Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

27

Kommenttia

5230

  1. Ei tapa,mutta voi olla terveydelle huonoksi,jos ei syö riittävästi...
    Esim.kasvavalle ja pennuille.
    Kyllä mielestäni sille koirankin mielipiteelle joskus kannattaa painoakin laittaa.Koira voi esim.nirsoilla siksi tai olla jopa syömättä,että siinä ruuassa on jotain,joka aiheuttaa vaivaa.Oppii yhdistämään sen ruuan jo hajusta huonoon oloonsa.
    Se safka voi olla sen syöttäjän mielestä ihan hyvää ja terveellistä,ja voi sitä ollakkin,mutta ei vaan sovi syöjälle jostain syystä,tai jokin siinä.

    Koira on kyllä jonkinverran kaukana sudesta,joten siinä mielessä se sitten,keitteleekö susi itselleen safkansa tai ei,ei ole mitään merkitystä...

    Ai niin,itse aloitukseen.Syödään kotiruokaa,vauvasta vaariin.
  2. Kyllä isoisoäidin puheissa pointtia myös on.Kyllä noita rescue koirissa omat riskinsä on.Kun niistä ei tiedetä paljon mitään monestakaan.Sitten otetaan aikuinen koira,eikä pärjätäkkään,kun ongelmia tulee.Kyllä niitä on jo jokusia sitten repareerattavana ongelmakoirakouluttajillakin.Ja kaikki ei edes viitsi yrittää,vaan pistetään koira eteenpäin.
    Ja kyllä,kyllä noissa(sekiksissäkin) kuoppaankin pistetään,osaksi siinä mielessä helpommin,kun on halvalla hankittu,niin ei viitsitä nähdä aina vaivaa terveyden tai luonteiden ongelmien ilmetessä.Valitettavasti lisääntymään päin on vain se,että kunhan maailmaa tässä nyt pelastan...
    Ja sama koskee myös siis sekarotuisia.Kun hinta on halpa,harkitaan vielä vähemmän,ja sitten käy samoin koiralle.Juuri tuossa yhden ystäväni suht lähellä samansuuntainen tilanne...
    Mutta ei siinä mitään,jos joku noita haluaa ottaa.Kunhan sitten sitoutuu kunnolla koiraansa ja miettii tarkoin rasurssinsa.Ja katsoo,ettei tue epäeettistä toimintaa(sekarotuisissa ja paperittomissa lähinnä) rahan kustannuksella.

    Minä en myöskään allekirjoita,että sekikset on terveempiä.Ja muistaakseni viimeisemmät tiedot ei tuota tue.Noita artikkeleitä en tähän hätään muista.
    Toki riippuu mihin vertaa.Onhan noita rotuja,jotka on hyvinkin huonoissa kuosissa.
    Kunnon vanhanajan sekiksiähän ei taida pahemmin edes olla.Kyllä ne on tarkoituksella tehtyjä.Ja jos siellä vanhemmilla on periytyvää,niin ei se mitään pelasta,vaikka on sekarotuinen.

    Ja tuo,että näkee kokemuksesta omallakin silmällä...Jaa-a.Aika meedio täytyy välillä sitten olla.Luustossa voi olla häikkää,VAIKKA koira ei itse oieile(tai omistaja ei huomaa/silmä tottunut),ja silmissäkin vikaa ym.Jotka sitten periytyy...
    Ja kun vielä tiedetään,niin osalla ihmisillä on tapana muutenkin arvioida koiriaan vaaleanpunaisten lasien takaa,syystä jos toisesta.
    Ja eiköhän noita sekarotuisia kuitenkin vähemmän tutkita.Ja mikä estää perustamasta vaikka omaa yhdistystä taasen noillekkin,sinne sitten tietokanta pystyyn,niin sitten tulisi tietoa,kuinka paljon tutkitaan,edes jossain määrin...
  3. Voihan vitalis,kurja juttu.Sielu sietäisi,mutta kroppa ei kestä :(

    Mutta ekaksi,jos koettaisi parantaa vielä oloa,jos mahdollista?
    Ehdottaisin mietintään esim.akupunktiota ja lymfahierontaa,jos mahdollista saada.
    Kivunhoitoa ja lihastenhuoltoa,joka on tärkeää nivel ja luustovaivoissa.Tuo mainittu uittaminen on myös hyväksi.Jossain klinikoilla annetaan myös laserhoitoa,sitäkin kannattaa harkita.
    Toinen on ruokapuoli.Riittävästi nivelaineita ja omegoja?Vaikeamman kautta jos mentäisiin,niin mahdollisemman puhdas ruoka oli parasta.Kokeilla kannattaa myöskin,että liha olisi valkoista lihaa.Jotkut koirat saa,kuten ihmisetkin siitä myös jonkin verran apua.

    Aktivointipuoleen sitten tulee mieleen ehkä parhaana jälki,säännöllisesti.Verijälki tai vaikka pk.Ovat kuitenkin rauhallista menoa ja siinä joutuu sitä nuppiaankin tavallaan käyttämään.Fyysisesti ei oikein muuta tule mieleen(ja se uittaminen).
    Tuota rajoitettua agia ja tokoakin voi harrastaa jossain paikoin.Jos löydät yhdistyksen,joka ei ole pelkkä harrastus ko.lajiin,niin niissä kyllä joissain on mahdollisuus ottaa rennommin.Itse aikoinaan,kun agi rantautui,niin kävin vanhemman molossikoiran kanssa,kun se nyt oli ihan intsinä moiseen :D
    Mutta puhtaissa kilpayhdistyksissä tuskin on tilaa.Tokoa kyllä luulisi voivan harjoittaa vähän rajoitetumminkin,kunhan kouluttajille kertoo tilanteesta.Kysyä ensin toki kannattaa etukäteen.
    Toki itsekkin voi tehdä omia sovelletuksia liikkeistä.

    Mutta tsemppiä.Ei ole kiva yhtälö,kun tarmoa on,mutta kroppa ei ole samaa kaliiberia.
  4. Eiköhän tuo vasemmalla puolella ole pikemmin vanha tapa (lähtöisin alun perin koulutuspuolelta). Käytännössä tuolla tuskin on merkitystä,kummalla puolella koiraa taluttaa.Jos katsoo tuolla kulkuväylillä kulkevia,niin kyllä siellä kävellään milloin mitäkin puolta ja milloin mihinkin suuntaan,jolloin koirat ei ole suinkaan vasemmalla puolella.Täälläpäinkin ihmiset useinmiten kävelee niin,että koira on vaan nurmikon ym.reunan puolella,mutta milloin missäkin puolella muuten.
    Joten käytännössä ei ne suinkaan koirat kävele vasemmalla puolella aina.
    Käytännössä ei siis merkitystä,kummalla puolen kävelee.
    Tuo on ihan hyvä tapa,että siirtää koiran uloimmaksi,jos oma koira ei hallinnassa kunnolla tai "epävakaa".Tosin sitä kannattaa harjoitella ihan muuten,kuin tehdä vaan muitten ohituksissa hyvinkin,koska jos sen tekee vain ohituksissa,että siirtää koiran puolelta toiselle,niin koira helposti saattaa ottaa sen merkiksi skarpata tilannetta,mikä taas ei ole hyvä asia.

    Aloittajalle.Eipä taida paljon konsteja olla tuohon,kuin kertomalla mielipiteensä asiallisesti.Jos se ei mene jakeluun,niin vaikeampi juttu.Valitettavasti vaan maailmanmeno on monessa nykyään sitä luokkaa,että muita ei viitsitä huomioida...
    Niin ja koettaa saada se oma niin hallintaan,ettei sen tarvi reagoida toisen koiran tonttuiluihin.
  5. Tuota,en katso kovinkaan "terveelliseksi" tuota,että pitää toista suussaan vielä tuossakin vaiheessa...Tuossa on jo se riski,että jos noin intenssiivisesti pitää,että ei olekkaan mitään leikkiä,vaan helposti voi napsahtaa päässä ja on sitten suussa olevalta niskat nurin.Sen verran intenssiivistä tuo jo on...
    Koira,mikä nappaa toisen "suuhunsa" ihan vaan täysin leikkien,niin eikähän räkäse sen heti pois,kun vähänkin "syytä".

    Minulla on isoja ja kääpiöitä.Silti en ikuna anna kääpiöitten touhuta,kuin omien isojen kanssa ja vain niiden tuttujen isojen kanssa,jotka satavarmasti tunnen ja omistajat tuntevat koiransa myös...
    Kaikki muu on sitä luokkaa riskinottoa,joka ei minua kiinnosta.Haen itse sen extremejännityksen ihan muualta...

    Jos omat isoni ottaisi tuontyypisesti pienempää kiinni,niin en antaisi niiden leikkiä pienien kanssa,koska vaara on suuri,että onkin kyse saalistuksesta/tai ylipäätään tosijutusta...

    Itse myös aina koirien leikkiessä(ellei omiani),pidän tilannetta koko ajan silmällä.
    Että jos jotain tulisi,niin tietäisi mistä ja pystyisi heti tarpeen vaatiessa puuttumaan.
    Ihan jo siitäkin,että jos näyttää,että ihan vaan leikissä "turhaan liikaa kuumuu",niin peli puhalletaan poikki,ettei turhia kähinöitä mahdollisesti tulisi,kun vaan painetta jo liikaa.Joskus kun voi noinkin käydä.

    Ps.Kuten jossain viestissä sivuuttiinkin,että jossain vaiheessa aikuisena voi tulla se vaihe,ettei pidetä omasta sukupuolesta lainkaan.tai niin,että esim.kuumuessa tulee esiin.Joskus se rajoittuu kokoon,mutta ei suinkaan aina.Eli koosta riippumatta,oma sukupuoli voi olla vähemmän tai enemmän riski.
    Kannattaa huomioida hyvin,koska ne pienet on aina altavastaajia,jos tilanne menee nokkapokaksi.
  6. Ei millään pahalla,mutta ensimmäisenä tulee mieleen,että anna se pieni pois heti kättelyssä,jos nyt jo pinnaa kiristää ihan peruasiassa,joka tulee jo pienen kanssa vastaan eli sisäsiisteydessä...
    Koiran kanssa kun tulee monenmoista vastaan sen ikänä,nyt ollaan vasta alkutekijöistä ja lähtöasemissa elämäntaipaleelle.
    Yksi pahimmista asioista,ja mikä takuuvarmasti syö suhdetta,ja saattaa jopa estää hyvän suhteen muotoutumisen on se,että koiralle huudetaan/kiljutaan/rangaistaan asioista,jolle se ei voi mitään,ei ymmärrä tai ole oppinut.Eli se kaikkein pahin on nyt tässä tapauksessa se ihminen ja pakko sanoa,on syytä miettiä,missä se järjettömyys on...

    Ennenvanhaan ja vieläkin pätevä neuvo sisäsiisteyden opetukseen on,että vie pentu ulos aina kun se on syönyt,aina kun se on herännyt ja sitten vielä leikkien välissäkin monta kertaa,ylipäätään valveillaoloaikana eli siis moooonta kertaa.
    Tuon ikäinen koira hyvinkin on siinä vaiheessa,että se tekee monta kertaa tarpeensa ja hyvinkin yllättäen.Monella koiralla voi mennä hyvinkin pitkään,että ne pystyy vähentämään tarpeitten tekoa ja joillakin sisäsiisteyden oppiminen voi kestä ihan vuodenkin paikkeille.Pidätyskykykin siis saattaa muodostua toisille aika myöhäänkin vasta siis.Toki määrät vähenee sisälle,JOS on ihminen ollut ahkera viemään ulos.Jos on hyvin vilkas pentu,niin tarpeita saattaa tulla vielläkin useammin.Että voi olla ihan tyyliin vartin väleinkin,paitsi nukkumiset sentäs pois :D

    Se sitten,opettaako paperille vai suoraan ulos,on toisaalta makuasia.Paperille on siitä helpompi,että jos koira on yksin kotonaan,niin on paikka mihin tehdä tarpeensa ja lattiat säästyy.myöskin helpottaa siinä vaiheessa kun pentu honaa,että paperillekkin voi mennä.
    Pennut ei myöskään varo jätöksiään,suurin osa.Se tulee vasta iän kanssa,että niitä väistellään,eikä tallota.
    Missään nimessä EI siis karjuta,ei rangaista,ei mitään negatiivista,vaan kehutaan ja vaikka makupala,kun koira tekee oikeaan paikkaan.Jos rangaistaan,se ei opi ikinä,vaan saattaa muuttaa tarpeitten tekemisen piiloon ainoastaan ja jopa niin,ettei uskalla tehdä niitä uloskaan omistajan nähdessä,koska luulee,että itse asia on paha juttu omistajan mielestä.
    Tarpeitten teosta sisälle voi rangaista ainoastaan silloin,jos koira on varmasti pidätyskykyinen ja on varmasti oppinut ja tietää,mihin tarpeet kuuluu tehdä ja mihin ei.

    Tilan rajaamista en suosita missään nimessä,pennun on saatava olla omistajan kanssa.Ainoastaan silloin rajaaminen on turvallisuussyistäkin ok,kun pentu on yksinään.
    Missään nimessä ei myöskään mitään pöksyjä.Jo tulehdusvaarakin on suuri,jos pentu joutuu olemaan pissaisissa pöksyissä.Kun yhä edelleen tuon ikäinen EI pysty,kuin hyvin poikkeuksellisest tapaukset,pidättämään.

    Ruokaa en vähentäisi vielä,ainakaan jos on suurikoinen rotu.Tosin en itse vähennä kääpiöilläkään vielä tuossa iässä.Aina parempi,kun saa pienemmissä määrin,eikä suotta masua vedetä "liian piukkaan".eri asia on sitten,jos ei maistu vaan lopettaa omiaan.Mutta tuo on osaltaan makuasia viimekädessä.

    Mutta joo,nyt kannattaa istua ja miettiä tarkoin,onko itsestä koiranomistajaksi ja kasvattamaan sitä.Kuten sanoin,vielä tulee paljon vastaan,joka saattaa hermojakin koetella.Varsinkin jos hyvinkin tomera pentu käsissä...
    nmä pissija kakkirumbat on vasta alkusoittoa...
    Jos päädyt pienen pitämään,niin lähde sitten siitä,että hermot ON pidettävä,töitä on sen eteen tehtävä (ja paljonkin,jos on vaativampi rotu tai yksilö).
    Netti on pullollaan tietoa ja ohjeita,kuin myös kirjastot koirakirjoineen.Ja tokihan?koira on otettu hyvältä kasvattajalta,jolta on saatu kunnon kirjalliset neuvot ja tarvittaessa myös valmis jelppimään.Kun noin tehdään,niin ollaan jo hyvässä alkukantimissa...

    Ps.toiset pennut juo paljon,ja joillekkin se saattaa olla ihan ajanvietettäkin.Varsinkin jos syö teollista ja annetaan kuivana.Kotiruokaa syövillä tuota ei ole.
    Mutta oli niintainäin,joka tapauksessa pennut pissii toooosi paljon.