Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

852

Kommenttia

9572

  1. mihin vain ja tavalla miten parhaaksi näkee. Simmonen va hirvittää kun raja muuttuu häilyväksi´, usko muuttuu sokeaksi ja site saadaan josain päähänsä sairas ajatus että epämääräinen tarinakokoelma olisi absoluuttinen totuus, kirja josta löytyy selitys kaikkiin arkipäivän ilmiöihin.
  2. Hyvä! 1600 luvulla suoritetyt kokeet, ilman tietoa lopputuloksista, on erittäin todistusvoimainen! Ja asiaa paremmin tuntematta, ei se sinänsä mahdotoon asia olisi vaikka ihminen ei kuolisikkaan lampaan verellä tehtyyn siirtoon, sillä nisäkkäitä molemmat ovat, ja samoja lääkeaineita käytetään eläinlääkinnässä kuin ihmistenkin lääkinässä, sattuneesta syystä annosmäärä on erilainen. Sillä veren koostumuksessa ja perusaineenvaihdunnassa ei liene merkittäviä eroja? Märehtiän vatta nyt on sopeutunut käyttämään erilaista ravintoa kuin yksimahaisen, mutta muuten, keuhkot pelaavat samalal idealla, veri hapettuu samanlaisten prosessien avulla, veren puhdistuminen munuaisissa ja maksassa tapahtuu samanlaisen prosessin avulla, eikös lampaallakin ole nelikammioinen sydän? Sekä jälkeläisten ruokinta tapahtuu erikoistuneiden hikirauhasten avulla. Mainitakseni muutamia samankaltaisuuksia nisäkkäiden anatomiassa, on loogista oletaa että nisäkkäillä on ollut joskusmuinoin yhteinen kantamuoto. Olisiko useasti mainittu vesinokkaeläin elossa oleva nisäkkään kantamuoto?

    Mutta verensiirrot eläimestä toiseen taisivat olal melkomoista uhkapeliä.. Samaten kuin verensiirrot ihmisestä toiseen ennen ABO järjestelmän keksimistä. Tästäsyystä jehova lahkohan ei salli jäsenilleen verensiirtoa?

    Simpanssien veriryhmistä en tiiä, sinänsä mikää mahdotomuus olisi vaikka veri olisikin "yhteensopivaa" serkkulajinsa kanssa. Tosin, kuten yleisesti tiedossa, siompanssilla on tapahtunut enemmän muutoksia kuin ihmisellä kantamuodosta eroamisen jälkeen.
  3. Niin, makroevoluutio vaatii pitkän ajanjakson, ja soveliaan valintapaineen jos tarkoitat uuden eläin heimon muodostumista. Uuden lajin muodostumiseen tarvittava aika on verrattain lyhyt. Hyönteismaailmassahan uusien lajien muodostuminen on arkipäivää. Isoilla määnisäkkäillä lajiutuminen on hitaampaa johtuen hitaasta jälkeläistuotannosta. mutta esim. koirien jalosushan on erittäin hyvä todiste lajiutumisnopeudesta. Muutamassa kymmenessä vuodessahan esim. saksanpaimenkoiran lonkkaongelmat on aikaansaatu mielipuolisella jalostuksella, suosimalla valinnassa sairaita yksilöitä.

    Ja tuon evoluutio-kriittinen analyysi opuksesta en sen paremmin tiä, mutta kait siinä esitetään vaihtoehtoinen teoria, jolle oon olemassa todisteita? Vai onko kyseessä tieteellisen tutkimuksen torpedointi ainut tavoite? Onko tiede paljastanut liikaa kiusallisia yksityiskohtia maailman todellisesta olemuksesta?

    Heh, ei liene korrektia verrata, mutta evoluutioteoria on kuin kaaosteoriaa, odottamattomia syy-seuraus suhteita. Pieni muutos mielettömän monimutkaisessa alati muuttuvastta biodiversiteetissä voi olla katastrofaalinen muutos yhdelle lajiryhmälle, samalla ollen toiselle lajille mahdollisuus kasvattaa populaatiota, sekä muodostaa osapopulaation jolla on sopeutumia muuttuneisiin olosuhteisiin. Tätähän ei liene kiistämässä edes pinttyneinkään kreatonisti?

    Hyödyllisiä mutaatioitahan on valtavasti. Jokaisella lajilla. Geeni tutkimus etenee, eteneekö kreatonismitutkimus? onko sellaista olemassa?
    http://www.student.oulu.fi/~ktikkane/mutaatio.html


    Tuo Haldanen dilemma on eriskummallinen väite. Eikös se mutaatio ole kuin mikä tahansa ominaisuus, se on joko vallitseva tai väistyvä? Jos toisella vanhemmalla on vallitseva mutaatio, jälkeläiset saavat sen niin että 50% jälkeläisillä on ko. mutaatio aktiivinen, 25% on mutaation kantaja, 25% mutaatio vapaa, esimerkiksi. Ja jos mutaatio on väistyvä, prosenttiluvut lienevät päinvastaiset. Asialla lienee jonkinlaista merkitystä mutaation yleistymiseen populaatiossa, jos mutaation vaikutusta valintapaineeseen ei oteta huomioon?
  4. Ahaa, eli siis suvullinen lisääntyminen on pelkkää legendaa, toisten ominaisuuksien katoaminen ja toisten yleistyminen on puhdasta salaliittoa? Huuhaaäijä tuo mendelkin oli.. vai mitä mieltä on pesunkestävä kreatonisti SUP?

    Ja mitenkäs olisi se ensimäinen kreatonismitieteen saavutus?
  5. Eli siis miksi hyödylliset mutaatiot eivät kasaudu?
    Miksi eristyksiin joutuneen osapopulaation lajityypilliset ominaisuudet muuttuvat erittäin nopeasti? Miksi lyhyessä ajassa eläinjalostus on johtanut merkittäviin parannuksiin eläinaineksessa? Miksi villieläimestä aikoinaan kesytetty eläin on käytännössä kykenemätön selviämään villin esimuotonsa elinympäristössä? Meinaan viimeistään anemiaan ne jalostetut siat mettässä kuolisivat.

    " Mitä suurempi on mutanttien valikoima sitä vaikeampi on sitä laajentaa uusilla mutaatiotyypeillä. Syntyy ensisijaisesti mutantteja, joita on jo olemassa." Ja tuohon lisätään valintapaine, niin muodostuu erilaisia kantoja, jotka valikoituvat erilaisiin ekologisiin lokeroihin. Eli siis jos tarkoitetaan saman mutaation omaavien yksilöiden lisääntymistä, niin jälkeläinen todennäköisesti perii mutaation, ja tämä tarkoittaa taas mitä? Mutta mutaatioiden myötä lisääntyvä kannan geneettinen informaatio mahdollistaa kannan monimuotoisuuden kasvamisen, kasvavan populaatioon muodostuu osapopulaatioita, jotka kehittyvät erisuuntiin, kuten silloin joskus pan ja homo suku tekivät.

    Ketäs nämä "tutkiat" ovat? Jutuista päätellen discovery instituten huuhaamiehiä? Vai onko kyseessä kreatonistien suosikki keino, eli asioiden irroittaminen asiayhteyksistä?

    Mutaatioilmiöiden säännönmukaisuus.. entäs ne poikkeustapaukset..? Poikkeus vahvistaa säännön... Lajin tyypillisten ominaisuuksien muuttumisnopeuteen vaikuttaa populaation koko. Ja sitten lajihybridit, jotka ovat yleensä steriilejä, mutta ne poikkeustapaukset? Olisiko se makrorappeutumista jos aasin ja hevosen yhdistelmä olisi lisääntymiskykyinen aasien kanssa ja muodostuneesta uudesta lajista muodostuu muutaman tuhannen vuoden kuluessa luonnossa uusi laji joka elää toisenlaisissa olosuhteissa kuin villiaasi? Erilainen poikastuotanto, erilaiset ravintokasvit, erilaiset symbioottiset suhteet toisiin eläin ja kasvilajeihin?