avioliiton kestotavoitteen, kaikin puolin järkiratkaisu, eikö totta.

    >>lapsien teko

    On täysin sallittua. Toki männä vuosikymmeninä tätäkin kehoitettiin vakavasti harkitsemaan, joka siis tarkoitti käytännössä, että tehkää vain lapsia jos haluatte arvostelevaa kyräilyä osaksenne. Nykypäivänä lapsien tekoon ei taideta suhtautua enää niin jyrkästi, ja miksipä suhtauduttaisiin, sieltähän ne tulevat jäsenet saadaan.

    >>viinan jouminen

    Minä en ainakaan ole oman sukuni puolelta tämmöisestä säännöstä ollut tietoinen. Kaikki on mennyt mitä on ostettu ja usein on saatu hakea täydennystäkin. Tärkeää tässä onkin, että alkoholi nautitaan salassa, tai luotettavan piirin kesken. Humaltumishakuinen nautiskelu ei julkisesti ole sallittua, mutta käytäntö on vallan toinen.

    >>juhlien vietto

    Onhan jehovantodistajilla vuodessa peräti yksi juhla. Jeesuksen kuoleman muiston vietto. Siinä sitä on juhlan tynkää kerrakseen. Ovatkohan herrat vartiotorniseuran ylimmillä lauteilla tietoisia mitä sana juhla oikein pitää sisällään...

    >>väärien henkilöiden tapaaminen

    Muiden kuin jehovantodistajien ystävinä pitäminen on vähintäänkin tuomittavaa, totta. Jos tällaisia henkilöitä lähipiirissä on, vähittäisvaatimus taitaa olla käännyttämisen meininki aina silloin tällöin. Ja jos ei nyt vaatimus, niin oletusarvo ainakin.

    >>kokopäiväisen työn tekeminen

    Jos henkilö kykenee hoitamaan seurakunnan asettamat etunsa kokopäivätyönsä lisäksi, ei kukaan kokopäivätöistä naputa. Jos taas kokopäivätyöt muodostuvat esteeksi henkilön etujen suorittamiselle, siitä saatetaan huomauttaa kerran jos toisenkin.

    >>liian lyhyt hame, tiukka paita

    Kesän konventeissa tämä sääntö alkaa kaveta "huolestuttavalla" tavalla.

    >>Sallittua on: lapsien ruumiillinen ja henkinen kurittaminen, kentällä käynti, raamatun tutkiminen, kokouksissa istuminen.

    Mistään näistä ei jäseniä huomautella, kunhan nämä hoidetaan niin, että nämä tulevat huomatuiksi. Lapset ovat kokouksissa hiljaa, saarnaaminen tulee raportoitua, osallistuminen esim. palveluskouluun ja säännöllinen kokouksissa käyminen.

    Jos joku näistä asioista ei tule julki toivotulla tavalla, henkilöä taatusti kehoitetaan korjaamaan tilanne, eli käydään niin sanotulla paimennuskäynnillä henkilön luona jos henkilöä ei kokouksissa tavoita. Itsekin sain huomautuksen kun en ollut muistanut raportoida tuntejani. Sehän se tietenkin pääasia on, eikö vain.

    Luettelosi sallitut ja kielletyt asiat voidaan karkeasti jakaa myös salassa pidettäviin ja julki tuotaviin. Erikoista onkin, että nämä julki tuotavat on tuotava julki, tai et osoittaudu säännölliseksi tai kelvolliseksi jehovantodistajaksi. Niiden pelkkä suorittaminen ei siis alkuunkaan riitä.
  4. >>Uskon kuitenkin, että tiukukin sen tietää, ettei kaikissa asioissa ole ns. keskustapuoluetta.

    Jäärä kun on, niin ei halua tietää.

    >>Jos et usko, niin olet auttamattomasti siellä toisellapuolella vaikket pätkääkään olisi siitä kiinnostunut.

    Kuvastaa hyvin sitä valinnanvapautta, jota koko raamattu julistaa. Se ei ole valinnanvapautta nähnytkään.

    >>Mitä sinulla on esmes. vuorisaarnaa vastaan

    Jospa minulla ei ole sitä vastaan mitään.

    >>Ei niihin pakko uskoa ole, mutta kyllä ateismissa itsessään on paljon uskomattomapiakin oppeja mitkä sinä nielet kakistelematta kunhan ne vain kiltävät uskon.

    En ole tietääkseni niellyt ateismi- nimistä käsitettä millään tavalla. Onko minun oltava jotain? Tässä tapauksessa ateisti? Jos minulla yksinkertaisesti ei ole mitään kantaa suuntaan tai toiseen, eikä edes halua moiseen, niin mihin laatikkoon minut silloin laitetaan? Vai onko pakko laatikoida ollenkaan?

    Olen niin kutsutussa tyvenessä. Katsos kun riittävästi ammentaa eri puolelta informaatiota, sitä saattaa tulla siihen lopputulokseen, että kukaan ei tiedä toistaan paremmin mikä merkitys tällä maailmalla on. Vähintäänkin tuhansia vuosia ihmiset ovat yrittäneet sitä selvittää. Tulos on tähän asti pyöreä nolla sillä saralla. Mitäpä jos muutamat meistä elävätkin elämänsä ihan sellaisena kuin se on tarjoiltu, eivätkä tuhlaa koko elämäänsä sellaiseen, minkä selvittäminen on vähintäänkin epärealistista. Onko heidät aivan pakko lokeroida jonnekin saatanalliselta kalskahtavaan laatikkoon?

    Se on sen sadasosasekunnin jälkeen selvää kun me täältä lähdemme, että oliko niitä jumaluuksia olemassa tahi ei. Jos ei, ehdinkö asiaa suremaan tai kärsinkö siitä jotenkin? En muistaakseni kärsinyt olemattomuudestani ennen aikaani, ja siitä tuskin kärsin täten aikani jälkeenkään. Jos taas jokin jumaluus haluaa lukea elämän cv:ni ja asettaa siitä tuomiolle, sekin tapahtukoon aivan rauhassa. Olen nimittäin sitä mieltä näistä jumaluuksista, että ovat antaneet erittäin huonon ja moniselitteisen käyttöohjekirjan luomuksilleen, ettei sen huomiotta jättämisestä olisi reilua ketään tuomiolle asettaa. Vaikka toisaalta ohjekirjansa mukaan nuo kaikkeuden vartijat eivät niin reiluudesta välitäkään, joten so not.