Valikko
Aloita keskustelu
Hae sivustolta
Kirjaudu sisään
Keskustelu
Viihde
Alennuskoodit
Lainaa
Treffit
Säännöt
Chat
Keskustelu24
profiilit
haide
profiilit
haide
haide
Vapaa kuvaus
Aloituksia
414
Kommenttia
828
Uusimmat aloitukset
Suosituimmat aloitukset
Uusimmat kommentit
lauloi aikoinaan Kisukin, se tuli ihan ensin runostasi mieleen.
Ensimmäinen säkeistö kertoo niin koskettavasti,
kuinka poispäästetty yhä tuo katumusta ja synnyttää
kuitenkin samalla toivoa. Toivoa, kunpa saisin kaiken vielä takaisin.
Niin, että sydän voisi laulaa onnesta. Arkea, juhlaa rakkaudessa.
Ja sen ensimmäisen säkeen muutenkin nostaisin muiden yli,
se on extrakaunis !
Kaiken kaikkiaan hyvä kokonaisuus.
07.01.2010 08:18
Oikein hyvä, että liikut ja elät eteenpäin.
Pidin lyhyestä runostasi, haikeudesta.
06.01.2010 10:25
mutta taitavasti kirjoitettu.
Voimia päiviisi !
06.01.2010 08:23
arkihan on kuitenkin valtaosaa elämästämme ja
siihen kuuluu monenmoiset ostokset, kengätkin.
Enpä olisi itse keksinyt aiheesta runoa kirjoittaa,
mutta Sinulta sekin onnistuu.
Hyvää loppuvuotta ja loppiaista Sinulle ystäväni.
06.01.2010 08:21
kaunis on runosi,
luonnon ja rakkauden elementeillä ryyditetty.
Hyvää loppuvuotta Sinulle Dolan ja kiitos menneestä.
06.01.2010 08:18
sellaisessa kai me kaikki haluaisimme asua, luulen.
Runosi on moniulotteinen, elämänmakuinen -
nautinto lukea. Paljon kiitoksia säkeistäsi ja
hyvää loppiaista myös sinne jonnekin Sinulle.
06.01.2010 08:15
Oletpa saanut tyhjyyden ja kaipauksen
kiteytettyä puhuttelevasti tähän runoosi Darkkis.
Valoa päiviin ja loppu vuoteesi.
06.01.2010 08:03
joka riipaisevasti kertoo sisäisen tuskan
ja itkun kohtalokkailla säkeillä. Riimitys vain
tehostaa tunteidesi virtaa.
Upeaa ja puhuttelevaa tekstiä !
06.01.2010 08:00
olet pukenut runoosi suuren ikävän ja
kaipauksen, kivun.
Miten se onkin niin, että toisen ihmisen vain
voi tuntea kuin kosketuksina iholla, vaikka hän
ei ole lähellä. Se kertonee melkoisen vahvasta
rakkaudesta.
Usko pois, selviät vielä vaikka se ehkä juuri nyt
tuntuukin mahdottomalta. Liikuttava runo, osaat
pukea tunteesi sanoiksi ja säkeiksi koskettavasti.
06.01.2010 07:48
mikä riemu,
olla onnesta sekaisin =)
Ja miten lohdutonta toisaalta, kun pitää
ottaa tyyny viereen odottaessa Häntä.
Runosi puhuu rakkauden ja läheisyyden
pehmein riimein.
Rakkaudentäyteistä loppuvuotta Sinulle.
06.01.2010 07:44
en usko, että raakuutta voi rakastaa pois.
Ihminen jonka sisimmässä se asuu, on varmaankin
pysyvää laatua. Tuskin sitä voi saada edes hoitamalla,
terapoinnillakaan irti. Se vain juurtuu ja nakertaa
ihmistä, synnyttää pahaa niin kuin nytkin.
En tiedä, mitä Luoja on ajatellut istuttaessaan ihmiseen
sellaisia aineksia, kun elämän pitäisi kuitenkin olla lahja.
Kohtalo pahuuden kanssa sai aikaan surua, tuskaa ja
menettämisen kipua liian monelle.
Kiitos, kun olit mukana viisaine lauseinesi.
06.01.2010 07:41
tuntemuksista ja niin monen ihmisen surutyöstä,
joka on vielä edessä yritin kirjoittaa. Hirmuista
vääryyttä niin montaa kohtaan, jota ei voi hyväksyä
eikä anteeksiantaa.
Olemme onnekkaita, että saimme nähdä tämänkin päivän.
Kokea ja olla, vaikka milloinkaan ei voi tietää näemmekö
huomista.
Kiitos että pistäydyit ja olit mukana runoni sisällössä.
Toiveikasta vuoden jatkoa myös.
06.01.2010 07:35
niin, valitettavasti sellaista vain sattuu eikä
kukaan ole oikeutettu tekoihin, katkaisemaan
elämää kanssakulkijalta.
Myös Sinulle hyvää vuoden jatkoa ja lämmin kiitokseni,
että otit osaa kirjoitettuun suruun.
06.01.2010 07:31
Sinä kirjoitit satuttavasti tyhjyyden,
tunteen jonka niin moni on joutunut
kokemaan tapahtuman jälkeen.
Minusta jokainen rikottu elämä toisen käden
kautta on vääryys, en voi hyväksyä sellaista
väkivaltaa. Olemme kuitenkin onnekkaita, että
saamme vielä olla tässä.
Kiitos päivästä uudesta ja kiitos, että viivähdit runossani.
Se oli tavallaan kuin muistokirjoitus heille, joiden elämä
riistettiin pois.
06.01.2010 07:27
ellet olisi jättänyt jälkeäsi runooni,
olisin varmaankin ollut pettynyt. Jostain syystä
minulla vain oli tunne, että tavoitat sen.
Nöyrin mielin Sinua kiitän.
06.01.2010 07:23
ja topakkaa tekstiä, josta kuvastuu voimakastahtoinen
nainen ' älä saatana enää seiso ja odota '
Joskus voimasanojen käyttö jopa rakkausrunoissa on
tehoste ja tähän se ainakin sopi !
Runosi kuvaa luoksepääsemättömyyttä,
yksipuolista rakkautta - epätoivoista yritystä saada
toinen ymmärtämään missä mennään.
Pidän tyylistäsi, kuten olen aiemminkin sanonut.
Lauserakenteesi on värikästä, puhuttelevaa.
06.01.2010 07:21
' Sinulla on kaikki,
mutta Sinulle ei jäänyt mitään '
Me ihmiset olemme niin erilaisia tunteissamme,
toinen näyttää ne teoin ja sanoin, toinen on
sulkeutunut ja arka. Rakkaus on parantava ja
kantava voima. Usein miten Suomalainen mies
on jörrikkä, mutta nainen kyllä voi tehdä ihmeitä
näiden olentojen kanssa. Valitettavasti vain on niin,
että kaikkiin ei temput pure.
Haikeankaunis on runosi.
Tervetuloa joukkoomme, toivottavasti saamme lukea
Sinua jatkossakin.
06.01.2010 07:16
täytyy olla tavallinen tiukkis, ellei
runosi saa hymyä syntymään =)
Vallan mainiota tekstiä, huumori kunniaan !
06.01.2010 07:05
Kotimaan kauneudessa ja rakkaudesta luontoon,
juurillani kiitän.
Kiitollisuudella ja sydämellä kirjoitettu,
jonka myötä lukijakin saa nautintoa maisemistasi
ja elävää, kaunista kuvaa.
Päätös runossasi on mitä parhain,
täydentää vain edellä olevaa.
06.01.2010 07:03
ja monta tuntemusta, kaikki sisimmässäni.
' Sinä olet kaunis
uneni kuva '
kertakaikkisen hellyttävää luettavaa
niin kuin kaikki muukin runossasi. Osaat
Sinä ainakin kirjoittaa rakkaudesta, mitäköhän
se sitten onkaan jos se osuu oikeasti tiellesi ?
Lukunautinnosta kiittäen.
06.01.2010 06:58
27 / 42