Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

27

Kommenttia

5230

  1. Jotenkin nyt kuulostaa,että teidän kahden välisissä "systeemeissä" saattaa olla jotain,mikä tekee koiralle paineita ja voi olla siis osaltaan jotain johtajuusjuttuakin.Jos se on rauhallinen kummankin kanssa yksistään.Jotain "outoa"kenties tapahtunut,ehkä sellaista,mihin ihminen ei ole kiinnittänyt huomiota lainkaan.Tosin se,että jos tuossa kiihtymisessä on itse,vaikka toinenkin osapuoli hermostunut,niin se on saattanut vahvistaa käytöstä.
    Mutta toi käytös tarttis nähdä,että voi sanoa varmemmin.
    Jos löytäisitte jonkun kokeneen koiraimmeisen vähän arvioimaan tai voisi ihan konsultoida jotain koiraongelmakouluttajaakin,niin voisi tilanne hyvinkin rauhoittua.
  2. Jos vähän näytelmistä ja ulkonäköpuolesta ;D

    EH=voidaan antaa koiralle,joka omaa rodulle tyypilliset piirteet,jolla on TASAPAINOINEN rakenne,ja joka on hyvässä kunnossa.Muutama vähäinen virhe voidaan sallia,mutta EI RAKENTEELLISIA virheitä.Tämä laatumaininta voidaan antaa vain TASOKKAALLE koiralle.
    Eli EH:n koiran pitää olla jo melkoisen moitteetton ja nimenomaan rakenne kunnossa.Siksi eh on ( määrät,luokat vaihtelee) jokusessakin rodussa "riittävä" jalostussuosituksissa.
    Loppupeleissä eh:n ja eri:n väi voi olla aika pieni.On esim.tuomareita,jotka helpommin antaa erin ja tuomareita,joilta se tippuu vähemmin.Ennenvanhaan eriä ylipäätään tuli vähemmin,ja voi sanoa,että eh oli melkein kun eri,koska niitä sinisiäkin käytettiin reippaammin.No,noissa voidaan tulla myös siihen,että tuomarin oma makukin voi ratkaista kumpaan kääntyy.Esim.pitää pienistä,niin helposti jättää erin pois isolta.Ja toisinpäin.Vaikka koiralla eriin ei olisi mitään selkeää (riittävästi selkeitä pikkuvikojakaan virheitä) palkinnon tiputukseen.Noin siis käytännössäkin.

    Pienissä,harvinaisissa roduissa eriä tippuu myös herkemmin,kuin isoissa.Koska vertilupohjaa on jo nähtävillä isoissa enemmän,ja usein tuomarit enemmän niihin perehtyneitä.
    Jos ajattelisi,että koiran pitäisi saada vain eriä,tai se olisi jalostuksen alaraja,niin geenipohja kapenisi entisestään.
    Ja varsinkin siis,kun eh:n koiran pitäisi olla ilman suurempia vikoja,niin kaventaisi aivan liikaa.
    Tärkeintä ulkomuotoa arvosteltaessa jalostuksen kannalta on se,ettei ole niitä nimenomaan terveyteen vaikuttavia haitallisesti seikkoja,ja tyyppi on riittävän hyvä.Ja siihen sitten valitaan sopiva kumppani,millä ei niitä samoja pikkuvikoja saa olla,eikä mielestäni lähisuvussakaan välttämättä.

    Ja sitten virheitä kun mietitään,niin rotumääritelmien tulkinnoissa mainitaan niiden suuruus.Pikkuvirheissä ne sitten suhteutetaan koiran antoon muuten jalostuksessa.Ja huomioidaan jatkojalostuksessa.

    Mutta ylipäätään,jalostus on kolmen summa.Luonne,terveys ja ulkonäkö.Ja ulkonäkö on se,missä eniten voidaan joustaa ja on sitä "joustamisenvaraa".
    Ja näytelmät on yksi tapa seurata seurata ulkonäköä ja mittauttaa sitä.Ja kuuluu siis kasvattamiseen mielestäni.Jalostustarkastus on sitten vielä parempi,joita saisikin olla enemmän.
  3. Joo,osaltaan noinkin.Ihmisen käytöksellä kun pystytään niin vahvistamaan,kuin heikentämään koiran käytöstä myös.

    Mutta toisaalta,paukkuarkuushan on jossain roduissa yleisempää kyun toisissa.Esim.omissa se on melko harvinaista.
    Eli voi olla kytköksissä siihenkin,että rotuun on haettu tiettyjä piirteitä,joiden kustannuksella on tullut sitten jotain vähemmän toivottavaa.Eli nyt tarkoitan rodunomaisuutta,en niinkään "väärää" jalostusta.
    Tosin toinen puoli on se väärä jalostuskin.Kun puhutaan luonteista,ja luonteen piirteistä,niin puhutaan hyvin perinnöllisistä asioista.Joten,kannattaisi mielestäni miettiä tarkkaan,käyttääkkö yhtään paukkuarkaa tai selkeästi ääniherkkää koiraa jalostukseen.Saati hermorakenteeltaan huonoa.Itse en sitä tekisi.