Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

212

Kommenttia

12429

  1. Mielestäni rakkauden varjolla ei saa tuoda Raamatun ja myöskin luterilaisen tunnustuksen vastaisia opetuksia. Kun Raamattu selvästi kertoo, että seurakunnan paimenen tulee olla yhden vaimon mies, naisen vaitiolosta seurakunnan virallisessa tilaisuudessa, Herran käskynä, niin mielelläni pitäydyn omantuntoni mukaan näihin, eikä tule pakottaa niihin tilaisuuksiin, joissa toimii ns. papittaria.

    1.Tim.2:11. "Oppikoon nainen hiljaisuudessa, kaikin puolin alistuvaisena; 12. mutta minä en salli, että vaimo opettaa, enkä että hän vallitsee miestänsä, vaan eläköön hän hiljaisuudessa. 13. Sillä Aadam luotiin ensin, sitten Eeva; 14. eikä Aadamia petetty, vaan nainen petettiin ja joutui rikkomukseen. 15. Mutta hän on pelastuva lastensynnyttämisen kautta, jos hän pysyy uskossa ja rakkaudessa ja pyhityksessä ynnä siveydessä".

    Ilm.2:20. "Mutta se minulla on sinua vastaan, että sinä suvaitset tuota naista, Iisebeliä, joka sanoo itseään profeetaksi ja opettaa ja eksyttää minun palvelijoitani harjoittamaan haureutta ja syömään epäjumalille uhrattua".

    1.kor.14:33. "sillä ei Jumala ole epäjärjestyksen (Biblia: sekaseuran), vaan rauhan Jumala. Niinkuin kaikissa pyhien seurakunnissa, 34. olkoot vaimot vaiti teidänkin seurakunnankokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua, vaan olkoot alamaisia, niinkuin lakikin sanoo... 37.Jos joku uskoo olevansa profeetta tai saaneensa muita Hengen lahjoja, hänen tulee tietää että tämä, mitä kirjoitan, on Herran käsky.
    38. Jos joku ei tätä tunnusta, Jumala ei tunnusta häntä".

    weha: On paljon muitakin kohtia Raamatussa, sitten on lisäksi luterilainen opetus, meille luterilaisille.
  2. Kuten kaikki tiedämme, uudestikastajat yleisesti kieltävät ihmisen lihasta syntymisen, eli perisynnin. Tosin uudestikastaja Kuosmanen on korjannut tässä käsitystään-

    Room.5:18. "Niin kuin siis yhden ainoan rikkomus tuotti kaikille ihmisille kadotustuomion, niin riittää yhden ainoan vanhurskas teko antamaan kaikille ihmisille vanhurskauden ja elämän".

    Weha: "Kohta osoittaa siis edelleen, että kaikille tuli Aadamin lankeemuksesta kadotustuomio. Kukaan ei ole itsessään vanhurskas. Kaikki tarvitsevat vauvasta vaarin Jeesuksen ristintyön, että on vanhurskas ja pelastuu, uskon kautta".

    Room.5:12. "Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet" -

    weha: "Kaikki ihmiset sai kuoleman osakseen. Niin Hengellinen, että ruumiillinen kuolema. Tämä koskee myös vauvoja, lihasta syntyneitä. Jeesuksessa Kristuksessa on vapauttava tuomio ja armahdus".
  3. Täällähän on oikein Lutheri asiantuntijoita ja ihan uudestikastajista.
    Luther säilytti kristillisen vapauden kastetavassa. Kirjassaan Kirkon
    Baabelin vankeudesta hän iloitsi siitä, ettei kiusaaja ollut voinut
    hävittää lapsilta kasteen merkitystä, ja kasteen muodosta hän kirjoitti:
    Kastaja "valelee kastettavan... kastehan on pikemminkin kuolemisen
    ja ylösnousemisen vertauskuva. Tästä syystä soisin, että kastettavat
    upotettaisiin kokonaan veteen sanamuodon ja tämän salaperäisen
    toimituksen merkityksen mukaisesti. Se ei suinkaan ole mielestäni
    välttämätöntä, mutta olisi kaunista antaa niin syvälliselle ja
    täydelliselle asialle syvällinen ja täydellinen merkkikin."87) Tästä havaitsemme,
    paitsi että Lutherin sanonta edellyttää valelukasteen olleen
    yleisen, myös että kasteen merkitys oli Lutherille hallitseva pääasia.
    Kasteen muodolla oli palveleva merkitys. Upotuskasteen Luther
    katsoi parhaiten symbolisoivan kasteen todellista merkitystä. Tästä ei
    kuitenkaan voida tehdä sitä johtopäätöstä, että Luther olisi kastanut
    upottamalla. Samaa on sanottava myös Lutherin kasteen merkitystä
    kuvaavasta Vähän kastekismuksen kohdasta, jossa hän puhuu vanhan
    ihmisen upottamisesta ja uuden ihmisen esiin nousemisesta.
    Mitä kasteen muotoon tulee, on väärinkäsitysten välttämiseksi
    ehkä tarpeen vielä toistaa: Jumalan sana sen paremmin kuin luterilainen
    kirkkokaan ei millään tavoin vastusta eikä tuomitse upottamista.
    Päinvastoin voimme sanoa, että se sisältää hyvän ja käyttökelpoisen
    kuvan. Mutta kun kasteen muotoa ei ole Raamatussa säädetty, emme
    voi hyväksyä sitä, että Jumalan nimissä vaaditaan mukautumaan yhteen
    kastetapaan ja hylkäämään valeleminen ja vihmominen, joihin
    niihinkin sisältyy kaunis raamatullinen vertauskuva. Lisäksi nämä
    vertauskuvat ovat sellaisia, ettei mikään näistä kastetavoista sisällä
    niitä kaikkia, vaan jokaisella kastetavalla on oma vertauskuvansa.
    Kuitenkin kastetavasta riippumatta jokainen kastettu saa kaiken sen
    osaksensa, mitä eri kastetavat symbolisoivat. Opetuksen avulla on
    kasteen koko merkitystä tähdennettävä. Kasteessa on jokainen, joka
    ei ole epäuskossa hylännyt kasteensa lahjaa, saanut sydämeensä elävän
    veden virrat ja Pyhän Hengen, hänet on pesty puhtaaksi synnin
    saastasta, hänet on vihmottu Karitsan verellä ja Jumalan armon siunaava
    sade on pirskottu hänen päälleen sekä hänet on haudattu Kristuksen
    kanssa kuolemaan ja myös herätetty hänen kanssaan. ja vaik-
    87 ) Luther, Valitut teokset II, 433, 437 s. Ks. myös, sama I, 543, jossa Luther esittää
    yleiseksi kastetavaksi lasten valelemisen käsin kastevedellä
  4. Raamatussa ei ole ainakaan varmuudella yhtään kohtaa, joka osoittaisi että ihminen olisi kokonaan kasteessa upotettu vetee. Tälläistä asetusta, käskyä, eikä säädöstä ole. Oikea on kristinopin selitys: "pelastusta ei saa aikaan vesi, vaan Jumalan sana, joka on vedessä ja veden kanssa.

    Kreikan kielen verbi baptizo tarkoittaa mm. upottamista, mutta se tarkoittaa myös valelemista, pirskottamista ja vedellä pesemistä, kaikenlaista vedellä koskettamista. Sanat baptidzoo = "kastaa" ja baptisma = "kaste" merkitsevät myös UT:ssa varsinaisen kasteen lisäksi "peseytymistä", "käsien ja jalkojen pesemistä", "sumupilvestä kostumista" jne. Baptidzoo -sana merkitsee Uudessa testamentissa kaikenlaista vedellä koskettamista. Baptidzoo -sana ei vielä itsessään kerro, millä tavalla kosketus tapahtuu. Uudessa testamentissa ei ole yhtään kohtaa, jonka perusteella voitaisiin osoittaa, että baptidzoo merkitsee ainoastaan upottamista.
    Uuden testamentin sanonnat "hän nousi heti vedestä" (Matt. 3:16), "astuivat veteen", "Kun he olivat nousseet vedestä" (Apt. 8:38s.) eivät nekään sinänsä sisällä ajatusta "upottamisesta". Nämä sanonnat tarkoittavat eri syvyyksiin veteen menemisestä ja siitä nousemisesta, myös vain nilkkoihin tai polviin asti menemisestä ja nousemisesta. On erehdys väittää, että ne sinänsä viittaisivat upotuskasteeseen. Kastajan ja kastettavan täytyi astua veteen, koska se aivan rannassa on tavallisesti liejuista ja roskaista. Kun evankeliumeissa käytetään tätä sanaa astioiden, pöytien ym. pesemisestä, on selvää, ettei se voi tarkoittaa yksinomaan upottamista. Kun puhutaan Pyhällä Hengellä kastamisesta (Luuk.3:16; Apt. 1:5) olisi luonnotonta sanoa, että se oli Pyhään Henkeen upottamista. Gazan lähettyvillä, missä Filippos kastoi etiopialaisen hoviherran (Apt. 8:36-38), saattoi korkeintaan olla pieni kevätpuro, joka kesäisin oli melkein kuiva. Kun Ananias kastoi Sauluksen Damaskoksessa, Juudaksen talossa, on uskaliasta väittää, että siellä olisi ollut amme upottamista varten. Kun Filippin vanginvartija otti Paavalin ja Silaan kotiinsa "samalla yön tunnilla", ja kun "hänet ja hänen perhekuntansa kastettiin heti" (Apt. 16:33), niin on ilmeistä, että sitä ei voitu tehdä upottamalla. Kun joku otti sanan vastaan, hänet kastettiin heti, vaikka keskellä yötä, kuten Filippin vanginvartijakin perhekuntineen. Kuulijakunnalla ei tietenkään ollut kastepukuja mukanaan - eihän köyhillä ihmisillä edes ollut muuta vaatepartta, kuin päällä oleva. Siihen kääriytyneenä mentiin nukkumaankin. Myöskään alastomana ei voitu esiintyä, sillä toimitusta seurasi yleisöjoukko. Jeesuksen kastetta esittävät varhaiskristilliset maalaukset paljastavat, että valelu on todennäköisesti ollut alkukirkon yleinen kastetapa: kastettava seisoi vedessä ja kastaja valeli vedellä hänen päänsä ja olkapäänsä. Tällainen Rooman katakombissa Pyhän Calixtuksen kastekappelissa säilynyt vanhin Jeesuksen kastamista esittävä kuva on syntynyt heti ensimmäisen vuosisadan jälkeen, joten sen todistusvoima on suuri.

    Samoin Apostolien opetus (7:3) n. vuodelta 100 kertoo myös valelemalla kastamisesta ("valele päähän kolmesti vettä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen"). Ilmeisesti alkuseurakunta käytti useita eri kastetapoja, tilanteesta riippuen. Kasteen muoto on siis siinä mielessä vapaa, että se voidaan tehdä joko upottamalla, valelemalla tai pirskottelemalla (vihmomalla).

    Veden määrä ei vaikuta kasteen "tehokkuuteen", mikä johtuu kasteen olemuksesta: se ei ole pelkkää vettä, vaan Jumalan sanaan yhdistettyä vettä. Ef 5:26. Vesihän ei sinänsä vaikuta kasteen lahjaa, vaan Jumalan sana, joka on vedessä ja veden kanssa, ja usko, joka uskoo veteen yhdistettyyn Jumalan sanaan (Luther). On tarpeetonta kiivailla vain kasteen muodollisen toimittamistavan puolesta, varsinkin jos hylätään kasteen ydin, kasteen armo ja Jumalan sana, joka kasteessa on.
  5. Perisynti oppi on Raamatussa selvä: Room.5:18. "Niin kuin siis yhden ainoan rikkomus tuotti kaikille ihmisille kadotustuomion..."
    weha: Kohta osoittaa, että pelkkä Aadamin rikkomus toi kadotustuomion, vaikka väärät tämän haluavatkin kieltää.Siksi vauva myöskin alkaa tekemään syntiä, kun on syntinen. "synnin palkka on kuolema ja sylivauvakin kuolee".

    On ihan itsestään selvä asia, ettei Jeesuksen aikana ollut vielä kristillistä uudenliiton kastetta olemassakaan. Vasta ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus sääti kristillisen uudenliiton kasteen kaikille kansoille (Matt.28:19-20). Jeesus ei ollut vielä omanaaikaanan tehnyt perustusta kasteelle (Room.6:3). Johanneksen kasteen tilalle tuli kristillinen uudenliiton kaste (apt.19:1-6).

    Uudestikastejien erilaisia pelastusteitä Raamattu ei tunne. Vauvojen ja vaarien pelastustie on sama, uskon kautta: "mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei se ole hänen omansa" ja "Ilman uskoa ei voi olla otollinen Jumalalle" (Room.8:9; Heb.11:6).

    Pienin on kaikista pienin. Matt.18:6, ei rajoita uskoa vain noihin paikalla oleviin pieniin, vaan kaikkiin pieninpiin:
    1. Sillä hetkellä tulivat opetuslapset Jesuksen tykö, sanoen: kuka siis on suurin taivaan valtakunnassa?
    2. Ja Jeesus kutsui tykönsä lapsen, ja asetti sen heidän keskellensä,
    3. Ja sanoi: totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule niinkuin lapset, niin ette suinkaan tule sisälle taivaan valtakuntaan.

    joka tapauksessa, yleisesti armollista Vapahtajamme syntymäjuhlaa kaikille.