Koulutus makuupaloilla..

koiran koulutusta on esim harrastuslajit toko, agi, flyball yms (MAKUPALOJA TULEE KÄYTTÄÄ). ja koiran kasvatusta on hihnassa käveleminen (toisten koirien ohittaminen nätisti, ei vetämistä), yksinolo, luoksetulo/ei karkailua (NÄISSÄ EI MAKUPALOJA!) koiran tulee totella arjessa ilman makupaloja

en rupea tässä ketjussa väittämään mitään kenenkään kanssa, jokainen valitkoon itselleen ja koirallaan sopivimman tavan elää ja olla, vastasin vain aloittajan kysymykseen. Jos aloittaja haluat lisää tietoa laumanjohtajuudesta rekkaudu tänne foorumille www.koirakoulukiti.palvelee.fi (palstalle pitää laittaa pieni esittely itsestä rekkautumisen jälkeen)

-------------- kirjoitti:

koiran koulutusta on esim harrastuslajit toko, agi, flyball yms (MAKUPALOJA TULEE KÄYTTÄÄ). ja koiran kasvatusta on hihnassa käveleminen (toisten koirien ohittaminen nätisti, ei vetämistä), yksinolo, luoksetulo/ei karkailua (NÄISSÄ EI MAKUPALOJA!) koiran tulee totella arjessa ilman makupaloja

en rupea tässä ketjussa väittämään mitään kenenkään kanssa, jokainen valitkoon itselleen ja koirallaan sopivimman tavan elää ja olla, vastasin vain aloittajan kysymykseen. Jos aloittaja haluat lisää tietoa laumanjohtajuudesta rekkaudu tänne foorumille www.koirakoulukiti.palvelee.fi (palstalle pitää laittaa pieni esittely itsestä rekkautumisen jälkeen)

Lue lisää

tältä foorumilta tuskin saat oikeaa tietoa laumanjohtajuudesta, niin paljon liikkuu väärää tietoa netissä ja keskustelupalstoilla joten suosittelen tuota foorumia jonka linkin laitoin. Kyseinen kouluttaja perustaa menetelmänsä laumanjohtajuudelle ja foorumilta saat luotettavaa oikeaa tietoa.

--------- kirjoitti:

tältä foorumilta tuskin saat oikeaa tietoa laumanjohtajuudesta, niin paljon liikkuu väärää tietoa netissä ja keskustelupalstoilla joten suosittelen tuota foorumia jonka linkin laitoin. Kyseinen kouluttaja perustaa menetelmänsä laumanjohtajuudelle ja foorumilta saat luotettavaa oikeaa tietoa.

Lue lisää

Toiset koirat ovat ahneita ruoan perään, toiset eivät, silloin makupalakoulutus ei toimi vaikka olisi 10 nakkia ojossa. Toisilla on saalisviettia, pallonheitto on heille valtavan iso palkka, toisilla saalisviettiä ei ole. Jne.

Kouluttaminen vaatii valtavasti aikaa, tarkkuutta palkitsemisen kanssa, tietoa ja taitoa koiran elekielestä ja liikkeiden oikeaoppisesta suorittamisesta, ym. Joku ihminen kouluttaa vähän "toisella kädellä", toinen tosissaan, riippuu niin paljon tavoitteista ja miltä pohjalta kouluttaa.

tapa kellekkin sopii kirjoitti:

Toiset koirat ovat ahneita ruoan perään, toiset eivät, silloin makupalakoulutus ei toimi vaikka olisi 10 nakkia ojossa. Toisilla on saalisviettia, pallonheitto on heille valtavan iso palkka, toisilla saalisviettiä ei ole. Jne.

Kouluttaminen vaatii valtavasti aikaa, tarkkuutta palkitsemisen kanssa, tietoa ja taitoa koiran elekielestä ja liikkeiden oikeaoppisesta suorittamisesta, ym. Joku ihminen kouluttaa vähän "toisella kädellä", toinen tosissaan, riippuu niin paljon tavoitteista ja miltä pohjalta kouluttaa.

Lue lisää

taasen että palkkaminen koulutuksessa voi olla lelua, namia, pelkkää kehua, mikä kullekkin sopii kun tehdään esim toko liikkeitä opetetaan maahan, sivulle jne....EDELLEEN painotan että kasvatuksessa eli arjessa koiraa ei tule kasvattaa nameilla, koska koiran tulee toimia ilman nameja ikäänkuin siitä syvästä luottamuksesta ja suhteesta ohjaajaan ei namiin. Johtajuushan ei ole huutamista, vaan ennenkaikkea !LUOTTAMUSTA!

-------------- kirjoitti:

koiran koulutusta on esim harrastuslajit toko, agi, flyball yms (MAKUPALOJA TULEE KÄYTTÄÄ). ja koiran kasvatusta on hihnassa käveleminen (toisten koirien ohittaminen nätisti, ei vetämistä), yksinolo, luoksetulo/ei karkailua (NÄISSÄ EI MAKUPALOJA!) koiran tulee totella arjessa ilman makupaloja

en rupea tässä ketjussa väittämään mitään kenenkään kanssa, jokainen valitkoon itselleen ja koirallaan sopivimman tavan elää ja olla, vastasin vain aloittajan kysymykseen. Jos aloittaja haluat lisää tietoa laumanjohtajuudesta rekkaudu tänne foorumille www.koirakoulukiti.palvelee.fi (palstalle pitää laittaa pieni esittely itsestä rekkautumisen jälkeen)

Lue lisää

Samaa mieltä siinä,että voi puhua koiran kasvatuksesta ja erikseen kouluttamisesta.Kouluttaminen on lähinnä lajikoulutusta,mutta kouluttaminen voi olla myös osa kasvatusta tai sen tukemista.Tai voipi sanoa,että osaltaan kasvatusta pitkälle vietynä ja hiottunakin.
Mutta,miksi ruuanhankkimisviettiä ei voi käyttää myös osana kasvatusta?
Mistä sellainen luulo,etteikö koira tottelisi arjessa ilman makupaloja,jos jotain on vahvistettu siinä ruualla.Totteleehan se harrastuksessakin,kun asiat on oikein tehty.Eipä siinäkään esim.kisoissa makupaloja jaella,vaan koira jouluu tekemään hyvinkin pitkän ja intessiivisen suorituksen esim.tokossa ilman makupaoja välillä.Koira,joka PELKÄSTÄÄN tottelisi niistä,ei taatusti pystyisi hyvillä tuloksilla läpi koetta viemään,tuskin edes tuloksella.
Periaatteessa koiran kotikasvatus on monessa osin aivan samaa,kuin opettaisi sille jonkun tokoliikkeen,taikka tempun.Otetaan vaikka kulkeminen kauniisti vetämättä.Se,että koira niin tekee,on opetettua.Koira tuskin niin tekee itsestään,se ei ole sille normaalia lajikäyttäytymistä.Samoin,kuinka moni koira on menemättä toisen luo,vaikka vapaana,JOS sille ei opeteta,ettei niin saa tehdä.
Eli mikä tekee sen,etteikö esim.kauniisti kulkemisessa ,vaikkakin kutsutaan osaksi kotikasvatusta,mutta joka on periaattteessa temppu koiralle kuin moni muukin,voi käyttää ruuanhankkimisviettiä motivointina tehdä oikein ja sitä kautta myös edistää asian oppimista ja saada se varmaksi ( varsinkin kun puhutaan niinkin normaalista toiminnasta,kuin koiran luonnollisen vietin hyödyntämisestä) ? Jos otetaan vaikka vaihtoehto,eli (pelkkä) nyppäys kurkkarista ( eikö se niin mene ideologiasi mukaan vai miten),siitä jotenkin enemmän laumanjohtajuuten perustuvan kuin makupaloilla saman vahvistamisen,siis VAHVISTAMISEN ?

Koiran tulee totella arjessa ilman makupaloja.Niin tulee,mutta mikä ihme sen estää tai tekee mahdottomaksi,jos siihen opettamisessa,toivotun käytön motivoinnissa osaltaan käyttää niinkin luonnollista asiaa,kuin ruuanhankkimisviettiä,jos se koiralla on riittävän vahva ja omistaja sen osaa...

ps.Laumanjohtajuudesta ylipäätään on paljon tietoa.Monennäköistäkin.Ja aina kannattaa myös muistaa,että ihmiset näkevät myös senkin omalla tavallaan.Ja sitä omaa näkemystä ei voi suinkaan kutsua faktaksi välttämättä,vaan se on miten itse asiat näkee tai haluaa nähdä.Ihan samoin,koiran kasvatuksessa tai koulutuksessa,ne omat opit ei välttämättä ole sitä ,tai sanotaan pelkästään omat opit...

Tästä asiasta on ollut ennenkin keskustelua,mikä on aina mukavaa.Mutta vielä kertaakaan en ole saanut kysymykseeni vastausta tai perusteluja eli samoihin,kuin nyt esitin.Olisikin mielenkiintoista kuulla myös perustelut omalle näkemykselle,ei pelkästään lainauksia jostain palstalta tai asiaa esitettynä suurinpiirtein suurena totuutena ilman mitään perusteluja... ;)

------- kirjoitti:

taasen että palkkaminen koulutuksessa voi olla lelua, namia, pelkkää kehua, mikä kullekkin sopii kun tehdään esim toko liikkeitä opetetaan maahan, sivulle jne....EDELLEEN painotan että kasvatuksessa eli arjessa koiraa ei tule kasvattaa nameilla, koska koiran tulee toimia ilman nameja ikäänkuin siitä syvästä luottamuksesta ja suhteesta ohjaajaan ei namiin. Johtajuushan ei ole huutamista, vaan ennenkaikkea !LUOTTAMUSTA!

Lue lisää

Palkkaaminen on töihin ottoa. Jos annat koirallesi esim. makupalan palkinnoksi, se on PALKITSEMISTA.

kirjoita oikein kirjoitti:

Palkkaaminen on töihin ottoa. Jos annat koirallesi esim. makupalan palkinnoksi, se on PALKITSEMISTA.

sovit jonkun kanssa töiden suorittamisesta olet palkannut hänet töihin. Kun hän on tehnyt sovitun työn hän saa palkkaa tehdyn työn mukaan. Hyvää palkkaa hyvästä työstä huonompaa huonosta.

Eli kun koira tekee sovitun tahi pyydetyn suorituksen hän on oikeutettu palkkaan, ja näin ollen kyse ei ole palkinnosta, joka saadaan tultaessa ensimmäisenä, toisena tahi kolmantena maaliin urheilukilpailuissa, onnella arpajaisista, oikeasta veikkauksesta tahi yrityksen palveluksessa 50:n vuoden työsuorituksesta.

Tarkkuutta siihen kuinka nussit pilikkuja, pliisss

kirjoita oikein kirjoitti:

Palkkaaminen on töihin ottoa. Jos annat koirallesi esim. makupalan palkinnoksi, se on PALKITSEMISTA.

mite tuo liittyy mitenkää siihen mitä aloittaja kysyi? :O

Kirjoitat näin
"Koiran motivointi, teet sen miten vain: makupaloilla, leikkimällä, silityksellä, kehuilla on ainut tapa kouluttaa (tai aksvattaa, mitä sanaa haluaa käyttää) koiraa. No joo, ei ainut, sillä onhan meillä olemassa myös pelkoon perustuva motivointi, mutta toivottavasti et halua siihen perehtyä sen enempää..."

Ihan hyvä että meillä löytyy täältä näitä ihmisiä netin ihmeellisestä maailmasta jotka tietävät yhdestä asiasta, mutta eivät toisesta kuitenkin kirjoittavat molemmista. Kirjoitat ihan asiaa koiran motivoimisesta ja saalisvietin hyväksi käyttämisestä koulutuksessa. Tahtoisin korjata kuitenkin väärän luulosi koiran kasvattamisesta ilman nameja... hyvä jos sinulla on tarpeeksi ahne koira, ja nameilla kasvatus toimii itselläsi. Kaikilla tosin ei ole. Minun koirani oli mahdoton ohittaja, hirveä vetäjä ja tuhoaja ja vähät viisasi tänne kutsuistani (ainkaan tosi paikan tullen, joskus tuli joskus ei mutta jos jotain mielenkiintoisempaa oli näkyvissä niin se vähät veisasi vaikka olisin seisonut joulukinkun kanssa, tai patukan, tai pallon, tai tai tai). Ohituksissa namit ja leikkiminen ei olisi voinut vähempää kiinnostaa ja teimme tämän asian kanssa paljon töitä (yli vuoden) asiansa osaavan kouluttajan kanssa. Tämä ei kuitenkaan tuottanut tulosta sillä ärsyke oli suurempi kuin yksikään palkinto, pallo tai nami tai mikään muu.

Aloitin alusta, aloitin kasvattamaan ilman nameja. Harrastuksissa namit pysyivät (toko, agi) ja ongelmat jotka olivat pysyneet 1,5 vuotta hävisivät täysin 3 viikossa ja ovat pysyneet poissa vuoden ajan. Olemme rakentaneet suhteen koiraan uudestaan, suhde joka perustuu luottamukselle, rajoille ja rakkaudelle. En tarvitse namia tai palloa ohitukseen, ne sujuu ilmankin. Koira ei vedä, en tarvinnut nameja. Koira tulee luokseni kutsusta joka kerta häntä heiluen ja innokkaana. Ohitukset sujuvat myös vapaana ilman hihnaa. Minun ei tarvitse sanoa mitään, koira jolkottelee kanssani hajuja haistellen.

Ilman nameja kasvattaminen ei perustu pelkoon niinkuin itse virheellisesti ilmoitit, vaan luottamukseen ja siihen että koira pitää omistajastaan ja omistajan kanssa tekemisestä. Luottamus on laumanjohtajuuden avainsana ja perusta. Tuskinpa koirani tulisi viereeni yöllä kun pyydän sen sänkyyn köllimään jos olisin sen mielestä inhottava ja tuskinpa se pysyisi vapaana lähelläni kun toisia koiria menee ohi, ellei se luottaisi että minä hoidan tilanteen jos toinen koira päättää hyökkiä meitä kohti. ;)

Valitettavasti et tiedä tästä asiasta mitään jos luulet niin, suosittelen että otat lisää selvää ennen kuin levität virheellistä tietoa. Meidän tulisi oppia kunnioittamaan toistemme tapoja, ja minä kunnioitan omaasi senkun namitat ohituksissa ja vetämisessä jos se sinulle auttaa ja minä teen niinkuin minä haluan mutta en myöskään lyttää sinun tapaasi tehdä asioita tai puhu niistä ihmiselle kuten tietäisin siitä kaiken.

-hakunamatata- kirjoitti:

Kirjoitat näin
"Koiran motivointi, teet sen miten vain: makupaloilla, leikkimällä, silityksellä, kehuilla on ainut tapa kouluttaa (tai aksvattaa, mitä sanaa haluaa käyttää) koiraa. No joo, ei ainut, sillä onhan meillä olemassa myös pelkoon perustuva motivointi, mutta toivottavasti et halua siihen perehtyä sen enempää..."

Ihan hyvä että meillä löytyy täältä näitä ihmisiä netin ihmeellisestä maailmasta jotka tietävät yhdestä asiasta, mutta eivät toisesta kuitenkin kirjoittavat molemmista. Kirjoitat ihan asiaa koiran motivoimisesta ja saalisvietin hyväksi käyttämisestä koulutuksessa. Tahtoisin korjata kuitenkin väärän luulosi koiran kasvattamisesta ilman nameja... hyvä jos sinulla on tarpeeksi ahne koira, ja nameilla kasvatus toimii itselläsi. Kaikilla tosin ei ole. Minun koirani oli mahdoton ohittaja, hirveä vetäjä ja tuhoaja ja vähät viisasi tänne kutsuistani (ainkaan tosi paikan tullen, joskus tuli joskus ei mutta jos jotain mielenkiintoisempaa oli näkyvissä niin se vähät veisasi vaikka olisin seisonut joulukinkun kanssa, tai patukan, tai pallon, tai tai tai). Ohituksissa namit ja leikkiminen ei olisi voinut vähempää kiinnostaa ja teimme tämän asian kanssa paljon töitä (yli vuoden) asiansa osaavan kouluttajan kanssa. Tämä ei kuitenkaan tuottanut tulosta sillä ärsyke oli suurempi kuin yksikään palkinto, pallo tai nami tai mikään muu.

Aloitin alusta, aloitin kasvattamaan ilman nameja. Harrastuksissa namit pysyivät (toko, agi) ja ongelmat jotka olivat pysyneet 1,5 vuotta hävisivät täysin 3 viikossa ja ovat pysyneet poissa vuoden ajan. Olemme rakentaneet suhteen koiraan uudestaan, suhde joka perustuu luottamukselle, rajoille ja rakkaudelle. En tarvitse namia tai palloa ohitukseen, ne sujuu ilmankin. Koira ei vedä, en tarvinnut nameja. Koira tulee luokseni kutsusta joka kerta häntä heiluen ja innokkaana. Ohitukset sujuvat myös vapaana ilman hihnaa. Minun ei tarvitse sanoa mitään, koira jolkottelee kanssani hajuja haistellen.

Ilman nameja kasvattaminen ei perustu pelkoon niinkuin itse virheellisesti ilmoitit, vaan luottamukseen ja siihen että koira pitää omistajastaan ja omistajan kanssa tekemisestä. Luottamus on laumanjohtajuuden avainsana ja perusta. Tuskinpa koirani tulisi viereeni yöllä kun pyydän sen sänkyyn köllimään jos olisin sen mielestä inhottava ja tuskinpa se pysyisi vapaana lähelläni kun toisia koiria menee ohi, ellei se luottaisi että minä hoidan tilanteen jos toinen koira päättää hyökkiä meitä kohti. ;)

Valitettavasti et tiedä tästä asiasta mitään jos luulet niin, suosittelen että otat lisää selvää ennen kuin levität virheellistä tietoa. Meidän tulisi oppia kunnioittamaan toistemme tapoja, ja minä kunnioitan omaasi senkun namitat ohituksissa ja vetämisessä jos se sinulle auttaa ja minä teen niinkuin minä haluan mutta en myöskään lyttää sinun tapaasi tehdä asioita tai puhu niistä ihmiselle kuten tietäisin siitä kaiken.

Lue lisää

-hakunamatata- Kuulostaa hyvältä voisitko kertoa miten pääsit tuohon että sait koiraasi tuollaisen yhteyden? :) Varsinkin meillä tuo luokse tulo takkuilee jos löytää jotain mielenkiintoisempaa niin kuulo häviää meidän koiralta täysin :( apuja kiitos :))

-hakunamatata- kirjoitti:

Kirjoitat näin
"Koiran motivointi, teet sen miten vain: makupaloilla, leikkimällä, silityksellä, kehuilla on ainut tapa kouluttaa (tai aksvattaa, mitä sanaa haluaa käyttää) koiraa. No joo, ei ainut, sillä onhan meillä olemassa myös pelkoon perustuva motivointi, mutta toivottavasti et halua siihen perehtyä sen enempää..."

Ihan hyvä että meillä löytyy täältä näitä ihmisiä netin ihmeellisestä maailmasta jotka tietävät yhdestä asiasta, mutta eivät toisesta kuitenkin kirjoittavat molemmista. Kirjoitat ihan asiaa koiran motivoimisesta ja saalisvietin hyväksi käyttämisestä koulutuksessa. Tahtoisin korjata kuitenkin väärän luulosi koiran kasvattamisesta ilman nameja... hyvä jos sinulla on tarpeeksi ahne koira, ja nameilla kasvatus toimii itselläsi. Kaikilla tosin ei ole. Minun koirani oli mahdoton ohittaja, hirveä vetäjä ja tuhoaja ja vähät viisasi tänne kutsuistani (ainkaan tosi paikan tullen, joskus tuli joskus ei mutta jos jotain mielenkiintoisempaa oli näkyvissä niin se vähät veisasi vaikka olisin seisonut joulukinkun kanssa, tai patukan, tai pallon, tai tai tai). Ohituksissa namit ja leikkiminen ei olisi voinut vähempää kiinnostaa ja teimme tämän asian kanssa paljon töitä (yli vuoden) asiansa osaavan kouluttajan kanssa. Tämä ei kuitenkaan tuottanut tulosta sillä ärsyke oli suurempi kuin yksikään palkinto, pallo tai nami tai mikään muu.

Aloitin alusta, aloitin kasvattamaan ilman nameja. Harrastuksissa namit pysyivät (toko, agi) ja ongelmat jotka olivat pysyneet 1,5 vuotta hävisivät täysin 3 viikossa ja ovat pysyneet poissa vuoden ajan. Olemme rakentaneet suhteen koiraan uudestaan, suhde joka perustuu luottamukselle, rajoille ja rakkaudelle. En tarvitse namia tai palloa ohitukseen, ne sujuu ilmankin. Koira ei vedä, en tarvinnut nameja. Koira tulee luokseni kutsusta joka kerta häntä heiluen ja innokkaana. Ohitukset sujuvat myös vapaana ilman hihnaa. Minun ei tarvitse sanoa mitään, koira jolkottelee kanssani hajuja haistellen.

Ilman nameja kasvattaminen ei perustu pelkoon niinkuin itse virheellisesti ilmoitit, vaan luottamukseen ja siihen että koira pitää omistajastaan ja omistajan kanssa tekemisestä. Luottamus on laumanjohtajuuden avainsana ja perusta. Tuskinpa koirani tulisi viereeni yöllä kun pyydän sen sänkyyn köllimään jos olisin sen mielestä inhottava ja tuskinpa se pysyisi vapaana lähelläni kun toisia koiria menee ohi, ellei se luottaisi että minä hoidan tilanteen jos toinen koira päättää hyökkiä meitä kohti. ;)

Valitettavasti et tiedä tästä asiasta mitään jos luulet niin, suosittelen että otat lisää selvää ennen kuin levität virheellistä tietoa. Meidän tulisi oppia kunnioittamaan toistemme tapoja, ja minä kunnioitan omaasi senkun namitat ohituksissa ja vetämisessä jos se sinulle auttaa ja minä teen niinkuin minä haluan mutta en myöskään lyttää sinun tapaasi tehdä asioita tai puhu niistä ihmiselle kuten tietäisin siitä kaiken.

Lue lisää

Kuulostaa upeelta. Minä en vaan saa loppuman vetämistä. Pennusta asti yritetty, makupaloilla ja ympärikääntymällä ja pysähtymällä, tuntuu että kaikella mahdollisella. nyt koira jo 1.5 v. En tiedä onnistnko ikinä, sitä kiinostaa vaan vetäminen ja toiset koirat joita pelkää(haukkuu).

tyyteli kirjoitti:

-hakunamatata- Kuulostaa hyvältä voisitko kertoa miten pääsit tuohon että sait koiraasi tuollaisen yhteyden? :) Varsinkin meillä tuo luokse tulo takkuilee jos löytää jotain mielenkiintoisempaa niin kuulo häviää meidän koiralta täysin :( apuja kiitos :))

Lue lisää

vaikea kertoa kaikkea hyödyllistä näin netin välityksellä, ja kun täällä tuppaa tulemaan asiatonta kommenttia mutta yritän laittaa jotain pientä...

elikkä koko elämäntapamme koiran kanssa muuttui ja tämä ei ole mitään hihhuli hommaa kun sanon että 3 viikon aikana koira korjattiin (ja omistaja) vaan ihan oikeasti näin kävi KAIKKI ongelmat hävisi pysyvästi. Kouluttajamme perustaa toimintansa laumakäyttäytymiselle ja laumanjohtajuudelle. En usko vieläkään että tuo on sama koira, ennen se yritti melkein tappaa kaikki vastaantulevat koirat ja nykyään menemme vapaanakin ohi ohuella jalkakäytävällä ilman ongelmia.

Käytännössä koiran piti oppia että minä olen se joka takaa kaikkien turvallisuuden aina ja kaikkialla (häädän irtokoirat ym.) eikä sen tarvitse olla vastuussa mistään, koiran elämä helpottuu kun sen ei tarvitse stressata. Tuohon luoksetuloon erityisesti viitaten (oletan että koirasi lähtee esim vieraitten koirien perään vapaana eikä tule kutsuttaessa) niin tällöin se saattaa esimerkiksi kokea ne uhkana ja kokee omaksi velvollisuudekseen joko häätää ne pois tai lähteä tarkastamaan onko tulija ylipäätään mahdollisesti uhka (vaikka ei olisi aggressiivinen).

Kun koiralleni osoitettiin että minä vastaan näistä tehtävistä ja koira voi ottaa rennosti niin se ei koe tarpeelliseksi lähteä tutkailemaan muita laumoja. Luoksetulo käskystä tehtiin myös ehdoton mitä se ei aikaisemmin ollut, sitä totellaan oli namia tai ei. Tälläisiä ehdottomia käskyjä joita joka koiran tulisi osata ovat tänne, ei ja paikka. Jos nämä sujuu aina ja kaikkialla ilman nameja, häiriön alla tai ilman häiriötä niin ollaan jo todella hyvällä mallilla. Käskyjä ei tarvitse huutaa, sanon vain koiralleni tavallisella äänellä ei, koira lopettaa minkä tahansa toiminnan välittömästi, tänne ja koira on häntää heiluttaen heti luonani (kehun luoksetulossa mutta en käytä namia).


todella suosittelen sinulle tuota foorumia www.koirakoulukiti.palvelee.fi, sieltä saat luotettavaa tietoa laumanjohtajuudesta. Täällä monet ihmiset käsittävät sen väärin.

epäonnistunut kirjoitti:

Kuulostaa upeelta. Minä en vaan saa loppuman vetämistä. Pennusta asti yritetty, makupaloilla ja ympärikääntymällä ja pysähtymällä, tuntuu että kaikella mahdollisella. nyt koira jo 1.5 v. En tiedä onnistnko ikinä, sitä kiinostaa vaan vetäminen ja toiset koirat joita pelkää(haukkuu).

Lue lisää

että jos menet tälle kouluttajalle jossa mekin käytiin:

www.koirakoulukiti.palvelee.fi

niin vetäminen loppuu 3 viikossa. Voin antaa sanani pantiksi!! meidän koira yritti syödä kaikki koirat ja nyt ohitetaan vetämättä hihnassa ja vapaana ilman hihnaa

-hakunamatata- kirjoitti:

Kirjoitat näin
"Koiran motivointi, teet sen miten vain: makupaloilla, leikkimällä, silityksellä, kehuilla on ainut tapa kouluttaa (tai aksvattaa, mitä sanaa haluaa käyttää) koiraa. No joo, ei ainut, sillä onhan meillä olemassa myös pelkoon perustuva motivointi, mutta toivottavasti et halua siihen perehtyä sen enempää..."

Ihan hyvä että meillä löytyy täältä näitä ihmisiä netin ihmeellisestä maailmasta jotka tietävät yhdestä asiasta, mutta eivät toisesta kuitenkin kirjoittavat molemmista. Kirjoitat ihan asiaa koiran motivoimisesta ja saalisvietin hyväksi käyttämisestä koulutuksessa. Tahtoisin korjata kuitenkin väärän luulosi koiran kasvattamisesta ilman nameja... hyvä jos sinulla on tarpeeksi ahne koira, ja nameilla kasvatus toimii itselläsi. Kaikilla tosin ei ole. Minun koirani oli mahdoton ohittaja, hirveä vetäjä ja tuhoaja ja vähät viisasi tänne kutsuistani (ainkaan tosi paikan tullen, joskus tuli joskus ei mutta jos jotain mielenkiintoisempaa oli näkyvissä niin se vähät veisasi vaikka olisin seisonut joulukinkun kanssa, tai patukan, tai pallon, tai tai tai). Ohituksissa namit ja leikkiminen ei olisi voinut vähempää kiinnostaa ja teimme tämän asian kanssa paljon töitä (yli vuoden) asiansa osaavan kouluttajan kanssa. Tämä ei kuitenkaan tuottanut tulosta sillä ärsyke oli suurempi kuin yksikään palkinto, pallo tai nami tai mikään muu.

Aloitin alusta, aloitin kasvattamaan ilman nameja. Harrastuksissa namit pysyivät (toko, agi) ja ongelmat jotka olivat pysyneet 1,5 vuotta hävisivät täysin 3 viikossa ja ovat pysyneet poissa vuoden ajan. Olemme rakentaneet suhteen koiraan uudestaan, suhde joka perustuu luottamukselle, rajoille ja rakkaudelle. En tarvitse namia tai palloa ohitukseen, ne sujuu ilmankin. Koira ei vedä, en tarvinnut nameja. Koira tulee luokseni kutsusta joka kerta häntä heiluen ja innokkaana. Ohitukset sujuvat myös vapaana ilman hihnaa. Minun ei tarvitse sanoa mitään, koira jolkottelee kanssani hajuja haistellen.

Ilman nameja kasvattaminen ei perustu pelkoon niinkuin itse virheellisesti ilmoitit, vaan luottamukseen ja siihen että koira pitää omistajastaan ja omistajan kanssa tekemisestä. Luottamus on laumanjohtajuuden avainsana ja perusta. Tuskinpa koirani tulisi viereeni yöllä kun pyydän sen sänkyyn köllimään jos olisin sen mielestä inhottava ja tuskinpa se pysyisi vapaana lähelläni kun toisia koiria menee ohi, ellei se luottaisi että minä hoidan tilanteen jos toinen koira päättää hyökkiä meitä kohti. ;)

Valitettavasti et tiedä tästä asiasta mitään jos luulet niin, suosittelen että otat lisää selvää ennen kuin levität virheellistä tietoa. Meidän tulisi oppia kunnioittamaan toistemme tapoja, ja minä kunnioitan omaasi senkun namitat ohituksissa ja vetämisessä jos se sinulle auttaa ja minä teen niinkuin minä haluan mutta en myöskään lyttää sinun tapaasi tehdä asioita tai puhu niistä ihmiselle kuten tietäisin siitä kaiken.

Lue lisää

..ennenkuin alkaa neuvomaan ketään koiran koulutuksessa tai kasvatuksessa, niin ehkä kannattaa opetella hiukan Suomen kieltä ensin?

Jos joku sanoo, että opeta koiraasi motivoimalla nameilla, leikeillä, kehuilla, rapsutuksilla...


Se tarkoittaa, että opeta koiraasi motivoitumaan toiminnasta joillakin noista keinoista, mutta lisäksi ... tarkoittaa, että monia muitakin keinoja on olemassa.

Ihmettelen suuresti sanomaasi, että luottamuksellinen suhde koiraasi tarkoittaa synonyymina sitä, että koira pelkää sinua?

Itse laittaisin sen luottamuksellisen suhteen tuonne postiivisten motivoitumis keinojen puolelle: koira motivoituu toimintaan turvallisuuden tunteensa motivoimana... Tietenkin, jos ajatelee jotenkin hullunkurisesti kuten sinä, sen voi vääntää mahdollisesti myös peloksi, vai mitä ajoit takaa?

Koiran perustarpeet ovat hyvin fyysiset: ruoka ja turvallisuus. Lisäksi koira tarvitsee sosiaalista ympäristöään. Nuo kolme ovat perusasiat joilla koiraa motivoidaan tarpeet tyydytetään ja koira hakee aktiivisesti kyseisten tarpeiden tyydytystä.

On siis varsin luonnollista, että koira joka tuntee olonsa turvalliseksi motivoituu.

Antyeeksi, etten osannut moista itsestään selvyyttä lisätä listaan jossa kerrottiin miten koiria motivoidaan. Lisätään se siis sinne: koiraa voi motivoida leluilla, ruualla, silityksellä, rapsutuksella, kehuilla, turvallisuuden tunteella, ulosviennillä, toisten koirien seuraan pääsemisellä... Äääh... edelleen laitan kolme pistettä, sillä en osaa listata kaikkia. Toivon kuitenkin, että seuraava listan puutteelliseksi havaitseva ei älähtele, jotain yhtä hassua kuin sinä...

Koiraa voi kasvattaa joko motivoitumalla se toimimaan oikein tai pelottelemalla. Molemmat konstit ovat samaa operanttia ehdollistumista, se on se juttu miten koira oppii: tietystä toiminnasta tulee tietty seuraus.

On sääli, että suhteesi koiraasi on ollut perseellään ja olette menettäneet monta tehokasta harrastusvuotta ilman luottamuksellista keskenäistä suhdetta. Onneksi tilanteesi on nyt siten parempi ja seuraavan koiran kanssa voit lähteä alusta saakka nokka edellä huipulle. Toivon, ettei tässä maassa enää elä kovin montaa koiranomistajaa joka ei tiedä, että luottamuksellinen suhde on kaiken toiminnan peruste. Ja itse en pidä todellakaan merkkinä hyvästä koiraymmärryksestä sitä, että on itse kokenut sen millaista on elää koiran kanssa joka ei luota, elia rvostan enemmän neuvojinani ihmisiä, joilla kyseistä ongelmaa ei ole koskaan ollut. Tietenkin myös kasvutarinat ovat mukavaa luettavaa. Siitä mitä tekemistä luottamuksella on sen ns. johtajuuden kanssa voidaankin keskustella erikseen. Ihmisenkään ei tarvitse luottaa johtajaansa, mutta silti voi tietää jonkun tyypin olevan johtaja. Lauman puolustaja ja muut laumaroolit ovat hiukan eri asioita kuin johtajuus. Johtaja on hierarkiassa ylempi olento, se ei suinkaan tarkoita, että se olento olisi vahvin tai puolustus kykyisin tai että esimerkiksi itse luottaisin työpomooni pätkän vertaa siinä vaiheessa kun minua fyysisesti työssä uhataan, vaan siinä vaiheessa luotan HFR koulutuksen saaneisiin työtovereihini ja itseeni...

... kirjoitti:

..ennenkuin alkaa neuvomaan ketään koiran koulutuksessa tai kasvatuksessa, niin ehkä kannattaa opetella hiukan Suomen kieltä ensin?

Jos joku sanoo, että opeta koiraasi motivoimalla nameilla, leikeillä, kehuilla, rapsutuksilla...


Se tarkoittaa, että opeta koiraasi motivoitumaan toiminnasta joillakin noista keinoista, mutta lisäksi ... tarkoittaa, että monia muitakin keinoja on olemassa.

Ihmettelen suuresti sanomaasi, että luottamuksellinen suhde koiraasi tarkoittaa synonyymina sitä, että koira pelkää sinua?

Itse laittaisin sen luottamuksellisen suhteen tuonne postiivisten motivoitumis keinojen puolelle: koira motivoituu toimintaan turvallisuuden tunteensa motivoimana... Tietenkin, jos ajatelee jotenkin hullunkurisesti kuten sinä, sen voi vääntää mahdollisesti myös peloksi, vai mitä ajoit takaa?

Koiran perustarpeet ovat hyvin fyysiset: ruoka ja turvallisuus. Lisäksi koira tarvitsee sosiaalista ympäristöään. Nuo kolme ovat perusasiat joilla koiraa motivoidaan tarpeet tyydytetään ja koira hakee aktiivisesti kyseisten tarpeiden tyydytystä.

On siis varsin luonnollista, että koira joka tuntee olonsa turvalliseksi motivoituu.

Antyeeksi, etten osannut moista itsestään selvyyttä lisätä listaan jossa kerrottiin miten koiria motivoidaan. Lisätään se siis sinne: koiraa voi motivoida leluilla, ruualla, silityksellä, rapsutuksella, kehuilla, turvallisuuden tunteella, ulosviennillä, toisten koirien seuraan pääsemisellä... Äääh... edelleen laitan kolme pistettä, sillä en osaa listata kaikkia. Toivon kuitenkin, että seuraava listan puutteelliseksi havaitseva ei älähtele, jotain yhtä hassua kuin sinä...

Koiraa voi kasvattaa joko motivoitumalla se toimimaan oikein tai pelottelemalla. Molemmat konstit ovat samaa operanttia ehdollistumista, se on se juttu miten koira oppii: tietystä toiminnasta tulee tietty seuraus.

On sääli, että suhteesi koiraasi on ollut perseellään ja olette menettäneet monta tehokasta harrastusvuotta ilman luottamuksellista keskenäistä suhdetta. Onneksi tilanteesi on nyt siten parempi ja seuraavan koiran kanssa voit lähteä alusta saakka nokka edellä huipulle. Toivon, ettei tässä maassa enää elä kovin montaa koiranomistajaa joka ei tiedä, että luottamuksellinen suhde on kaiken toiminnan peruste. Ja itse en pidä todellakaan merkkinä hyvästä koiraymmärryksestä sitä, että on itse kokenut sen millaista on elää koiran kanssa joka ei luota, elia rvostan enemmän neuvojinani ihmisiä, joilla kyseistä ongelmaa ei ole koskaan ollut. Tietenkin myös kasvutarinat ovat mukavaa luettavaa. Siitä mitä tekemistä luottamuksella on sen ns. johtajuuden kanssa voidaankin keskustella erikseen. Ihmisenkään ei tarvitse luottaa johtajaansa, mutta silti voi tietää jonkun tyypin olevan johtaja. Lauman puolustaja ja muut laumaroolit ovat hiukan eri asioita kuin johtajuus. Johtaja on hierarkiassa ylempi olento, se ei suinkaan tarkoita, että se olento olisi vahvin tai puolustus kykyisin tai että esimerkiksi itse luottaisin työpomooni pätkän vertaa siinä vaiheessa kun minua fyysisesti työssä uhataan, vaan siinä vaiheessa luotan HFR koulutuksen saaneisiin työtovereihini ja itseeni...

Lue lisää

:D :D no joillakin on sosiaalinen elämä niin noita kirjoitusvirheitähän tulee kun katsos on kiire pihalle pois tietokoneen äärestä sinulla ei ilmeisesti tätä ongelmaa ole.

oikeesti nauroin kun luin viestisi tämän on pakko olla provo :D !! hauskempaa en ole kuullut ainakaan viikoon! oikeen hyvää uutta vuotta sinulle, toivon sydämestäni että olet onnellinen koirasi kanssa ja voit ohittaa toiset koirat olematta käskyn alla tai heittelemällä palloa kuin sirkuspelle tai lahjomalla nameilla. Minä ainakin olen. Ja aloittajankin mielipiteet on tulleet aika selviksi...joten paasaa vaan ihan rauhassa, hän on varmaan jo tekstisi perusteella päättänyt liittyä kerhoon jossa maalaisjärki rulaa, toisin kuin eräillä :D

----------- kirjoitti:

:D :D no joillakin on sosiaalinen elämä niin noita kirjoitusvirheitähän tulee kun katsos on kiire pihalle pois tietokoneen äärestä sinulla ei ilmeisesti tätä ongelmaa ole.

oikeesti nauroin kun luin viestisi tämän on pakko olla provo :D !! hauskempaa en ole kuullut ainakaan viikoon! oikeen hyvää uutta vuotta sinulle, toivon sydämestäni että olet onnellinen koirasi kanssa ja voit ohittaa toiset koirat olematta käskyn alla tai heittelemällä palloa kuin sirkuspelle tai lahjomalla nameilla. Minä ainakin olen. Ja aloittajankin mielipiteet on tulleet aika selviksi...joten paasaa vaan ihan rauhassa, hän on varmaan jo tekstisi perusteella päättänyt liittyä kerhoon jossa maalaisjärki rulaa, toisin kuin eräillä :D

Lue lisää

Jos olet sama "viiva"nimimerkki,kuin vastaavien,niin olisi mukava ,jos vastaisit viestissäni oleviin kysymyksiin sinulle :)

----------- kirjoitti:

:D :D no joillakin on sosiaalinen elämä niin noita kirjoitusvirheitähän tulee kun katsos on kiire pihalle pois tietokoneen äärestä sinulla ei ilmeisesti tätä ongelmaa ole.

oikeesti nauroin kun luin viestisi tämän on pakko olla provo :D !! hauskempaa en ole kuullut ainakaan viikoon! oikeen hyvää uutta vuotta sinulle, toivon sydämestäni että olet onnellinen koirasi kanssa ja voit ohittaa toiset koirat olematta käskyn alla tai heittelemällä palloa kuin sirkuspelle tai lahjomalla nameilla. Minä ainakin olen. Ja aloittajankin mielipiteet on tulleet aika selviksi...joten paasaa vaan ihan rauhassa, hän on varmaan jo tekstisi perusteella päättänyt liittyä kerhoon jossa maalaisjärki rulaa, toisin kuin eräillä :D

Lue lisää

...mutta mikä oli kirjoitusvirhe? Siis minkä kirjoitusvirheen teit aiemmassa viestissäsi?

Kuten ehkä lukutaitoisena ymmärsit viestistäni, niin korjasin käsityksesi siitä, että joku olisi sanonut, että jos koira luottaa omsitajaansa ja motivoituu turvallisuuden tunteesta, niin se ei suinkaan ole muuta kuin motivoivaa koulutusta, se ei ole pelkoon perustuvaa oppimista. Mikä siinä eniten korpesi oli se, että pidit minua niin tyhmänä, että minä sellaista väittäisin. Itse saat tehdä mitä vain, minä en todellakaan viestilläni ole mitään sellaista sanonut, siksi korjasin perustellisesti harhakäsitystäsi. En huomannut mitään kirjoitusvirhettä josta olisin kirjoittanut ja siksi sellaisesta en kirjoittanutkaan...

... kirjoitti:

...mutta mikä oli kirjoitusvirhe? Siis minkä kirjoitusvirheen teit aiemmassa viestissäsi?

Kuten ehkä lukutaitoisena ymmärsit viestistäni, niin korjasin käsityksesi siitä, että joku olisi sanonut, että jos koira luottaa omsitajaansa ja motivoituu turvallisuuden tunteesta, niin se ei suinkaan ole muuta kuin motivoivaa koulutusta, se ei ole pelkoon perustuvaa oppimista. Mikä siinä eniten korpesi oli se, että pidit minua niin tyhmänä, että minä sellaista väittäisin. Itse saat tehdä mitä vain, minä en todellakaan viestilläni ole mitään sellaista sanonut, siksi korjasin perustellisesti harhakäsitystäsi. En huomannut mitään kirjoitusvirhettä josta olisin kirjoittanut ja siksi sellaisesta en kirjoittanutkaan...

Lue lisää

enää missään kouluteta koiria pelon avulla. Paitsi jotkut maalaisäijät ehkä isiltä, isoisiltä ja niidenkin isiltä perittyine asenteineen, tiedättehän kai kaikki, mitä tarkoitan. Mutta mistä sinä ... olet saanut käsityksen, että tämän foorumin keskustelijat pääsääntöisesti perustaisivat suhteensa koiraan siten, että koiran pitää pelätä omistajaansa? Onhan tietenkin täälläkin välillä jotain koiranvihaajia heittelemässä omiaan, mutta harvoin.

Okei, suurin osa Suomen koirista on aivan kouluttamattomia ja jopa hemmoteltuja ja saavat olla miten ovat, eikä niistä valtaosan kanssa ole mitään ongelmia. Mutta on rotuja ja yksittäisiä koiria, joiden kanssa ei vain käy tuo sinun metodisi, ei pelkästään. Kuvittele, että ostaisit esim. rottweilerin urospennun, joka jo pari kuukautisena dominoisi sinua mm. astumisyrityksillä, luuletko että saisit tuolla omalla metodillasi siitä yhteiskuntakelpoisen koiran? Siis pelkästään sillä, ilman sitä laumanjohtajuutta?

Sakemaanikko kirjoitti:

enää missään kouluteta koiria pelon avulla. Paitsi jotkut maalaisäijät ehkä isiltä, isoisiltä ja niidenkin isiltä perittyine asenteineen, tiedättehän kai kaikki, mitä tarkoitan. Mutta mistä sinä ... olet saanut käsityksen, että tämän foorumin keskustelijat pääsääntöisesti perustaisivat suhteensa koiraan siten, että koiran pitää pelätä omistajaansa? Onhan tietenkin täälläkin välillä jotain koiranvihaajia heittelemässä omiaan, mutta harvoin.

Okei, suurin osa Suomen koirista on aivan kouluttamattomia ja jopa hemmoteltuja ja saavat olla miten ovat, eikä niistä valtaosan kanssa ole mitään ongelmia. Mutta on rotuja ja yksittäisiä koiria, joiden kanssa ei vain käy tuo sinun metodisi, ei pelkästään. Kuvittele, että ostaisit esim. rottweilerin urospennun, joka jo pari kuukautisena dominoisi sinua mm. astumisyrityksillä, luuletko että saisit tuolla omalla metodillasi siitä yhteiskuntakelpoisen koiran? Siis pelkästään sillä, ilman sitä laumanjohtajuutta?

Lue lisää

"Mutta mistä sinä ... olet saanut käsityksen, että tämän foorumin keskustelijat pääsääntöisesti perustaisivat suhteensa koiraan siten, että koiran pitää pelätä omistajaansa?"

Mikä viestissäni viittasi siihen, että olisin moisessa käsityksessä?

Kerroin, että koiraa saa motivoitua joko motivoimalla tai pelolla, nämähän ovat kaksi käytössä olevaa koulutuskeinoa, toivoin myös, ettei aloittaja tutustu siihen pelko vaihtoehtoon sen enempää.

Nyt vedit rottwailerin mukaan, aiemmin olit sitä mieltä, että saksanpaimen on se "vaikein" koulutettava. Johtajuuteen en puutu, sillä edelleen sanon, että koira pitää motivoida tottelemaan sellaisilla keinoilla, jotka myös koira ymmärtää, eli johtajuutta suotta käyttelee. Jos haluat kysyä mitä tekisin koiran kanssa jota on vaikea motivoida, niin en ottaisi mukaan keskusteluun rotuja, jotka on erittäin helppo motivoida, vaan kyselisin mitä tekisin esimerkiksi Suomen ajokoiran tai jonkun muun erillään työskentelemään jalostetun rodun motivoimiseksi työskentelemään lähityötä ihmisen kanssa... Ja juuri näiden rotujen kanssa huomaa, että ihmisten mielikuvitus keksiä motivointia ei riitä ja käytetään pelkoon perustuvaa koulutusta. Eli ne maalaisäijät hyvin usein tuntevat koiran sielunelämän erittäin hyvin, ne ovat eläneet koko ikänsä eläinten parissa, mutta niillä vain sattuu olemaan sellaisia rotuja joiden motivointi eettisesti hyväksyttävin keinoin on erittäin vaikeaa ja he menevät sieltä mistä aita on matalin, sillä koira on vain työkalu.

Dominointi taipumus taas on yksilöllistä, johtuu kasvuelinolosuhteista enemmän kuin rodusta. Dominanssi on yhtäkuin etuoikeus ja etuoikeutta tarvitaan vain kun taistellaan rajallisista resurseista, silloin jos tarpeet on tyydytetty vahvemman ei tarvitse yrittää käyttää etuoikeuttaan tyydyttääkseen tarpeitaan. Jos koirallani olisi tarvetta -rodusta riippumatta- dominoida minua, niin lähtisin muuttamaan elinolosuhteitamme sellaiseksi, että koiran ei tarvitse kokea kilpailua asiasta josta oletetussa tilanteessa kokisi. Pari kuukautisen pennun astumisyrityksiä en tosin tulkitse dominointi yrityksesksi, vaan sosiaalisten käytöstapojen kokeiluksi.

... kirjoitti:

"Mutta mistä sinä ... olet saanut käsityksen, että tämän foorumin keskustelijat pääsääntöisesti perustaisivat suhteensa koiraan siten, että koiran pitää pelätä omistajaansa?"

Mikä viestissäni viittasi siihen, että olisin moisessa käsityksessä?

Kerroin, että koiraa saa motivoitua joko motivoimalla tai pelolla, nämähän ovat kaksi käytössä olevaa koulutuskeinoa, toivoin myös, ettei aloittaja tutustu siihen pelko vaihtoehtoon sen enempää.

Nyt vedit rottwailerin mukaan, aiemmin olit sitä mieltä, että saksanpaimen on se "vaikein" koulutettava. Johtajuuteen en puutu, sillä edelleen sanon, että koira pitää motivoida tottelemaan sellaisilla keinoilla, jotka myös koira ymmärtää, eli johtajuutta suotta käyttelee. Jos haluat kysyä mitä tekisin koiran kanssa jota on vaikea motivoida, niin en ottaisi mukaan keskusteluun rotuja, jotka on erittäin helppo motivoida, vaan kyselisin mitä tekisin esimerkiksi Suomen ajokoiran tai jonkun muun erillään työskentelemään jalostetun rodun motivoimiseksi työskentelemään lähityötä ihmisen kanssa... Ja juuri näiden rotujen kanssa huomaa, että ihmisten mielikuvitus keksiä motivointia ei riitä ja käytetään pelkoon perustuvaa koulutusta. Eli ne maalaisäijät hyvin usein tuntevat koiran sielunelämän erittäin hyvin, ne ovat eläneet koko ikänsä eläinten parissa, mutta niillä vain sattuu olemaan sellaisia rotuja joiden motivointi eettisesti hyväksyttävin keinoin on erittäin vaikeaa ja he menevät sieltä mistä aita on matalin, sillä koira on vain työkalu.

Dominointi taipumus taas on yksilöllistä, johtuu kasvuelinolosuhteista enemmän kuin rodusta. Dominanssi on yhtäkuin etuoikeus ja etuoikeutta tarvitaan vain kun taistellaan rajallisista resurseista, silloin jos tarpeet on tyydytetty vahvemman ei tarvitse yrittää käyttää etuoikeuttaan tyydyttääkseen tarpeitaan. Jos koirallani olisi tarvetta -rodusta riippumatta- dominoida minua, niin lähtisin muuttamaan elinolosuhteitamme sellaiseksi, että koiran ei tarvitse kokea kilpailua asiasta josta oletetussa tilanteessa kokisi. Pari kuukautisen pennun astumisyrityksiä en tosin tulkitse dominointi yrityksesksi, vaan sosiaalisten käytöstapojen kokeiluksi.

Lue lisää

Vastaus: Ihan omista kommenteistasi, joissa usein mainitset pelon, muut eivät sitä tee. Kysymys: Milloin olen väittänyt sakemannia "vaikeimmin" koulutettavaksi? Eihän sitä meinaan usko kukaan.

Vastauksesi on kokonaisuutena melkoista liirum laarumia, mutta se siitä selviää, että dominoivan koiran kanssa et pärjäisi.

... kirjoitti:

"Mutta mistä sinä ... olet saanut käsityksen, että tämän foorumin keskustelijat pääsääntöisesti perustaisivat suhteensa koiraan siten, että koiran pitää pelätä omistajaansa?"

Mikä viestissäni viittasi siihen, että olisin moisessa käsityksessä?

Kerroin, että koiraa saa motivoitua joko motivoimalla tai pelolla, nämähän ovat kaksi käytössä olevaa koulutuskeinoa, toivoin myös, ettei aloittaja tutustu siihen pelko vaihtoehtoon sen enempää.

Nyt vedit rottwailerin mukaan, aiemmin olit sitä mieltä, että saksanpaimen on se "vaikein" koulutettava. Johtajuuteen en puutu, sillä edelleen sanon, että koira pitää motivoida tottelemaan sellaisilla keinoilla, jotka myös koira ymmärtää, eli johtajuutta suotta käyttelee. Jos haluat kysyä mitä tekisin koiran kanssa jota on vaikea motivoida, niin en ottaisi mukaan keskusteluun rotuja, jotka on erittäin helppo motivoida, vaan kyselisin mitä tekisin esimerkiksi Suomen ajokoiran tai jonkun muun erillään työskentelemään jalostetun rodun motivoimiseksi työskentelemään lähityötä ihmisen kanssa... Ja juuri näiden rotujen kanssa huomaa, että ihmisten mielikuvitus keksiä motivointia ei riitä ja käytetään pelkoon perustuvaa koulutusta. Eli ne maalaisäijät hyvin usein tuntevat koiran sielunelämän erittäin hyvin, ne ovat eläneet koko ikänsä eläinten parissa, mutta niillä vain sattuu olemaan sellaisia rotuja joiden motivointi eettisesti hyväksyttävin keinoin on erittäin vaikeaa ja he menevät sieltä mistä aita on matalin, sillä koira on vain työkalu.

Dominointi taipumus taas on yksilöllistä, johtuu kasvuelinolosuhteista enemmän kuin rodusta. Dominanssi on yhtäkuin etuoikeus ja etuoikeutta tarvitaan vain kun taistellaan rajallisista resurseista, silloin jos tarpeet on tyydytetty vahvemman ei tarvitse yrittää käyttää etuoikeuttaan tyydyttääkseen tarpeitaan. Jos koirallani olisi tarvetta -rodusta riippumatta- dominoida minua, niin lähtisin muuttamaan elinolosuhteitamme sellaiseksi, että koiran ei tarvitse kokea kilpailua asiasta josta oletetussa tilanteessa kokisi. Pari kuukautisen pennun astumisyrityksiä en tosin tulkitse dominointi yrityksesksi, vaan sosiaalisten käytöstapojen kokeiluksi.

Lue lisää

En väitä, että metodisi olisi huono. Päinvastoin, mutta ei vain sovi joka koiran kanssa. Otin rottweilerin esimerkiksi, koska se on yksi rotu, josta löytyy erittäin suurta taistelutahtoa joissain yksilöissä. Saksanpaimenkoirassa taas on erittäin helppoja ja kilttejä yksilöitä, joiden kanssa sopii hyvinkin sinun tapasi. Niissä on myös ihan päinvastaisia yksilöitä, joiden kanssa on johtajuus oltava hallussa. Sama pätee koiriin yleensä. Siksi saattaa olla suorastaan vastuutonta suositella kokemattomalle koiranomistajalle sinun tapaasi, jotkut koirat voivat pitää sitä heikkoutena ja tehdä jotain arvaamatonta. Ihmisen johtajuudesta taas ei yksikään koira varmasti kärsi. Enkä tarkoita edelleenkään koiran pahoinpitelyä tms.

Sakemaanikko kirjoitti:

Vastaus: Ihan omista kommenteistasi, joissa usein mainitset pelon, muut eivät sitä tee. Kysymys: Milloin olen väittänyt sakemannia "vaikeimmin" koulutettavaksi? Eihän sitä meinaan usko kukaan.

Vastauksesi on kokonaisuutena melkoista liirum laarumia, mutta se siitä selviää, että dominoivan koiran kanssa et pärjäisi.

Lue lisää

...dominoivan koiran kanssa, vaan kuten sanoin muutan elinolosuhteitamme, jos koirillani ilmenee dominointi tarvetta.... Ja meillä on kaksi melkoisen samanikäistä narttukoiraa, niin tietäähän tuon, että niillä ajoittain nuorempana oli tarvetta katsella kumpi on etulyönti asemassa tietyissä tilanteissa, ihan tällaisissa normaaleissa jutuissa, kuten harjoittelussa. Kun kaksi aktiivista harjoittelukaveria on ihmisellä joka käy töissä, niin kyllä siinä joutuu miettimään miten elämänsä järjestää, ettei akat tapa toisiaan kun harvoin kerkeää itse vetämään harjoitteluliiviä päälleen.

Koirani eivät tosin ole koskaan taistelleet minun kanssani resursseista, sillä meillä on erilainen miesmaku, ruokamaku, nukkumapaikkamaku ja harvemmin pidämme samoista esineistäkään...

Ai niin kysmyksesi: öööh en nyt pääse tästä katselemaan enää aiempia vastauksia, mutta aiemmin puhuit juuri samalla tyylillä, kuten äsken "jos sinulla olisi rottweiler..." saksanpaimenesta, etkös?

Sakemaanikko kirjoitti:

En väitä, että metodisi olisi huono. Päinvastoin, mutta ei vain sovi joka koiran kanssa. Otin rottweilerin esimerkiksi, koska se on yksi rotu, josta löytyy erittäin suurta taistelutahtoa joissain yksilöissä. Saksanpaimenkoirassa taas on erittäin helppoja ja kilttejä yksilöitä, joiden kanssa sopii hyvinkin sinun tapasi. Niissä on myös ihan päinvastaisia yksilöitä, joiden kanssa on johtajuus oltava hallussa. Sama pätee koiriin yleensä. Siksi saattaa olla suorastaan vastuutonta suositella kokemattomalle koiranomistajalle sinun tapaasi, jotkut koirat voivat pitää sitä heikkoutena ja tehdä jotain arvaamatonta. Ihmisen johtajuudesta taas ei yksikään koira varmasti kärsi. Enkä tarkoita edelleenkään koiran pahoinpitelyä tms.

Lue lisää

"Ihmisen johtajuudesta taas ei yksikään koira varmasti kärsi."

Perustelethan jotenkin.

Itse nimittäin olen seurannut paljon johtajuus koulutusta koirille ja olen täysin päinvastaista mieltä. Eli toimin koulutusohjaajana tälläisessä yli puolen vuosisadan historian omaavassa palveluskoirajärjestössä. Eli meillä on näitä johtajuuden nimiin vannovia miespuoleisia koulutusohjaajia paljon, joilla on kymmenien vuosien kokemus. Koska Pentti Vilander on jonkinlainen suuruus, niin hänet voinee mainita nimeltä näistä jotka ovat meidänkin yhdistyksen tämän kouluttajasukupolven "luokkatovereita", kurssitovereita ja jopa joidenkin ystäviä koiraporukoista. Mä seuraan heidän kouluttamistaan ja olen varma, että siellä koirat kärsivät.

Ihan yksinkertainen johtajuuteen liitettävä koulutusmetodi: huomioimattomuus. Vaihtelee asteittain jostain Pevin sadistisesta tavasta aina johonkin Fennelin inhimilliseen tapaan jättää koira huomiotta noin kymmeneksi minuutiksi kun olet tullut kotiin. Miten sinä sanot, että koira ei kärsi moisesta asiasta oli se miten tahansa suoritettu? Koiralla on tarve, tässä esimerkissä se on sosiaalisuuden tarve, se jätetään tyydyttämättä. Sanot siis, että koira ei kärsi jos sen tarve jätetään tyydyttämättä? Niin, se riippuu siitä mitä tarkoitat kärsimyksellä.... Fyysistä kipua? No voin sanoa, että se on käytössä myös koulutusmetodina nykypäivänä, nykykoulutusohjaajilla, jotka vannovat johtajuuden nimiin (ei luojan kiitos kaikilla).

Johtajuutta voi toteuttaa siis kuten esimerkiksi Fennel tekee, mutta silti sitäkin seuratessa mieleen tulee vain yksi kysymys: miksi kärsittää koiraa jollakin asiaankuulumattomalla harjoittelulla johtajuudesta, kun yksinkertaisesti voisi vain opettaa koiralle tavan kuinka toimia kyseisessä ongelmatilanteessa. Koira karkaa vaikka jonkun eläimen perään, miksei opeteta koiraa olemaan karkaamatta eläimen perään? Vaan lähdetään jotakin huomiomattomuutta, pysyt maassa niin kauan kun minä sanon, minä syön ensin, kuljen ovesta ekkana -harjoituksia,...

Kun asioista voi puhua ihan niiden oikeilla nimilläkin. Huomiomattomuus on ehdoton joillekin koirille eroahdistuksen hallinnassa. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että minä olen ylempänä hierarkisesti ja arvoltani kuin sinä ja määrään milloin sinä -alaiseni- saat huomiota, vaan sillä on tekemistä vain sen kanssa, että ihmisten on pakko osallistua ihmisten yhteiskuntaan, jossa koira ei voi olla aina mukana, kuten lauma olisi luonnossa eläessä aina mukana. Johtajuus ei muuta kyseistä eroahdistusta yhtään miksikään, johtajuudella vain opetetaan koiralle jotain mitä koira ei kykene käsittämään.

On näkemys asia onko eläimen kärsittämistä se, että opetetaan asioita joita ei kykene koskaan oivaltamaan, koska ei kykene moraaliseen arvottamiseen vaan ainoastaan fysiologisten ja sosiaalisten tarpeidensa tyydytyksen hakemiseen. Kärsimykseksi se yleensä muuttuu ainakin siinä vaiheessa kun se oppi ei mene perille... Minäkin uskoin joskus olevani koirieni johtaja ja ainakin itse kärsin siinä vaiheessa aina kun huomasin, että kun koirillani oli juoksut, ne hakeutuivat urospuolisten seuraan, vaikka miten olin yrittänyt niille kertoa, että minä olen se alfa ja ainut narttu jolla on oikeus tässä laumassa lisääntyä. Sittemmin olen ymmärtänyt, että koirani eivät minua sellaisena alfanarttuna eli johtajanaan pitäneet ja olen ehkäissyt aborttipiikkejä muunmuassa tarkemmalla silmällä pidolla juoksujen aikana (syksyisin metsästyskoirien liikkuessa, koirani eivät ole juoksuisena pätkääkään valvomattomana pihassa).

Koiran kiltteys on myös kasvatuksellinen asia. En ole koskaan elänyt tuhman koiran kanssa, koska koiristani en koskaan sellaisia tee. Helppous on tietysti ihan sitä mitä pitää helppona? Itselläni on pehmeä ja kova koira, niistä koulutettavuudeltaan helppona koirana pidän ehdottomasti sitä pehmeää, muuten arki elämässä helppous tarkoittaa meillä ainakin sitä, että koiran kanssa ei tarvitse olla varovainen, eli kova koira on se helppo muunmuassa näin vaikka uudenvuoden ilotulitteiden luvattuna aikana. Ja molempien kanssa toimii erittäin hyvin minun tapani, ihminen on ainut arvottaja, koira toimii vain tarpeidensa mukaan.

... kirjoitti:

"Ihmisen johtajuudesta taas ei yksikään koira varmasti kärsi."

Perustelethan jotenkin.

Itse nimittäin olen seurannut paljon johtajuus koulutusta koirille ja olen täysin päinvastaista mieltä. Eli toimin koulutusohjaajana tälläisessä yli puolen vuosisadan historian omaavassa palveluskoirajärjestössä. Eli meillä on näitä johtajuuden nimiin vannovia miespuoleisia koulutusohjaajia paljon, joilla on kymmenien vuosien kokemus. Koska Pentti Vilander on jonkinlainen suuruus, niin hänet voinee mainita nimeltä näistä jotka ovat meidänkin yhdistyksen tämän kouluttajasukupolven "luokkatovereita", kurssitovereita ja jopa joidenkin ystäviä koiraporukoista. Mä seuraan heidän kouluttamistaan ja olen varma, että siellä koirat kärsivät.

Ihan yksinkertainen johtajuuteen liitettävä koulutusmetodi: huomioimattomuus. Vaihtelee asteittain jostain Pevin sadistisesta tavasta aina johonkin Fennelin inhimilliseen tapaan jättää koira huomiotta noin kymmeneksi minuutiksi kun olet tullut kotiin. Miten sinä sanot, että koira ei kärsi moisesta asiasta oli se miten tahansa suoritettu? Koiralla on tarve, tässä esimerkissä se on sosiaalisuuden tarve, se jätetään tyydyttämättä. Sanot siis, että koira ei kärsi jos sen tarve jätetään tyydyttämättä? Niin, se riippuu siitä mitä tarkoitat kärsimyksellä.... Fyysistä kipua? No voin sanoa, että se on käytössä myös koulutusmetodina nykypäivänä, nykykoulutusohjaajilla, jotka vannovat johtajuuden nimiin (ei luojan kiitos kaikilla).

Johtajuutta voi toteuttaa siis kuten esimerkiksi Fennel tekee, mutta silti sitäkin seuratessa mieleen tulee vain yksi kysymys: miksi kärsittää koiraa jollakin asiaankuulumattomalla harjoittelulla johtajuudesta, kun yksinkertaisesti voisi vain opettaa koiralle tavan kuinka toimia kyseisessä ongelmatilanteessa. Koira karkaa vaikka jonkun eläimen perään, miksei opeteta koiraa olemaan karkaamatta eläimen perään? Vaan lähdetään jotakin huomiomattomuutta, pysyt maassa niin kauan kun minä sanon, minä syön ensin, kuljen ovesta ekkana -harjoituksia,...

Kun asioista voi puhua ihan niiden oikeilla nimilläkin. Huomiomattomuus on ehdoton joillekin koirille eroahdistuksen hallinnassa. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että minä olen ylempänä hierarkisesti ja arvoltani kuin sinä ja määrään milloin sinä -alaiseni- saat huomiota, vaan sillä on tekemistä vain sen kanssa, että ihmisten on pakko osallistua ihmisten yhteiskuntaan, jossa koira ei voi olla aina mukana, kuten lauma olisi luonnossa eläessä aina mukana. Johtajuus ei muuta kyseistä eroahdistusta yhtään miksikään, johtajuudella vain opetetaan koiralle jotain mitä koira ei kykene käsittämään.

On näkemys asia onko eläimen kärsittämistä se, että opetetaan asioita joita ei kykene koskaan oivaltamaan, koska ei kykene moraaliseen arvottamiseen vaan ainoastaan fysiologisten ja sosiaalisten tarpeidensa tyydytyksen hakemiseen. Kärsimykseksi se yleensä muuttuu ainakin siinä vaiheessa kun se oppi ei mene perille... Minäkin uskoin joskus olevani koirieni johtaja ja ainakin itse kärsin siinä vaiheessa aina kun huomasin, että kun koirillani oli juoksut, ne hakeutuivat urospuolisten seuraan, vaikka miten olin yrittänyt niille kertoa, että minä olen se alfa ja ainut narttu jolla on oikeus tässä laumassa lisääntyä. Sittemmin olen ymmärtänyt, että koirani eivät minua sellaisena alfanarttuna eli johtajanaan pitäneet ja olen ehkäissyt aborttipiikkejä muunmuassa tarkemmalla silmällä pidolla juoksujen aikana (syksyisin metsästyskoirien liikkuessa, koirani eivät ole juoksuisena pätkääkään valvomattomana pihassa).

Koiran kiltteys on myös kasvatuksellinen asia. En ole koskaan elänyt tuhman koiran kanssa, koska koiristani en koskaan sellaisia tee. Helppous on tietysti ihan sitä mitä pitää helppona? Itselläni on pehmeä ja kova koira, niistä koulutettavuudeltaan helppona koirana pidän ehdottomasti sitä pehmeää, muuten arki elämässä helppous tarkoittaa meillä ainakin sitä, että koiran kanssa ei tarvitse olla varovainen, eli kova koira on se helppo muunmuassa näin vaikka uudenvuoden ilotulitteiden luvattuna aikana. Ja molempien kanssa toimii erittäin hyvin minun tapani, ihminen on ainut arvottaja, koira toimii vain tarpeidensa mukaan.

Lue lisää

"Miten sinä sanot, että koira ei kärsi moisesta asiasta oli se miten tahansa suoritettu? Koiralla on tarve, tässä esimerkissä se on sosiaalisuuden tarve, se jätetään tyydyttämättä. Sanot siis, että koira ei kärsi jos sen tarve jätetään tyydyttämättä? Niin, se riippuu siitä mitä tarkoitat kärsimyksellä.... Fyysistä kipua? No voin sanoa, että se on käytössä myös koulutusmetodina nykypäivänä, nykykoulutusohjaajilla, jotka vannovat johtajuuden nimiin (ei luojan kiitos kaikilla)."

Niin, miten minä sanon? Missä minä olen sanonut mitään tuollaista? Nyt olen kyllä jo niin ymmälläni, ettei ole tosikaan. Jätän tämän nyt tähän.

Sakemaanikko kirjoitti:

"Miten sinä sanot, että koira ei kärsi moisesta asiasta oli se miten tahansa suoritettu? Koiralla on tarve, tässä esimerkissä se on sosiaalisuuden tarve, se jätetään tyydyttämättä. Sanot siis, että koira ei kärsi jos sen tarve jätetään tyydyttämättä? Niin, se riippuu siitä mitä tarkoitat kärsimyksellä.... Fyysistä kipua? No voin sanoa, että se on käytössä myös koulutusmetodina nykypäivänä, nykykoulutusohjaajilla, jotka vannovat johtajuuden nimiin (ei luojan kiitos kaikilla)."

Niin, miten minä sanon? Missä minä olen sanonut mitään tuollaista? Nyt olen kyllä jo niin ymmälläni, ettei ole tosikaan. Jätän tämän nyt tähän.

Lue lisää

...jos vaikka innostut vielä antamaan perusteluja.

Eli edellisen viestini alussa oli myös tämä sama lainaus viestistäsi:

" Ihmisen johtajuudesta taas ei yksikään koira varmasti kärsi. "

Etkö sinä kerro tuossa, että johtajuudesta ei koira kärsi? Ja vielä varmastikin...

Kysyn siis yksinkertaisen kysymyksen, jos koira jätetään johtajuuden nimissä (niin Pertti kuin Jankin tekevät tämän juuri johtajuuteen tuijottaen) ilman tarpeen tyydytystä, niin etkö sinä juuri kerro, että koira ei silloin kärsi?

"Ihmisen johtajuudesta taas ei yksikään koira varmasti kärsi. "

... kirjoitti:

...jos vaikka innostut vielä antamaan perusteluja.

Eli edellisen viestini alussa oli myös tämä sama lainaus viestistäsi:

" Ihmisen johtajuudesta taas ei yksikään koira varmasti kärsi. "

Etkö sinä kerro tuossa, että johtajuudesta ei koira kärsi? Ja vielä varmastikin...

Kysyn siis yksinkertaisen kysymyksen, jos koira jätetään johtajuuden nimissä (niin Pertti kuin Jankin tekevät tämän juuri johtajuuteen tuijottaen) ilman tarpeen tyydytystä, niin etkö sinä juuri kerro, että koira ei silloin kärsi?

"Ihmisen johtajuudesta taas ei yksikään koira varmasti kärsi. "

Lue lisää

nussia pilkkuja. Vastasin sinulle? tuossa arkaa spk:a koskevassa ketjussa. Ks. myös yleistä koirista, miten raakoja konsteja samaa siellä kysyvälle neuvon.

Joskus voi koira, yleensä uros, päästä jo sellaiseen tilaan, että ne Vilanderin keinot ovat tarpeen. Ja koiranomistajaahan ongelmakoirakoulutuksessa ohjataan ja siten saadaan koirakin tasapainoon. En ole itse tarvinnut niin rajuja keinoja, mutta en silti kuvittele, etteikö niitä joissain tapauksissa tarvittaisi. Etkö lainkaan ihmettele, miksi menetelmästä on tullut niin suosittu? Voithan itsekin aloittaa ongelmakoirakoulutuksen omaa metodiasi käyttäen. Mikä estää? Tarvetta ko. koulutuksille on aina vain enemmän.