Vapaa kuvaus

Hei. Ollaan ihmisiksi.

Aloituksia

47

Kommenttia

3017

  1. "Yleensä ne, jotka sanovat noin, kyseenalaistavat vain kristinuskon. Kaikki muu sitten uppoaa kuin veitsi voihin."

    Älä ole niin itsekeskeinen.

    Kyllä minä kyseenalaistan ihan kaikki maailman uskonnot ja vielä taikauskonkin kaupan päälle.

    Ymmärrän myös, että lähimmäisilläni on kyky puhua muunnettua totuutta ja jopa suoraan valehdella.

    Tiedän (jopa omasta kokemuksesta) että median tiedonvälitys on yleensä epätarkkaa ja usein värittynyttä.

    Olen selvillä myös siitä, että tiedemaalimassa yritetään joskus vilppiä ja tutkimustulokset esitetään usein vahvasti popularisoituina.

    Pystytkö sinä puolestasi edes arvioimaan kriittisesti oman lahkosi opetuksia?

    Yritäppä joskus avata mielesi solmut ja ota itse selvää puolueettomista lähteistä jostain väitteestä joka seurakunnassasi esitetään. Saattaisi kannattaa, jos vaan kanttia löytyy.
  2. Tietysti haluaisin, että oikeus toteutuu ja ihminen joutuu vastuuseen toimistaan. Että hyvät teot palkittaisiin ja pahoista seuraisi tekijälleen asianmukainen seuraus. Eiköhän se ole luonnolinen ilmiö ihmispsyykessä.

    Pelkkä kosto vaikuttaa hyvin primitiiviseltä, vaikka kyllähän sekin tuntuu houkuttelevan alitajunnan pimeimpiä osia. Mutta mehän olemme sivistyneitä ihmisiä, emmekö olekin? Ehkä olisi parempi, että tekijä saisi nauttia omaa lääkettään ja oppisi ymmäträmään "lääkekuurin" ansiosta myös toisten ihmisten kärsivän huonosta kohtelusta ja parantavan tapansa. Valitettavasti niin ei vaan yleensä tapahdu.

    Ei ole olemassa mitään yliluonnollista koneistoa, joka "tasaisi tilit" elämän jossain vaiheessa tai sen jälkeen. Siksi ei kannata vain nuolla haavojaan ja toivoa, että paha saa palkkansa. Vaihtoehdot ovat: Unohda, kärsi, anna anteeksi tai tee jotain asialle. Muistakaa kuitenkin, että täällä ollaan elämässä omaa elämäämme, ei käyttämässä kallisarvoista aikaa muiden rankaisemiseen, siitä hekumointiin tai itsensä surkuttelemiseen.

    Kun seuraa maailman menoa, niin saa vaikutelman, että paha yleensä menestyy ja hyvä jää nuolemaan näppejään. Huijarit ja hyväksikäyttäjät elävät aineellisesti hyvin ja hyväuskoiset kituuttavat miten taitavat. Vain harvat väärintekijät saavat rangaistuksen teoistaan.

    Kannattaa kuitenkin muistaa, mikä ihmiselämässä on tärkeintä. Onnellisuus. Ja se ei ole rahasta kiinni, vaan hyvästä elämästä. Monet yrittävät tavoitella sitä maallisesta mammonasta keinoja kaihtamatta, mutta sieltä sitä ei löydy.

    Ehkä se oikeudenmukaisuus toteutuukin siinä.

    Ps. Eikös kristinuskoihin yleensä kuulu ajatus, että uskovalle annetaan kaikki synnit anteeksi. Onko se oikeudenmukaista?
  3. "Ensinnäkin, sekä tiede että Raamattu ovat harvinaisen yksimielisiä siitä, että maailmankaikkeudella on alku."

    Nope.

    Tiede on pystynyt selvittämään, että kaikki havaitsemamme maailmankaikkeuden materia on joskus ollut puristunut hyvin pieneen tilaan ja nyt laajenee kiihtyvällä nopeudella.

    Sitä, mitä on ollut ennen laajenemisen alkua ei vielä tiedetä.

    Raamatustakin saa sen kuvan, että maailmankaikkeudessa oli jotain, ennen taivaan ja maan luomista. Silloin luominen ei ollut kaiken alku, vaan ainoastaan muutos olevassa.

    "Ateistit sanovat usein uskovansa tieteeseen."

    Nope.

    Monet ateistit LUOTTAVAT tieteeseen.

    "Ei Jumalan tarvitse niihin koko ajan puuttua."

    Siis asioita tapahtuu ilman persoonallisen vaikuttajan puuttumista asiaan!

    Meidän ei tarvitse olettaa puidenkasvattaja- tai planeetanpyörittäjäjumalan olemassaoloa. Miksi olettaisimme muunkaanlaisten jumalien olevan muuta kuin ihmisen oman alitajunnan tuotteita?

    "Luonnonlait eivät voi olla kaiken alku, koska jonkun on täytynyt luoda ne luonnonlait."

    Jumalat eivät voi olla kaiken alku, koska jonkun on täytynyt luoda ne jumalat.

    Jos oletamme jonkin olleen aina olemassa, niin miksi tyytyä olettamaan, että se on jonkin tietyn uskonnon jumala?

    Aivan yhtä hyvin voimme olettaa, että maailmankaikkeus on ollut jossain muodossa olemassa ennen "alkuräjähdystä" tai että luonnonlait ovat ikuisia! Se tuntuu huomattavasti järkevämmältä, kuin uskoa yliluonnolliseen henkiolentoon.

    "Kaikkein yksinkertaisinta onkin uskoa siihen, että Jumala on kaiken luonut"

    Nope.

    Se on kaikkein helpoin tapa. Älyllisesti laiska. Ei mitenkään yksinkertaisin.

    Jumalan olettaminen kaiken alkusyyksi voi selittää helpolla tavalla maailmankaikkeuden synnyn, mutta se herättää samalla paljon vaikeamman ja monimutkaisemman kysymyksen: mikä jumala on ja mistä se on tullut? (Vastataan jo ennakoivasti, että selitys "jumala on ollut aina olemassa" on samalla tavalla heppoinen ja laiska, kantaaottamaton vastaus. Siinä valitaan omien mieltymysten mukainen ilmiö ikuiseksi samalla perusteettomasti hylkäämällä noin sata miljardia yhtä luotettavaa vaihtoehtoa.)

    "Te ateistit olette itse määritelleet sen mitä tarkoitetaan käsitteillä "mielikuvitus" tai "perusteltu tieto." tai "luotettava tieto." vastaamaan ateistista maailmankuvaanne."

    Minä, ateistina, käytän sanoja kommunikaatioon lajitoverieni kanssa. Minä en määrittele, mitä sanoilla tarkoitetaan, ainoastaan käytän niitä viestien välitykseen ja ajatusteni julkituontiin. Luullakseni muutkin ihmiset uskostaan tai sen puutteesta huolimatta yrittävät tehdä samoin.
  4. "No tässä nyt alettiin ajatella järjen kautta näitä uskonasioita, niin ihmettelen vaan, että mitä hyötyä ateismista on?"

    Minulle ateismi on tuonut henkisen vapauden ja tasapainon elämääni. On hienoa, että maailmankuvani ei ole ristiriitainen ja on pääosin selitettävissä järkisyillä. Koen sen hyödylliseksi ja ennen kaikkea mukavaksi asiaksi.

    "Mitä hyötyä on kieltää Jumalan olemassaolo, jos sille ei ole mitään tieteellistä perustetta ja sitten jos onkin väärässä, käy luultavasti huonosti."

    Mutta kun niitä jumalia on jo hindulaisuudessakin miljoonia ja muutenkin uskonoissa tuhansia ja taas tuhansia!

    Ja kaikki kehitetty ihan ilman ainuttakaan luotettavaa havaintoa; arvauksen, luulon, kertomusten ja mielikuvituksen varaan. Valitse nyt niistä yksi ja julista se ainoaksi oikeaksi!

    Eikö sittenkin olisi parempi vaan todeta, että emme tiedä.

    Se, että uskooko JOTAIN yliluonnollista olevan olemassa vai ei, riippuu henkilökohtaisista mieltymyksistä tai tarpeista. Ominaisuuksien määrittäminen sille jollekin ilman luotettavia havaintoja on lottoamista.

    "Eikö kannattaisi ennemminkin olla sitä mieltä, että koska mitään todisteita ei ole suuntaan tai toiseen, niin en sulje Jumalan olemassaoloa poiskaan?"

    Eikö kannattaisi pikemminkin hyväksyä se, että emme tiedä kaikkea maailmankaikkeudesta ja emme ehkä koskaan tule tietämäänkään. Ei kannata ryhtyä arvailemaan tai tyytymään muiden arvauksiin siitä, mitä on kaikkien kykyjemme tavoittamattomissa, vaan todeta ykskantaan: Emme tiedä.

    "Tiedän kyllä, että teeskentely ei auta, jos uskoo, niin uskoo, jos ei, niin ei."

    Juuri noin. Ateistiksi ei ryhdytä, vaan sellaiseksi tullaan.

    "Minun järkenikään vaan ei oikein taivu ateistin katsomukseen, agnostikkoa ymmärrän paljon paremmin."

    Suhteeni sinun uskontoosi on luutavasti ihan samanlainen kuin sinun suhteesi metsänjumala Tapioon. Sinä et usko, että sellainen on olemassa.

    Lisäksi, jos joutuisit maksamaan tapiontodistajille veroa aina ostaessasi jotain, kouluissa opetettaisiin tapiolaisuutta verovaroilla, tapionshamaaneja koulutettaisiin yliopistossa yhteisin varoin, et voisi käytännössä tulla haudatuksi muualle kuin tapiontodistajien hautuumaalle, yhteiskunnan palvelut ja liiketilat suljettaisiin tapointodistajien juhlapäivinä ja pidettäisiin auki sinun uskontosi vastaavina jne... niin saattaisit kokea tapiontodistamisen nauttivan osaansa suurempaa palaa yhteisistä resursseista ja myös kohtelevan sinua ylimielisesti ja tunteettomasti kuin "se iso öykkäripoika" hiekkalaatikolla.

    Ihminen voi olla samanaikaisesti ateisti ja agnostikko. Ateismi - teismi kuvaa suhdetta uskoon, agnostismi - gnostismi suhdetta tietoon. Usko ja tieto; eri sanat, eri asiat.

    "Koska uskon raamattuun, luulen että ateisteille käy lopulta huonosti."

    Ei kannata uskoa Raamattuun.
  5. Kuolema on luonnollinen jatko elämälle.

    Kun me kerran kuolemme, uskoakseni tietoisuutemme katoaa ja meitä ei enää ole.

    Kun hylkää jumalharhat ja uskon yliluonnolliseen, joutuu myös käsittelemään oman katoavaisuutensa kysymyksen. Silloin voi katsoa kuolemaa silmiin, jolloin se ei enää pelota, tai kieltää koko asian mielestään ja nähdä painajaisia lopun ikäänsä.

    Itse suosittelen ensimmäistä vaihtoehtoa, ettei ainutkertainen elämämme mene pilalle turhaan pelätessä.

    Kuolema tulee, pelkää sitä tai ei.

    Siksi nauttikaamme vierailustamme täällä ihmeellisessä universumissa!

    "Mitä järkeä tässä elämässä on?"

    Tämä on meidän ainoamme. Tehkäämme itse siihen se järki ja sisältö. On suurta haaskausta tuhlata hyvä ihmiselämä olemattomia palvoen.
  6. "Ateistinen maailmankuva pääpiirteittäin:"

    En usko yliluonnolliseen.

    Sellainen se on, ja sitten asiaan.....

    Ateismi ei tutki, eikä sillä ole tarvetta selittää maiilmankaikkeuden syntyä, elämän syntyä, evoluutiota tai mitään muutakaan asiaa, joita varten on ihan omat tieteenhaaransa, joita korkeastikoulutetut tiedemiehet tutkivat.

    Kyseiset asiat kylläkin kiinnostavat minua, mutta ne eivät liity jumalkäsityksiini tai niiden puutteeseen.

    En tiedä mitä muutama millisekunti ennen maailmankaikkeuden laajenemisen alkua on ollut tai tapahtunut.

    Kuitenkin esimerkiksi ajatus siitä, että maailmankaikkeus on ollut aina olemassa jossain muodossa tuntuu luotettavammalta ja ainakin yksinkertaisemmalta kuin, että taikuri nosti kaiken hatustaan.

    Onko joillekkin ihmisille todella mahdotonta käsittää, että asioita voi tapahtua ilman persoonallisen toimijan vaikutusta?

    Eivätkö puut kasva itsestään? Pitääkö jonkun jumalan kasvattaa niitä koko ajan?

    Kiertävätkö planeetyat aurinkojaan itsestään vai onko olemassa kierrättäjäjumalia, jotka vastaavat niiden liikkeistä? Pysähtyvätkö ne jos jumalan ote herpaantuu?

    Onko autiomaan hiekka järjestynyt itsestään, vai ovatko jumalat asettaneet jokaisen sirun tarkasti kohdalleen? Vai ovatko ne vain sattumalla siinä missä ovat?

    Eikö olisi hieman yksinkertaisempaa tyytyä siihen, että luonnonlait pitävät maailmankaikkeuden järjestyksessä ja on asioita, joita emme vielä tiedä, kuten mitä oli ennen alkuräjähdystä.

    Luonnollisesti jokainen voi uskoa millaisia tarinoita tahansa ja hänellä on täysi oikeus tehdä niin. Teini-ikäisten ja sitä vanhempien pitäisi kuitenkin ymmärtää, että yrittäessään perustella mielikuvitusjuttujaan järkisyillä, heillä ei ole onnistumisen mahdollisuuksia. Uskoa voi mitä vain, mutta perusteltuun tietoon vaaditaan luotettavia todisteita.