waskihanska

Vapaa kuvaus

O: Rahvasmainen, omasorttinen, globaalisuutta syynäilevä, kotona viihtyvä ja kotikentän sananvaltaa arvostava, hätäilemätön suomalainen eläkeläinen, uskontoihin uskomaton valikoitsija, vankasti aviossa. - Sota-aikaiseen syntyperään kuuluu lukeutuminen pieniin ikäluokkiin. Suuret ikäluokat tulivat sitten seuraavassa vaiheessa sotimisen päätyttyä. - Taka-ajatuksena valveutumiseen pyrkiminen sekä astelu murtomailla, poluilla, turuilla ja toreilla vakaasti ja vapaasti omat saappaat jalassa. ¬: Miljoona euroa (kuusi miljoonaa entistä Suomen markkaa) tosiaan laittaisin säästöön ja harkiten käyttäisin varoja mielekkäisiin tarkoituksiin. - Ensimmäiseksi hankkisin täältä Koti-Suomesta järvenrannalta hehtaaritontin ja rakentaisin jalasmökin - taustamusiikkina tuulen humina, aaltojen kohina ja sateen ropina. Yleisemmin musiikkimakuna loivan oloinen kotimainen ja vaikkapa fado. - Vaikka minulla ei miljoonia olekaan, verotin itse säästöpossuani ja ostin hiukan osakkeita, jotka ovat juuri nyt halpoja. Houkutus kokeilla sitä sijoittamista oli liian suuri. Nyt pitää vain odottaa, että vuosien mukana ajat paranevat ja osakkeitteni arvo nousee. O Paikoilleen jämähtämisen tehokkainta ehkäisyä ja torjuntaa on lähteminen kotimaan kierrokselle asteikkona Helsinki ja sivukulmakunnat ynnä kaikki siltä väliltä. Silloin tällöin ulkomailla käymisen jälkeen on aina parasta takaisinpaluu. - Suomen rantamaisemissa voisin viipyä loputtomiin kesät talvet, syksyt keväät. Meidän säämme ovat vaihtelevaisia ja käyvät minulle laidasta laitaan. - Sähköpostin saaminen ilahduttaa ja asioitten aprikointi, ruotiminen kiinnostaa. - Siis: o Vuodet eivät ole veljeksiä, sanottiin entisaikaan, mutta pitäisiköhän nykyään tasapuolisuuden merkeissä vertailla, jotta sisaruksia. Säätieteilijöitten sanomisia krtisoin joiltakin osin. He puhuvat mm. sateen uhkasta, vaikka kyseessä olisi täkäläisen ilmanalan tavanomainen vaihtelevaisuus. Ja osaa se painettu sanakin. Joku lehtimarkkinoinnin mainoslööppi yritti äskettäin väittää hyytävän kylmyyden tulevan Suomeen pohjoisesta. Ja lämpömittari painui peräti lähelle nollaa plussan puolella. Joka tapauksessa meikäläisäijä hyvillä mielin nyt niin kuin yleensä muinakin vuodenaikoina. Ruoka & juoma: lanttukukko, läskisoosi, uunimakkara, Karjalan paisti, uunijuusto, patasapuskat; maito, vesi, Sahti Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: --- Hakusanat: politiikka, yhteiskunta, Matkailu, kirjallisuus, mökkeily, sienestys, ystävyys, filosofia

Aloituksia

309

Kommenttia

1140

  1. Kun taloustilanteitten vertailuun otetaan mukaan koko kansantalouden tila lähtökohdaksi, niin Suomen talous nyt ei invalidimaisesti retuperällä ole. Analyseerataan vaikka Kreikkaa ja Suomea keskenään. Kun Kreikka on kansantaloutena varsin heikoilla Suomeen nähden, niin onhan Kreikan heikolta taloustasolta viriävä kasvu sinänsä kasvua, mutta eipä se vielä nostaa pompauta Kreikkaa Suomea paremmalle kannalle. Kun meille on saatu laskennallisesti aavistuksellisen verran heikompi lukema eli 0,6 prosenttia aikaisempaan jaksoon verrattuna, niin sehän on käytännössä sama tilanne kuin talouden pysyminen vakaasti ennallaan. Toisaalta eipä sitten toinna nostattaa riemua siitäkään, jos laskennallisesti taloutemme osoittaisi 0,6 prosentin kasvua. Kuta kuinkin ennallaan olisimme siinäkin asetelmassa.
  2. No joo. Mitäpä jos laitettaisiin jäitä hattuun? Kun laskennallisin mentelmin Suomen talouden kasvu on kärpäsen henkäyksen verran eli 0,6 prosenttia miinuksella, niin eipä tuosta tarvitse jeremiaadillista virttä riimitellä. Käytännössähän tilanne on säilynyt varsin tarkkaan ennallaan eli vakaana. Pienehkö viisarin liikahtelu ei venettä keikauta.

    Vertailut sitten mm. Kreikkaan olisi syytä ymmärtää nekin suhteellisina. Kun Kreikka on saanut mutelikon pohjalta pikkuisen nokkaansa nostamalla vähäistä kasvua aikaan, niin kasvun näkökulmasta se tietysti on numeroina ilmaistavissa olevaa "kasvua". Todellisuudessa Kreikan talous on surkeasti kuralla mm. Suomeen verrattuna.

    Kun ihan tuoreena kommenttina on kuultu jopa meidän ministeriportaamme taholta arviointia, että Suomi olisi "Euroopan sairas mies", niin omituiselta semmoinen tilanteen määrittely tuntuu. Luonnehtisin mokomaa joutavaksi propagandaksi ja liioitelluksi surkutteluksi, jolla lienee populistispoliittinen tarkoitusperä. Sinänsä mihinkään omahyväiseen itsetyytyväisyyteen ei tietenkään pidä langeta. Aina on kohentamisen varaa.
  3. Eilen tiistaina 10. marraskuuta Portugalin parlamentti kaatoi vajaan kahden viikon ikäisen vähemmistöhallituksen. Sen pituinen se ja lyhyestä virsi kaunis. Mahtaneeko nyt sitten Portugalin äskeiset vaalit voittanut vasemmistoliittouma pystyä muodostamaan uuden hallituksen ja sen ohjelma olisi sitten suuri semmoinen vaalilupausten vastainen ohjelma, josta Arhis-Paavo voisi solistiseerata: "Näin heiluu takki, takki heiluu näin!".
  4. Tämän keskusteluketjun aloittajan kirjoittaja "1ulkomaalainen" linkkinä mainitsema saksalaisen "Die Welt"-lehden artikkeli on kesältä 2012. Sinänsä kiinnostavaa, että samaa keskustelua käydään niin Saksassa edelleen kuin myös meillä Suomessa sekä ennen että nyt. Iso osa saksalaisistakin suhtautuu eurorahaan kriittisesti. Toisaalta ovat euroon sitoutuneet "uskovaiset". Onhan siinä myös omat isot ongelmansa, jos ajatellaan euroraha-alueesta irtaantumista. Sitäkin näkökulmaa tarkastelaan tuossa runsaan kolmen vuoden takaisessa saksalaisartikkelissa. Erityisenä ongelmana on asetelman arvaamattomuus ja ennakoimattomuus, jos eurosta eroamista yritetään syväluodata. Seurausvaikutuksia on vaikea arvioida. Kannattaisi meidänkin suomalaismediamme syventyä nykyistä paremmin Saksassa käytävään keskusteluun. Toisaalta taitaa olla juuri niin kuin ketjun aloittaja tuumiskelee, että siinä syventymisessä saksan kielen taitamattomuus lienee meillä Suomessa hankaluutena. Niin taitaa olla myös median sisältöjä täyttävien journalistien kohdalla.
  5. Siinä onkin pohtimista, jotta miten saattaisimme vaurastua sekä henkilökohtaisesti että kansakuntana. Aivan oikein on myös todeta ainakin tavallisen kansan, perinteisesti ilmaistuna rahvaan, talouden joutuneen niin tiukoille, että säästämiseen ei läheskään kaikilla ole mahdollisuuksia.

    Vaurastumisen edellytysten parantamista pitää tarkastella myös väen kotikentän perspektiivistä. Vientiteollisuuden näkökulma on sekin olennainen, mutta ei suinkaan ainoa aprikoimisen lähestymissuunta.

    Jos ja toivottavasti kun tavalliskansa ja niin sanottu keskiluokka siinä mukana vaurastuisi, niin sitä kautta koko kansakunnan talous kohentuisi merkittävästi, jopa ratkaisevasti. Se olisi todellista poliittisen tuloksen tekemistä sen sijaan, että tyydytään surkuttelemaan tuloerojen suurenemisen kamaluutta.

    Tavallisen kansan verorasitusta pitää keventää sekä samoin monenmoisia maksuja ja taksoja, joita on sälytetty mm. asumiseen, liikkumiseen, elämiseen yleensä. Se vaatisi asennemuutosta vallanpitäjien taholla. Lieneekö mahdollista?
  6. Luoton myöntämisestä tai myöntämättä jättämisestä tässä juuri on kysymys. Luottopäätösten pitää luonnollisesti olla asiakkaan taloudellisten rahkeitten mukaisia. Joskus kuulee mainittavan myös kevytmielisen luotonannon kevytmielisen velkaantumisen ohella. Luottopäätöksissä voi vaikuttaa ja usein vaikuttaa myös muita tekijöitä kuin pelkkä asiakkaan talous. Kunnon vakuudet ovat olennaisseikka, vaikka itse luotonhakija ei vauras olisikaan. Sitten ovat johtajan kumminkaimuudet ja muut sosiaaliset yhteydet usein vaikuttamassa myös nekin.

    Kerronpa tähän saumaan erään vanhan jutun. Kun "Muumi"-ideaa aikoinaan ajateltiin ryhdyttäväksi markkinoimaan, niin suomalainen pankkitaho tyrmäsi ajatuksen, sillä olisi pitänyt keksiä jotain uutta, kun "Muumi" oli aiheena jo kerta kaikkiaan aikansa elänyt juttu eikä semmoiseen kannattanut ruveta satsaamaan. Siitä "Muumi"-porukka ei kuitenkaan hätkähtänyt, vaan lähti kansainvälisille rahoitusmarkinoille. Japanista löytyi idean ymmärtänyt ja rahoitettavaksi hyväksynyt taho.

    Juuri äskettäin tekevisiossa haastateltiin osuuspankkijohtaja Karhista ja siinä yhteydessä nousi esille myös pankkikilpailu ja sen puutteellisuus meillä Suomessa. Karhinen ilmoitti, että osuuspankkiryhmä ei kilpailua säiky. Ehkäpä tosiaan uusi liikepankki piristäisi meidän rahoitussektoriamme ja havahduttaisi nykyisiäkin pankkeja aprikoimaan rahoitusratkaisujaan myös niin, että hyvät ideat ja hankkeet saisivat jopa hienoista riskirahoitustakin täällä Koti-Suomessa.
  7. Viime päivien sote-kuvioitten myötä takin heilunta tai kääntely taitaa koskettaa myös Kokoomusta. Eikö Arhis-Paavon olisi nyt aiheellista esittää ja suunnata soolonsa myös kykypuolueelle? Kävihän Kokoomus tyylipuhdasta lehmäkauppaa ja luopui ohjelmallisista kiinnekohdistaan vastaavalla tavalla kuin mistä Paavo on syyllistänyt perussuomalaisia. Kysymyshän on siitä, että yksi ja sama asia on tituleerattavissa eri näkökulmista eri tavoin. Takin heilunta ja kääntely on ymmärrettävissä myös yhteistyökyvykkyydeksi ja joustavuudeksi. Jos kritiikkiä ryhdytään esittämään, niin samaa kriittistä linjaa olisi aiheellista noudattaa sitten jokaista tahoa ja toimijaa kohtaan, kun kritiikin aihetta ilmenee. Eikö niin? Vai pitäisikö hyväksyä "valikoiva kriittisyys"? Tiedetäänhän se valikoiva muistikin.
  8. Luetun ymmärtäminen on joskus epävarmaa. Pitäisikö ryhtyä asennoitumaan silleensä, että "Jos et jotain pystyisi itse tekemään, niin pidä suus kiinni!". Sen ohjesäännön noudattaminen taitaisi typistää aika lailla näitäkin ajatusten vaihtamisten palstoja. Miten olisi sinun itsesi kohdalla"fsaah"?
  9. Meillä on jo nykyään Ahvenanmaa eli Åland itsehallinnollisena maakuntana Suomen tasavallan osana. Itsehallinnollista väestön oman kotiseudun asioitten hoitamisen mallia kelpaisi hyödyntää meillä muuallakin. Vaikka en olekaan pohjoissuomalaisia, niin silti tulee mieleen Lapin ja/tai Saamenmaan itsehallinto. Onhan mm. maanomistus siellä kestokysymyksenä. Se aihe taitaa olla peräisin jo Ruotsin vallan ajoilta, jolloin kuningaskunta katsoi Lapin ja saamelaisten maitten kuuluvan kruunun omistukseen. Sen jälkeen ne siirtyivät Venäjän tsaarille ja sittemmin Suomen valtiolle. Mahtaneeko tämä käsitykseni olla oikea? Itsehallinnon kautta saattaisi maanomistuskysymys saada ratkaisunsa. Sama tietysti pätisi muuallakin. Esim. kaivosvaltauksien ja matkailuelinkeinon joutuessa vastakkain, niin siinä tilanteessa saattaisi olla paikallaan, että pääkaupungin vallanpitäjät eivät pystyisi olemaan ylikävelijöinä, vaan valta olisi paikallisella väestöllä.
  10. Arvoisa "fsaah", häiritseekö sinun sielunelämääsi suomenkielisen väestön pankkipalvelutarpeita tyydyttämään mahdollisesti perustettava uusi pankki, joka olisi omistustaustaltaan korostuneella tavala suomenkielinen? Luonnollisesti asiakkaiksi kelpaisivat meidän juuriltamme suomenkielisten rinnalla tasapuolisesti niin ruotsinkielisemme, venäläistaustaisemme, virolaisheimolaisemme, skandinaavinaapurimme samoin kuin myös muu kansainvälistaustainen väkemme.
  11. Osuuspankki-taho on Suomen suurin pankki. Onhan se liikepankki sekin, mutta silti kaipaan meille tähän tasavaltaan suomalaista liikepankkia siinä mielessä kuin liiikepankki perinteisessä mielessä on liikepankki. Kun todella varakkaan väen määrä on melkoisesti lisääntynyt meillä sanotaan nyt viimeksi kuluneen parin vuosikymmenen aikana, niin Isostakaan Rahasta ei ole pulaa. Siis pulaa siinä mielessä, etteikö olisi täysin mahdollista perustaa uusi liikepankki. Toisaalta saattaisihan siinä käydä taas kerran niinkin, että skandinaaviset ystävämme ostaisivat uudenkin suomalaisen liikepankin pois suomalaisomistuksesta niin kuin kävi Meritalle (SYP & KOP). Ja olihan jo sitä ennen myös mm. HOP.
  12. Juha Sipilän hallitus aloitti työskentelynsä touko-kesäkuun vaihteessa. Nyt elämme syyskuun 20. päivää. Hyviin tapoihin kuuluu tarkastella työn tuloksia vasta ajan mittaan ja niin on asiallista myös tasavallan uuden hallituksen ollessa kyseessä. Miten pitkä aika on sopiva aika ryhtyä punnitsemaan uuden hallituksen työn tuloksia, tekemisen kelvollisuutta?

    Huhtikuun vaaleissa äänestäjät halusivat muutosta sinipunahallitusten harjoittamaan politiikkaan ja siitä muutoshalusta muokkaantui vaalitulos. Keskusta saavutti merkittävän vaalivoiton. Nyt on kohdattava kysymys: Käykö Sipilän hallituksen harjoittama päätöksenteko tässä hallituksen taipaleen alkuvaiheessa yksiin äänestäjien edellyttämän muutostahdon kanssa?

    Vaikka Sipilän hallitus on ollut vallassa vasta vajaan kolmannesvuoden ja vaikka siitäkin aikajaksosta iso osa on ajoittunut kesäkuukausiin, niin silti ikävä kyllä Sipilän hallituksen valitsema toimintalinja vaikuttaa menevän toiseen suuntaan kuin mitä oli äänestäjien muutostahdon suunta huhtikuun vaaleissa.

    Sipilän hallitus näkyy jatkavan Kataisen ja Stubbin hallitusten ideologista linjaa, jonka selkänojana on työnantajataho, mikä linja puskeutuu esille jo nyt julkisuuteen kerrotuista ja valituista päätösehdotuksista. Huomiota kiinnitti myös Keskustan puoluejohtoon kuuluvan Annika Saarikon toteamus, että "Eteläranta 10" saneli hallitusohjelman linjeereuksen. Kun siihen vielä lisäämme Kokoomuksen aseman hallituksessa, niin jälleen kerran Kokoomuksen kanssa kimpassa olevia hallituskumppaneita viedään niin kuin rulettikuulaa.
  13. Viime huhtikuun eduskuntavaaleissa äänestäjät nostivat Keskustan tasavallan suurimmaksi puolueeksi. Toinen suuri vaalivoittaja olivat Vihreät, mutta heidät jätettiin hallituskokoonpanon ulkopuolelle. Jo silloin toukokuussa hallitusneuvottelujen aikaan tuntui ja edelleen yhä selkeämmin nyt muutamia kuukausia myöhemmin vaikuttaa siltä, että hallitusneuvotteluissa mentiin siitä, missä aita oli matalin. Tuloksena on monissa olennaisissa asioissa samanmielisten tahojen hallitus. Vasemmisto luonnehtii hallitusta porvarihallitukseksi. Se määrittely tuottaa ainakin osittain ongelmia Perussuomalaisille, joilla on myös vahvaa palkanansaitsijoiten, suoranaista duunareitten kannatusta.

    Mitä muita hallitusvaihtoehtoja olisi sitten ollut tarjolla? Sipilä on kertonut, että hän yritti sinnikkäästi saada akaan neljän suurimman puolueen hallitusta, mutta se ei onnistunut eli sosialidemokraatit "piti" jättää pois. Kun sitten kävi niin kuin kävi, herää siltä perustalta kysymys: Miksi Sipilä otti mukaan Kokoomuksen eikä sen sijaan sosialidemokraatteja? Toki SDP vaalien seurauksena keskittyi haavojensa paranteluun, mutta tietämän mukaan myös hallitushaluja oli puolueella silti olemassa. Rohkenen arvioida, että sikäli mikäli Sipilän hallituksessa olisi nyt mukana SDP eikä Kokoomus, niin yhteisten asioitten hoitaminen olisi olennaisesti paremmalla kannalla. Sipilän hallitus ei olisi EK:n renki.
  14. Näissä yhteyksissä kiinnittyy huomio Yleisradion toimintaan. Kun tässäkin keskustelussa on viitattu mm. tiettyihin "professoreihin", niin media itse heidät poimii lausuntoja antamaan eli kommentaattorien valikointi tapahtuu esim. Yleisradion televisiotoimituksessa ja samoin MTV3-uutistoimituksessa. Onko Yle politikoiva media? Eikö Ylen pitäisi olla koko kansakunnan ja koko valtakunnan media? MTV3:n isäntänähän ovat riikinruotsalaiset.

    Lieneekö tosiaan niin, että Ylen toiminnassa julkisuudessakin esillä olleet "kuplageneraattorilaiset" ovat onnistuneet puskeutumaan liiaksi läpi ja esille kuvaruutuun saakka valtakunnan jakeluun? Toisaalta pitää todeta myös se, että kaikki yleläiset eivät ole sitä yhtä ja samaa "kuplaväkeä". Ennen muuta on nostettava esille uutisankkuri Matti Rönkä, jonka asiallinen ote on perinteistä hyvän journalistisen tavan mukaista työskentelyä parhaimmillaan.
  15. Sinulle arvoisa "keskari" muistutan, miten Ruotsi otti ja aloitti "Hattujen sodan" v.1741. Se sota alkoi poliittisella päätöksellä. Siinä tapauksessa siis myös poliitikot eli Ruotsin säätyjen valtiopäivät lähtivät sotimaan ja Ruotsi hävisi sen Venäjää vastaan aloittamansa sodan. Silloisten valtiopäivien toisena puolueena olivat "Myssyt", joitten joukossa oli runsaasti erityisesti suomalaisedustajia ja he vastustivat sotimaan rupeamista. Näin jälkeen päin viisaina voimme todeta, että Hattujen harjoittama sotapolitiikka oli epäviisasta poltiikkaa. Toisena onnettomana sotaseikkailuna oli Pommerin sota. Hattujen poliittinen linja vaurioitti kohtalokkaalla tavalla myös Ruotsin kansantalouden kuten asia nykykielellä ilmaistaisiin.
  16. Niinpä niin eli Helsingin Sanomat lehtenä ja koko Sanoma yhtiönä ovat joutuneet vaikeuksiin. Aikoinaan Helsingin Sanomat sai niskalenkin Uudesta Suomesta, kun HS älysi satsata levikkimarkkinoinnissaan Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun lähiöihin, joista US ei erityisemmin piitannut.

    Sittemmin Uusi Suomi kuihtui markkinoilta ja alkoi Helsingin Sanomien ylemmyyden aikakausi. HS pyrki levittäytymään kotimaassa ja perusti kirjapainon mm. Varkauteenkin. Kuitenkin mm. Varkaudessa painettujen lehtien päivittäinen "kiinnimenoaika" täytyi pitkien kuljetusmatkojen takia ajoittaa varhaisemmaksi kuin maakuntalehtien. Maakuntalehdet kuten mm. Savon Sanomat, Karjalainen ja Keskisuomalainen ovat rökittäneet HS:n varkauden päivittäiset painokset uutistuoreuden osalta mennen tullen.

    Myöskään ulkomaille levittäytyminen eli kansainvälisen kustannuskonsernin rakentaminen ei sujunut niin kuin oli kuviteltu.

    Ainakin osittain vinhaa perää löytynee myös noista tämän keksusteluketjun aloittajan mainitsemista seikoista, linjavalinnoista. Kaikkein pahiten meikä-äijän mielestä HS:n linjamäärittelyissä on kuitenkin tökkinyt Suomen EU- ja eurorahajäsenyyden poliittisideologinen kaupittelupropaganda. Se semmoinen ei ole lämmittänyt ainakaan minun sydäntäni, vaan ollut pelkästään vastenmielistä yleisen mielipiteen manipuloimistoimintaa. Ei semmoinen operointi saisi kuulua laatulehden toimenkuvaan.
  17. Sinänsä nuo otsikossa mainitut asiat eli "irti eurosta" ja "markka kellumaan" kuuluvat myös minun henkilökohtaiselle asioitten korjaamislistalle. Väyrysen Paavokin mahtuisi muutoin mukaan, mutta kun hän on jossain vaiheessa aikaisemmin aivoitellut ilmeisesti vakavammin kuin pilan päiten, että meidän eli Suomen pitäisi ryhtyä yhteiseen valuuttaan Ruotsin kanssa, niin se "idea" tökkii kyllä kuin myrkkyä pitäisi niellä. Siinä asiassa ja aiheessa minulla on kunnia olle jyrkästi eri mieltä Väyrys-Paavon kanssa. Ruotsi on päässyt jo niin pitkälle Suomen kytkemissä omiin etuilupyrkimyksiinsä, että ei siihen enää pidä missään tapauksessa edes vahingossakaan tai ajattelemattomuuksissakaan meidän suomalaisten erehtyä menemään vielä raha-asioissakin Tukholman käskyläiseksi.
  18. Jo monta vuosikymmentä sitten eli 1970-luvun alkupuolella olin Seutulan lentoasemalla lähdössä Helsingin keskustaan bussilla ja siinä paikan päällä huomiotani kiinnitti kaksi ulkomaalaisnaista eli äiti ja tytär eikä heillä ollut bussimaksuun sopivaa rahaa. Niinpä minä maksoin heidänkin bussilippunsa ja nousimme kyytiin yhdessä. Matkalla jutellessa ilmeni, että he olivat sveitsiläisiä ja kotoisin Zürichistä. Minun englannin solkkaukseni vaihtui saksaksi, sillä olihan minulla taustalla oppikoulun pitkä saksa.

    Perillä Rautatientorilla sveitsittäret halusivat ajaa taksilla hotelliinsa. Kun kysyin hotellin nimeä, niin sehän oli Vaakuna eli eipä siinä taksia tarvittu, vaan saattelin heidät hotellin ala-aulaan saakka. Siinä keskustelun mukana tuli esille myös se, mitenkä meillä Suomessa tavalliseen oppikoulun käymiseen kuului kielinä äidinkielen suomen lisäksi ruotsi, saksa ja englanti. He pitivät semmoista kielivalikoimaa muistaakseni "älyttömänä" tai "tolkuttomana" - suorapuheisia sveitsiläisiä kun olivat. Tässä yhteydessä on paikallaan todeta se yleinen tieto, että Sveitsissä on perinteisesti neljä virallista kieltä eli saksa, ranska, italia ja retoromania.
  19. Wanhan sanonnan mukaan sotimaan rupeamista ei pidä jättää kenraalien päätettäväksi. Siinä asiassa siis meritokratiaan nojautuva päätöksenteko ei ole viisasta.

    Toisena esimerkkinä voi mainita nykyisen geenimuuntelun ja sen tiimoilla käytävän mitanoton. Kasvinjalostajat meillä Suomessa ovat tietääkseni yleisesti asettuneet tukemaan geenimanipuloimisen hyväksymistä. Siis meritokraatit asialla. Kuitenkin esim. Monsanton temmellys maailmalla on aiheuttanut hirvittävää tuhoa paikallisille väestöille.

    Uusin massiivinen geenimuunteluun liittyvä konflikti on Kolumbiassa, missä maan hallitus oli asettunut geenimuuntelijoitten eli ulkomaalaisten jättifirmojen kannalle ja hallitus oli määrännyt jopa poltettavaksi paikallista siemenriisiä. Siitä kolumbialaiset viljelijät suuttuivat perin juurin ja nyt hallitus on tiettävästi perumassa päätöksiään.

    EU:n ja USA:n välisessä TTIP-sopimusneuvotteluissa juuri geenimanipulaatio on yksi keskeinen kynnyskysymys. Siihen liittyy myös päätöksenteko eli voiko jokin suurfirma eli esim. Monsanto tai jokin kaivosyhtiö vaatia paikallisesti valtiolta vahingonkorvauksia ja siitä päättäminen tapahtuisi jossain ulkomailla demokraattisen järjestelmän ulkopuolella.
  20. Säästämisen ja säästöjen sijoittamisen yhtenä tarkoituksena ainakin minulla on puskurivaran hankinta ja ylläpitäminen "pahoja päiviä" ajatellen. Pankkitililtä saa käteistä nopeasti, vaikka tuotto onkin nykyään kuta kuinkin olematon. Toisena säästöjen turvapaikkana on itselläni pörssi eli listautuneitten yhtiöitten osakkeet. Jo kymmenkunnan eri yhtiön osakkeita sopivasti hajautettuna omistamalla niistä aika lailla varmasti aina jonkin yhtiön osakkeita voi myydä voitollisesti ja saada paremman tuoton kuin pankkitililtä. Pörssiosakkeita voi myydä ja siten muuttaa käteiseksi varsin lyhyellä aikataululla.
    21. 17 / 57
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt