waskihanska

Vapaa kuvaus

O: Rahvasmainen, omasorttinen, globaalisuutta syynäilevä, kotona viihtyvä ja kotikentän sananvaltaa arvostava, hätäilemätön suomalainen eläkeläinen, uskontoihin uskomaton valikoitsija, vankasti aviossa. - Sota-aikaiseen syntyperään kuuluu lukeutuminen pieniin ikäluokkiin. Suuret ikäluokat tulivat sitten seuraavassa vaiheessa sotimisen päätyttyä. - Taka-ajatuksena valveutumiseen pyrkiminen sekä astelu murtomailla, poluilla, turuilla ja toreilla vakaasti ja vapaasti omat saappaat jalassa. ¬: Miljoona euroa (kuusi miljoonaa entistä Suomen markkaa) tosiaan laittaisin säästöön ja harkiten käyttäisin varoja mielekkäisiin tarkoituksiin. - Ensimmäiseksi hankkisin täältä Koti-Suomesta järvenrannalta hehtaaritontin ja rakentaisin jalasmökin - taustamusiikkina tuulen humina, aaltojen kohina ja sateen ropina. Yleisemmin musiikkimakuna loivan oloinen kotimainen ja vaikkapa fado. - Vaikka minulla ei miljoonia olekaan, verotin itse säästöpossuani ja ostin hiukan osakkeita, jotka ovat juuri nyt halpoja. Houkutus kokeilla sitä sijoittamista oli liian suuri. Nyt pitää vain odottaa, että vuosien mukana ajat paranevat ja osakkeitteni arvo nousee. O Paikoilleen jämähtämisen tehokkainta ehkäisyä ja torjuntaa on lähteminen kotimaan kierrokselle asteikkona Helsinki ja sivukulmakunnat ynnä kaikki siltä väliltä. Silloin tällöin ulkomailla käymisen jälkeen on aina parasta takaisinpaluu. - Suomen rantamaisemissa voisin viipyä loputtomiin kesät talvet, syksyt keväät. Meidän säämme ovat vaihtelevaisia ja käyvät minulle laidasta laitaan. - Sähköpostin saaminen ilahduttaa ja asioitten aprikointi, ruotiminen kiinnostaa. - Siis: o Vuodet eivät ole veljeksiä, sanottiin entisaikaan, mutta pitäisiköhän nykyään tasapuolisuuden merkeissä vertailla, jotta sisaruksia. Säätieteilijöitten sanomisia krtisoin joiltakin osin. He puhuvat mm. sateen uhkasta, vaikka kyseessä olisi täkäläisen ilmanalan tavanomainen vaihtelevaisuus. Ja osaa se painettu sanakin. Joku lehtimarkkinoinnin mainoslööppi yritti äskettäin väittää hyytävän kylmyyden tulevan Suomeen pohjoisesta. Ja lämpömittari painui peräti lähelle nollaa plussan puolella. Joka tapauksessa meikäläisäijä hyvillä mielin nyt niin kuin yleensä muinakin vuodenaikoina. Ruoka & juoma: lanttukukko, läskisoosi, uunimakkara, Karjalan paisti, uunijuusto, patasapuskat; maito, vesi, Sahti Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: --- Hakusanat: politiikka, yhteiskunta, Matkailu, kirjallisuus, mökkeily, sienestys, ystävyys, filosofia

Aloituksia

309

Kommenttia

1140

  1. Kuvailet osuvasti säästämisen ja sijoittamisen seikkoja näinä aikoina ja onhan ne riskit ja ongelmat ilmiöinä yleispäteviäkin aikojen saatossa. Yhden kohdan lisääminen tuohon sinun "tuskalistaasi" juohtuu tässä mieleen. Metsäpalstallakin saattaa syöksyvirtausmyrsky pistää lyhyessä tuokiossa sijoituspuuston päreiksi eikä myyntivoitoista ole sitten toivoakaan. Toisaalta täytyy viitata yhteen perinteiseen myönteisen mahdollisuuteen, jonka paikkansa pitävyys lienee testattu ihan käytännössä. "Timantit ovat ikuisia ja tytön parhaita ystäviä", mainitaan yleisenä viisautena. Olisokohan varma sijoitusidea?
  2. Oikeaa asiaa tarkastelet Ruuneperi. Oma tuumailuhorisonttini on omien vähäisten säästöjen järkevä "paikka", sen paikan kohdalla harjoittamani aprikointi. Tosiaan nykyisillä käyttötilien liki olemattomilla koroilla on sitten sama, vaikka säästöön jääviä eurosiaan pitäisi patjan alla eikä pankin tilillä. Pidän kuitenkin pankkia ikään kuin varmana makuutuspaikkana.

    Onhan niitä muitakin vaihtoehtoja. Vuosien mukana sekä kohtuuteen pitäytyvän elämäntapani ansiosta kertyneillä säästöilläni olen hankkinut joittenkin pörssiyhtiöitten osakkeita pieniä määriä. Minulla on arvo-osuustili ja hoidan harvakseltaan tekemäni ostot itse suoraan pankissa. Nettiä en käytä siinä yhteydessä. Rahastot olen kiertänyt kaukaa. Yrityskohtaisen suoran osakesäästämisen kykenen ymmärtämään itse, mutta rahastot menevät yli hilseen.

    Kun niitä yhtiöitä, joitten osakkeita omistan. on kymmenkunta, niin siihen joukkoon mahtuu mukaan myös "sijoitusten" onnistumisen näkökulmasta voitolla olevia osakehankintoja. On siinä valikoimassa sitten myös joku tapaus toisinkin päin. Kokonaisuudessaan olen kuitenkin omillani ja jopa vähän plussan puolella. Vastuu ja riski on totta kai pelkästään minulla itselläni. Pörssiosakkeissa on se hyvä ominaisuus, että niitä on varsin helppo muuttaa käteiseksi, jos yllätyksellistä rahan tarvetta ilmaantuisi.

    Sijoitusmielessä rantatonttien, metsäpalstojen tai asunto-osakkeitten osteluun meikäläisen varallisuus ei riitä.

    Aika lailla kummeksun silloin tällöin julkisuuteen putkahtelevia "suosituksia", joitten mukaan meidän tavallisten kansalaisten vähäiset säästöt makaavat tuottamattomina pankkien tileillä ja sitten siihen syssyyn nuo suosittelijat kehoittavat meitä lähtemään ostoksille ja pistämään eurosemme kulutukseen. Suosittelijat väittävät, että sillä tavalla elinkeinoelämän pyörät lähtisivät nykyistä liukkaammin liikkeelle. Siitä se vasta soppa syntyisi, jos me alkaisimme tyhjentää pankkitilejämme. Kun sitä tekisi esim. miljoona eläkeläistä, niin siinä operaatiossa taitaisi pankkjärjestelmämme mennä paniikin partaalle.
  3. Venäjän ruplan arvon heikkeneminen kellumalla synnyttää muutamia seurausvaikutuksia. Kyseessä on siis tavanomainen valuutan devalvoituminen, joka nyt ruplan tapauksessa on valuutan säätymistä siihen arvoonsa kuin kelluva valuutta asettautuu. Kelluvaa valuuttaa ei siis mahtikäskyillä devalvoida eikä myöskään toisin päin revalvoida. Tosin valtion finanssijohto voi tehdä omia operaatioitaan ja yrittää ohjata muutosta kuten tässä tapauksessa Venäjä pyrkii loiventamaan ruplan arvon muutosta, jyrkkää äkkiheikentymistä. Hitaampikin tahti riittäisi Moskovan vinkkelistä koettuna.

    Ruplan heikentymisen ansiosta tuonti Venäjälle kallistuu ja toisaalta venäläisten tuotteitten vienti ulkomaille hyötyy heikentyneestä ruplasta. Sitten on kuitenkin kokonaisasetelmassa mukana myös mm. öljyn kaupan dollarikytkös. Joka tapauksessa Venäjän oman tavaratuotannon mahdollisuudet paranevat ruplan heikentymisen myötä. Tässä kohdassa on sopiva sauma todeta, että myös meillä Suomessa tuotteittemme viennin kannalta olisi edullista, jos euro olisi heikompi kuin mitä se on.

    Matkailun saralla tilanne menee niin, että ruplaan nähden vahvemman valuutan maista Venäjälle reissaavan matkalaisen on entistä edullisempaa vierailla Venäjällä, kun kukkarossa on euroja, dollareita tai vaikkapa Ruotsin kruunuja. Sitäkin kautta Venäjä hyötyy. Toisaalta samanaikaisesti venäläisten matkailu ulkomaille tulee kalliimmaksi. Juuri nyt ainakin tässä vaiheessa meidän suomalaisten on entistä edullisempaa nousta Allegroon tai Tolstoihin ja lähteä visiteeraamaan itäiseen naapurimaahamme ja siellä vaikkapa jotain ostoksia tekemään.
  4. Kiinakin lähti modernisoimaan talouttaan sisältä päin tullimuurien suojassa. Siitä maa on sitten onnistunut rotatoimaan itsensä maailmankauppaan merkittäväksi vientimahdiksi. Tulosta on syntynyt. Maan sisäisten yhteiskunnallisten olojen tilanne on taas oma asiansa eli diktatuurissakin talous voi kehittyä. Silti tavallisen kansan hyvinvointi on kysymys, jonka parissa niin Kiina kuin Venäjäkin joutuvat painsikelemaan vielä pitkään.

    Tasapainon merkeissä on paikallaan todeta, että ei tuo USA sekään kaikille kansalaisilleen ole onnela sekään. Elävä elämä on aina epätasaista ja olot epätäydelliset. Tullimuureilla ja muilla maitten rajoilla tapahtuvilla kaupan ja liikkumisen rajoituksilla on puolensa ja toisensa. On niitä ollut USA:n rajoillakin ja on niitä ollut Suomenkin rajoilla ja tullimuurien suojissa on maailmalla paljon rakennettu omaa taloutta monissa maissa.

    Venäjän ruplan tilannehan on nyt se, että taannoin Venäjä laittoi valuuttansa kellumaan. Juuri viime aikoina tapahtunut ruplan n. 40 prosentin devalvoituminen on suoraa seurausta kellutuksesta ja tietysti vaikutuksensa on myös Lännen pakotteilla. Silti kellutus on oikea menettely nykyaikana. Niin kävi meillä Suomessakin. Kun Ahon hallituksena alkuaikoina "kovan markan politiikka" tuli tiensä päähän ja törmäsi seinään, niin meidän markkamme pantiin kellumaan, mikä oli kokonaan uusi kokemus ja asia meillä Suomessa. Siitä se 90-luvun nousukausi meidän kansantaloudessamme käynnistyi.
  5. Vilkaisin juuri äsken peiliin, enkä nähnyt semmoisen äijän habitusta, jolla äijällä olisi pikkuisen ruusuinen (ruusinen) kuva Venäjän osalta. Tuossa aloituksessani yritin luonnehtia jopa ylikorostetusti itänaapurimme sisäisissä oloissa vaikuttavan kriminalismin ja korruption laajalle ja syvälle ulottumista. Siihen on paikallaan lisätä itänaapurissamme ihmisten elämäntapaan kuuluva alkoholin käyttö. Juopottelevan kansan on työtästä yltää merkittäviin saavutuksiin modernissa maailmassa. Sekä Putin että 1980-luvulla Gorbatsov ovat kiinnittäneet huomiota juuri alkoholin käytön ongelmaan kotimaassaan.

    Rohkenen joka tapauksessa arvioida, että Venäjän nykyinen valtiojohto todella pyrkii rajkentamaan maan sisäisiä oloja aikaisempaa ja nykyistä paremmiksi. Miten se operaatio sitten toteutettaisiin, niin siitä strategiasta vallitsee varmaan monenlaisia näkemyksiä niin Venäjällä ja meillä täällä Suomessa oman maamme osalta kuin maailmalla muuallakin. Jos Venäjä aikoo vahvistaa statustaan suurvaltana, niin siihen tarvitaan myös vahva kansantalous ja arvioin, että kyllä Putin sen tietää.

    Jos sinä arvoisa "Kolehmainen" tai minä puolestamme uskomme tietävämme Venäjän olosuhteisiin oivallisen olojen kohentamisen mallin, niin kenties Vladimir Putin ei olekaan meidän kanssamme samaa mieltä, vaan uskoo tietävänsä vielä tuloksekkaamman menettelyn. Meille Kreml ehkä sanoisi, jotta koirat haukkuvat ja karavaani kulkee.

    Kun Kiina ryhtyi 1970-luvulla tekemään suuria yhteiskunnallisia ja siinä samalla keskeisessä määrin taloudellisia uudistuksia, niin epäileväisiä Tuomaita löytyi pilvin pimein "läntisessä sivistysmaailmassa". Yhä edelleen Kiina on sikäläisen kommunistisen puolueen johtama paikka, mutta silti siitä on kehittynyt yksi globaali talousmahti. Kun mm. sinä "Kolehmainen" peräät demokraattisia oikeuksia kaikille, niin taloudellisen ekspansiivisuuden osalta se ei ainakaan Kiinan esimerkin valossa näytä olevan ehdoton edellytys taloudelliselle kasvulle. Lieneekö luonteenomaista, että myös Kiina on rymistellyt reviirinsä rajatienoilla ja esitellyt muskeleitaan naapureille?

    Tulevaisuuden osalta ei tietenkään ole mahdotonta, että niin Kiinassa kuin Venäjälläkin keskusjohtoisuudesta muodostuu ongelma. Me suomalaiset olemme edelleen aitiopaikalla Venäjän suhteen ja Kiina on ollut meidän kanssamme hyvissä diplomaattisissa väleissä 1940-luvun lopulta asti.
  6. Niinhän tuo Venäjän ulkopolitiikka näkyy olevan. Suurvalloilla on värkeissä enemmän varaa kuin pienemmillä valtiomahdeilla, jollaisista Suomikin käy esimerkkinä. Ja en minäkään ihmettelisi, jos itänaapurimme uho edelleen jatkuisi. Samaa mieltä olen siitäkin, että historian tutkiminen ja aikaisempien pahojenkin tekojen tunteminen olisi paikallaan myös Venäjän maalla.

    Saattaa olla niinkin, että ulkopolitiikassaan Putinin hallinto on jo hyvän aikaa ollut tavallaan "kytiksessä" eli tarkkailemassa hoksottimet hereillä tilanteita ja tapahtumia. Sitten Kremlin johto on valikoinut pöytälaatikosta kuhunkin asetelmaan Venäjän etuja palvelevan toimintatavan. Venäjän etu on tosiaan määritelty valta-asemien eskaloimiseksi.

    Ulkopoliittisella uholla Putin esikuntineen on samalla onnistunut saavuttamaan suurta kansansuosiota ja sitä suosiotaan Putin nyt hyödyntää sisäpolitiikassaan. Kun vallanpitäjilä on laajaa kannatusta, niin se mahdollistaa myös uudistusten tekemisen maan sisällä. Kurin ja järjestyksen pitäminen on toisaalta olennaista operointia ja toisaalta ymmärtääkseni selustan turvaamista muulle sisäpolitiikalle. Siinä "muussa sisäpolitiikassa" onkin sitten haastetta riittämiin.

    Lähitulevaisuudessa on kiinnostavaa nähdä, pyrkiikö Kreml Putinin johdolla keskittymään ennen muuta sisäisten asioitten ja siinä keskeisesti talouden kohentamiseen vai olisiko tosiaankin ulkopoliittinen uho ja reviirin levittäminen pääpyrkimys. Lännen eli EU:n ja USA:n pitäminen varpaillaan ja läntisen median ruokkiminen onnistuu sopivin väliajoin tapahtuvan muskelien esittelyn avulla. Silti Putin saattaa keskittyä sisäpolitiikkaan. Kaiken kaikkiaan nykyisen Venäjän kuvioitten käsittäminen on bysanttilainen juttu ja ilmeisesti Putin tykkääkin semmoisesta kuurupiilospolitikasta. Me olemme tässä aitiopaikalla tapahtumia seuraamassa.
  7. "Sukujuuriltaan" eri heimoihin lukeutuvan väen määrät kuuluvat tilastollisiin suhteellisuuksiin. Aikaisempina aikoina heimojen väestömäärät olivat helpommin todettavissa ja tilastoitavissa kuin nykyisin. Ihmisten liikkuvuus ja perheitten muodostaminen heimorajojen ylitse tuottaa varmaan harmaita hiuksia niille, jotka haluaisivat "täsmällistä faktaa" vaikkapa karjalaisten tai pohjalaisten lukumääristä.

    Tarkastellaanpa yksinkertaista esimerkkiä. Kun kaksi karjalaista nuorta aikuista ja kaksi pohjalaista nuorta aikuista laittavat heimorajojen ylitse hynttyyt yhteen, niin sillä tavalla syntyy kaksi perhettä, joitten lapset ovat taustaltaan puoliksi karjalaisia ja puoliksi pohjalaisia. Jos molemmissa perheissä on kolme lasta, niin näissä perhessä on yhteensä kymmenen henkeä. Heistä kahdeksalla on taustajuuriltaan karjalaisuutta ja niin ikään kahdeksalla taustajuurinaan pohjalaisuutta. Ja yhteensä väkeä on siis kymmenen henkeä. Mahdetaankohan edes nykykoulun uudessa matematiikassa opettaa kansalle kasuavalle tämmöistä laskentaa?
  8. Viron valtion budjettiin vaikuttaa merkittävässä määrin maastamuutto. Työttömyys on eteläisessä heimovaltiossamme "todellista" alhaisemmalla tasolla, koska väki muuttaa ulkomaille eli niin Suomeen kuin muuannekin maailmalle töihin, joita heillä omassa kotimaassaan Virossa ei ole tarjolla. Sosiaalinen turvaverkko ei rasita Viron taloutta samalla tavalla kuin meillä Suomessa.

    Suomen lama-ahdingossa 1990-luvulla ensimmäistä kertaa historiassamme meillä oli toimiva sosiaalinen turvaverkko täydessä kunnossa ja se ehkäisi ulkomaille suuntautuvan siirtolaisvyöryn liikkeelle lähdön. Vältyimme satojentuhansien suomalaisten maastamuutolta. Jopa puolen miljoonan väestötappio olisi ollut mahdollinen. Se olisi tarkoittanut kymmentä prosenttia kansakunnasta.

    Aikaisemmat lama- ja pula-ajat meillä ovat aiheuttaneet suuria väestömenetyksiä siirtolaisuuden muodossa. Ja onhan sitä kärsitty suoranaisista nälänhädistä ja nälkäkuolemistakin.
  9. Olipa tuon "Verkkomedia"-median kanssa miten tahansa, niin joka tapauksessa on aiheellista suhtautua syvällä huolestuneisuudella TTIP-sopimukseen. Tilanteen vakavuuden tiedostamisessa sopii mainita kaksi olennaista kiinnekohtaa:
    - Järkyttävää on ounastella tilannetta, jossa globaalit jättifirmat sanelisivat pelisäännöt meillä Suomessa.
    - Erityisesti geenimuuntelusta on meidän mediamme ollut hyvin hiljaa hissun kissun tässä TTIP-yhteydessä. Kammottavaa on ajautua asetelmaan, missä esim. Monsanto määräisi kasvinviljelypolitiikkassa eduskunnan ylitse meilläSuomessa.

    TTIP-kriittisyydessä Verkkomedia on vain yksi ripaus varoittajien runsaassa joukossa.
  10. Talous ja turvallisuus kattavat niin laajalti yhteisten asioitten hoitamisen alueen, että siihen mahtuu valtava määrä yksittäisiä seikkoja. Selkokielellä nimettävät yksittäiset asiat ovat juuri niitä kannanottoja vaativia kysymyksiä, joita äänestäjät joutuvat puntaroimaan ennen äänestyspäätöksen tekemistä. Mainitsenpa tässä muutamia asioita puolueitten ohjelmista piittaamatta. Siis:
    - Perustuslakituomioistuin-instituutio on luotava meille Suomeen! Eduskunnan perustuslakivaliokunta koostuu kansanedustajissta, jotka siis mukamas "vahtivat" kansanedustajien omia tekemisiä. Ryhmäkurin voimalla hallitus pystyy nuijimaan pöytään perustuslakivaliokunnassa läpi tulkintoja, joita riippumaton perustuslakituomioistuin ei hyväksyisi.
    - Suomen omasta itsenäisestä ja riittävästä maanpuolustuvalmiudesta on huolehdittava. Samassa yhteudessä on aiheellista todeta, että Suomi ei pyri Nato-jäseneksi. Suomi sijaitsee geopoliittisesti keskellä omaa ympäristöään ja meidän on viisasta pyrkiä harjoittamaan myönteistä vuorovaikutusta kaikkiin ilmansuuntiin kaikkien naapureittemme kanssa.
    - Oman kansakunnan taloudessa pitää vahvistaa omilla jaloillaan pärjäämistä väestön kotikentän tasolla. Verotuksen, erilaisten maksujen ja taksojen on annettava tilaa ja väljyyttä ihmisten henkilökohtaisten ja perheitten talouksien vaurastumiselle.
    - Valtion mittakaavassa olennaiset asiat on hoidettava kunniakkaasti eli koulutus, sosiaalinen turvaverkko, oikeuslaitos ym. perusasiat. Valtion budjettia voidaan keventää ennen muuta veroina kansalta kiskotun rahan ulkomaille valumisen ja sinne rahan ympäriinsä kylvämisen osalta. Kun kerran imperialistiset siirtomaavaltiot ovat aikoinaan rohmunneet alusmaansa luonnonvaroja ja jatkavat sitä kolonialismia edelleen, niin eipä meidän tarvitse erityisemmin osallistua kolonialismin jälkien paikkaamiseen ja sitä varten verottaa omaa kansaamme näännyksiin.
    - Säästöä pitää saada aikaan myös julkisen vallan (valtio, kunnat) rakentamisessa. Vasta rakennetun korjaaminen on tullut maan tavaksi ja jopa korjattua pitää kohta siltään remontoida uudestaan. Semmoisesta menosta pitää päästä eroon. Säädöksiä ja määräyksiä on muutettava niin, ettei mokomaa enää jatkossa pääse tapahtumaan. Verorahoista ja niitten käyttämisestä on kysymys.
    - Jos me nyt sitten olemme EU-jäsenmaa, niin meille Suomeen on luotava länsimaisen vapauden mukainen kulttuuri-ilmapiiri- ja -henki. Siis esim. alkoholipoliitikassa voisimme ottaa käyttöön mannereurooppalaisen mallin, jolloin mm. Viron viinaralli pysähtyisi kuin seinään ja oma juomateollisuutemme sekä ravintola- ja majoiutuselinkeinomme saisi mahtavan kasvusysäyksen. Kyllä sitä kautta verokertymää syntyy, vaikka alkoholiveroa alennettaisiin hyvinkin rankasti. Samaan aikaan pitää kansalaisten opetella sivistyneet ruokailu- ja juomatavat, johon toimeen valtion pitäisi keskittyä myönteisellä mielellä.

    Runsaasti riittäisi tarpeellisia kohtia tulevan hallituksen ohjelmaan, mutta kunhan nyt saataisiin toteutettua edes nämä tässä mainitut.
  11. Kyllä Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja Antti Pesonen on erittäin oikealla ja perustellulla asialla, kun hän viittaa perustuslakituomioistuimen tarpeellisuuteen meillä Suomessakin. Muualla kansanvaltaisesti hallituissa länsimaisissa demokratioissahan vastaava riippumaton tuomioistuin on normaali käytäntö. Mm. Saksassa sikäläinen valtiosääntötuomioistuin sijaitsee Karlsruhessa eli se ei ole sijainnut Länsi-Saksan entisessä pääkaupungissa Bonnissa eikä sitä siirretty Berliiniin Saksan yhtenäistymisen vaiheessa. Juuri niin pitäisi asetelma järjestää meillä Suomessakin. Ensi eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan uuden hallituksen ohjelmaan olisi merkattava "Perustuslakituomioistuin" ja sen sijaintipaikka olisi valikoitava muualta kuin pääkaupunkiseudulta eli mm. Jyväskylä vaikuttaa sopivalta paikkakunnalta siihen tarkoitukseen.
  12. Media on kertonut, että nyt on sitten "päätetty": Karjalanpiirakoita saa leipoa sillä nimikkeellä muuallakin kuin nykyisen Suomen puoleisessa Karjalassa. Kaikkea sitä pitääkin puntaroida ja päättää. Silti se on hyvä kannanotto. Tässäkin yhteydessä on jo tullut esille, mitenkä rajan taakse jääneestä Karjalasta piirakanleipojat ovat levittäytyneet kuta kuin kautta Suomen. Olen nähnyt laskelman, jonka mukaan karjalaiseen siirtoväkeen kuuluvaa sukutaustaa on yli miljoonalla nykysuomalaisella.

    Sitten ovat vanhoilla asuinsijoillaan elävät nykyiset etelä- ja pohjoiskarjalaiset. Edelleen vielä lisäksi on todettava, että suuret määrät juuri nykyisen Suomen puolen karjalaisjuurista väkeä on muuttanut kaupunkeihin lännemmäksi perinteisiltä kotisijoiltaan. Sukujuuriltamme meitä enemmän tai vähemmn karjalaistaustaista väkeä taitaa hyvinkin olla lähelle pari mijoonaa nykysumalaisista. Jos joku tietää tarkemmin, niin osuutta voi täsmentää.

    Palataan vielä piirakkaan. Riisin lisäksi myös peruna on meillä Suomessa kohtalaisen uusi viljelyskasvi. Lieneekö sitä aikaisempina aikoina käytetty naurista karjalanpiirakassa? Se juohtuu mieleen, sillä onhan naurista meillä Suomessa viljelty jo esihistoriallisina aikoina. Viljoista taas ainakin ohra kuuluu samaan kategoriaan.
  13. Reino Lehväslaihon teos "Sotkalla sodassa" on minulla parasta aikaa luettavana. Realistista kuvausta ilman sievistelyjä. Mieleen juohtuu pitkät ajat sitten Esa Pakarisen kertoma, kun hän muisteli paikan päällä todellisuuden nähneenä, mitenkä sodassa miehet olivat hymyttömän totisia, likaisia, väsyneitä ja asian silti hoitivat. Kaunokirjallisuudessa pitää sitten olla omanlaistaan juonta ja romantiikkaakin mukana.
  14. Terve Peer Gynt!
    Kiitokset sinulle mielenkiinnosta! Äitimuorin leipomien karjalanpiirakoitten reseptiä minulla ei ole enkä itse ole piirakoita opetellut leipomaan. Meikä-äijälle tosiaan kelpaavat monenlaiset "karjalanpiirakat" niin taikinakuoren kuin täytteenkin suhteen. Olen kyllä taipaleen tallaamisen myötä havainnut, että moni hyväksyy karjalanpiirakaksi eli sillä nimikkeellä vain tietyn sorttisia piirakoita. Yksi vankka käsitys näkyy olevan se, että täytteenä pitää olla riisiä "oikeassa" karjalanpiirakassa. Mitenkähän tuonkin seikan kanssa mahtaa olla, kun tarkastelemme perinteitä kauemmaksi taakse päin? Riisiä ei meillä Suomessa ole ollut käytettävissä aikoinaan, mutta piirakoita lienee kyllä leivottu jo silloinkin. Reseptejä löytyy, kun klikkaa Googlesta "Karjalanpiirakka".
  15. Pohjois-Karjalassa lapsuuden ja nuoruuden aikoinani äiti leipoi piirakoita ja kukkoja. Kaikki kelpasivat. Piirakan täytteenä saattoi olla perunaa, riisiä ja porkkanaakin. Toisena vastaavan leivonnaisen muotona oli "pyöry" eli samat ainekset halkaisijaltaan noin kymmensenttiseen pyöreämuotoiseen "piirakkaan".

    Kukkojen sisältönä taas lanttua, kalaa, perunaa, lihaa ja laskiäkin vaihtelevina yhdistelminä. Eipä jääneet kukotkaan vanhenemaan. Kukko on muuten erinomainen eväs esim. metsätöissä. Kun lumisessa metsässä repusta kaivoi esille kukon ja siitä leikkasi puukolla siiipaleita, niin sillä eväsenergialla jaksoi taas rakentaa halkomottia.
  16. Tekemisen parantamisen mahdollisuuksia löytyy erittäin monissa yhteyksissä. Niin on hallinnossa ja siihen liittyen myös sosiaalisessa turvaverkossa. Toisin kuin Nalle Wahlroos viskelee ehdotelmiaan työttömyyskorvausten poistamiseksi, niin meikä-äijä tähdentää työttömien saamista takaisin työelämään pois päivärahoilta.

    Sinänsä työttömyyskorvausjärjestelmä on myönteinen osa sosiaalista turvaverkkoa. Minimipalkkarajan poistamisen sijasta pitäisi huomiota kiinnittää työvoimaan liittyviin kustannuksiin. Meillä Suomessahan työnantajilla on tapana ruikuttaa työvoiman kalleutta. Siihen täytyy kehitellä helpotusta uusien perspektiivien avulla, sen sijaan että hokemalla hoetaan sivukulujen negatiivista vaikutusta työllistämiseen. Nalle W. on juuri semmoisen liturgian harrastaja.

    Kun jokaista työntekijää kohti työnantajalle järjestettäisiin "erityiskevennystä" yhtiön verotukseen, niin sillä menetelmällä pystyttäisiin helpottamaan työvoiman pestaamista. Ja saataisiin väkeä pois työttömyyskorvauksilta. Työntekijöitten etuuksia ei kavennettaisi ja suosittaisiin työvoimavaltaista yritystoimintaa.

    Sitten on messunsa arvoinen asia yritysten sisäisen toiminnan kohentaminen. Sen asetelman tajuamiseen riittää, kun esim. katselee televisiosta Jyrki Sukulan operointia ravintoloitten ja hotellien kunnon kohentamiseksi. Sitä rataa eteen päin! Kun yritysten kunto paranee, niin se kehitys näkyy myönteisenä vaikutuksena työttömien työllistymiseen myös koko valtakunnan mittakaavassa.
  17. Muistaakseni uutisissa on mainittu Joensuun uuden poliisitalon sijaintipaikaksi Pekkala eikä sitä taloa liene vielä rakennettu. Toivottavasti "kolmas kerta toden sanoo" eli syntyy kelvollinen järjestysvallan tukikohta. Jensuussa asumisen ajoiltani muistan vanhan poliisiaseman Suvantokadun joen puoleisessa alkupäässä. Myöhemmin jälleen kaupungissa käydessäni huomasin poliisilaitoksen sijaitsevan uudessa rakennuskessa Suvantokadun ja Kirkkokadun kulmauksessa ja se poliisitalo muodostui ongelmaksi. Olikohan poliisi siinä välissä myös Torikadulla siellä valtion virastotalossa, missä sijaitsi myös ent. lääninhallitus?

    Rakentamisohjeistusten saattaminen "ajan tasalle" on tuottanut määräyksiä, joitten tuloksena homehtuminen on meillä Suomessa muodostunut yleiseksi ongelmaksi. Onhan siinä yhteydessä mainittu myös liika kiirehtiminen ja virheitten tekeminen eli siis olisi hölmöilty.

    Mikä sitten on tärkeää. Yleinen pyrkimys energian säästämiseen on totta kai hyvä asia. On ruvettu noudattamaan kuitenkin kovin yksioikoisesti energian säästämistä, kun rakennetaan. Haitallisiksi energiasyöpöiksi on luokiteltu myös vanhaa rakennuskantaa, jota on sitten "korjattu" nykyajan energian säästön vaatimusten mukaisiksi. Sitten ne vanhatkin pitkät ajan kelvolliset talot ovat alkaneet homehtua.

    Onko turha toivoa, että rakentamisessa luovuttaisiin yksipuolisesta energian säästämiseen tuijottamisesta. Homeongelmien korjaaminen maksaa sekin ja energiaa kuluu lisää. Se korjaustoimien vaatima energiakin pitäisi laskea mukaan, kun sitä energian säästön määrää on laskeskeltu saavutettavaksi tekemällä ilmatiiviitä rakennuksia. Lieneekö mukaan otettu myöskään kaikkia ilmanvaihtoon kuuluvien härveleitten kuluttamaa energiaa sitäkään.
  18. Monia mietteitä herättää Sinun "merihuisku" aloittamasi ketju: "Kuinka Euroopan Älykkäin kansa Suomi on". Hometalot mainitset siinä ensimmäiseksi. Se seikka kuuluu yleisten asioitten ja ilmiöitten sarjaan. Valtiovallan päätösten ja hallinnon tasolla älyn vaillingin ilmeneminen vallanpidon aikaansaannoksissa vie ajatuksen noihin Eurooppalaisiin kuvioihin. Millaista neroutta mahtanee esiintyä muualla, jos me olisimme sitä älykkäintä laatuluokkaa?

    Suomen talousasioitten hoitamisen yhteydessä on keskeisenä selkänojana ollut valtiovarainministeriö ja sen asiantuntijavirkailijat. On sanottu niinkin päin, että valtiovarainministerin itsensä ei tarvitse olla talous- eikä finanssiosaaja (siis on nähty insinööri, juristi, voimistelunopettaja, peruskoulunopettaja, broileripoliitikko), koska VM:n virkahallinto osaa kyllä kuulemma opastaa osaamatontakin ministeriä. Näyttöjen tasolla VM:n talousennusteet ovat kylläkin sattuneet menemään täysin hatelikkoon yli kolme viimeksi elettyä vuotta.

    Osataan sitä tuolla yksityisen elinkeinosektorin taholla sielläkin. Muistamme, mitenkä meidän globaalin paperiteollisuutemme mokat erityisesti Jenkkilässä. Eipä tuossa Nokian osaamisessakaan voitane älykkyydellä kehua alamäen edellä. Olisihan noita tapauksia. Toisaalta on kyllä myös pärjätty maailmalla. Nokian nousukausi oli sitä. Ja nyt on mm. hissifirma Kone hyvänä esimerkkinä kuten myös Angry Birds. Näkyy sitä älyä ja viisautta sentään löytyvän meillä Suomessa edelleenkin. Kuitenkin nerokkuudella mässäilyn sijaan saisi mukana eväsrepussa olla myös nöyryyttä enemmän kuin monissa yhteyksissä on sattunut olemaan.
  19. Yhtä ja samaa sorttia on minun ymmärtääkseni koko ihmiskunta eli "Homo sapiens"-nisäkäslajin kohdalla kaikki ovat samalla viivalla ihmisinä ihmisarvoltaan. Mitä sitten lieneekään älykkyys? Kun sitä ruvetaan mittaamaan, niin tuloksiin vaikuttaa helposti sosiaalinen tausta ja muut ympäristön tuomat seikat. Menetelmätkin saattavat olla kovin monenlaisia. Kun ihmisten "älykkyyttä" testataan, niin siinä mitataan paljoa muutakin kuin syntymäperäistä geneettistä ominaisuutta, jota on keksitty nimittää älykyydeksi.

    Meillä Suomessa on luontaisen perimämme rinnalla mukana vuosituhansien myötä kertynyttä ympäristön vaikutusperinnettä. Yhtenä juonteena siinä ympäristövaikutuksessa on ollut vallanpitäjien aiheuttama "kulttuurijälki". Me olemme totuneet siihen, että meitä on vuosisatojen ajan käskytetty. Sitä ovat tehneet ruotsalaiset vallanpitäjät monien vuosisatojen ajan. Sitten tuli vuoroon Venäjä, jonka kanssa me pärjäsimme koko lailla hyvin, kun kerran olimme oppineet alistumaan majesteettivaltaan jo Ruotsin alaisuudessa.

    Vastahankaisuutta aloimme oppia laajemmin, kun Venäjän tsaarihallinto alkoi pakottamaan laajan maan vähemmistöä keskusvallan yhtenäiskaavaan. Nykyään sitä luonnehdittaisiin lakien ja pykälien harmonisoinniksi. Silti se omapäisyyskään ei olle ollut sata vuotta sitten syntynyt ilmiö. Tiedämme mm. nuijasodan ja sitä ennen jopa viikingitkin joutuivat ahtaalle nykyisen Suomen rannikoilla. Historioitsijoitten keskuudessa on vakavasti pidetty mahdollisena, että Sigtunan hävittäminen v. 1187 tapahtui suomalais-karjalais-virolaisten toimesta. Matti Klinge on puhunut siihen aikaan vaikuttaneesta "Merivallasta" Suomenlahden molemmin puolin.

    Ruotsin ja Venäjän valtakausien synnyttämä tottelevaisuuden perinne jatkui Suomen itsenäistyessä esivallan kunnioituksena. Siitä oli suurta hyötyä v.1939. Syntyi talvisodan henki. Se oli sinänsä ihmeellinen ilmiö, kun tiedämme mitenkä v:n1918 sisäisestä konfliktista oli ehtinyt kulua vain pari vuosikymmentä. Tässä yhteydessä täytyy mainita kirkon vaikutus ilmapiiriä yhtenäistävänä tekijänä. Myöskin ortodoksinen kirkkokunta oli saanut virallisen kirkkokunnan statuksen itsenäisyytemme alkuvuosina.

    Nykyään rohkenen arvioida tilannetta niin, että alistuminen ja nöyryys esivallan edessä ei ole älykkyyden tunnusmerkki. Tai pitäisiköhän ottaa käyttöön esim. viisauden käsite. Elämme siinä mielessä murroskautta. Vai lieneekö toiveajattelua arvioida, että älykäs ja viisas omalla päällä ajatteleminen olisi meillä Suomessa yleistymässä ja vastaavasti kuuliainen tottelevaisuus vähitellen väistymässä?
  20. Einsteini taisi jättää syväsyynäämättä ulottuvuuksien avaruutta tutkaillessaan tavanomaisten mittayksiköitten merkitysten suhteellisuuden. Meikä-äijän epäpätevän silmäilykonkretian nojalla erottelen toisistaan tavanomaiset senttimetrit ja sitten aivan omassa merkitysulottuvuudessaan on naisten kantapäitten alla sijaitsevien korkojen maaginen maailmansa. Senttimetrien lataus voi olla tykkänään erilaista niitten senttimetrien sijainnista riippuen.
    21. 20 / 57
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt