Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

212

Kommenttia

12429

  1. Ensinnäkin, ei tule tämän ajan lisäksi mitään uutta aikaa. Apostoli sanoo:
    1.Joh.2:18: "Lapsukaiset, nyt on viimeinen aika..."

    Emme hallitse vain symbolista tuhatta vuotta, vaan hallitsemme kirjaimellisesti aina, Ilm. 1: 9, ja iankaikkisesti Jeesuksen kanssa Ilm. 22:5. Selvää siis on, että Ilm.20: 3:n mainitsemat tuhat vuotta ja vähä aika muodostavat koko uudenliiton ajan. Se alkoi silloin, kun evankeliumin saarna lähti liikkeelle ihmiskunnan keskuuteen.

    Raamattu puhuu myöskin siitä, että olemme nyt siinä valtakunnassa:
    Ilm.1:9. Minä Johannes, teidän veljenne ja osallinen vaivassa ja valtakunnassa ja kärsivällisyydessä, Jesuksessa Kristuksessa, olin luodossa, joka kutsutaan Patmos, Jumalan sanan ja Jesuksen Kristuksen todistuksen tähden.


    Room..5: 17. "Ja jos yhden ihmisen lankeemuksen tähden kuolema on hallinnut yhden kautta, niin paljoa enemmän ne, jotka saavat armon ja vanhurskauden lahjan runsauden, tulevat elämässä hallitsemaan yhden, Jeesuksen Kristuksen, kautta." -

    Jeesus sanoo myöskin, että "hänellä on kaikki valta taivassa ja maan päällä" (Matt.28:18).

    Raamattu myöskin sanoo, että kun evankeliumi on julistettu kaikille kansoille tulee loppu ”(Mat.24:14). Ei tule siis mitään uutta aikaa.

    -” Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla, eikä voida sanoa: ´katso täällä se on´, tahi;´ tuolla´
    ;sillä katso, Jumalan valtakunta on teidän keskellänne” (Luuk.17:20:21). Siis: kuitenkin kiliastit odottavat näkyvää loistokasta rauhanvaltakuntaa ja panee toivonsa maanpäälliseen. On tarkoin huomioitava, että Paavali kuitenkin panee toivonsa yhdyskuntaamme, joka on taivaassa. Sieltä odotamme Vapahtajaa, joka on muuttava ruumiimme kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi. (Fil.3:20:21). – ” Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu”(Mat.24:14). Siis huomaa: ”loppu”.
    Monet panevat toivonsa tuhatvuotiseen rauhankauteen, kuitenkin ”monen ahdistuksen kautta meidän on meneminen sisälle Jumalan valtakuntaan” (Apt.14:22).
    Jeesus sanoo:” Minä menen valmistamaan teille sijaa? Ja vaikka minä menen valmistamaan teille
    sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen”(Joh.14:2-3).
    Sanalla sanoen, Raamattu ei opeta tuhatvuotisoppia, vaan varoittaa siitä.
  2. Edessäpäin oli myös se mitä Jesaja sanoo jakeessa 20, joka kertoo uudenliiton ajasta täällä maanpäällä. Myös jakeissa 21-25, kuvataan, millaista on olla uudenliiton seurakunnassa ja armonajassa. Seurakunta ei elä orjuudessa pakkotyötä tehden, vaan se saa rakentaa itseään varten ja korjata myös itselleen maan sadon. Nämä ovat kuvia hengellisestä elämästä. Jumalan seurakunta näet kokoontuu rakentuakseen Jumalan sanasta. Se kylvää sanaa ja tuottaa satoa Jumalan valtakuntaan. Kysymyksessä ei ole orjatyö, jolla vieraitten päämääriä eristettäisiin.

    Jes.65: 17-20:
    On päivänselvää, ettei kyseinen kohta puhu mitään mistään tulevasta 1000 vuotisesta valtakunnasta, sillä tässä ei niin sanota, eikä kerrota, vaan iankaikkisesta ajasta. Jos yhdistellään tekstiin omia (kiliastisia) järjen päätelmiä, saadaan se tietysti siltä kuulostamaan.

    Jae. 17-19 ”Sillä katso minä luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu; vaan te saatte iloita ja riemuita iankaikkisesti siitä, mitä minä luon. Sillä katso, iloksi minä luon Jerusalemin, riemuksi sen kansan. Minä iloitsen Jerusalemista ja riemuitsen kansastani; eikä siellä enää kuulla itkun ääntä eikä valituksen ääntä

    Siis: ”Sitten taivaassa (Jerusalemissa) saamme iloita ja riemuita iankaikkisesti (ei 1000 vuotta, vaan siis iankaikkisesti) , eikä siellä kuulla itkun ääntä: Tosin tämä luominen alkaa jo tässä armonajassa . Niimpä niistä, jotka uskovat, Raamattu sanoo: ”Se Jerusalem, joka on ylhäällä on meidän äitimme” (Gal.4:26). Siis hengellisessä mielessä maan päälläkin saamme riemuita armosta ja autuudesta: ”Jumalan valtakunta on teidän keskellänne” (Luuk.17:21).

    Jae.20 ”Ei siellä ole enää lasta, joka eläisi muutaman päivän, ei vanhusta, joka ei täyttäisi päiviensä määrää; sillä nuorin (alkukieli, nuorukainen) kuolee satavuotiaana ja satavuotiaana synnintekijä joutuu kiroukseen” Biblia: ”Ei siellä pidä enää lapsia oleman, jotka eivät päiviinsä ulotu, eikä vanhoja, jotka eivät vuosiansa täytä; sillä sadan vuotiset lapset pitää kuoleman, ja sadan ajan aikaiset syntiset pitää kirotut oleman”.

    Siis: ”Taivaassa ei ole lasta joka eläisi muutaman päivän, HUOM: eikä myöskään maanpäällä hengellisessä mielessä, sillä Jumalan kansan lapset eivät kuole, vaan jatkavat elämistä kuoltuaankin (Joh.11:25-26; Saar.12:7).

    - Kuten tiedetään, että Jumalan lapset ovat kaikki saman ikäisiä. He eivät vanhene, koska se joka heissä on syntynyt, on uutta, vanhentamatonta: Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun. Se elää, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole, uskotko sen? (Joh.11:25-26).

    Tekstin mukaisesti armonajassa vielä kuollaan ruumiillisesti. Kuolema on ajallinen kirous, joka tosin uskovalle kääntyy siunaukseksi ja vastaavasti epäuskoiselle kiroukseksi.
  3. Lueppas vähän vaikka Lutheria jaq samalla Raamattua:

    Kastamattomana kuolleet

    ”Mitä meidän on sanottava kastamattomana kuolleista lapsistamme, jotka jo äidin kohdussa tai synnyttyään, eivät ehdi saamaan kastetta?”

    Tähän on helppo antaa vastaus sekä ennen kahdeksan päivän ikää kuolleista juutalaisten lapsista, että meidän ennen kastetta kuolleista lapsistamme. He eivät näet tee syntiä ympärileikkauksen tai kasteen liittoa vastaan. Sillä lain mukaan heidät tuli ympärileikata vasta kahdeksantena päivänä, kuinka Jumala voisi silloin tuomita ne, jotka kuolivat ennen sitä. Sen tähden meidän tulee uskoa heidän pikku sielunsa heidän taivaallisen Isänsä käteen ja tahtoon, joka on armollinen, kuten tiedämme. Tähän kuuluu myös se mitä Paavali sanoo hienolla, lempeällä tavalla niistä, ”jotka eivät ole tehneet syntiä samalla tavalla kuin Aadam” (Room.5:14), ja Jaakobista ja Eesausta hän sanoo: ”ennen kuin he olivat tehneet hyvää tai pahaa” (Room.9:11).

    Tosin pikkulapset tuovat mukanaan maailman synnynnäistä perua olevan synnin, jota me sanomme perisynniksi. Mutta on kuitenkin suuri asia, etteivät he vielä ole tehneet syntiä (ympärileikkausta tai kastetta koskevaa) lakia vastaan. Sillä koska Jumala luonnoltaan on laupias ja armollinen, hän ei tuomitse heitä kadotukseen sen vuoksi, että he ovat jääneet joko vanhassaliitossa vaille ympärileikkausta tai Uudessa liitossa vaille kastetta.

    Lähde: Luther St. Luisin laitos I, 1040 – Kun Lutherilta kysyttiin, pitäisikö lapsi kastaa, ennen kuin se on ehtinyt kokonaan syntyä, hän vastasi kieltävästi.