Valikko
Aloita keskustelu
Hae sivustolta
Kirjaudu sisään
Keskustelu
Viihde
Lainaa
Treffit
Säännöt
Chat
Keskustelu24
profiilit
tublat
tublat
tublat
Vapaa kuvaus
Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---
Aloituksia
27
Kommenttia
5230
Uusimmat aloitukset
Suosituimmat aloitukset
Uusimmat kommentit
Jotenkin nyt kuulostaa,että teidän kahden välisissä "systeemeissä" saattaa olla jotain,mikä tekee koiralle paineita ja voi olla siis osaltaan jotain johtajuusjuttuakin.Jos se on rauhallinen kummankin kanssa yksistään.Jotain "outoa"kenties tapahtunut,ehkä sellaista,mihin ihminen ei ole kiinnittänyt huomiota lainkaan.Tosin se,että jos tuossa kiihtymisessä on itse,vaikka toinenkin osapuoli hermostunut,niin se on saattanut vahvistaa käytöstä.
Mutta toi käytös tarttis nähdä,että voi sanoa varmemmin.
Jos löytäisitte jonkun kokeneen koiraimmeisen vähän arvioimaan tai voisi ihan konsultoida jotain koiraongelmakouluttajaakin,niin voisi tilanne hyvinkin rauhoittua.
06.01.2010 19:48
Kyllä se nyt vaan on niin,niin moraalisesti jo pelkästään,kuin lain mukaan,että jokainen on vastuussa ihan itse omista mopeistaan.
Oli siellä naaprinkin puolella mitä houkutuksia koiralle tahansa.Niiltä osin naapuri saa touhuta mitä tykkää omalla puolellaan,kunhan laillisesti touhuaa.
Ja jos ei tee mieli pihaa aidata tai tarhata kunnon osaa,niin ehkä kannattaa miettiä,kumpi on koiran kannalta parempi,se oma pelkkä mieliteko vai koiran hyvinvointi...
06.01.2010 15:01
Vain siis lukeman perusteella,joka on aina eri asia,kuin oma havainnointi...
Eli tuon toisen näkökohdan.
Jos koira ei ole rauhallinen (rotuominaisuudet huomioonottaen) omistajan kanssa tai johtajan kanssa,jos koira nyt saattaisi jotain muuta sellaisena pitää,vähintään normioloissa ja tilanteissa,niin joko johtajuutta ei ole kellään,tai jos on,niin se on sivuraiteilla...
Koiran käytös kuin viittaa myös hermostuneisuuteen ja stressiin,jos se käy epänormaaleilla kierroksilla.
Se "ulina" /sähläys voi olla myös jonkin sortin tilanteesta johtuvaa sijaistoimintaa,joka on voinut lähteä ehkä siitäkin,että tilanteissa on ollut koiran mielessä jotain niin omituista,että se joko ei ole saanut mielestään voimakkaalla rauhoittelulla sitä esim." kuntoon",jolloin se on mennyt stressikäytökseksi.
Tuo tarttis nähdä,koska voit olla sille joko sijaistoiminnan kohde,ehkä "johtaja",mutta ei välttämättä ihan hyvä jostain syystä ( loogisuus ? ),koska koira ei pysty rauhoittumaan.Se sitten,jos se on myös koiralle välittynyt,että naisesi hermot ( omistaja,joka pitäisi olla hyvä johtaja)on lujilla,on saattanut lisätä ei-toivottavaa käytöstä.Ehkä osasyykin.
05.01.2010 20:50
Että toi ruskea toope iskee vieläkin...
Yhellä tutulla kasvattajalla oli kantanarttu upee ruskea.Palikat oli mahtavasti kasassa niin ulkoisesti kuin sisäisesti.
Oli mielenkiintoista kun lenkkeiltiin kahden vahvatahtoisen nartun kanssa vapaana,silloisen omani ja tuon ystävän,ja seurata niiden kahden käytöstä.Oli kuin ilmaa toisilleen,vaikka kummatkin huomioi toistensa touhut tosi tarkkaan.
03.01.2010 20:17
Noit isot ,kun ne tarkkailee jotain intenssiivisesti.Se ilme...
Pienet taas,kun ne leikkii.Vähän semmosia pellehermannin näköisiä.Ihan ihtensä :D
Kauniita talvipäiviä vaan sinnekkin !
03.01.2010 20:06
Pari kertaa aikoinaan koitin,muttei tulleet.Eli siis annoin kuivua,leikkasin matalaksi ja säilytin kellarissa.En tiä oliko jotain vikaa sitten tavassa.Enää meillä noita "hyisinttejä" ole ollutkaan.
Amarylliksiä olen saanut uudestaan kukkimaan muutamia seuraavina jouluina ( siis tietenkin sisällä),mutta tänä vuonna epäonnistui :/
Tulilatvat kasvaa ja kukkii uudestaan ( eli välillä säilyttelen jokusia vuosia),ja siirrän kesäksi ulos kuistille.
Kotona kotona äiti aikoinaan kasvatti yhdestä joulutähdestä puun.Se oli melkoisen kokoinen ja oli jossain kukkakaupassakin kuvana näytillä.Itse en ole moista viitsinyt kokeilla.
02.01.2010 19:32
Ei haitannut mittään ja myöhään yöllä tehtiin kunnon lenkkikin,tosin papparainen näin paukkupakkasilla lenkkeilee vain enemmänkin sisällä.
Tuo nuorin jatkaa "verenperintönsä" velvoitteita,eikä paukkuja tai jysäyksiä pelkää.Kun iiiiiiiiiiiiiiiiisoisät ja äidit on rintamalla työskennelleet etulinjassakin,niin pittää sitä nyt nykyisen pullamössövuosisadan tekeleet edes pienet paukut kestää :D
02.01.2010 19:19
Jos vähän näytelmistä ja ulkonäköpuolesta ;D
EH=voidaan antaa koiralle,joka omaa rodulle tyypilliset piirteet,jolla on TASAPAINOINEN rakenne,ja joka on hyvässä kunnossa.Muutama vähäinen virhe voidaan sallia,mutta EI RAKENTEELLISIA virheitä.Tämä laatumaininta voidaan antaa vain TASOKKAALLE koiralle.
Eli EH:n koiran pitää olla jo melkoisen moitteetton ja nimenomaan rakenne kunnossa.Siksi eh on ( määrät,luokat vaihtelee) jokusessakin rodussa "riittävä" jalostussuosituksissa.
Loppupeleissä eh:n ja eri:n väi voi olla aika pieni.On esim.tuomareita,jotka helpommin antaa erin ja tuomareita,joilta se tippuu vähemmin.Ennenvanhaan eriä ylipäätään tuli vähemmin,ja voi sanoa,että eh oli melkein kun eri,koska niitä sinisiäkin käytettiin reippaammin.No,noissa voidaan tulla myös siihen,että tuomarin oma makukin voi ratkaista kumpaan kääntyy.Esim.pitää pienistä,niin helposti jättää erin pois isolta.Ja toisinpäin.Vaikka koiralla eriin ei olisi mitään selkeää (riittävästi selkeitä pikkuvikojakaan virheitä) palkinnon tiputukseen.Noin siis käytännössäkin.
Pienissä,harvinaisissa roduissa eriä tippuu myös herkemmin,kuin isoissa.Koska vertilupohjaa on jo nähtävillä isoissa enemmän,ja usein tuomarit enemmän niihin perehtyneitä.
Jos ajattelisi,että koiran pitäisi saada vain eriä,tai se olisi jalostuksen alaraja,niin geenipohja kapenisi entisestään.
Ja varsinkin siis,kun eh:n koiran pitäisi olla ilman suurempia vikoja,niin kaventaisi aivan liikaa.
Tärkeintä ulkomuotoa arvosteltaessa jalostuksen kannalta on se,ettei ole niitä nimenomaan terveyteen vaikuttavia haitallisesti seikkoja,ja tyyppi on riittävän hyvä.Ja siihen sitten valitaan sopiva kumppani,millä ei niitä samoja pikkuvikoja saa olla,eikä mielestäni lähisuvussakaan välttämättä.
Ja sitten virheitä kun mietitään,niin rotumääritelmien tulkinnoissa mainitaan niiden suuruus.Pikkuvirheissä ne sitten suhteutetaan koiran antoon muuten jalostuksessa.Ja huomioidaan jatkojalostuksessa.
Mutta ylipäätään,jalostus on kolmen summa.Luonne,terveys ja ulkonäkö.Ja ulkonäkö on se,missä eniten voidaan joustaa ja on sitä "joustamisenvaraa".
Ja näytelmät on yksi tapa seurata seurata ulkonäköä ja mittauttaa sitä.Ja kuuluu siis kasvattamiseen mielestäni.Jalostustarkastus on sitten vielä parempi,joita saisikin olla enemmän.
02.01.2010 19:01
Hieno rotu,ja ei ihan yleistä taida olla kummallakin vanhemmalla ipo tulokset.
Mutta täytyy sanoa,että verrattuna yleisesti vaikka buvvehintoihin,niin aika halvalla on mennyt,jos siis ihan normitason luovutusikäinen pentu on ollut eli ei myyntihetkellä pahempaa vikaaJa muutaman vuoden hintatasoa...
Hinnat kun on noussut jokusessakin rodussa,jos vaikka ajatellaan yli viisi vuottakin taaksepäin.
31.12.2009 17:25
Kiitos samoin :O)
Juuri tulin pihalta,ja ulkona oli ihan kuin jostain sadusta,kun oli niin valoisaa melkein kuin päivällä ja samaan aikaan pimeää o_O
Ja kaikki kasvikset kauniisti lumikaavussa.Papparainen siivoaa vielä keittiötä viimisistä syönninjälkeisistä ruokahiukkasista.Tarkka äijä kun on,tuossa ruokapuolessa.
Nyt koisimaan.
31.12.2009 00:09
On paukkuarkuus toki yksilöllistäkin,niinkuin kaikki muutkin ominaisuudet,minunkin harrastamistani olen muutamia kuullut.Mutta tietyt piirteet siis on/saattaa olla tietyissä roduissa korostuneempia.Mutta tietyissä roduissa esim.paukkuarkuutta/alttiutta on sen verrankin,että se tiedostetaan niiden parissakin.
Eräällä tutullani oli kaksi koiraa,rodusta jossa "tavallista" enemmän esiintyy.Kökkötuuri vielä,niin kummatkin sitten ja aika kunnolla,paukkuarkoja.Uutena vuotena lähtivät mökille,joka oli korvessa,kun otti koissuilla kotinurkkien paukuttelu niin koville.Onneksi oli piilopirtti minne paeta.
Tuosta tarkkuudesta.Aikoinaan muksuna kun käytiin vuotta vaihtamassa vanhempien kanssa kaupungin puistossa,jossa ammuttiin ja tykitettiin,niin käveltiin joskus keskustaan asti.Kerran sitten oli melkoinen roihu menossa.Ilotusraketti oli lentänyt erään kerrostalon ikkunasta sisään,ja kämppä roihusi oikein kunnolla.
Noh,jossain vaiheessa sitten tulikin kielto,ettei keskustassa enää saa ampua.Tuli itseasiassa hyvin mieleen,kun omaankin töllin seinään joku "taitava ja järkevä" raketin ampuja männä vuosina ampui.Onneksi ei tullut ikkunasta sentäs läpi tai osunut koissuihin.
30.12.2009 23:11
Joo,toi roskapuoli on kanssa tuossa hommassa aikas inha ilmiö.
Tuolla missä lenkkeilen lähipelloilla ja pientareilla,sun muuallakin,on melkoiset roskamäärät noista raketeista.Mielenkiintoista myöskin,kun ihmiset pitävät pihansa siistinä,niin jättävät melkoisen määrän roskia luontoon.Ja myöskin muitten korjattavaksi.
Ei oikein ymmärrä tuota ajatusmaailmaa.
30.12.2009 22:51
Paukkuarkuuden useinmiten saa perimältä,mutta sen vahvuus ei kaikilla ole niinkään sama.esim.paukkualtis ja paukkuärtyisä ovat hieman eri.Koiran käyttäytymiseen kun ihminen pystyy paljon myös vaikuttamaan,niin jos ei ole kyseessä aivan totaalisen paukkuarka,joista voi usein puhua myös melkoisen huonon hermorakenteen omaavana,niin ihmisen käytöksellä voidaan tehdä paljonkin.Ihan samoin,kun muutenkin vaikutettaessa koiraan.
Paukkuarkuus on yksi ominaisuus koirassa,ja riippuu osaltaan sen vahvuudesta,kuin myös muista ominaisuuksista,vaikuttaako se mitenkään muuten koiran käytökseen kuin itse paukkuihin reagoinnissa.
Ja siis,paukkuarkuus ei ole sama kuin yleensä arka,tai yleensä arka ( tai joiltain osin) olisi sama kuin paukkuarka.
30.12.2009 17:43
Eli ootko sitä mieltä,että koiria ei pitäisikään nimenomaan jalostaa vaan antaa kaikkien koirien tehdä pentuja?Luonteistakin viis.
Minun mielestäni koirien ja ihmisten rinnastaminen on sen verran onnahtelevaa,kun puhutaan kahdesta täysin eri lajista,etten niitä siis rinnasta.Kun ei niillä ole mitään tekemistä keskenään.Ja en ainakaan ole vielä kuullut kenenkään harrastavan jalostamista ihmisillä,kun lapsia tekee.
Jaa no,tais se yksi saksalainen jotain sen suuntaista aikoinaan haaveilla...
30.12.2009 17:27
Joo,osaltaan noinkin.Ihmisen käytöksellä kun pystytään niin vahvistamaan,kuin heikentämään koiran käytöstä myös.
Mutta toisaalta,paukkuarkuushan on jossain roduissa yleisempää kyun toisissa.Esim.omissa se on melko harvinaista.
Eli voi olla kytköksissä siihenkin,että rotuun on haettu tiettyjä piirteitä,joiden kustannuksella on tullut sitten jotain vähemmän toivottavaa.Eli nyt tarkoitan rodunomaisuutta,en niinkään "väärää" jalostusta.
Tosin toinen puoli on se väärä jalostuskin.Kun puhutaan luonteista,ja luonteen piirteistä,niin puhutaan hyvin perinnöllisistä asioista.Joten,kannattaisi mielestäni miettiä tarkkaan,käyttääkkö yhtään paukkuarkaa tai selkeästi ääniherkkää koiraa jalostukseen.Saati hermorakenteeltaan huonoa.Itse en sitä tekisi.
30.12.2009 16:19
Kyllä minulle sopisi,vaikkei oma lehmä ojassa erityisemmin olekkaan,kun noit entiset ja nykyiset koissut on kaikki paukkuvarmoja.Muttaa säälittää ylipäätään kaikki paukkuherkät elukat :/
Myöskin noissa ampujissa on niin välinpitämättömiä söheltäjiä,jotka touhuillaan saa vahinkoa muitten omaisuudellekkin.
Meidänkin seinään aikoinaan tuli vähemmän kiva jälki,mutta onni onnettomuudessa,niin vähän toiseen suuntaan,niin olisi ikkunasta tullut sisään...
Jos pakko olisi ammuskella,niin voisi olla vaikka kaupungeissa muutama joku ampumispaikka,onhan noita tiloja,jossa sitten ammuttaisiin.Ja myynti saisi aloittaa vasta aattona.Se sitten onnistuisiko käytännössä,niin on eri juttu.Mutta minun puolesta voisi mennä ihan vaikka valvotuksi hommaksi.
30.12.2009 16:01
Eipä ole yhtään paukkuarkaa vielä ollut,edes virallisesti testattunakin :)
Itse asiassa ollaan koissujen kanssa ilotulituksia käyty katselemassakin,tai ottamassa uutta vuotta ulkona vastaan.
Noita vaihtoehtoja paukkuaralle on jokusia,mutta apu on aika yksilöllistä.Jos tarttis työstää kunnolla,niin todennäköisesti ottaisin siedätyksen ( kasetti on tehty siihen) ja jonkun luonnonmukaisen/homeopaattisen aineen siihen tueksi.Ja se omistajan käytöskin on hyvin tärkeää.
Mutta jos olisi tarkoitus vaan oiretta helpottaa,niin Dappi ei olisi huono kokeilla.Joillekin tietämilleni siitä on ollut apua,toisille ei lainkaan.Ja jos ei muu auta,niin sitten ne lekurin aineet.Jos sattuisi sopimaan.Nekään kun ei ole satavarmoja.
Radio kannattaa laittaa kovalle tai telkku,verhot ikkunoitten eteen,koska koirat voi osaltaan reagoida jo paukkujen välähdyksiin,ja jos jotain tuulettimista tulee krääsää sisälle,niin ne kiinni.Sekin voi yhdistää paukut ja pelon.
Mutta kurja juttu paukkuarkuus ylipäätään,oli sitten lievä tai kova :/
29.12.2009 23:40
Jos olet sama "viiva"nimimerkki,kuin vastaavien,niin olisi mukava ,jos vastaisit viestissäni oleviin kysymyksiin sinulle :)
29.12.2009 23:13
Perusajatus on sama,jep,koska naksutin perustuu operanttiin ehdollistamiseen.Mutta operanttiin ehdollistamiseen ei välttämättä naksua tarvita.
Minä en siis näe että ne ovat sama asia itsessään,osaksi siitäkin syystä,että operantista ehdollistamisesta kiinnostunut voi tuntea naksuttelun itselleen hankalaksi ja työlääksi,ja jos ( luulee) pitää sitä vaan ja samana kuin operantti ehdollistaminen,niin saattaapi kiinnostuu lopahtaa itse asiaan.Kaikkea kun voi sattua ja vastaan tulla ;),joten itse puhun mieluummin asioista tarkemmin,jos mahdollista :)
terkuin ehkä pilkunviilaajakin, pääasiassa operantti ehdollistajakouluttelija ja kouluttaja,muttei naksutinkouluttelija,eikä naksutinkouluttaja ;D
29.12.2009 18:32
Millä tavoin vahvistaa tai tehdä se ?
Hyvin simppelisti.Toimia koiraa kohtaan loogisesti,määrätietoisesti,itsevarmasti ja reilusti. Täyttämällä hyvin sen perustarpeet,ruoka,riittävä liikunta ja aktiviteetit ylipäätään.Opettamalla sille kunnolla mitä haluat,ei olettamalla sen oppivan asioita,joita ei ole sen lajityypille ominaista ylipäätään.Ja tarvittaessa myös vaatia,että halutut asiat tehdään.
Noin minä asian näen.
"Joku..." Ei ole perää tai on perää.Riippuu siitä,onko asia tehty oikein vai väärin,ja mikä on muutenkin koiran ja omistajan suhde.Ihan samoin kuin muissakin asioissa,voi tehdä oikein tai väärin.Rippuu täysin taitajasta...;)
Itse tapahan ei ole huono,jos vaikka itse ei sitä osaa.Ihan yleistäenkin ;)
Jos koiralla on riittävästi ruuanhankkimisviettiä,niin sitä toki voi hyödyntää niin kasvatuksessa kuin koulutuksessa,kuten tehdäänkin.Ihan samoin kuin mainitsemaasi saalisviettiäkin.Ja mikäpä estää niiden yhdistämisenkin ;)
Mutta kuten kaikessa opettamisessa ja kuoluttamisessa,on tärkeää,että tietää mitä tekee ja koiran lajityypillisen käytöksen tunteminen,rodunomaisenkin,kuin yksilön,on tärkeää ja hyödyllistä.Näin saa parhaan tuloksen ;)
29.12.2009 15:06
175 / 262