weha

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

212

Kommenttia

12428

  1. Kastemuoto UT:ssa

    Baptidzoo-sana merkitsee Uudessa testamentissa kaikenlaista vedellä koskettamista. Baptidzoo-sana ei vielä itsessään kerro, millä tavalla kosketus tapahtuu. Uudessa testamentissa ei ole yhtään kohtaa, jonka perusteella voitaisiin osoittaa, että baptidzoo merkitsee ainoastaan upottamista eikä mitään muuta. Väite, että sanat baptidzoo ja baptisma merkitsisivät aina upottamista, ei täten pidä paikkaansa. Uusi testamentti käyttää upottamisesta (Matt. 18:6) ja veteen vajoamisesta (Matt. 14:30) kokonaan toista sanaa katapontidzoo.

    Uuden testamentin sanonnat “hän nousi heti vedestä” (Matt. 3:16), “astuivat veteen”, “kun he olivat nousseet vedestä” (Apt. 8:38 s.) eivät nekään sinänsä sisällä ajatusta ‘upottamisesta’. Näitä sanontoja käytetään eri syvyyksiin veteen menemisistä ja siitä nousemisista.

    Kun apostolit kastoivat kuulijakuntaa, jolla ei tietysti ollut kastepukuja mukanaan (köyhillä ei ollut edes muuta vaatepartta kuin päällä oleva), oli pakko kastaa valelemalla, koska yleisön takia ei voitu esiintyä alastomanakaan. Jeesuksen kastetta esittävät varhaiskristilliset maalaukset (kuten Rooman katakombissa Pyhän Calixtuksen kastekappelissa oleva heti ensimmäisen vuosisadan jälkeen syntynyt kuva) paljastavat, että valelu on ollut alkukirkon yleisin kastetapa: kastettava seisoi vedessä ja kastaja valeli vedellä hänen päänsä ja olkapäänsä.

    Didakhe vuosien 50–100 vaiheilta mainitsee valelukasteen. Justinus Marttyyri (110–165 jKr.) mainitsee Apologiassaan epäjumalain pappien matkivan kristillistä kastetta pirskottaessaan itsensä vedellä. Tertullianus (145–220 jKr.) mainitsee kirjassaan De Baptismo, ettei ole väliä kastetaanko ihminen meressä tai lammikossa, virrassa tai maljassa, järvessä tai ruuhessa. Cyprianus (200–258 jKr.) sanoo kirjassaan Fidukselle, ettei kenenkään tule vaivaantua pirskottelemalla tai valelemalla suoritetusta kasteesta.

    Kirkkohistoria kertoo upotuskasteitakin olleen, mutta Raamatussa ei ole ohjetta, että kaste olisi toimitettava tällä tavalla. Mikäli upottamista käytettiin, se oli kirkollinen perimätapa, ei Raamatussa määrätty muoto.

    On yhdentekevää, valellaanko, vihmotaanko vai upotetaanko, kunhan vain kaste toimitetaan kolmiyhteisen Jumalan nimeen puhtaalla vedellä. Valeleminen sopii hyvin kuvaamaan ‘puhdistusta synneistä’ ja ‘elävän veden virtoja’. Vihmominen eli pirskottaminen kuvaa ‘puhdistusta’ ja ‘Jumalan armon siunausta’. Upottaminen kuvaa paitsi ‘puhdistusta synneistä’ myös ‘vanhan ihmisen kuolemaa’ ja ‘uuden ihmisen syntymistä’. Alkukirkko ymmärsi, että kasteen olemus ei riipu veden määrästä vaan laadusta: sen on oltava ‘Kristuksen veren punaamaa’! Näin ollen kasteen muoto on Jumalan sanan mukaan varsin vapaa, ja tämä on myös luterilaisen kirkon kanta.
  2. Jeesus on pelastuksen hankkija ja kaste kaiken tuon hyvän välittäjä. Kasteen vesi on Jeesuksen verellä punattu (Room.6:3). Suurempaa armolahjaa ei voi olla.
  3. Siskostani senverran, että hän oli vuosikymmeniä kansanlähetyksessä, mutta huonon omavanhurskaan kasteopetuksen vuoksi meni uudelleenkasteelle. Tunnen muitakin viidesläisiä, jotka ovat menneet uudelleenkastajien ojaan. Nykyisin hän(siskoni) käy helluntailaisten tilaisuuksissa.

    Hänhän otti niin raskaasti hernettä nenään perheeni kastetilaisuudessa (saisi hävetä), ja meni papin puheille tilaisuuden jälkeen ja syytti tuosta ky. kasteopista. Tähän pappimme vastasi jotenkin näin, ettei "tässä ole väärin toimittu, vaan kehoitettu ottamaan vastaan kasteessa tapahtuva syntienanteeksiantamus ja Pyhän Hengen lahja". Vetosi tähän kohtaan Raamatusta, jolloin siskoni meni ikäänkuin lukkoon: "
    38 Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
    39 Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."

    muromalaisuus/viidesläisyys nimenomaan teki pesäeroa luterilaisuuteen mm. tuolla syyttelyllä, että vain kaste luterilaisen opetuksen mukaan pelastaa. Tätä opetetaan paljolti kansanlähetyksessä tänäänkin. Kansanlähetyksen opetus ei mielestäni ole luterilaisuutta. Minulla on hyvin omakohtaisia kokemuksia kansanlähetyksen opista ja tottakai ihan syystäkin ihmettelen kun ne kiistetään. Tätäkö tämä kaakun jauhaminen on? Jos en olisi uskovainen mies, sanoisin jo rumia.

    Kansanlähetyksen opetus kasteesta on mitä on. Minullekkin kansanlähetyksen puhuja antoi paksut monisteet muromalaisesta/väisäsen opetuksista, jotka korostavat ihmisen omia kykyjä ja kuuloa, jota heidän mukaan ei vauvalla voi olla, koska se ei ymmärrä mitään, eikä osaa uskoa. Täyttä uudestikastajien oppia teologisesti, niinkuin hänen kirjansakkin "Kristus kaste" täyttä synergismistä puppua, jossa ei yksin armoa tarvitakkaan tai tarvitaan armoa korkeintaan yhteistyössä Jumalan kanssa. Sensijan siskoni kastekäsityksen koen hyvin teologisesti samana ja yhtä iljettävänä niin kansanlähetysläisenä kuin helluntailaisena. Ei auta yhtään omaratkaisu, muuta kuin omaa lihaa, jos haluaa tehdä ratkaisun ja nyt kunnolla.

    "Mitä tulee Stlk(suomen tunnustuksellinen luterilainen kirkko). kirjoituksiin jo aikaisemmilta vuosilta, niin kiistelyä käytiin mm. Luterilainen(lehti) ja Todistaja (Lehti) välillä, koskien nimenomaan kastetta. On kyllä varmasti sakramentillisesti totta, että kasteessa vesi on naisena ja Henki on miehenä (siittäminen), johon esim. Luther viittaa, puhuessaan uudestisyntymisestä.
  4. Ihminen on periturmeluksen tähden kokonaan liha (eli turmeltunut) langenneessa tilassaan, ennen uudestisyntymistään, jolloin vasta Pyhä Henki muuttaa asumaan häneen: “Mikä lihasta on syntynyt, on liha, ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki” (Joh. 3:6). Uudestisyntymättömässä ihmisessä ei ole vain lihaa, vaan hän on kokonansa liha, koska hänellä ei ole Jumalan Henkeä. (Tämän tähden häneltä puuttuu myös kaikki kyky kääntyä Jumalan puoleen, ja ns. “vapaa” tahto hengellisissä asioissa).

    Kaste on Jumalan lahja ihmiselle, ei ihmisen omavanhurskauden/ratkaisun teko Jumalalle. Kasteessa tarjotaan sitä työtä jonka Jeesus ristillä teki (Room.6:3). Jeesus on kuollut myös pienten lasten puolesta, joten kaste kuuluu heilekkin. Kasteessa uskovaiset haluavat viedä lapset Vapahtajan luokse (Gal.3:27). Kaste on pikemminkin uskoontulevien kaste, kuin uskovien kaste (apt.2:38-39). Siunaamalla ei pääse taivaaseen, vaan nimenomaan lihasta syntynyt pienokainen kasteessa pääsee taivaaseen (Joh.3:5)
    Lapset ovat Raamatun mukaan perisynnin turmelemia:
    "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan" (Room.3:10); "Olimme luonnostamme vihan lapsia, niinkuin muutkin" (Ef.2:3); "Mikä lihasta on syntynyt on liha" (Joh.3:6). Ainoastaan kasteessa synnytään vedestä ja Hengestä(Joh.3:5).

    Täällä mainittiin luopuneen kansankirkon oppi ja, että niitä olisi noudatettava? Kirkko, piispat ja monet papit on itse opetuksillaan mennyt ulos Raamatun ja luterilaisen kirkon tunnustuskirjojen opista. Niitä ei ainakaan tule kuulla, eikä heidän kirkolliskokouksia, vaan kuten Raamattu ja luterilaiset tunnustuskirjat opettavat, nuo väärät hylkäämään.

    Lutherin opetusta tilaan uudestisyntynyt pääsemisestä:

    "Hengestä syntymiseen ei kuulu muuta kuin vedellä kastaminen ja ottaminen vaarin huminasta, se on, Jumalan sanasta, sekä sen uskolla vastaanottaminen. Siten synnytään uudesti Jumalan valtakuntaan, mutta ei millään muulla tavalla. Missä ovat nyt nuo röyhkeät lahkolaiset ja haaveksijat, jotka eivät osaa muuta kuin hengestä kerskaten hokea? Paha henki, itse perkele on kuin onkin heidät ihan riivannut, ... " (Martti Luther: Huonepostilla, (SLEY, 1902), s. 478)
  5. Uskonpuhdistaja Martti Luther taisteli oppia ihmisen tahdonratkaisua vastaan kirjassaan "sidottu ratkaisuvalta".

    Uskovaiset hylkäävät ihmisen oman ratkaisun mitä perkeleellisempänä oppina, kun monet uudestikastajat, viidesläiset synergistit puolustaa tuota turmiollista oppia.

    Ei hengellisesti kuollut ihminen, voi tuota hengellistä ratkaisua tehdä (1.kor.2:14; room.3:10-11).

    En minäkään ole sitä ratkaisua koskaan tehnyt, enkä tule koskaan sitä ratkaisua tekemäänkään, sillä ratkaisunteko on perkeleestä; Tämän voin hyvällä omallatunnolla Jumalan edessä tunnustaa.

    Ihminen on perisynnin turmelema, lihasta syntynyt tähän maailmaan (Joh.3:6; room.5:12,18).Perisynti on äärettömän syvä turmellus ihmisen lihassa, ettei sitä voi ihmisen luuloteltu vapaa tahto poistaa (Joh.6:63), vaan Kristuksen työ (room.5:18).

    On kolme oppia, joista pidän luterilaisena kiinni, nimittäin perisyntiopista, Jumalan lain ja evankeliumin oikeasta erottamisesta, sekä Lutherin kirjasta "sidottu ratkaisuvalta", unohtamatta oppia ihmisen vanhurskauttamisesta.

    Turha meidän on perustaa uskoontuloamme turmeltuneisiin kokemuksiimme.

    Kyllä meidän tunteemme ja kokemuksemme saavat synnin rotat ja hiiret järsiä. Silloin kun ihminen muuta väittää, hän ei ole nähnyt omaa syntisyyttään, kun laki ei ole sitä hänelle näyttänyt, eikä voi ymmärtää kuinka perisynnin turmelema on. Sillä me olemme luonnostamme läpeensä kyyn myrkyttämiä, eikä meissä asu mitään hyvää, sillä olemme luonnostamme perisyntiin kuolleita. Apostolit eivät koskaan sanoneet pelastuksestaan, näin minä koen tai näin minä tunnen, vaan näin sanoo Herra.

    Kaiken Jumalan työn perustan, Jumalan Pojan perustamaan työhön, enkä turmiolliseen ihmisen vapaaseen tahtoon. On turha puhua kasteesta, ellei ensin selvitetä perisyntioppia ts. turmiollista ihmisen vapaata tahtoa. Oppia laista ja evankeliumista, on selvitettävä ensin. Emme voi vähätellä perisyntiä, pakenemalla, Kristuksen sovitustyöhön, vaan perisyntioppi on selvitettävä pohjaan saakka. Perisynnistä sikiävät myös tekosynnit.

    Todellinen evankeliumi ilmenee Jeesuksen sovitustyössä ja veljien keskinäisenä lohdutuksena. Jeesus vanhurskauttaa meidät syntiset ihmiset, ilman lain tekoja yksin uskon kautta. Sillä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on, vanhurskas on elävä uskosta. Vanhurskauttamisesta käsin lähtee oikea pyhitys. Oikea pyhitys, ei ole muuta kuin syvenevää synnin ja armon tuntemista. Epäuskoiselle sanotaan, että Joka ei synny uudesti ylhäältä, ei voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Pelastus on kokonaan armosta, eikä meistä itsestämme, eikä meidän teoistamme. Pyhä kristillinen kaste on Jumalan tekemä armoliitto, eikä siedä rinnalleen mitään ihmistekoja, eikä ihmisoppeja. Jumala on hyvin tarkka kunniastaan.
  6. Vähätkin sivut riittää kasteesta. Tosin uusitestamentti viljelee ja puhuu kasteen armosta perin runsaasti. Niin, oikein hyvä, ettei olla kovin sisäsiittoisia ja siten ei myös rasisteja.
  7. Raamatun opetus perisynnistä on selvä. Ihminen ei tule syntiseksi sillä, että hän alkaa tekemään tekosyntejä, vaan että hän on jo syntyessään syntinen (Ps.51:7).

    "Synnin palkka on kuolema" ja vauvatkin kuolee. "Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet-" (Room.5:12) weha: "Yhden ihmisen kautta kaikki ovat syntiä tehneet, sanoo Raamattu". Kuinka sinä uudelleenkastaja vääristelet tämän? Odotan mielenkiinnolla.

    "Ei ole ketään vanhurskasta ei ainoatakaan, ei ketään joka etsii Jumalaa" (Room.3:10).

    "Olimme luonnostamme vihan lapsia, niin kuin muutkin"(Ef.2:3).

    "Mikä lihasta on syntynyt liha", teidän täytyy syntyä uudesti, kasteen vedestä ja Hengestä. (Joh.3).
  8. Kaste ei ole vanhempien tai kummien tai papin teko, vaan Jumalan teko. Ihmiset eivät ole keksineet kastetta omasta päästään, vaan kaste on Jumalan sana ja asetus. Kaste pelastaa:
    1.Piet.3:21 Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus, [Ef. 5:26; Hepr. 10:22]

    weha: Kaste pelastaa: Tämä on Raamatun sanaa!!!. Kaste ei poista syntiä, mutta antaa synnit anteeksi, ettei syntiä enää lueta (apt.22:16). Kaste on hyvän omantunnon liitto Jumalan luona. Kasteen merkitys ja perustus on Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus
  9. Mihinkä kansaan? Luther oli Jumalan käyttämä uskonpuhdistaja, joka käänsi Raamatun kansankielelle. Lihallinen Israel elää vanhaa liittoa, eikä siis ole pelastuksesta osallinen. Jeesus sanoo itse ilmestyskirjassa lihallisista epäuskoista juutalaisista.

    Ilm.2:9. "Minä tiedän sinun ahdinkosi ja köyhyytesi - sinun, joka kuitenkin olet rikas. Minä tiedän, miten sinua herjaavat nuo, jotka sanovat itseään juutalaisiksi vaikka eivät ole - Saatanan synagogaa he ovat!

    Olen ymmärtänyt ja kuullutkin kohtaa siten, että Jeesus siis toteaa epäuskoisista juutalaisista, että he sanovat olevansa juutalaisia, vaikka eivät olekaan. Oikeita juutalaisia ovat Kristukseen uskovat. Messiaan vastaanottaneet:

    Room.2:28. Oikea juutalainen ei ole se, joka on juutalainen ulkonaisesti, eikä oikea ympärileikkaus ole se, joka on ulkonaisesti näkyvänä ruumiissa. 29. Oikea juutalainen on se, joka on juutalainen sisimmässään, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus, jota ei saa aikaan laki, vaan Henki. Tällainen juutalainen saa kiitoksen Jumalalta, ei ihmisiltä.

    Epäuskoiset eivät siis ole juutalaisia, vaan jäännös (Rm.: 9:27; Jer.3:12). Vaan lihallisten juutalaisten hylätessään Jeesuksen ja jatkaessaan vanhaa liittoa, he ovat tätä harjoittaessaan saatanan synagogaa. Näin Vapahtaja asian selvästi ilmaisee ja siihen meidän tulee tyytyä.
  10. Luukkaan käyttämä sana on tässä mielenkiintoinen (prefos)= äsken syntynyt vauva

    Jeesuksen luo tuotiin myös pieniä lapsia, jotta hän koskisi heihin. Tämän nähdessään opetuslapset moittivat tuojia,
    16. mutta Jeesus kutsui lapset luokseen ja sanoi: "Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta.
    17. Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse."

    Pienokaiset eivät ole luonnostaan Jumalan lapsia (Ef.2:3), vaan heidän tulee ottaa vastaan. "Olimme luonnostamme vihan lapsia niin kuin muutkin"(Ef.2:3). "Mikä lihasta on syntynyt on liha" (Joh.3:5-6). Tämä on uskottava Raamatun ilmoituksen perusteella. Hurmahenkiä ei tule kuulla, vaan hengellisesti paeta heitä".


    Joh.10:4 "Ja laskettuaan kaikki omansa ulos hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä.
    5 Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä."
  11. Kaikki tekeminen on tietenkin passiivissa, kun on aina kysymys Kristuksen tehdystä työstä ja tekevästä kuuliaisuudesta. "Niin siis pidämme, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.". Eihän roskahenget tuollaista näe, ymmärrä ja koe.
  12. Pelastus on yksin armosta, yksin uskon kautta, ilman yhtään lain tekoa. Uudelleenkastajien usko on lakiuskoa. He saattavat käyttää samoja sanoja Raamattu ja uskonpuhdistus, mutta tarkoittavat tekoja. Uudellenkastajien hedelminä tiedän kerskkauksen ja ylpeyden. Tämä usein ilmenee kirkkumisena, kielien soperteluna ja siis ihmeinä" Raamattu varoittaa noista vääristä uskoista ja röyhkeistä opeista: "Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.hmeinä. Raamattu varoittaa tuollaisista hurmahenkisistä noidista ja sanoo näin: "Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin." (Matt.24:24). Raamattua he uskovat vain sen verran, kun se sopii heidän loogiseen järkeisoppiinsa.
  13. Mieleen tulee Kun Jeesus ns. lasten evankeliumeissa eli täällä maanpäällä lihassa, hän kutsui vanhempien tuomia vauvoja luokseen, otti heidät syliinsä ja antoi heille omakseen Jumalan valtakunnan. Sitähän Jeesuksen luokse meneminen aina välttämättä tarkoittaa. Eihän vauvoja turhaan Jeesuksen luokse viety.

    Tämä sama tapahtuu nyt kasteessa. Siinä Vapahtaja ottaa pikkulapsetkin syliinsä ja antaa heille omakseen Jumalan valtakunnan (Gal.3:27;Room.6:3). Tätähän Jeesuksen luokse meneminen aina välttämättä tarkoittaa.

    Vastaan jälleen kysymykseen jälleen: "Kuinka hengellisesti kuollut ihminen voi tehdä hengellisen ratkaisun?"
    weha: "Se on yksin Pyhän Hengen teko, kun sydän synnistä hätääntyy ja etsii armoa".
  14. Uudelleenkastajat, mielen ja tahdon uudistus on eri asia kuin sakramentti. Ainoastaan kasteen sakramentissa siitetään vedestä ja Hengestä (Joh.3:5-6). Sana taas on jatkuvasti uudistuva.
  15. Täällä tietysti pyhää kasteen sakramenttia hurmahenget pilkkaa. Selvyydeksi: "Sana antaa mitä lupaa kasteessa. Kastetta ei saa aikaan vesi, vaan Jumalan sana, joka on vedessä ja veden kanssa. Jos kastetta pitää tavallisena vetenä, kuten uudestikastajat pitävät, niin se on hurmahenkien unia".
  16. Selvyydeksi: "Kansankirkko, EI ole uskonpuhdistuksen ja ns. Lutherin kirkko, vaan luopiokirkko. Raamatullista ja myös Luterilaista opetusta on esim. "Luther säätiössä".
  17. Niin, kuinka hengellisesti kuollut ihminen voisi tehdä hengellisen ratkaisun? Eihän Lasaduskaan itseään voinut kuolleista herättää ja kävelemään. Hänen ruumiinsa jo myös haisi, mutta Jeesuksen sanojen voimasta se tapahtui: "Lasadus tule ulos". Eihän Lasadus itse kyennyt itseään herättämään.
  18. Kääntyminen ei ole omaratkaisu, vaan yksin Pyhän Hengen teko, niin kuin kaikkialla Raamatussa kerrotaan, esim. "jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta." (Joh.1:13) weha: Tässä sanotaan, ei ihmisen tahdosta, vaan Jumalasta synnytään". Siis kaste ei ole ihmisen teko Jumalalle, vaan Jumalan teko ihmiselle. Ihminen on kasteessa saavana osapuolena ja Jumala on kasteessa antavana osapuolena. Tuossa kohdassa Pietari sanoo kasteen lahjan kuuluvan lapsillekkin, ilman mitään rajoittavaa merkitystä.
  19. Muistutan teitä uudelleenkastajat, ettei kaste ole uskovien kaste, vaan kaste on Raamatussa merkitykseltään edelleen uskoon tulevien kaste:

    "ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista."
    weha: "Kasteessa synti haudataan hengellisesti pois. Kasteessa hengellisesti kuollut herää ja kasteessa Jumala vaikuttaa myös uskon. Kasteessa sana, antaa mitä lupaakin"


    apt.2:38 Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen. [Matt. 3:11+]
    39 Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä -- keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."
    weha: "kasteessa luvataan synnit anteeksi ja Pyhän Hengen lahja. Kasteen apostoli sanoo kuuluvan lapsillekin "tekna", sulkematta tai rajoittamatta tuota pelastusta keneltäkään pois."

    "Ja mitäs nyt viivyttelet? Nouse ja anna sinus kastettaa ja pestä pois sinun syntis, ja huuda avuksi Herran nimeä." apt.22:16.
    weha: "Paavalille luvattiin kasteessa synnit anteeksi". Uudelleenkastajien kaste on merkitykseltään joku muu kaste. Jo ihan apostolinen uskontunnustus kuuluu: "Uskomme yhden kasteen syntien anteeksisaamiseksi".

    Joh.3:5 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. [Ef. 5:26; Tit. 3:5; 1. Piet. 3:21]
    6 Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. [1. Kor. 15:50; Ef. 2:3]
  20. Tuossa Joh.3, selvästi esiintyy vauvakaste:

    Joh.3:3 Jeesus vastasi hänelle: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa."
    4 Nikodemos kysyi: "Miten joku voisi vanhana syntyä? Miten joku voisi mennä takaisin äitinsä kohtuun ja syntyä toisen kerran?"

    5 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. [Ef. 5:26; Tit. 3:5; 1. Piet. 3:21]

    6 Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. [1. Kor. 15:50; Ef. 2:3]
    7 Älä kummeksu sitä, että sanoin sinulle: 'Teidän täytyy syntyä uudesti.'

    weha: Eikös vaan, vauva ole ihminen, lihasta syntynyt, jonka tulee syntyä uudelleen kasteessa vedestä ja Hengestä. Tämänkin uudelleenkastajat kieltävät omilla selityksillään. Näin kohdasta kasteena opettaa itse Jeesus, alkukirkko, varhaiset kirkkoisät, uskonpuhdistus, Luther ja luterilaisen kirkon tunnustuskirjat.
    21. 50 / 622
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt