o1l123o7

Vapaa kuvaus

Olen syntymähumalassa mutta en ympäristölle vaarallinen. Luonteeltani olen erittäin optimistinen pessimisti. Perusvärit: kalkkilaivan kapteenin ja maantien väri Kirjoitan pelkästään rekatulla nikilläni. Puskasta huutelee varjo-olentoni Puskasuleima, jolla on lupa mollata persoonaani kunhan tekee sen kotipaikkakunnan murteella. Olen oppinut tuntemaan täällä aivan ihania ihmisiä sekä virtuaalihenkilöinä että osan myös livenä. Omasta ja Puskasuleiman puolesta lähetän lämpimät terveiset kaikille. Palstoilla tavataan! Suosikkibändit/artistit: Hvorostovsky Suosikkileffat: Tuntematon sotilas, Kurjet lentävät Lempikirjat: Tuntematon Sotilas, Rikos Ja Rangaistus, Kilpi ja miekka Vapaa-aikanani: Eläkeläisen elämähän on yhtä vapaa-aikaa Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Kaupungit ja kunnat, Kahvipirtti Katson tv:stä mieluiten: Sydämen asialla, saksalaisdekkareita, luonto- ja matkailuohjelmia Kotieläimet: Villakoirat sänkyjen alla En pidä: Ei tule nyt mieleen muuta kuin kieroilu Parhaat matkakohteet: Suomen Lappi, Bulgaria, Berliini. Tosin aika merkittävältä kokemukselta tuntui seistä Kiinan muurillakin. Ruoka & juoma: Kaurapuuro ja maito Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Työskentelen: Oloneuvoksetar Ase tai siviilipalvelus: Itsellä ei palvelusta, mutta mieheni on lääketieteen ja kirurgian sattumakorpraali (nostoväessä) Yhdistykset/kerhot: Eläkeläiset Siviilisääty: Varattu Lapset: ---

Aloituksia

28

Kommenttia

3298

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Paljon olen haaveillut, ja paljon toteutumattomiakin haaveita ollut, mutta minusta tuntuu, että viisi toteutunutta haavettani ovat ollet ne tärkeimmät.
    Yksi on jäljellä, ja se on sen ensimmäisen toteutuneen kanssa yhteinen: että voisimme näinkin hyväkuntoisina vielä pitkään kulkea käsi kädessä jakaen ilot ja surut ja tämän tavallisen arjen.

    Vaikka olenkin "jalat maassa" en silti ole lakannut uneksimasta monenlaisista asioista. Ilman unelmia ja hulluja haaveita elämä varmaankin olisi aika harmaata. Sitä paitsi muutaman kerran on käynyt niin, että täysin mahdotonkin haave on toteutunut. Ne tosin eivät kuulu noihin viiteen tärkeimpään, mutta ovat siitä huolimatta elämäni unohtumattomia kokemuksia.
  2. päästä tänne, ja kun lopulta pääsi ja onnistui naputtelemaan kommenttinsa, sen sai läpi kahdeksannella yrittämällä - jos sai!
    Satuimme kerran olemaan mummojen ja vaarien atk-kurssilla juuri koulujen talviloman aikaan, ja sama juttu oli silloin.
    Eilen manailin, että alaikäisten pitäisi päästä nettipalstoilleen vain rekisteröityneinä. Hetken harkinnan jälkeen tulin toisiin aatoksiin. Jos vain heidän alueillaan olisi rekiströitymispakko, olisivat he kuitenkin niin kaukaa viisaita, että he kirjoittelisivat ne viisisataakuusi älyvapaata aloitustaan sinne ja tänne.
    Missäs me mummot ja vaarit sitten pyörisimme!
  3. Noista porkkanansiemenhommista en paljon ymmärrä, mutta eikös se normaali poisto ole 30 % per vuosi?

    Itse tarvisisin apua makaroniporan löytämiseksi. Mistähän niitä saa ostaa?
    Siinä on jo kova urakka, kun kilon makaronitaikinaa päkertää ohuiksi pötköiksi,mutta varsinaisesti koppaan ottaa se, ettei ukon varusteista löydy passelin kokoista vehjettä, jolla saisi sopivankokoiset reiät makroneihin.
  4. Miätäs siä niin köyhääm paikkaa olet menny, ettei siäl taira olla eres iim pääl pistei? Niist muist pisteist puhumatikka.
    Tut taksiv vaa. Tääl rupee jo lämpemää. Meitilkä ei om miinuksii ku ykstoist, ja eilen oli melkee suajakeli. Aurinko paistaa komeesti, ja Suamen taivas se vasta sinine onki!
    Sanov vaa, että laps Suamen älä vaihra pois sun maatas ihanaa eres pakkasella!
  5. Minä sitä, että tänne taitaa olla porttikielto.
    Olenkohan kirjoitellut liian ja aivan aiheettomia?

    Vaari sitä, että aikoinaan asensi itse digiboxin.
    Kuultuaan Hintriikan ehdottomasti aiheellisesta ja tasapuolisesta ehdotuksesta hän harkitsee uuden digiboxin ostamista, mikäli ehdotus toteutuu.
  6. Minä aamulenkkeilin täällä 70 plussassa. Ihan posket hehkuivat innosta, kun kerrankin luulin pääseväni aamupäivällä jutustelemaan.

    Eiväthän minun vastaukseni kelvanneet! Sivua ei voinut näyttää tai se oli tilapäisesti suljettu.
    Olisi se ylläpito voinut etukäteen ilmoittaa, että on turha yrittää, kun koko poppoo on laskiaista liukumassa.

    Nyt olen pariin paikkaan päässyt. Saapas nähdä, onnistuuko tälläkin kertaa...
    (Ainakin ensi yrittämällä kiikasti taas!)
    Ja taas tyssäsi! Etelän koululaisilla taitaa olla hiihtoloma, ja sitä vietetään netissä!
    Neljäs yritys! Viides yritys! Kuudes yritys!

    Ja nyt sanon kuin entinen pää kieriessään mäkeä alas: kele-kele-kele-kele!
  7. Tulepas maistamaan meidän vaarin keittämää hernesoppaa! Sen jälkeen et purkkisoppaa suuhusi laita kuin nälkäkuoleman uhatessa.

    Tarkempi selostus kahvipirtin seinällä!
  8. Onpas tänne ollut mahdottoman vaikea päästä, kun kerrankin pääsisin aamupäivällä! Taitaa olla ylläpito peffamäessä laskiaista liukumassa.

    On minulla asiaakin:
    Tervetuloa meidän terassille virtuaaliselle hernesopalle. Kahvia ja laskiaispullia tarjolla jälkiruoaksi.
    Hyvät peffamäkimaastot!
    Tulkaa joukolla!
  9. "Marja-Liisa, Marja-Liisa, isän, äidin nukki..."

    "Minä Matti olen tässä mailmassa vaikka varreltani matala..."

    Tyrkytän heti kahta siltä varalta, että tällä kertaa meni läpi. Kolmanteen yritykseen keksin vielä kolmannen nimen j.n.e.
  10. Tule ihmeellä porukkaan! Mitä sinä yksinäsi siellä purkkihernesopan kanssa nyhjötät. Ihan mukavastihan sinä kirjoitit, enkä ainakaan minä huomannut edes niitä mainitsemiasi kirjoitusvirheitäkään!
    Mitä väliä sillä on kuinka kauan tekstiä päkertää.
    Isälläni oli tapana sanoa, ettei kukaan kysy kuinka kauan jotakin on tehty vaan kuka sen on tehnyt.
  11. Antaa tulla lunta tupaan ja porstua puolilleen!
    Vakaviin asioihin otan kantaa ihan vakavasti. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei minulla ole mitään syytä kiukutella toisten mielipiteistä ja ruikuttaa omaa kurjuuttani.
    Olisi kyllä pahuksen helppoa ruveta säälimään itseään, mutta joku täällä kirjoitti, että sääli on sairautta. Mielestäni itsesääli on sen vakavin ilmentymä. Sen tähden yritän muistaa, että ukkospilvellä on kultainen reuna silloinkin, kun joku tuttava on heittänyt, että "Elämisen sietämätön keveys" on varmasti kirjoitettu minusta tai että kyllä eräitten elämä on helppoa.

    Mielestäni ihmisellä on oikeus - jopa velvollisuus - ajatella voimienesa mukaan positiivisesti ja myös kirjoittaa omalla nimimerkillään vaikka hömppää, kun sille päälle sattuu. Se ei tarkoita, että väheksyisi toisenlaisia kirjoittajia, vaikka rehellisesti on tunnustettava, että nimimerkkejä vaihtelevat sala-ampujat eivät ole suosikkejani vaikka itse en olisikaan kivityksen kohteena.
  12. toimivat minullakin tässä naputteluhommassa.
    Sängyssä lukeminen ei niiden kanssa enää onnistu, ja kaksiteholasien sangat ovat sen verran hentoiset, että todennäköisesti ne ovat entiset, jos niiden kanssa yhden yön nukkuu.

    Uusien lukulasien hankinta on edessä, kunhan nyt muilta ja tärkeämmilta kiireiltä ennätän. Silmälääkärikin olisi pitänyt tilata. Ties koska sinne pääsee. Ajanvarausta en ole uskaltanut tehdä, kun parina viime vuotena olen oppinut, että suunnitelmia on turha laatia.
    Mutta mitä suunnitelmista! Onneksi on mielikuvitus ja sen avulla voi toteuttaa nekin suunnitelmat, joiden toteutumiselle on tullut ylipääsemättömiä esteitä.
  13. "Ei ole hoppu hyväksi eikä kiire kunniaksi."
    Sinun tapauksessasi kuitenkin oli. Ehkä vastaisuudessa kannattaakin ensin tutkia housujen taskut. Ei koskaan tiedä, mitä niistä löytyy.
    Meillä löytyi kerran kela-kortti, kun ripustin housuja narulle kuivumaan.
  14. Juoksen niitten ohi lujaa. Ketä nyt Ojalan uuniluuta naurattaisi!
    Aloitus on hyvä siitäkin huolimatta, että ymmärrän Saaraakin. Samassa asemassa oli Esteri-tätini, ja kyllä Irjatkin ovat osuutensa saaneet. Meidän ystäväpiirissämme oli Irja, ja aina pippaloissa Irja-valssin alkaessa soida vähintään kolme kertaa illassa, syöksyivät miehet päät yhteen kolisten häntä hakemaan. Vielä kolmannellakin kerralla Irja jaksoi nauraa, että kuinkas nyt sattuikaan...

    Alakoulussa opetettiin, että likanenästäkin mies tulee muttei tyhjän naurajasta. Olin tyytyväinen että olin tyttö! Olin sellainen koheltaja, etten olisi itseni kanssa nauramatta selvinnyt.
    Onneksi olen löytänyt yhtä kahelin elämäntoverin, joka ei ole alakoulun opetuksiin uskonut!

    Kun kaksi erilaista ihmistä pitkään elää yhdessä, tulee yhteenottoja. Juuri kun olemme kunnolla suuttumassa, tulee nauru. Onhan se nyt todella naurettavaa, että vanhat ihmiset kinaavat jostakin pikkuseikasta, kun suuremmatkin asiat on yhdessä selvitetty! Toisaalta sattuu usein, että molemmille tulee samanaikaisesti mieleen jokin hassu asia, ja taas nauretaan.
    Kun elämä on täynnä tilannekomiikkaa, ei nauramatta pysty elämään - varsinkin, kun itse on se kaikkein koomisin hahmo!
    Eläköön nauru!
  15. Kirjoittaja tuntuu tänään olevan harvinaisen tuskainen. Tosin ymmärrettävä selityskin löytyi.
    Puolisokeana on ankea olo.

    Avaimenperänäni oli kerran sellainen härveli, että kun vihelsin siihen määrätyn sävelmän, se vislasi takaisin.
    Saattaisi meille rillisilmille olla hyvinkin kätevä kapine, jos se olisi riittävän pieni silmälasien sankaan kiinnitettävksi.
  16. Ja minä kun olen luullut, että pohjaton on papin säkki, mutta kai niitä on pohjattomia kaivojakin.
    Siellä, missä muutaman kerran kesässä lomailemme, on kaivossa pohja, mutta kaivo on sen verran matala, että muutamana kuivana kesänä se on ollut kuiva. Vettä on rahdattu muovipäniköillä. Kaivoon sitä ei kuitenkaan ole kannettu.
    Vaikka suomalaisia ollaan, on uskottu kokeilemattakin, ettei kannettu vesi kaivossa pysy.
    Usein on niin, ettei toisten kokemuksista tai opetuksista mitään opi. Tuntuu, että kantapään kautta tullut oppi pysyy parhaiten päässä.
  17. Ison osan lapsuudestaan Rengossa viettänyt serkkuni on myös kertonut siitä miehestä.
    Tarkoitatko samaa, joka kirkossa virsikirja väärinpäin kädessä lauloi, että perkelehellä on harmajat kintaat?
  18. Sovitaanko, etten minä heittäydy mieheksi etkä sinä rinsessa ruususeksi?
    Mitäs iloa sinusta Remanterskallesikaan on, jos sinä nukut sata vuotta!
  19. Pakkasta on vain -1. Pakastin on tupaten täynnä.
    Jäähylle pitäisi ehdottomasti päästä noitten Roopen juttujen jälkeen.
    Aloin jo epäillä ukkoani Roopeksi, mutta ne erilliset sängyt osoittivat, että väärässähän taas olen. Meillä on nimittäin parisänky, kun anoppi aikoinaan opetti, että se on avio-onnen salaisuus. Eikä meillä kyökissäkään ole niin paljon sähkövempaimia, että olisi tarvittu istuimeksi sähkötuoli.
    Tulimme juuri kotiin ja kiehautimme kahvit, joten jätän tällä kertaa pirtin pannun rauhaan.
    Tänne piti kuitenkin kiirehtiä hyvästelemään tämä pirtti. Uhkaavasti näyttää siltä, että taas joutuu SkillaN etsimään tilavampaa tupaa.
    Älä järkkää niitä muuttotalkoita aamusta, että minäkin pääsen kantamaan korteni kekoon tai kahvikuppeja uuteen kaappiin.
  20. Mutta eksyit aiheesta. Anteeksi, että käytän sinua hyväkseni, mutta en voi vastustaa kiusausta.
    Kysynkin nyt, mikä on se vastaus, johon jj ei osannut esittää kysymystä?
    21. 158 / 165
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt