tublat

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

27

Kommenttia

5230

  1. Nyt on kyllä pakko sanoa, että on todella välinpitämätöntä touhua. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi niitä eläimiä pitää ottaa, jos niistä ei huolehdita...

    Tuosta riskistä ei voi sanoa mitään varmaksi. Pahimmillaan pennut voi olla niin madoista vahingoittuneita, ja madot saaneet tuhoa aikaan, että siitä on vaikutusta terveyteen, ehkä myöhempänäkin ilmenevään aikaansaannokseen.
    Jos hyvä tuuri käynyt, eikä matoja ole ainakaan paljon, niin voi jotain pientä aiheuttaa. Erittäin hyvällä tuurilla (tai sitten ei) yhtään mitään.

    Jos kerran tuttusi on, niin ole nyt itse edes sen verran järkevä, että sanoisit ko. tyypille, että vähintään madottaisi emän ja pennun nyt heti ja sitten veisi ulostusnäytteen eläinlääkärille ja seuraisi pentuja ja niiden ulosteita madotuksen jälkeen.

    Niin, ja eikä se emäkään olisi pahitteeksi leikkuuttaa, ettei sitten niitä "vahinkoja" lisää tulisi...
    Mutta tuskinpa siihen ryhtyy, jos ei madottaakkaan viitsi.
  2. Ei sijoituskoiraa voi hakea tuosta vaan.

    Ruokapuoli olisi hoidettu järkevämmin, jos kasvattajaan olisi oltu heti yhteydessä, jos ruokinnassa on ongelmaa. Minä a nnan ruokintaohjeet ja haluan, että niitä myös noudatetaan. Jos on näin sovittu, niin siitä kuuluu kiinni pitää, ellei toisin sovita. Ruokinta on hyvinkin oleellinen asia.

    Koiran sairastuttua olisi myös fiksua ottaa yhteyttä ensin kasvattajaan.

    Kasvattaja ei voi ottaa koiraa miten haluaa. Sopimuksessa on omat sääntönsä ja jos muuta yhteistuumin sovitaan, ne kanattaa kirjata ylös.

    Sopimuksessa on määritelty, mitä on kasvattajan "osuus". Ja mitä on haltijan eli mitä siis kummallekin kuuluu. Yksipuolisesti ei saa mitään muuttaa.

    Eli nyt vaan soppari käteen ja sen mukaan toimimaan. Jos kasvattaja ei noudata sopimusta, niin sitten yhteys kennelliittoon.

    Hyviä sijoituskeissejä on paljonkin. Ja ihan kummankin puolin on fiksuja, mutta niin on myös vähemmän fiksujakin, valitettavasti.

    Ylipäätään niin sijoittajan kun haltijan olisi hyvä olla samoilla linjoilla ja heti alusta pystyä kommunikoimaan kuin myös haluta sitä, kunnolla.
  3. Lemmikkipalstat.net. Siellä löytyy valikot eri osioihin.
    Ystäväni on ainakin pystynyt käyttämään muokkaa ja poista toimintoa äskettäin. Ihan hyvin ja nopeasti on toiminut.
  4. Tuota kannattaa kysyä ihan viranomaisilta, jos ei itse tiedä. Saa sitten varminta tietoa, jos kiinnostaa ;)
  5. Jos ei ymmärrä ohjeita, niin onhan siellä keskustelupalsta. Sinne vaan ot:nä viestiä, niin saa varmasti vastauksen. Ohjeissa on kylläkin muokkaa ja poista toiminto ja ihan selvästi ohjeet kirjoitettu...
    Sivustoilta löytyy myös yhteys ylläpitoon, josta selviää myös minkämaalainen sivusto on...

    Ennenkuin alkaa haistelemaan mitään, niin ehkä kannattaa selvittää asiat ja lukea ohjeet. Ja kaikenkaikkiaan on järkevää ottaa yhteyttä ihan itse palstaan, mistä näkyy palstan toiminnat, ohjeet, yhteydet ja vielä keskustelupuolikin, mistä saa apua tarvittaessa...
  6. Omalla pihalla ei ole, tosin aluella on vuosien aikana muutama nähty. Ja yhden tutun koiran kanssa epäilys, että olisi käärme pistänyt.
    Mökillä niitä joka vuosi pihalla ollut. Aina kun nähty, niin tapettu.
    Kyy ei todellakaan aina karta ihmistä, eikä koiria. On niitä tullut sisätiloihinkin.
    Yhtä koiraamme on aikoinaan kyy purrut naaman alueella, ja oli todella paha juttu. Eikä ole ainut tapaus, jolle on huonosti meinannut käydä. Joten ei ole tervetulleita meidän pihalle millään muotoa.
  7. Miten tai miksise hämmentää koiraa, jos kiellon jälkeen koiraa kehuu tai palkitsee?
    Minä olen aina palkinnut/kehunut koiraa kiellon jälkeen. Se palkintohan on käskylle vahviste, ja positiivisena se myös motivoi koiraa käskyä noudattamaan. Ihan kuin muitenkin käskyjen kanssa.

    Jos esim. koira haluaa lähteä vapaana linnun perään, niin tokihan se motivoi olemaan tekemättä sitä, jos vastineeksi saa siitä kunnon hyödyn.
  8. Minä olen samaa mieltä, että syliinnostaminen ei välttämättä ole hyväksi. Yleensäkin kaikki poikkeava käyttäytyminen omistajalta herättää koiran huomion.
    Toki siinä tapauksessa, että syliinottoa olisi harjoiteltu niin, että koira on ehdollistettu positiivisesti muihin koiriin syliinotto siinä jutussa. Oma juttunsa silloin. Mutta tuskin noin kukaan tekee...

    "mitä sitten, jos koira ei lopetakkaan haukkumista..." Silloin pitää miettiä, miten toimia, jos koira ei tottele. Ihan kuin kaikessa muussakin, koira ei saa päättää totteleeko tai ei.
    Eli taas kerran: opetus, kannustus/motivointi oikeaan jaa vaatimus siihen. Kielto tarvittaessa, JOKA siis pitää opettaa sen tarkoitus, vaatimus ja tarvittaessa pakote, AINA yksilön mukaan.

    Kun koiralla on selkeät rajat, kaikki hyvin opetettu ja vaadittu, se on yksi asia, joka rauhoittaa koiraa. Koska se tietää miten toimia ja "kunnioittamalla" omistajaa, se antaa silloin vastuun tilanteista omistajalle, joka taas rauhoittaa koiraa.
    Jos siis kieltoa tarvitaan, niin silloin sitä käytetään.
    Siksi vieläkin kiinnostaa, miksi kielto on joku "pöpö", jota ei voi käyttää/haluta käyttää?

    "Eilen oli sellainen tilanne..." Kun koira käy kierroksilla, se ei toimi. ELLEI sitä ole ensin haluttuun toimintaan opetettu oikeaa mallia toimia, sekä omistajan ja koiran suhde sellainen, että koira tottelee omistajaa ja luottaa siihen.
  9. Itse en kyllä ymmärrä, miten kieltäminen on huonoin vaihtoehto...
    Kyllä minä kiellän toiminnoista, joita en halua. Ei siinä sen ihmmellisempää. Kieltosana tietenkin opetetaan koiralle, että se tietää mitä vaaditaan. Käsky se on kuin mikä muukin.

    Ihan samoin kuin muissakin, opetan ja ohjeistan, mitä haluan. Kannustan kehuin ja makupaloin oikeaan. Jos ei auta tai on johonkin sopivampi vaihtoehto, niin kielto. Viimeinen vaihtoehto yksilölle mitoitettu pakote.
    Huomioimattomuus toimii johonkin, ei kaikkeen. Haukkumiseen harvemmin, koska toiminta palkitsee jo itseään.
    Haukkuminen on toiminta, johtuu mistä johtuu, jää helposti päälle.
  10. Ei ole mitään väliä, noissa ajoissa, minun mielestäni tai kokemukseni mukaan. Toki, kun sen pennun hakee varhaisemmassa ajassa, niin aktiivista sosiaalistamiskautta tulee enemmän hyödynnettäväksi. Mutta ei sillä käytännössä ole merkitystä.
    Kyllä itse pidän pennun vähän pitempään, jos omistajalle on parempi tai nimenomaan pennulle on parempi. Juuri esim. saa lomaavasten.
    Tosin kovin mielelläni en kovin pitkään pidä, koska pennut alkaa tosi nopeasti leimautumaan minuun, ja kun siinä jaloissa kauemmin joku pyörii, niin rupeaa tuntumaan omalta koiralta. Ja sitten luopuminen on vaikeampaa...

    On emoja, jotka jaksavat olla vaikka kuinka pitkään termiittiensä kauan, mutta myös niitä, jotka ei. Emoissa löytyy myös siis eroja.

    Itse en ole kuullut tähän päivään menessä tuosta 7-8 viikon pelkokaudesta, enkä kyllä ole huomannut omissa pentueissa moista tuohon ikään sijoittuvaa.
  11. Jos kerrostaloon meinaa, nin ehdottomasti täytyy olla hissi. Toki siinäkin, että mitä jos hissi hajoaa. Tosin en tiedä, kuinka nopeaan korjaavat. Varmaan aika nopeaan. Missään nimessä ei käy hissittömään. Nuorta koiraa kun ei kannata portaita useaan ravauttaa, ja koira on nopeaan niin iso, että ei sitä paljon jaksa kannella. Rodussa on paljon myös eriasteisia luustovikoja, ja riippuen mitä, jos siis saa, niin portaat ei ole hyväksi.

    Ja sama mieltä kuin edellinen. Jos koirapuistokoiraa halajaa, niin borkku ei siihen kastiin mene. Toki poikkeuksia on, kuten muissakin roduissa. Mutta pääpiirteittäin noin.

    Välttämättä ei tule toimeen muiden koirien kanssa, lähinnä oman sukupuolen. Mutta useasti kuitenkin oman lauman sisällä ok.
    Ihmisiin suhtautuu yksilöllisesti. Osa hyvin avoimia, osa pidättyväisiä. Puolustusviettiä laidasta laitaan, mutta rodunomaisella sitä kyllä tarvittaessa löytyy eli kannattaa huomioida.
    Vahtivietti omalla reviirillä yksilöllistä. Löytyy vahvasta olemattomaan. Mutta helpommin kuitenkin puolensa pitää, kuin toisinpäin...
    Vahva koira niin fyysisesti kuin pääkopaltaan. Joten kasvatettava huolella ja hallittava myös fyysisesti.

    Kannattaa mennä rodun yhdistyksen bullmastiffit ja mastiffit sivustolle ja tutustua siellä rodun tietoihin. Rodun jto kannattaa lukea huolella.
    Terveystilanne ei ole hyvä. Joten jos rotuun päätyy, niin kannattaa miettiä tarkoin tämä puoli ja myöskin tarkoin tutkia ja ottaa selvän, mistä koiransa ottaa.
  12. Eckuli, etkö vieläkään tajua vai etkö halua... Näistä asioista on niiiin paljon kirjoitettu, että pitäisi kyllä mennä jakeluun...

    Kyse EI ole pelkästään siitä, onnistuuko saamaan ehkä terveen tai ok luonteisen pennun, vaan myös siitä, MISSÄ oloissa on emot, mitä niille tehdään pennutusten jälkeen; joita on hyvin monia, ym. koirien yleisestä kohtelusta ja oloista.
    Niitä EI voi tietää, ellei ole paikanpäällä käyty. Ellei ole joku huippu selvännäkijä...

    Näistä jutuista on ollut niin paljon julkisuudessa, myös ihmiset omilla nimillään tuoneet esiin, jotka on näihin trokareihin haksahtanut. Ihan turha väittää, että median jutut on keksittyjä ym. Toiseksi, ei tarvitse kuin kysyä eläinlääkäreiltä heidän kokemuksiaan. Hehän näitä koiria hoitaa...
    Itse olen vuosien aikana tavannut pari tapausta. Viimeisin pari vuotta sitten. Parkkipaikalta ostettu pentu, joka paljastui täysin matoseksi, erittäin araksi ja jo ihan nuoresta allergiseksi. Melkoinen reppana oli. Koiraa kävi sääliksi, tyhmää omistajaa ei. Pisteet kuitenkin siitä, että ko. ihminen oli kuitenkin omien sanojensa mukaan valmis työstämään koiraa.

    Ja vielä lopuksi. Tunnen virosta kasvattajia. Ja yksikään kasvattaja, jolla on puhtaat jauhot pussissa tai on vastuullinen, EI myy trokarien kautta- Sekarotuisten tekijöistä en tiedä, mutta sama koskee siinä mielessä, ETTÄ KUKAAN VASTUULLINEN EI MYY trokarien kautta. Koska se ei ole vastuullista. Jokainen ihan tervepäinen ja maalaisjärjellä varustettu voi tuon jo tajuta ihan itsekkin. Hyvin simppeli asia...
  13. Riippuu nyt mitä kukakin sosiaalistamisella tarkoittaa...

    Tarkoittaako se hyvää käyttäytymistä, koiran itsensä hallintaa lähinnä tiettyyn pisteeseen asti vai pitääkö muita rakastaa ?
    Itselle se on ensimmäistä. Ja realistisin, varsinkin tiettyjen rotujen kanssa.

    Eli on myös siinä mielessä rotukysymys, että toiset rodut on luonnostaan sosiaalisempia omaa lajiaan kohtaan (pääasiassa puhutaan suhteessa omaan sukupuoleen), kuin toiset. Ja näissä roduissa ei ole sukupuolella mitään merkitystä välttämättä. Eli tulee historiasta, käyttötarkoituksesta ja jalostuksen tuotoksesta.
    Mitä siis sosiaalisempi geneettisesti muita kohtaan, sen helpompi sietää lähemminkin muita. Ja taas toisinpäin.
    Tiettyjä rotuja, tyypillisiä, ei siis saa #rakastamaan# muita, vaikka mitä tekisi. Mutta siihen toki pitää tähdätä, että koira normielämässä on hallinnassa, eikä provosoi, eikä provosoidu.

    Toki kaikkiin mahtuu poikkeuksia, puolin ja toisin. Ja osalla omistajan merkitys on myös suuri. Siinä "keskivaiheilla" genettistä puolta ajatellen, ehkä eniten.

    Ja on kokemusta niin ei-sosiaalisista roduista (sukupuolella ei niiinkään merkitystä), kuin sosiaalisemmasta.
    Omasta mielestäni on onnistunut hyvin. Siinä mielessä , miten itse näen nämä asiat.
  14. Ei näille ketä trokareilta ostaa mikään muu merkkaa, kuin halvalla saa...
    Ihan samaan kastiin kuuluu kuin pentutehtailijat, koska toimintaa kannattaa ja rahoittavat.

    Jos sekarotuisen haluaa, niitä saa suomestakin. Sen verran voi edes vaivautua, että käy katsomassa missä oloissa koirat on. Mutta helpolla ja halvalla, se taitaa olla vaan pääpointti...
  15. Riippuen mitä vialla, niin näkee tai ei. Luksaatio on sellainen, että siitä ei pahemmin näe.
    Joten itse tekisin niin, että jos tarvetta olisi, niin käyttäisin vuorottain eri valmisteita. Pitemmän aikaa toki, koska harvemmin mikään heti toimii.
  16. On sitten hyvin katsottu :)

    Eli sitten suositan noita ohjeita ja toki seuraamaan, ettei pahemmaksi mene. Tosin ei pääse menemään, jos lihaskunnosta huolehditaan ym.
    Noit nivelaineet on tavallaan aika yksilöllisiä, varsinkin koirien. Toiselle puree toinen ja toiselle toinen. Eli melkein vaan kokeilemalla selviää ja kysymällä lekurilta, mistä hyviä vastineita tullut.
    Ihmisten valmisteet on hyviä. Ainoa on, että noin pienelle kaverille riittää ihan pienen pieni murunen tai nestemäisestä tippa. Eli annostelu ei ole yhtä helppoa kuin isolle :D
  17. Ok. Toivottavasti on kuitenkin spesialisti arvioinut?

    Jos leikkaustarvetta ei ole, niin sitten vaan kannattaa pitää lihaskunto hyvänä, koska lihakset tukee. Ylipainoa ei saa tulla yhtään eli koira hoikkana.
    Jumpparilla kannattaa käyttää säännöllisesti ja esim. vesijumppaa. Koska koira hyvinkin kompensoi muilla jaloilla, lihaksilla ym. heikompaa, jolloin voi tulla lihasjumeja.
    Ja samaa mieltä minäkin olen, että nivelvalmiste purkista. Uskin että imeytyvyys ja hyötysuhde parempi kuin teollisessa safkassa.
  18. Ei säilyke olekkaan lihan vastine. Mutta aloittajahan ei kysynytkään lihan vastiketta, vaan voiko ruokkia mainitsemallaan tavalla ;) Oli syy sitten hänellä mikä tahansa.
    Voihan hänellä nytkin olla laadukasta nappulaa. Jos vaan haluaa purkkisafkaa antaa, vaikka maun vuoksi. Mistä sen tietää miksi.
    Ei kaikki ajattele vaivannäköä. Minäkin olen aina ruokkinut kotiruualla, enkä koe sitä millään lailla vaivalloiseksi, saati mitään syytä vaihtaa sitä...
  19. Ensimmäiseksi lääkärille heti arvioitavaksi. Minkä asteinen on. Kuvauksesta päätellen ei ihan lievemmästä päästä.
    Jos on vakava, ei siinä auta nivelravinteet eikä ruoka, vaan ainoastaan leikkaus.
    Pahassa luksaatiossa kun on vaarana myös eturistareitten repeäminen.
  20. Ihan hyvin noin voit ruokkia. Säilykkeet vaan hyvälaatuisia. Niitä on nykypäivänä vaikka kuinka paljon, viljattomia, viljallisia, perunapohjaisia ym. Makuasia ainoastaan, mitä sitten antaakin. Jos ei mitään yliherkkyyksiä ole.
    Jos vielä on aikuisista koirista kyse, niin aivan hyvin voi heittää välillä kananmunaa, lihaa, mitä milloinkin haluaa joukkoon.
    21. 26 / 262
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt