Vapaa kuvaus

O: Rahvasmainen, omasorttinen, globaalisuutta syynäilevä, kotona viihtyvä ja kotikentän sananvaltaa arvostava, hätäilemätön suomalainen eläkeläinen, uskontoihin uskomaton valikoitsija, vankasti aviossa. - Sota-aikaiseen syntyperään kuuluu lukeutuminen pieniin ikäluokkiin. Suuret ikäluokat tulivat sitten seuraavassa vaiheessa sotimisen päätyttyä. - Taka-ajatuksena valveutumiseen pyrkiminen sekä astelu murtomailla, poluilla, turuilla ja toreilla vakaasti ja vapaasti omat saappaat jalassa. ¬: Miljoona euroa (kuusi miljoonaa entistä Suomen markkaa) tosiaan laittaisin säästöön ja harkiten käyttäisin varoja mielekkäisiin tarkoituksiin. - Ensimmäiseksi hankkisin täältä Koti-Suomesta järvenrannalta hehtaaritontin ja rakentaisin jalasmökin - taustamusiikkina tuulen humina, aaltojen kohina ja sateen ropina. Yleisemmin musiikkimakuna loivan oloinen kotimainen ja vaikkapa fado. - Vaikka minulla ei miljoonia olekaan, verotin itse säästöpossuani ja ostin hiukan osakkeita, jotka ovat juuri nyt halpoja. Houkutus kokeilla sitä sijoittamista oli liian suuri. Nyt pitää vain odottaa, että vuosien mukana ajat paranevat ja osakkeitteni arvo nousee. O Paikoilleen jämähtämisen tehokkainta ehkäisyä ja torjuntaa on lähteminen kotimaan kierrokselle asteikkona Helsinki ja sivukulmakunnat ynnä kaikki siltä väliltä. Silloin tällöin ulkomailla käymisen jälkeen on aina parasta takaisinpaluu. - Suomen rantamaisemissa voisin viipyä loputtomiin kesät talvet, syksyt keväät. Meidän säämme ovat vaihtelevaisia ja käyvät minulle laidasta laitaan. - Sähköpostin saaminen ilahduttaa ja asioitten aprikointi, ruotiminen kiinnostaa. - Siis: o Vuodet eivät ole veljeksiä, sanottiin entisaikaan, mutta pitäisiköhän nykyään tasapuolisuuden merkeissä vertailla, jotta sisaruksia. Säätieteilijöitten sanomisia krtisoin joiltakin osin. He puhuvat mm. sateen uhkasta, vaikka kyseessä olisi täkäläisen ilmanalan tavanomainen vaihtelevaisuus. Ja osaa se painettu sanakin. Joku lehtimarkkinoinnin mainoslööppi yritti äskettäin väittää hyytävän kylmyyden tulevan Suomeen pohjoisesta. Ja lämpömittari painui peräti lähelle nollaa plussan puolella. Joka tapauksessa meikäläisäijä hyvillä mielin nyt niin kuin yleensä muinakin vuodenaikoina. Ruoka & juoma: lanttukukko, läskisoosi, uunimakkara, Karjalan paisti, uunijuusto, patasapuskat; maito, vesi, Sahti Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: --- Hakusanat: politiikka, yhteiskunta, Matkailu, kirjallisuus, mökkeily, sienestys, ystävyys, filosofia

Aloituksia

309

Kommenttia

1140

  1. Epä-älyllinen "joko-tai"-asetelma näkyy jälleen jylläävän suomalaisessa mediassa. Vai lienee täsmennyksenä paikallaan sanoa, että valtamedia vaikuttaa korostavan vastakkainasettelua "Länsi" eli EU ynnä USA sekä tosiaan vastapuolena Venäjä. "Hyvän puolella" vaikuttava "EU-USA"-koalitio toimii siis Ukrainan nykyisen hallinnon kanssa ja sen tukena. Toisena ja vastakkaisena "Pahan osapuolena" ovat meille serveeratun väittämän mukaan sitten Venäjä ja sen tukema Ukrainan venäläisväestö niin Krimillä kuin Ukrainan itäissä osissa.

    Meidän vihreittemme europarlamentaarikko Tarja Cronberg kertoi televisiossa jo hyvän aikaa sitten, että EU teki virheen asettaessaan viime vuoden puolella Janukovitsin hallintokaudella Ukrainan selkä seinää vasten vaatimalla valitsemaan joko EU:n tai Venäjän. Cronbergin mukaan EU totesi, että vapaakauppaa voidaan käydä vain yhden tahon kanssa. Nyt aivan äskettäin meidän ulkoministerimme Erkki Tuomioja mainitsi saman seikan ja piti sitä EU:n tekemänä virheenä.

    Omanan kantanani voin näin ollen todeta, että minun helppo olla samaa mieltä sinun kanssasi arvoisa "kokemus-k". Meidän on järkevää noudattaa omaa politiikkaamme tässä tilanteessa niin kuin ylipäätäänkin on viisasta toimia oman etumme mukaisesti. Jos ulkomailta tai joiltain kotimaisilta tahoilta tiukataan meitä valitsemaan joko EU-USA ynnä Ukrainan nykyhallinto tai Venäjä ynnä Ukrainan separatistit, niin semmoisille iholletunkeilijoille voimme hyvällä omallatunnolla kertoa, että huolehdimme itse omista kannanotoistamme ja omasta ulkopolitiikastamme. Jos se vastaus ei mokomia tiukkaajia miellytä, niin ymmärtäisivät edes hävetä meidän asioihimme puuttumisesta.
  2. Suomen hallinnon virkamiesten nykyisillä uskomuksilla ei ole mitään merkitystä, jos tiukka paikka tulee eteen. Vai lupaavatko virkamiehet laittaa oman itsensa vastuuseen mahdollisisissa tulevaisuuden konflikteissa? Löysillä lupailupuheilla ei ole mitään merkitystä tositilanteessa. Yrittääkö hallintoporras harhauttaa yleistä mielipidettä?

    Viisainta on meidän suomalaisten huolehtia omista eduistamme nyt riittävän aikaisessa vaiheessa. Tuo geenimuuntelu on yksi vakava asia. Toinen meillä jo nyt ajankohtainen ja konkreettinen ilmiö on Suomen maanperän hallinta ja omistus, kun mm. ulkomaalaiset kaivosyhtiöt tekevät alustavia varauksiaan ja varsinaisia valtauksiaan. Suurelta osaltaan täällä Suomessa mahdollisesti tapahtuva kaivostoimintakin on globaalisti määriteltynä toisarvoista eli kaivoksia on toiminnassa nousukaudella, mutta laskukaudella Suomessa sijaitsevat pitoisuuksiltaan köyhät esiintymät pannaan kiinni kannattamattomina, mutta ulkomaiset kaivosyhtiöt eivät tietenkää myy kaivoksiaan, sillä nehän saattaisivat mennä kilpailijoille.

    "Mahdollisten tulevien tuottojen" korvausvaatimusten mukaiset vaatimukset ovat karmeaa ajateltavaa. Lieneekö meidän poliitikkoihimme olla uskomista? Huolehtivatko meidän päätöksentekijämme määrätietoisesti Suomen eduista? Jos ja kun asetelmat menevät konfliktiin, niin siinä vaiheessa on liian myöhäistä ruikuttaa, että ei muka kukaan voinut etukäteen arvata, arvioida, ennakoida eikä tietää...!

    Pian edessä olevat europarlamentin vaalit ovat merkittävä valintapaikka, sillä europarlamentillakin on sanansa sanattavana näissä asioissa. Ei ole laisinkaan yhdentekevää, ketä suomalaisia siellä europarlamentissa on mukana eikä lainkaan yhdentekevää, mitä puolueita he edustavat. Toinen ja seuraava tarkan valikoimisen ajankohta on seuraavat eduskuntavaalit, jotka järjestetään viimeisään vuoden päästä huhtikuussa.
  3. Kyllä tilanne muuttuisi Suomen kannalta, jos Naton läsnäolo etääntyisi meidän lähinaapurustossamme. Muutoksesta voinemme olla samaa mieltä arvoisa nimimerkki "asdasdas". Minulla on kunnia todeta, että se muutos olisi minun mielestäni myönteinen muutos. Toki sinä saatat olla toisella kannalla ja siihen sinulla on luonnollisesti täysi vapaus. Ajatellaanpa, että vielä Norjakin irtaantuisi Nato-kytköksestään. Ja kenties Latviakin. Silloin täällä pohjoisessa Euroopassa olisi huomattavan laaja "Nato-vapaa" alue. Venäjä mitä ilmeisimmin suhtautuisi siinä asetelmassa myönteisesti Natottoman luoteisnaapurustonsa kanssa vuorovaikutukseen. Ja ymmärtääkseni me suomalaiset hyötyisimme tilanteesta niin turvallisuuspoliittisesti kuin ylipäätäänkin. Jo pelkkä Viron erkaantuminen Natosta parantaisi niin Suomen kuin Vironkin mahdollisuuksia monipuolisen kanssakäymisen mahdollisuuksia Venäjän kanssa. Kyllä Moskovankin kohdalla pätee vanha sanonta, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan eli myönteistäkin ääntä on mahdollista pitää hyvällä menestyksellä.
  4. Jatkan vielä aiheesta eli alkoholista. Olen ihmettelemistäni ihmetellyt, minkä ihmeen takia meillä Suomessa ei opasteta nuorisoa sivistyneeseen alkoholikulttuuriin? Ja kun opastamista ei ole harjoitettu ennenkään, niin sen tekemättömyyden "ansiosta" asiallista alkoholituotteisiin suhtautumista tarvittaisiin myös aikuisväestön kohdalla eli tarkoittamani aikuisikäluokka voidaan ilmaista vaikkapa täsmentämällä, jotta täysi-ikäisen eli äänestysoikeusikäisen väestönkin keskuudessa tarvittaisiin nykyistä yleisemmin sivistyneisiin alkoholin käytön tapoihin perehtymistä. Kun siis aikuiset eivät ole kaikissa kansalaispiireissä omaksuneet asiallista alkoholin käyttöä, niin eipä sovi ihmetellä, jos meillä Suomessa, suomalaisessa kulttuuripiirissä, on liian vähän niitä vanhempia, joitten hallitsemissa kotitalouksissa nuoriso oppisi sivistyneen alkoholin käytön kulttuurin.

    Jos valtiovalta olisi kiinnostunut todella vaikuttavien keinojen käyttöön suomalaisen alkoholikulttuurin kohentamisen saralla, niin viisainta olisi kohdentaa määrärahat sivistyneen eurooppalaisen alkoholikulttuurin edistämiseen myös meillä Suomessa. Turmiollan Tommin kauhuskenaarioitten saarnaamisen sijaan olisi siirryttävä sivistyneen maailman mukaiseen toimintaan.

    Kun myönteisen kulttuurin viljelyn kanssa rinnan halvennettaisiin rajusti alkoholituotteitten hintoja eli kevennettäisiin veroja, niin sillä toimenpiteellä olisi merkittäviä myönteisiä seurausvaikutuksia. Toki sanon ensimmäiseksi, että alkoholiongelmien ratkaisuna olisi tuo edellä luonnehtimani kulttuurin muutos. Talouden puolella hintojen alennus katkaisisi Viron tuontirallin, joka sama tuotemäärä siirtyisi meidän oman kansantaloutemme tilastoihin. Meidän kauppasektorimme hyötyisi muutoksesta ja työllistämisvaikutuskin olisi merkittävä. Sitä reittiä myös valtiovalta saisi alv-tulokertymää ja saattaisi käydä jopa niin päin, että alkoholin veron alentaminen lisäisi valtion tulokertymää, kun kaikki eri erät otettaisiin mukaan tarkasteluun.
  5. Tässähän alkaa kiinnostus viriämään. Voisiko tosiaan olla mahdollista, että meillä Suomessakin tervejärkisyys voisi nousta esille alkoholipolitiikassa? Sampo Terhon ja muittenkin perussuomalaisten avara-asenteinen ja suvaitsevainen esiintyminen asiassa herättää toiveita. Onhan holhoushenkisellä alkoholipolitiikalla maassamme satavuotiset "perinteet" ja kieltolain aikajaso siinä huipennuksena.

    Nykyiset hallituspuolueet julistavat olevansa EU-hengessä vapauden asialla, mutta se jalo vapausaate ei kata alkoholipolitiikkaa, yleiseurooppalaista henkistä ilmapiiriä siinä kohdassa. Nykytilanteelle on luonteenomaista, että kaiken kansan verovaroilla ylläpidettävä Yleisradiokin toitottaa raittiuspropagandaa yhä tihenevään tahtiin eli alkoholihaittojen hirmuisuutta ja jopa tuhoisuutta niin yksilöille kuin julkiselle taloudellekin on katsottu aiheelliseksi pitää esillä ohjelmistossa varsin korostetulla tavalla.

    Kansan kyykytys alkoholipolitiikan alueella muistuttaa kansan kyykytystä pakkoruotsin kohdalla. Alkoholiin liittyvistä ongelmista kärsii vähäinen osuus suomalaisista, mutta sen pienen ryhmän "tervehdyttämiseksi" simputetaan kaikkia suomalaisia ja siinä samalla myös ulkomaalaisia matkailijoitammekin.

    Pakkoruotsin kohdalla vallitsee vastaava tilanne. Jos joku suomenkielinen suomalainen hakee julkisen vallan piirissä olevaa työtehtävää, niin hänellä olisi oltava viranhaltijaruotsin osaamista osoittava todistus. Kyllä jokainen viranhakija voi itsekin yksilökohtaisesti huolehtia tarvittavan kielitaidon ja sitä osoittavan kielitodistuksen hankkimisesta eikä sitä varten tarvitse simputtaa kaikkia suomen peruskoululaisia pakkoruotsin ikeellä. Sinänsä joutaisi pois koko pakkoruotsin vaatimus hallintokoneistossa suomenkielisillä alueilla. Siihen kytkeytyy myös korkeakoulututkintojen vaatimuksiin kuuluvan pakkoruotsin poistaminen.
  6. Tuohon kielitaitoa koskevan listan yhteyteen sopii mainita pakkoruotsin poistaminen peruskouluista ja myös sen jälkeisestä koulutuksesta sekä myös virkaruotsin vaatimuksen poisto suomenkielisillä alueilla. Kyllä meillä pakkoruotsin poistamisesta huolimatta säilyisi riittävästi ruotsia taitavaa väkeä. Jos joku ruotsia riittävässä määrin taitamaton henkilö haluaa hakea jotain tehtävää, missä ruotsin taito on hyödyllistä tai jopa välttämätöntä, niin tämä henkilö opiskelkoon ruotsia. Ei sitä varten tarvitse simputtaa kaikkia tasavallan peruskoululaisia.

    Ylipäätään nuorison kielten opiskelun vaatimusten suhteen pitäisi säilyttää terve järki ja pitää jäitä hatussa. Ei kovin nuorella iällä ole mahdollista tietää, mitä kieltä itse kukin tulevaisuudessa tarvitsee. Esim. kiinan (lähinnä mandariinikiina), japanin, iberoamerikkalaisten kielten portugalin ja espanjan lisäksi meillä täytyy olla myös mm. puolan, italian, turkin, arabin, hindin, Kaakkois-Aasian kielten ja korean osaajia riittävästi.

    On täysin utopistista yrittää sälyttää kaikkien tarpeellisten kielten opetusta peruskoululle tai lukiollekaan. Meille Suomeen täytyy perustaa erillisia kielikurssikeskuksia, joissa järjestetään kielten aikusopiskelua ja syvällisen kielitaidon tehokursseille osallistuisivat ne henkilöt, jotka tietävät todellisuudessa ja käytännössä tarvitsevansa juuri sitä kieltä, jonka opiskeluun keskittyvät.