mikkooskari

mikkooskari profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 25v sitten
14 aloitusta · 92 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
...väärin. Eihän vasemmistolaisuus ole mikään soundimääre, vaan yhtenä ajanjaksona tietynlainen musiikki leimautui poliittisten näkökantojen mukaan tekijöidensä näkemysten takia. Ja tässä yhteydessä ei liene järin relevanttia ottaa kantaa siihen, oliko tämä hyvä vai huono asia...
Vain totaalisesti musiikkimaisemia tuntematon henkilö voi nähdä esim.Ultra Bran taannoisessa menestystarinassa kommaripropagandaa. Kerrko Koskinenhan rakensi äänimaisemansa nerokkaasti euroviisujen ja bigbandien kuvioita kopioimalla, mutta sen verran omaa sinne lisäämällä, ettei kukaan pääse syyttämään häntä plagioinnista.
Me Tarja Halosen tukijoukotkin olemme tietoisia siitä, etteivät tämän säälittävän viestikampanjoinnin jäljet johda niinistöläisiin. Jo se, että vastakkain on kaksi juristia, on varmistava tekijä sille, ettei kummankaan todellisen vaalityön tekijöiden joukossa ole ketään, jolla olisi varaa ottaa riskiä jäädä kiinni jostain, mistä voi seurata kunnianloukkaussyyte.

Summa summarum: Tällä kertaa kehissä on kaksi asiallista tiimiä ja kaikki se, mikä kohdistuu vastapuoleen vähänkin juridisesti arveluttavassa mielessä, on jonkun ulkopuolisen kiusantekoa.

http://www.tarjahalonen.fi
http://www.niinisto.net
Me Tarja Halosen tukijoukotkin olemme tietoisia siitä, etteivät tämän säälittävän viestikampanjoinnin jäljet johda niinistöläisiin. Jo se, että vastakkain on kaksi juristia, on varmistava tekijä sille, ettei kummankaan todellisen vaalityön tekijöiden joukossa ole ketään, jolla olisi varaa ottaa riskiä jäädä kiinni jostain, mistä voi seurata kunnianloukkaussyyte.

Summa summarum: Tällä kertaa kehissä on kaksi asiallista tiimiä ja kaikki se, mikä kohdistuu vastapuoleen vähänkin juridisesti arveluttavassa mielessä, on jonkun ulkopuolisen kiusantekoa.

http://www.tarjahalonen.fi
http://www.niinisto.net
Näyttääpi olevan tulossa kesällä 2006 KOM-Teatterin väreissä Suomenlinnan Hyvän Omantunnon linnakkeeseen. Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla Jorma Kairimon uutena sovituksena saa ensi-iltansa 7.kesäkuuta.
Paratiisin lapsia esitetään Suomen Kansallisteatterin suurella näyttämöllä. Esitystä en ole nähnyt.
HKL:n kertalipun hintainen risteilyvinkki:
ms.Tor lähtee Kauppatorilta 23.20 ja Suokista tasan puoleltayöltä. Ilotulituksen seuraamisen kannalta parempaa paikkaa saa etsiä. OPM...
Olisikin helppo jako, jos tosiaan rahaa voisi tehdä tuosta vaan, soittolistoja edestakaisin veivaamalla. Kaupalliset radiot ovat kuitenkin pääosin tappiollisia -koska niitä on liikaa.

Kulttuurin sanotaan säilyttävän oikeutensa olla huonoa bisnestä täyttäessään tietyt ehdot. Nuo ehdot Ylen Ykkösen ja YleQ:n olisi eri tavoin painottuneina kulttuurikanavina aiheellista lunastaa nyt ja tulevaisuudessa.

Ohjelmapoliittiset uudistukset ovat aina paikallaan. Oikeastaan Radio Suomi voitaisiin kehittää kokonaankin alueelliseksi kanavaksi. Kaupalliset paikallisradiot kun enää äärimmäisen harvoin pystyvät -mainostajien puutteessa- toteuttamaan sitä suoran vuorovaikutuksen ja paikallisen ajan hermolla olemisen funktiota, mitä varten ne alunperin perustettiin.
Käsinvalittujen levyjen ja niiden väliin heitettävien asiantuntevien kommenttien jakelijana YleQ pesee useimmat kilpailijansa, vain erkkolainen Radio Helsinki yltää edes lähelle samaa tasoa. Ykkönenhän ei näille suoranainen kilpailija edes ole.

On aika uskomatonta huomata, miten kammottava on tasopudotus, kun YleQ:n lähetys puoleltaöin liitetään Suomen Yöradioon. "Radiopersoonat" puhuvat levyjen väliin puutaheinää tietämättä edes, kuka on tehnyt ja milloin tietokoneen eetteriin heittämän kulloisenkin kappaleen... Vähän ammattitaidollista itsekunnioitusta peliin, Suomen persoonat!! Ottakaa mallia Jake Nymanista ja kumppaneista.

Aiheesta keskustellaan myös Ylen omassa radiofoorumissa http://chat.yle.fi/yleradio1/keskustelu/index.php
Kyllä se oli Alex af Enehjelm. Sanatarkasti: Nyt tämä poika lähtee paskalle. Kuulutusvuoro oli juuri päättynyt ja E.oli luullut mikrofonin jo olevan kiinni. Noihin aikoihinhan kalustoon kuului vielä äänitarkkailija, jonka tehtävä oli huolehtia mikrofonin aukiolon kaltaisista sivuseikoista.

Tapaus on kuitenkin siirtynyt muistoissa Markus Raution suuhun, koska pääkuuluttaja Rautio oli loppujen lopuksi -mm.Lastentuntinsa ansiosta- oman aikansa tunnetuin suomalainen radiopersoona.
YL perustettiin aikanaan suomenkielisten ylioppilasnuorukaisten kuoroksi, eikä tämä periaate edelleenkään sen toimintamalleista ole syrjäytynyt. Hyvä mieslaulaja kelpaa kuoroon ylioppineisuudestaan riippumatta.
Laulu-Miehet -joka mielletään usein YL:n seniorikuoroksi, vaikkei se sellainen periaatteessa olekaan- perustettiin aikanaan, jotta lauluintoisilla miehillä olisi mahdollisuus jatkaa harrastustaan "ilman aktiivia seurustelua ylioppilasnuorukasiten kanssa".
Puolisotilaallinen pursiseura, kuten muukin valtionhallinnon puolustusalaan kuuluva suojatyötoiminta, kutsuu merenkulkualan ja merisodankäynnin koulutukseksi ja sellaiseenhan täytyy sisällyttää monenlaisia harjoituksia. Tässä mielessä on täysin ymmärrettävää, että vanhanaikaisia(kin) toimintoja hyödynnetään. Enpä ole kuullut, että tähyistä tai navigaatioharjoituksista koskaan olisi mitään varsinaista haittaakaan ollut -ja silloin, kun on kolissut, sekin on useimmiten ollut juoppojen kapiaisten vika.
Jos puolisotilaallisen pursiseuran toimintoja johonkin pitää verrata, niin korkeintaan siviilipuolen koululaivoihin. Väittäisin -tosin itse vain sotalaivalla oleskelleena-, että niissä on yllättävänkin paljon yhteistä...

Ei sotalaivoja ja kauppalaivoja pidäkään ruveta vertailemaan, sen paremmin tekniikassa kuin ammattitaidossakaan. Molemmissa on puolensa, hyvät ja huonot.
...Ankka kiersi Sarven vain kerran, eli viidennellä matkallaan v.1935-36 reitillä: Helsinki-Lissabon-La Guaira (Venezuela)-Cartagena (Kolumbia)-Balboa (Panama)-Callao (Peru)-Valparaiso (Chile)-Buenos Aires-Rio de Janeiro-Ponta Delgada-Helsinki.

No joo, kiersihän se tietysti Hornin useinkin kauppalaiva-aikoinaan, ensin Laennecina ja sitten Oldenburgina, mutta se on eri asia.

Gustaf Eriksonin ja muiden oolanderien viimeiset tuulenpurijat (kuten nykyään Maarianhaminassa museona toimiva Pommern tai vastaavaa tehtävää Travemündessä hoitava Passat) kuskasivat vehnäkuormia Australiasta Eurooppaan ja useimmiten tulivat PALUUMATKAN Etelä-Amerikan ympäri. Tämä johtui siitä, että eteläisellä valtamerellä puhaltavat jatkuvat länsituulet antoivat purjelaivoille paremman kyydin, kuin Intian valtameren epävarmat pasaatit (joita niitäkin tietysti kokeiltiin välillä).
Matkaa Euroopasta Australiaan ei kukaan taatusti ole ikinä yrittänytkään tehdä Hornin kautta, koska siellä a)puhaltaa aikamoinen vastatuuli ja b)se on maantieteellisesti aika huimasti pidempi reitti, kuin Intian valtameren kautta meneminen.
ABBAn naissaundi oli nimenomaan Agnetan ja Fridan yhteinen. Kumpikaan ei ollut ABBAn solistina parhaimmillaan, koska molemmat joutuivat pikkuisen tulemaan vastaan parhaan yhteisklangin esiinsaamiseksi. Mikä tietysti oli myös osoitus siitä, että molemmat olivat loistavia laulajia.

Frida oli enemmän minun makuuni naisena (siis jos tätä ikäeroa ei olisi...), mutta ei ajatus Agnetastakaan välttämättä vastenmielinen olisi. ABBAn naisia ei kuitenkaan varmaan koskaan pidetty ensisijasiesti seksuaaliobjekteina, koska heidän tiedettiin roudaavan kumppaneitaan mukana lähietäisyydellä...
Tämä on vaikea kysymys. ABBA teki niin monenlaista musiikkia, ettei yhtä oikeaa vastausta voi suoraan sanoa.

Mutta rytmiikasta ja saundimaisemasta kyseenollen on vastaus ilman muuta Dancing Queen. Sehän on lähes täysin melodiaton, mutta soiva biisi. Eikä kuulosta hassummalta lauluyhtye Real Groupinkaan tulkintana...

ABBAsta puhuttaessa unohdetaan usein hienot instrumentaalit, esim.Arrival ja Intermezzo. Ne voitaneen mainita suosikkilistallani. Tai otetaan vain...Arrival, jotta tilaa listalla jää muillekin.

Harvoin kuultu herkku on myös Al andar eli enklanniksi Move on. Se toimii nimenomaan espanjankielisenä jotenkin "epäabbamaisena" välipalana. Siinä siis kolmas suosikkini.

Lontoon Wembleyn livetilanteessa purkitettuja mahtipontisuuksia The way old friends do ja I let the music speak ei myöskään voi olla nostamatta esiin suosikeista puhuttaessa. Otetaan listalle neljänneksi tuo jälkimmäinen, siinä on sen verran monta tyylilajia sekaisin. ABBAn vastine Queenin Bohemian Rhapsodylle.

Viides kappale on sitten vuoriston silmiemme eteen loihtiva, toisella tavalla mahtipontinen Eagle. Kotka lentää aurinkoon ilman oluttakin...

Muitakin hienoja biisejä löytyy vaikka millä mitalla, mutta pyrin tässä nostamaan esiin joitakin sellaisia, jotka nyt eivät ihan suoranaisesti muistuttaisi toisiaan.
Tämä on todella aiheellinen ja tärkeä kysymys. Matkasin taannoin Tallinkin Regina Balticalla Tallinnasta Tukholmaan ja enemmistö laivaväestä EI osannut ruotsia, vaikka suurin osa aluksen matkustajista oli -ja on yleensäki- ruotsalaisia.

Rosellan tapauksessa voidaan pitää suomalaisen liiton kynsin hampain kiinni omiksi kokemistaan mestoista kiinnipitämistä jopa hiukan säälittävänä. Asiakaspalvelutehtävissä kielikysymys on aika keskeinen, mutta se pitäisi nähdä myös käänteisesti: yhä useampi asiakas vaatisi palvelukielekseen viroa, venäjää tai jotain vieläkin eksoottisempaa murretta, johon suomi-ruotsi-englanti pyhällä kolminaisuudella ei pystytä. Monikansallinen sekahenkilöstö voisi tätä taustaa vasten olla useimmissakin tapauksissa äärimmäisen järkevä vaihtoehto. Onhan eräälläkin kreikkalaisvarustamolla hommissa suomalaista ja saksalaista porukkaa mainittujen maiden välisessä liikenteessä, joten -äärimmilleen yksinkertaistaen- mikä lopulta estää suomalaishenkilöstöä hakeutumaan oman alansa töihin Viron lipun alle..? (OK, tiedän ja tajuan ihan hyvin, ettei sellaisia palkanalennuksia kukaan omalle kohdalleen halua, mutta mitäs, jos sopimuspolitiikkaa eri maiden välillä ruvettaisiinkin kovalla kädellä synkronoimaan? Vai kuulostaako jo liian kepulaiselta, Pula-Ahon työreformiajatuksiin rinnasteiselta..?)

Mutta ainakin kaikillle asiakaspalvelutehtäviin, minkä tahansa lipun alle ja mille tahansa linjalle, pyrkiville olisi järjestettävä kielikoe aluksen kohdemaiden virallisten kielten hallinnan osalta. Siitä muuten ei välttämättä kovin moni virolainen selviäisikään, heidän "soomeräägimisensä" kun valitettavan usein on näennäistä tai äärimmäisen kapealle sektorille rajoittuvaa.
Jos tässä väitteessä on perää, se on hyvin ikävä asia, mutta ratkotaan rouva Fortunan, ei Thalian määritelmien mukaan.
Jos taas väite on on soopaa (sellaistahan ei Suomi24:n keskusteluissa koskaan esiinny, eihän??), on kyseessä erittäin vakava kunnianloukkaus.
Kyseisestä esityksestä tässä yksi lehdistökuvalaatta:
http://www.kotka.fi/teatteri/Kuvat/Mio2.JPG
Ei sellaista merenkulkijaa olekaan, joka voisi väittää, ettei hänelle voi sattua onnettomuutta. Ottamatta sen kummemmin kantaa Röytällä vallinneisiin olosuhteisiin tai kipparin kokemukseen/taitoon/pätevyyteen, voi sanoa, ettei tässä nyt kuitenkaan ollut kyse muusta, kuin inhimillisestä vahingosta.

Taannoin Granhamnsfjärdenillä Ruotsissa karikoineen Tallinkin lautan Regina Baltican päällikkö Aivo Palm oli kuulemma joskus saanut kyseenalaista palautetta turvallisuuskuvioiden laiminlyömisestä, kun hänen perheensä oli ollut brygalla seuraamassa aluksen laituriin ajoa. Tässäkin tapauksessa ei taas nähty metsää puulta: Tuskin kapteenin vaimo ja lapsi mitään todellista turvallisuusriskiä aiheuttivat. Isompi riski olisi ollut joku "oikeaa merimiestä leikkivä konttorirotta" -ja mahtoikohan Röytälläkään sellaisia olla..?
Täydenkuun aikaan on nukkumisen kanssa vähän niin ja näin, tiedä sitten missä määrin se on hulluutta. Mutta joka väittää, ettei kuuhulluutta ole olemassa, on väärässä, se on fakta.
Otsikossa esiintyvä termi ei ole lääketieteellinen määritelmä, vaan vitsinä latinan sanoista kuu ja unettomuus johdettu termi. Vapaasti käytettävissä...
Ensi lauantaina messut tosiaan ovat. Ohjelma kellonaikoineen löytyy täältä:
http://www.sulasol.fi/tapahtumat/messut.htm
Tervetuloa!
Riippuu aika paljon siitä, mihin teatteriin olet menossa. Voi olla, että jossain jutussa katsotaan vähän pitkään, jos on arkisesti farkuissa ja villapaidassa, mutta eihän sekään kiellettyä ole.
Monesti kylläkin pukeutuminen on koodi, jolla ilmaisee arvostavansa teatterin ilmapiiriä ja siellä työtään tekevien ihmisten luomaa taidetta.

Itselleni tämä ei ole ongelma, koska viihdyn pikkutakissa ja suorissa housuissa niin hyvin, ettei muunlainen asu tule juuri kyseeseen teatterissakaan.
...mutta voisihan Ripa jättää tämän palstan kokonaan omaan arvoonsa ja mennä metsään kävelylle sen sijaan, että istuu tietokoneensa ääressä toivottomien oikeinkirjoitusharjoitustensa parissa pähkäillen.
2 / 5
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt