waskihanska

Vapaa kuvaus

O: Rahvasmainen, omasorttinen, globaalisuutta syynäilevä, kotona viihtyvä ja kotikentän sananvaltaa arvostava, hätäilemätön suomalainen eläkeläinen, uskontoihin uskomaton valikoitsija, vankasti aviossa. - Sota-aikaiseen syntyperään kuuluu lukeutuminen pieniin ikäluokkiin. Suuret ikäluokat tulivat sitten seuraavassa vaiheessa sotimisen päätyttyä. - Taka-ajatuksena valveutumiseen pyrkiminen sekä astelu murtomailla, poluilla, turuilla ja toreilla vakaasti ja vapaasti omat saappaat jalassa. ¬: Miljoona euroa (kuusi miljoonaa entistä Suomen markkaa) tosiaan laittaisin säästöön ja harkiten käyttäisin varoja mielekkäisiin tarkoituksiin. - Ensimmäiseksi hankkisin täältä Koti-Suomesta järvenrannalta hehtaaritontin ja rakentaisin jalasmökin - taustamusiikkina tuulen humina, aaltojen kohina ja sateen ropina. Yleisemmin musiikkimakuna loivan oloinen kotimainen ja vaikkapa fado. - Vaikka minulla ei miljoonia olekaan, verotin itse säästöpossuani ja ostin hiukan osakkeita, jotka ovat juuri nyt halpoja. Houkutus kokeilla sitä sijoittamista oli liian suuri. Nyt pitää vain odottaa, että vuosien mukana ajat paranevat ja osakkeitteni arvo nousee. O Paikoilleen jämähtämisen tehokkainta ehkäisyä ja torjuntaa on lähteminen kotimaan kierrokselle asteikkona Helsinki ja sivukulmakunnat ynnä kaikki siltä väliltä. Silloin tällöin ulkomailla käymisen jälkeen on aina parasta takaisinpaluu. - Suomen rantamaisemissa voisin viipyä loputtomiin kesät talvet, syksyt keväät. Meidän säämme ovat vaihtelevaisia ja käyvät minulle laidasta laitaan. - Sähköpostin saaminen ilahduttaa ja asioitten aprikointi, ruotiminen kiinnostaa. - Siis: o Vuodet eivät ole veljeksiä, sanottiin entisaikaan, mutta pitäisiköhän nykyään tasapuolisuuden merkeissä vertailla, jotta sisaruksia. Säätieteilijöitten sanomisia krtisoin joiltakin osin. He puhuvat mm. sateen uhkasta, vaikka kyseessä olisi täkäläisen ilmanalan tavanomainen vaihtelevaisuus. Ja osaa se painettu sanakin. Joku lehtimarkkinoinnin mainoslööppi yritti äskettäin väittää hyytävän kylmyyden tulevan Suomeen pohjoisesta. Ja lämpömittari painui peräti lähelle nollaa plussan puolella. Joka tapauksessa meikäläisäijä hyvillä mielin nyt niin kuin yleensä muinakin vuodenaikoina. Ruoka & juoma: lanttukukko, läskisoosi, uunimakkara, Karjalan paisti, uunijuusto, patasapuskat; maito, vesi, Sahti Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: --- Hakusanat: politiikka, yhteiskunta, Matkailu, kirjallisuus, mökkeily, sienestys, ystävyys, filosofia

Aloituksia

309

Kommenttia

1140

  1. Krimin tapahtumat tässä yhteydessä jäävät mitä ilmeisimmin historiaan, vaikka Ukrainan tilanne muutoin rauhoittuisikin ja vaikka Krim jopa palautuisi
    takaisin Ukrainan yhteyteen.

    Venäjä katsoi aiheelliseksi yksipuolisesti rikkoa ETYK/ETYJ-sopimusasiakirjaa, jossa on kaikkien osallistujamaitten allekirjoituksin vahvistettu olemassaolevat valtioitten rajat. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen allekirjoittajamaitten joukkoon tulivat myös nyky-Venäjä ja Ukraina. Kun ETYK-sopimus laadittiin Helsingissä v.1975, niin nimen omaan Neuvostoliiton katsottiin siinä yhteydessä onnistuneen betonoimaan toisen maailmansodan seurauksena määrätyt rajat.

    Kun Venäjä nyt siis häikäilemättömästi "pyyhki pöytää" Etyk/Etyj-sopimuksella, niin sen menettelyn seuraukset tulevat mitä varmimmin eteen vielä monta kertaa. Venäjän on tämän jälkeen mahdotonta velvoittaa mitään toista maata pitämään arvossa kyseistä sopimusta. Avautuuko tästä eteen päin valtioitten rajojen väkivaltaisen "korjailemisen" aikakausi milloin kenenkin toimesta? Ainakaan Venäjä ei voi mahdollisia uusia muuttelijoita osoitella sormella ETY/ETYJ-sopimuksen vastaisesta menettelystä.
  2. Pienen eli siinä runsaan kymmenen neliön laajuisen perunamaan satoa riitti meillä kahden eläkeläisen taloudessa viime vuoden lopulla joulukuulle saakka. Perunaa käytämme sapuskojen aineksena siinä parina, kolmena päivän viikossa. Onhan siinä jo pienessäkin viljelyssä hiukan kyykkimistä, mutta samalla siinä vartalokin saa hiukan hyötyliikuntaa näin yli seitsenkymppisenä.

    Parasta aikaa raparperi puskee jo versojaan ja maustekasveista liperi eli lipstikka on sekin jo versomassa näkyviin. Monivuotiset kasvit ovat helppohoitoisia. Rikkakasveja on hyvä kuopsutella pois häiritsemästä. Kun kompostin aineksiakin on kertynyt vuoden mittaan, niin sitä kierrätystuotetta hyödynnämme olennaisena osana kurpitsan ja kurkun kasvun alustaa.
  3. Pihapiirin touhut meneillään meilläkin. Aikojen mukana "puuhamaa" on muuttanut muotoaankin. Neljännesvuosisata sitten myyrät verottivat perunaviljelmäämme liiaksi asti ja sen takia olemme aika ajoin jättäneet perunan kokonaan pois omasta valikoimasta. Nyt taas olemme pitäneet uudelleen pienehköä perunamaata. Kohta toukokuun alussa laitamme hiukan varhaisempaa perunaa ja sitten lisäksi vielä myöhäisempää laatua. Viime vuosina olemme välttyneet myyriltäkin.

    Saattaa olla, että myyrät ovat "häiriintyneet" siitä, kun olemme ottaneet kukkavalikoimaan keisarin pikarililjan, minkä kukat ovat avautumassa aivan lähipäivinä. Tosin pikarililjan kiusana ovat kirkkaan punaiset liljakukot, koppakuoriaiset, jotka olemme pitäneet kurissa raakalaismaisesti noukkimalla ne pois ja sydämettömästi toimittamalla ne liljakukkojen tuonpuoleiseen.

    Tämä kevät on poikkeuksellisen aikainen ainakin tässä vaiheessa. Aikaisuus mahdollistaa piha- ja kasvimaatouhujen tekemisen kaikessa rauhassa ajan kanssa. Toisaalta eipä sitä stressiä tarvitsisi ottaa pihapuuhista, vaikka säät olisivat toisenlaisetkin. Mm. v.1995 oli semmoinen kevät, että meidän pikarililjamme kukki täyttä päätä Äitienpäivänä ja samana päivänä maata oli ilmaantunut peittämään viiden sentin vastasatanut lumikerroa. Sitten toukokuun puolivälissä täysi kesälämpö tulla humahti pikavauhtia ja siitä se varsinainen kesäkin pääsi alkamaan.
  4. Epä-älyllinen "joko-tai"-asetelma näkyy jälleen jylläävän suomalaisessa mediassa. Vai lienee täsmennyksenä paikallaan sanoa, että valtamedia vaikuttaa korostavan vastakkainasettelua "Länsi" eli EU ynnä USA sekä tosiaan vastapuolena Venäjä. "Hyvän puolella" vaikuttava "EU-USA"-koalitio toimii siis Ukrainan nykyisen hallinnon kanssa ja sen tukena. Toisena ja vastakkaisena "Pahan osapuolena" ovat meille serveeratun väittämän mukaan sitten Venäjä ja sen tukema Ukrainan venäläisväestö niin Krimillä kuin Ukrainan itäissä osissa.

    Meidän vihreittemme europarlamentaarikko Tarja Cronberg kertoi televisiossa jo hyvän aikaa sitten, että EU teki virheen asettaessaan viime vuoden puolella Janukovitsin hallintokaudella Ukrainan selkä seinää vasten vaatimalla valitsemaan joko EU:n tai Venäjän. Cronbergin mukaan EU totesi, että vapaakauppaa voidaan käydä vain yhden tahon kanssa. Nyt aivan äskettäin meidän ulkoministerimme Erkki Tuomioja mainitsi saman seikan ja piti sitä EU:n tekemänä virheenä.

    Omanan kantanani voin näin ollen todeta, että minun helppo olla samaa mieltä sinun kanssasi arvoisa "kokemus-k". Meidän on järkevää noudattaa omaa politiikkaamme tässä tilanteessa niin kuin ylipäätäänkin on viisasta toimia oman etumme mukaisesti. Jos ulkomailta tai joiltain kotimaisilta tahoilta tiukataan meitä valitsemaan joko EU-USA ynnä Ukrainan nykyhallinto tai Venäjä ynnä Ukrainan separatistit, niin semmoisille iholletunkeilijoille voimme hyvällä omallatunnolla kertoa, että huolehdimme itse omista kannanotoistamme ja omasta ulkopolitiikastamme. Jos se vastaus ei mokomia tiukkaajia miellytä, niin ymmärtäisivät edes hävetä meidän asioihimme puuttumisesta.
  5. Kovilla kierroksilla käyvät Suomen Natoon viemistä hamuajat. Ukrainan tapahtumat näyttävät tarjoavan Nato-operointiin otolliset mahdollisuudet. Toisaalta kukapa tuota tietää, mille mallille asetelmat vielä kehittyvät.

    Ulkoministeri Tuomioja luonnehti käytännön avustustoimien edistämisen Naton kanssa olevan hyödyllistä, jos vaikka me-te-o-riitti sattuisi putoamaan. Siinä sitä onkin pätevää sopimuspohjaa kerrakseen.

    Täsmennän tuota vuorovaikutuksen harjoittamisen viisauden valintaa myös jatkossa Suomen toimintalinjaksi. Otin aloituksessani esille ajankohtaisen tilanteen merkeissä kanssakäymisen Venäjän kanssa. Yhtä lailla erittäin tärkeää on myös kontaktointi USA:n kanssa, Kiinan kanssa, jne. Vaikka ajat saattavat välillä olla haasteelliset, niin silti on paikallaan harjoittaa kylmänrauhallisesti asiallista yhteydenpitoa jo pelkästään informatiivisista syistä.
  6. Yhtenä eikä suinkaan toisarvoisena ilmiönä on viime aikoina havaittu Suomen metsien vähittäinen siirtyminen ulkomaiseen omistukseen. Asiahan saattaa tuntua vähemmän tärkeältä, kun pinnalisesti ajatellaan, jotta puitahan siinä on kyseessä ja puuthan kasvavat uudestaan. Kuvioon kuuluu kuitenkin samalla yleensä aina myös maanomistus, meidän maankamaramme siirtyminen ulkomaiseen omistukseen metsäpalstoina. Kun koko kuviota alkaa summaamaan, niin kyllä tässä rupeaa hirvittämään.

    Me itse olemme luonnehtineet metsiä arvokkaimmaksi ja samalla uusiutuvaksi luonnonvaraksemme eli "vihreäksi kullaksi". Sen arvokkuuden ovat hoksanneet myös ulkomaalaiset. Meidän päätöksentekijämme eivät näköjään ymmärrä luoda uusia turvajärjeslyjä, vaikka kansainvälisen vuorovaikutuksen tilanne muuttuu rahan voimalla. Vallanpitäjämme jatkavat liirumlaarumejaan kansainvälisen vuorovaikutuksen siunauksellisuudesta. Höynäytetäänkö suomalaisia päättämispöydissä istujia siellä Brysselissä?
  7. Suomen hallinnon virkamiesten nykyisillä uskomuksilla ei ole mitään merkitystä, jos tiukka paikka tulee eteen. Vai lupaavatko virkamiehet laittaa oman itsensa vastuuseen mahdollisisissa tulevaisuuden konflikteissa? Löysillä lupailupuheilla ei ole mitään merkitystä tositilanteessa. Yrittääkö hallintoporras harhauttaa yleistä mielipidettä?

    Viisainta on meidän suomalaisten huolehtia omista eduistamme nyt riittävän aikaisessa vaiheessa. Tuo geenimuuntelu on yksi vakava asia. Toinen meillä jo nyt ajankohtainen ja konkreettinen ilmiö on Suomen maanperän hallinta ja omistus, kun mm. ulkomaalaiset kaivosyhtiöt tekevät alustavia varauksiaan ja varsinaisia valtauksiaan. Suurelta osaltaan täällä Suomessa mahdollisesti tapahtuva kaivostoimintakin on globaalisti määriteltynä toisarvoista eli kaivoksia on toiminnassa nousukaudella, mutta laskukaudella Suomessa sijaitsevat pitoisuuksiltaan köyhät esiintymät pannaan kiinni kannattamattomina, mutta ulkomaiset kaivosyhtiöt eivät tietenkää myy kaivoksiaan, sillä nehän saattaisivat mennä kilpailijoille.

    "Mahdollisten tulevien tuottojen" korvausvaatimusten mukaiset vaatimukset ovat karmeaa ajateltavaa. Lieneekö meidän poliitikkoihimme olla uskomista? Huolehtivatko meidän päätöksentekijämme määrätietoisesti Suomen eduista? Jos ja kun asetelmat menevät konfliktiin, niin siinä vaiheessa on liian myöhäistä ruikuttaa, että ei muka kukaan voinut etukäteen arvata, arvioida, ennakoida eikä tietää...!

    Pian edessä olevat europarlamentin vaalit ovat merkittävä valintapaikka, sillä europarlamentillakin on sanansa sanattavana näissä asioissa. Ei ole laisinkaan yhdentekevää, ketä suomalaisia siellä europarlamentissa on mukana eikä lainkaan yhdentekevää, mitä puolueita he edustavat. Toinen ja seuraava tarkan valikoimisen ajankohta on seuraavat eduskuntavaalit, jotka järjestetään viimeisään vuoden päästä huhtikuussa.
  8. Ovien avaaminen geenimuunntelulle on ilmeisesti yksi vakava kysymys tässä yhteydessä. USA:n geenimuuntelumyönteinen säännöstö voi tulla suorastaan standardiksi myös Euroopassa, jos tilanteessa ei olla hereillä. Eikä pelkkä tavallisten ihmisten hereillä oleminenkaan riitä, jos itse kunkin maan vallanpitäjät myötäilevät USA:n ja sen sekä muun maailman jättifirmojen lobbausta. Esimerkkejä löytyy, esim. surullisen kuuluisa Monsanto. Meidän omilta poliitikoiltamme pitää vaatia selkeätä kannanottoa geenimuunteluun. Jos sitten olisi tosiaankin silleensä, että esim. perussuomalaisissa tai keskustapuoluelaisissa olisikin geenimuuntelun kannattajia, niin semmoisia ehdokkaita ei pidä erehtyä äänestämään vaaleissa. Ei nyt edessä olevissa europarlamentin vaaleissa kuin seuraavissa eduskuntavaaleissakaan. Vaaliehdokkailta pitää nyhtää vakaa kanta julki vaikka hohtimilla!
  9. Tähän asti eli tätä Krimin tapausta ennen nimen omaan Venäjä on tiukasti ollut sillä kannalla, että valtiotten rajoja ei mennä Euroopssa muuttelemaan. Ja tilanteen kiinninittaamisen yhtenä kulmakivenä on ollut Helsingin ETYK-sopimusasiakirja vuodelta 1975 sekä sen sopimuksen myöhemmät perillisvaltiot eli mm. Ukraina ja nykyinen Venäjä. Nähtävästi Venäjä on käytännön menettelyillään ja toimillaan aloittanut uuden aikakauden, mikä tarkoittaa sitä, että valtioitten rajat ovat "vapaata riistaa" eikä ETYK/ETYJ-sopimus enää ole voimassa, kun kerran Venäjä itse on sen ylitse kävellyt.
  10. Kyllä tilanne muuttuisi Suomen kannalta, jos Naton läsnäolo etääntyisi meidän lähinaapurustossamme. Muutoksesta voinemme olla samaa mieltä arvoisa nimimerkki "asdasdas". Minulla on kunnia todeta, että se muutos olisi minun mielestäni myönteinen muutos. Toki sinä saatat olla toisella kannalla ja siihen sinulla on luonnollisesti täysi vapaus. Ajatellaanpa, että vielä Norjakin irtaantuisi Nato-kytköksestään. Ja kenties Latviakin. Silloin täällä pohjoisessa Euroopassa olisi huomattavan laaja "Nato-vapaa" alue. Venäjä mitä ilmeisimmin suhtautuisi siinä asetelmassa myönteisesti Natottoman luoteisnaapurustonsa kanssa vuorovaikutukseen. Ja ymmärtääkseni me suomalaiset hyötyisimme tilanteesta niin turvallisuuspoliittisesti kuin ylipäätäänkin. Jo pelkkä Viron erkaantuminen Natosta parantaisi niin Suomen kuin Vironkin mahdollisuuksia monipuolisen kanssakäymisen mahdollisuuksia Venäjän kanssa. Kyllä Moskovankin kohdalla pätee vanha sanonta, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan eli myönteistäkin ääntä on mahdollista pitää hyvällä menestyksellä.
  11. Runsaat kaksi vuosikymmentä sitten Baltian maat saivat takaisin itsenäisyytensä. Silloin 1990-luvun alkupuolella Suomi antoi Virolle maanpuolustuksellista koulutusapua ja Viron omat puolustusvoimat alkoivatkin muotoutua hyvää vauhtia. Sen kehityksen katkaisi Viron liittyminen Natoon ja samalla Viro käänsi sotilaspoliittisesti selkänsä Suomeen päin. Viron puolustusvoimien komentaaksikin "löytyi" Jenkkilästä eläkeläiskenraali, joka oli syntyperältään virolaisia.

    Tuota parin vuosikymmenen takaista asetelmaa ja sen muutosta ajatellen tuntuu tavallaan johdonmukaiselta, mutta samalla hiukan erikoiselta, kun Viro nyt suosittelee Suomelle Nato-jäsenyyttä. Siis Suomen sotilaallinen kaveruus kelpaisi Virolle, kunhan se tapahtuisi Naton ehdoilla. Käytännössähän Suomen Nato-jäsenyys mitä ilmeisimmin tarkoittaisi myös sitä, että meillä olisi velvollisuus mennä asevoimin Viron avuksi tiukan paikan tullen. Sitä mahdollisuutta virolaiset olisivat voineet ajatella jo silloin, kun pari vuosikymmentä sitten käänsivät selkänsä Suomelle. Nykytilanne on yksinkertaisuudessaan semmoinen, että Viron puolustus on Naton tehtävänä eikä Suomen velvollisuutena. Tilanne muuttusi, jos Viro erkaantuisi Natosta.
  12. Nyt tänä aikana maaliskuussa v.2014 joudumme ilmeisesti toteamaan, että Venäjä on päättänyt antaa piut paut ETYK/ETYJ-sopimusasiakirjalle. Vai olenko erehtynyt tilanteen arvioinnissa?
  13. Wolf H. Halsti tosiaan uskalsi sanoa suoraan asioita, joitten kohdalla moni muu oli suu supussa. Muistaakseni juuri tuossa samassa kirjassa "Suomen puolustuskysymys" hän oli kertonut jossain kansainvälisessä kokoontumisessa, miten suomalaiset huolehtivat kyllä itse oman maansa puolustamisesta. Halsti totesi, että jos Suomen miehittäminen kenties onnistuisi, niin se muodostuisi kuitenkin käytännössä niin isomittakaavaiseksi tehtäväksi, että siitä miehityksestä ei tulisi mitään pitkän päälle. Hän arvioi, että miljoona miehittäjääkään ei pystyisi Suomea kurissa pitämään, kun suomalaiset rupeaisivat kansakuntana vastarintaan. Ei edes Puna-armeijakaan Suomen miehitykseen pystyisi. Täytyy kaivaa se Halstin kirja esille ja vielä tarkistaa nämä muistikuvat.

    Tuo sinun nimimerkkisi "Kellogg-Briand" tuo mieleen Ranskan entisen pääministerin Aristide Briandin 90 vuoden takaa. Hän, Briand, nimittäin hahmotteli yhtenäistä Eurooppaa silloisena maailmanaikana. Varsin kiinnostavaa oli siinä häönen alueellisessa rajauksessaan se, että Turkki ei mahtunut mukaan Briandin Eurooppaan. Samoin nykyäänkin vaikuttaa siltä, että erityisesti Ranska suhtautuu varsin skeptisesti Turkin EU-jäsenyyteen.
  14. Tämän aamun (perjantai 20.03.14) television "Jälkiviisaat" keskustelussa Kalle Isokallio totesi erään olennaisuuden. Hän sanoi, että jos Suomen kautta joku Venäjän vihollinen yrittäisi hyökätä Venäjää vastaan, niin semmoinen hyökkääjä törmäisi Laatokkaan ja homma hyytyisi siihen. Meikäläisellä tässä on enemmän aikaa kuin lyhyessä televisiokeskustelussa, jossa porukka vielä hänkslää ja puhuu kilpaa päälle. On helppo todeta, että Suomen maasto ei ole mitenkään suotuisi Venäjän vihollisten "koukkaajille" Suomen kautta. Laatokan lisäksi tiellä on koko rikkonainen Järvi-Suomen alue. Ja sittenhän on oma merkityksensä myös Suomen puolustusvoimilla.

    Toki tässä kohdassa joutuu pakostakin kysymään, että olisiko meidän armeijallamme henkistä valmiutta ryhtyä torjumaan "läntisiä" Nato-joukkoja käymästä Venäjän kimppuun? Vai avaisimmeko ovet, jolloin saman tien itänaapuri laittaisi katjusat laulamaan ja saattaisi sieltä suuntautua pahempaakin tuhovoimaa meidän niskaamme. Venäjää vastaan kyllä valmius on olemassa, mutta entä Nato? Ylipäätään on välttämätöntä esittää kysymys: Onko meidän maanpuolustuksemme valmiina torjumaan kaikki mahdolliset, viholliset, tulivatpa ne hyökkääjät miltä ilmansuunnalta tahansa?
  15. Puolustusvoimiemme komentaja emeritus on tietenkin Gustav Hägglund eikä suinkaan etunimeltään Gunnar. Pyydän anteeksi. Jos ei mitään kirjoittelisi, niin ei mitään sattuisikaan.
  16. Jatkan vielä aiheesta eli alkoholista. Olen ihmettelemistäni ihmetellyt, minkä ihmeen takia meillä Suomessa ei opasteta nuorisoa sivistyneeseen alkoholikulttuuriin? Ja kun opastamista ei ole harjoitettu ennenkään, niin sen tekemättömyyden "ansiosta" asiallista alkoholituotteisiin suhtautumista tarvittaisiin myös aikuisväestön kohdalla eli tarkoittamani aikuisikäluokka voidaan ilmaista vaikkapa täsmentämällä, jotta täysi-ikäisen eli äänestysoikeusikäisen väestönkin keskuudessa tarvittaisiin nykyistä yleisemmin sivistyneisiin alkoholin käytön tapoihin perehtymistä. Kun siis aikuiset eivät ole kaikissa kansalaispiireissä omaksuneet asiallista alkoholin käyttöä, niin eipä sovi ihmetellä, jos meillä Suomessa, suomalaisessa kulttuuripiirissä, on liian vähän niitä vanhempia, joitten hallitsemissa kotitalouksissa nuoriso oppisi sivistyneen alkoholin käytön kulttuurin.

    Jos valtiovalta olisi kiinnostunut todella vaikuttavien keinojen käyttöön suomalaisen alkoholikulttuurin kohentamisen saralla, niin viisainta olisi kohdentaa määrärahat sivistyneen eurooppalaisen alkoholikulttuurin edistämiseen myös meillä Suomessa. Turmiollan Tommin kauhuskenaarioitten saarnaamisen sijaan olisi siirryttävä sivistyneen maailman mukaiseen toimintaan.

    Kun myönteisen kulttuurin viljelyn kanssa rinnan halvennettaisiin rajusti alkoholituotteitten hintoja eli kevennettäisiin veroja, niin sillä toimenpiteellä olisi merkittäviä myönteisiä seurausvaikutuksia. Toki sanon ensimmäiseksi, että alkoholiongelmien ratkaisuna olisi tuo edellä luonnehtimani kulttuurin muutos. Talouden puolella hintojen alennus katkaisisi Viron tuontirallin, joka sama tuotemäärä siirtyisi meidän oman kansantaloutemme tilastoihin. Meidän kauppasektorimme hyötyisi muutoksesta ja työllistämisvaikutuskin olisi merkittävä. Sitä reittiä myös valtiovalta saisi alv-tulokertymää ja saattaisi käydä jopa niin päin, että alkoholin veron alentaminen lisäisi valtion tulokertymää, kun kaikki eri erät otettaisiin mukaan tarkasteluun.
  17. Tässähän alkaa kiinnostus viriämään. Voisiko tosiaan olla mahdollista, että meillä Suomessakin tervejärkisyys voisi nousta esille alkoholipolitiikassa? Sampo Terhon ja muittenkin perussuomalaisten avara-asenteinen ja suvaitsevainen esiintyminen asiassa herättää toiveita. Onhan holhoushenkisellä alkoholipolitiikalla maassamme satavuotiset "perinteet" ja kieltolain aikajaso siinä huipennuksena.

    Nykyiset hallituspuolueet julistavat olevansa EU-hengessä vapauden asialla, mutta se jalo vapausaate ei kata alkoholipolitiikkaa, yleiseurooppalaista henkistä ilmapiiriä siinä kohdassa. Nykytilanteelle on luonteenomaista, että kaiken kansan verovaroilla ylläpidettävä Yleisradiokin toitottaa raittiuspropagandaa yhä tihenevään tahtiin eli alkoholihaittojen hirmuisuutta ja jopa tuhoisuutta niin yksilöille kuin julkiselle taloudellekin on katsottu aiheelliseksi pitää esillä ohjelmistossa varsin korostetulla tavalla.

    Kansan kyykytys alkoholipolitiikan alueella muistuttaa kansan kyykytystä pakkoruotsin kohdalla. Alkoholiin liittyvistä ongelmista kärsii vähäinen osuus suomalaisista, mutta sen pienen ryhmän "tervehdyttämiseksi" simputetaan kaikkia suomalaisia ja siinä samalla myös ulkomaalaisia matkailijoitammekin.

    Pakkoruotsin kohdalla vallitsee vastaava tilanne. Jos joku suomenkielinen suomalainen hakee julkisen vallan piirissä olevaa työtehtävää, niin hänellä olisi oltava viranhaltijaruotsin osaamista osoittava todistus. Kyllä jokainen viranhakija voi itsekin yksilökohtaisesti huolehtia tarvittavan kielitaidon ja sitä osoittavan kielitodistuksen hankkimisesta eikä sitä varten tarvitse simputtaa kaikkia suomen peruskoululaisia pakkoruotsin ikeellä. Sinänsä joutaisi pois koko pakkoruotsin vaatimus hallintokoneistossa suomenkielisillä alueilla. Siihen kytkeytyy myös korkeakoulututkintojen vaatimuksiin kuuluvan pakkoruotsin poistaminen.
  18. Täydennän otsaketta vielä Sallan ja Petsamon alueilla. Tähän saakka Venäjän taholla on muitta mutkitta torjuttu Suomen ja Venäjän välisen rajan palauttamista v:n 1939 tilanteen mukaiseksi koskevat keskustelun herättämisen yritykset. Venäjä on argumentoinut tyrmäyskantaansa mm. ETYK-päätösasiakirjan perusteella.

    Kun ETYK-sopimus v.1975 tehtiin, niin samalla sementoitiin toisen maailmansodan seurauksena syntyneet valtioitten rajat Euroopassa. Tuon v:n 1975 jälkeen CCCP-valtakunta, Tsekkoslovakia ja Jugoslavia ovat jakautuneet ja niissä prosesseissa syntyneet uudet itsenäiset valtiot ovat kaikki allekirjoittaneet ETYK/ETYJ-sopimuksen nekin Venäjä mukaanlukien.

    ETYK/ETYJ-paragrafeissa on määritelty ja mahdollistettu kahden valtion välisen rajan muuttaminen, jos se tapahtuisi hyvässä yhteisymmärryksessä. Kyllähän meitä suomalaisia kiinnostaa, miten käy Venäjän ja Ukrainan väliselle rajalle mm. Krimin kohdalla. Jos Krim liitettäisiin Venäjään Ukrainan tahdon vastaisesti, niin silloin Venäjä toimisi ETYK/ETYJ-asiakirjan vastaisesti.
  19. Meillä Suomesa oikeuslaitos toimii mikrotasolla varsin oivallisesti, vaikka liian usein ilmeneekin, mitenkä oikeustapausten käsittely on venynyt ja edelleen näkyy venyvän ajallisesti aivan kohtuuttoman pitkiksi. Siitä ilmiöstä on saatu toistuvasti moitteita EU-taholtakin.

    Sen sijaan Suomen oikeusjärjestelmän toimivuutta valtiollisella tasolla täytyy ikävä kyllä kritisoida. Siitä saimme havainnollisen esimerkin, kun tunnettu juristi ja monessa mukana ollut Jacob Söderman kansanedustajana toimiessaan sanoi taannoin, että Suomen perustuslain nakertamiseen ja noudattamattomuuteen EU-yhteyksissä pala palalta, tapaus tapaukselta on turha enää yrittää puuttua, koska siitä on jo päässyt muodostumaan niin laaja tapahtunut ja peruuttamaton tosiasia.

    Jotta poliitikkojen harjoittama häikäilemätön Suomen perustuslain polkeminen ja siitä poikkeaminen saataisiin aisoihin, niin on korvaamattoman tärkeää saada meille Suomeen poliittisista vallanpitäjistä riippumaton Perustuslakituomioistuin. Nykyisinhän eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee ylimpänä instanssina perustuslain rikkomukset. Maan hallitus jyrää perustuslakivaliokunnassa ryhmäkurin voimalla läpi oman kantansa olkoon se kanta vaikka miten laiton tahansa.
  20. Tuohon kielitaitoa koskevan listan yhteyteen sopii mainita pakkoruotsin poistaminen peruskouluista ja myös sen jälkeisestä koulutuksesta sekä myös virkaruotsin vaatimuksen poisto suomenkielisillä alueilla. Kyllä meillä pakkoruotsin poistamisesta huolimatta säilyisi riittävästi ruotsia taitavaa väkeä. Jos joku ruotsia riittävässä määrin taitamaton henkilö haluaa hakea jotain tehtävää, missä ruotsin taito on hyödyllistä tai jopa välttämätöntä, niin tämä henkilö opiskelkoon ruotsia. Ei sitä varten tarvitse simputtaa kaikkia tasavallan peruskoululaisia.

    Ylipäätään nuorison kielten opiskelun vaatimusten suhteen pitäisi säilyttää terve järki ja pitää jäitä hatussa. Ei kovin nuorella iällä ole mahdollista tietää, mitä kieltä itse kukin tulevaisuudessa tarvitsee. Esim. kiinan (lähinnä mandariinikiina), japanin, iberoamerikkalaisten kielten portugalin ja espanjan lisäksi meillä täytyy olla myös mm. puolan, italian, turkin, arabin, hindin, Kaakkois-Aasian kielten ja korean osaajia riittävästi.

    On täysin utopistista yrittää sälyttää kaikkien tarpeellisten kielten opetusta peruskoululle tai lukiollekaan. Meille Suomeen täytyy perustaa erillisia kielikurssikeskuksia, joissa järjestetään kielten aikusopiskelua ja syvällisen kielitaidon tehokursseille osallistuisivat ne henkilöt, jotka tietävät todellisuudessa ja käytännössä tarvitsevansa juuri sitä kieltä, jonka opiskeluun keskittyvät.
    21. 24 / 57
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt