pundit

Vapaa kuvaus

►Jokaisen ihmisen pitäisi ymmärtää mitä onni on.
►Onnea ei ole se, että saa jotain uutta, vaan että ymmärtää mitä jo omistaa.
►Onnea on oppia ymmärtämään, mitä haluaa ja mitä tarvitsee.
►Onnea on ymmärtää tarjolla olevat mahdollisuudet.
►Onni ei ole tasaista tietä, vaan kykyä edetä miellyttävällä tavalla tässä erämaassa.
►Onnella ei ole huomista päivää. Onnella ei ole eilistä päivää, se ei muista mennyttä, ei ajattele tulevia, sillä on vain nykyisyys eikä sekään ole kokonainen päivä, vaan silmänräpäys, tämä hetki, juuri tässä.
.
Olen akateeminen yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut perheellinen nainen.
►📧 mspundit[at]hotmail.com

Aloituksia

315

Kommenttia

2475

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Olen noita Pauli Vahteran artikkeleita muutamia lukenut. Hän kirjoittaa analyyttisesti, selkeästi ja on sujuva kirjoittaja. Viime vuosina kirjoituksissa on alkanut näkymään enemmän perussuomalaisten agendoja.
    .
    Verot kansan verta juo. Verotuksen rakenne on suuri yksittäinen syy asuntojen ja asumisen hintaan - totta.
    .
    Asumistuet nostavat asumisen hintaa - totta. Asumistuet mahdollistavat paremmin asuntojen vuokraamisen eli sijoitusasuntojen ostamisen, eli vahvistavat asuntojen kysyntää. Asumistuet pitävät yllä myös vuokratasoa. Itse vuokransa maksavan on maksettava vähintään asumistuen suuruista vuokraa, tai hän ei saa vuokra-asuntoa.
    .
    Huomaan sinulle olevan hyvin vaikeaa hahmottaa mistä valtion rakentamassa tulonsiirtomekanismissa on kysymys. Tulonsiirtomekanismia käytetään tulojen tasaukseen sellaisillekin, jotka eivät tuota yhteiskunnalle yhtään mitään. Jos henkilö ei osallistu millään tavalla yhteiskunnan rakentamiseen eikä ole työvoimareservissä käytettävissä tai ole koskaan ollut - henkilö ei ole yhteiskunnan tuottava jäsen. Yhteiskunnan tuottamaton jäsen ei saa toimeentuloaan muualta kuin tuottavilta jäseniltä kerätyillä tulonsiirroilla, joista pieni noro ohjataan tälle tuottamattomallekin henkilölle. Jos henkilö ei tuota yhteiskunnalle mitään, eikä ole koskaan tuottanutkaan eikä ole yhteiskunnan käytettävissä työvoimareservissä hän ei aidosti "maksa" mitään asumisestaan.
    .
    Tätä ei pidä sekottaa ihmisoikeuksien julistukseen :"jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin, ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta."
  2. Näkökantakysymys onko lasi puoleksi täynnä vai puoleksi tyhjä. Kumpi asenne on mielestäsi parempi tulosten saavuttamiseen?
    .
    Lisäksi: "– Positiivinen elämänasenne parantaa vastustuskykyä. Se ehkäisee masennusta, nopeuttaa sydänsairauksista toipumista ja pidentää elinikää jopa kymmenellä vuodella." http://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/nain-dramaattisesti-elamanasenteesi-vaikuttaa-terveyteen-ja-elinikaan/134248
  3. Jos toistaiseksi voimassa oleva vuokrasuhde on kestänyt vähintään vuoden, vuokranantajan irtisanomisaika on 6 kuukautta, muuten 3 kuukautta. Toisin ei voida sopia. Jos solmit vuokrasopimuksen määräaikaisena, se päättyy silloin kun määräaika päättyy.
    .
    Enemmän huomioon otettavaa on omakotitalon vuokraamisessa. Kiinteistöverot tietenkin maksaa omistaja. Vesimaksut, jätemaksut, käyttösähkön ja lämmityksen kulut on tarkoituksenmukaista sopia vuokralaisen maksettavaksi ja ottaa niistä ehdot vuokrasopimukseen.
    .
    Periaatteessa vuokratun omakotitalon myynti ei ole sen kummempi asia, kuin vuokratun muun huoneiston myynti. Irtisanomisajat sitovat myös uutta omistajaa. Sopimusteitse on aina mahdollista neuvotella vuokralaisen omaehtoisesta lähdöstä ennen irtisanomisajan päättymistä. Tähän voiteluun tarvitaan varmasti rahaa esimerkiksi kokonaan tai osittain ilmainen vuokrakuukausi.
  4. Sinulla on harmillinen tilanne. Minulla on omakotitalo pk-seudulla ja puutarha istutuksineen siellä, mutta paljon mieluummin minäkin vietän loma-aikoja kesäpaikassani luonnon läheisyydessä järven äärellä. Etkö saa puolisoasi lähtemään tuonne vaikka liitettynä ajatukseen yhteisestä romanttisesta retkestä luonnon helmaan kahvin ja eväiden kanssa?
    .
    Kaupungissa työväenopistosta voisi löytyä mielekkäitä kursseja, joissa voisi tavata mukavia ihmisiä ja löytää uusia mielenkiinnon aiheita erilaisten aiheiden parista. Kokeile ja katso mitä sieltä löytyy.
    .
    Kaupunkienkin lähettyviltä löytyy mukavia luonnonpuistoja, kuten Nuuksio. Kävely- ja patikkamatka eväiden kanssa ei kuulloistaisi yhtään hullummalta. Kokeile ehdottaa puolisollesi. Luonnossa liikkuminen piristää muutenkin mieltä.
  5. Ruotsissa asuntojen hinnat ovat nousseet käytännössä keskeytyksettä ja viime aikoina vielä kiihtyvällä tahdilla. Ruotsalaisen tilastokeskuksen mukaan asuntoneliöiden hinnat Ruotsissa ovat viisinkertaistuneet 1997-2014 välisenä aikana. Suomessa Asuntoneliöiden keskimääräiset hinnat ovat vastaavana aikana kaksinkertaistuneet.
    .
    Vuoden 2014 lopussa keskimääräisen asuntoneliön hinta Ruotsissa oli n. 3.300 euroa. Suomessa osakasuntoneliön keskimääräinen hinta vuoden 2014 lopussa oli ennakkotietojen perusteella n. 2.179 euroa.
    .
    Kokoaikaisten työsuhteiden keskipalkka Ruotsissa vuonna 2013 oli 3.289 euroa. Suomessa 3.284 euroa.
    .
    Bruttokansantuote Usan dollareissa oli Ruotsissa henkeä kohti 44.029 dollaria ja Suomessa 38.837,11 dollaria.
    .
    Ruotsin työttömyysaste oli 2015 heinäkuussa 8,5 prosenttia ja Suomessa saman tilaston mukaan 10 prosenttia.
    .
    Ruotsissa asuntojen hinnat ovat varmaan tänäkin vuonna nousseet 10-15 prosenttia. Tilanteemme on siis kovin erilainen.
  6. Joidenkin tutkijoiden mukaan pankkien antolainauksella voisi olla samantasoinen, joskin väitetysti yksisuuntainen korrelaatio asuntojen hintakehitykseen kuin BKT:llä. Tällä tarkoitan sitä, että Goodhartin, Hofmannin ja Oikarisen (2007-2008) tutkimusten perusteella pankin lainahanojen avautuessa asuntojen hinnat nousevat, mutta hintojen nousu ei yllättäen vaikuttaisikaan lainojen määrään ja lainamäärien suuruuteen.
    .
    Väite tuntuu oudolta, koska kohonneiden asuntojen hintojen luulisi edellyttävän suurempia lainamääriä. Olisiko siis muka niin, että ostajat ostaisivat hintaluokassa edullisempia asuntoja?
  7. Totta. Korrelaatio ei kerro keskinäisistä riippuvuussuhteista tai juuri mistään muustakaan. Se vain kertoo, että syystä tai toisesta asiat tuntuvat tapahtuvan korrelaation mukaisella kertoimella suhteessa toisiinsa. Sekin on totta, että mitä enemmän tekijöitä otetaan huomioon, sitä syheröisemmäksi lopputulos tulee. Löytyyhän sitä sinultakin "runomuotoa" :).
  8. Tuossa oletuksessasi näyttäisi olevan jotain perää, koska samaan tulokseen ovat tulleet Vaasan yliopiston tutkimuksessa Petri Kuosmanen ja Juuso Vataja vuonna 2002. Heidän mukaansa BKT:n muutoksella olisi makromuuttujista suurin merkitys asuntojen hintojen kehittymiseen. Korrelaatio olisi vahva 0,65. Toisenlaisiakin tutkimuksia BKT:n muutoksen vaikutuksesta asuntojen hintoihin kuitenkin on julkaistu.
  9. Tilastokeskuksen julkistamien ja vahvistettujen kauppahintatilastojen mukaan asuntoneliön keskimääräinen hinta:
    .
    Kvartaali................Q2/2015.........Q2/2014
    Pk-seutu...............4.667................4.552
    Muu Suomi...........3.123.................3.068
    .
    Arvelen, että hallituksen tekemät veronnostot ja tulojen leikkaukset kyllä vaikuttavat negatiivisesti myös asuntojen hintoihin. Vaikutus voisi olla samaa luokkaa kuin vaikutukset ansiotulojen määriin.
  10. Huoh, kas kun et verrannut Bantustanin savimajojen hintoihin. Sanot tuon, vaikka et silminnähden tiedä etkä ole ottanut selvää Espanjan, Irlannin ja Portugalin asuntomarkkinoista etkä siitä, paljonko asuntoja noissa maissa ennen romahdusta rakennettiin, et siitä kuinka paljon asuntojen hinnat noissa maissa nousivat ennen romahdusta etkä sitä mikä noissa maissa asuntojen hinnat on suhteessa kansalaisten ansiotasoon nykyään tai ennen romahdusta.
  11. Kuule, minua ei kuvaamasi multinikkaaminen kiinnosta. Yhtä vähän kiinnostaisi perättömien tarinoiden levittäminen. Olen toisaalta tottunut häiriköintiin jo aikaisemmin. Nimimerkkinikin aikoinaan rekisteröin vuoden, parin jälkeen häiriköinnin vuoksi. Minun viestihistoriani on ihan kaikkien luettavissa. Tietyistä asioista saatan kirjoitella pyöreästi salatakseni henkilöllisyyteni. Ammattini ei kuitenkaan liity millään tavalla asuntokauppaan eikä asuntoluototukseen. Tuo numeroita monesti käyttävä palstahäirikkö jopa väitti minun "Pelleily_seis" ja "savieinari" ja ties minkä muun nimimerkin olevan kaikkien yhdeltä henkilöltä ihan vaan häiriköidäkseen ellei sitten ole todella tyhmä tapaus.
    .
    Monta kertaa on pitänyt miettiä, miksi vaivautuu kirjoittelemaan tällaisille palstoille. Ei ole mikään referenssi minulle tämä kirjoittelu, mutta on täällä toisinaan ollut hyviäkin keskusteluita. Tuntuu vain, että ns. hyvät keskustelut ovat vähentyneet kahden vuoden takaisesta tilanteesta, kun ensimmäisen kerran tulin tälle palstalle.
    .
    Omissa aloituksissani pyrin monesti tuomaan jotain uutta tietoa ja omaa analysointia asioista. Nytkin on mielessäni ns. kuplan määritelmän pohdiskelu ala J. Stiglitz ja kirjoitus jossain vaiheessa, jossa pohdin tiettyjen taustamuuttujien vaikutuksia asuntojen hintoihin (ansiotulojen lasku, vuokrahintojen nousu jne.).
  12. Totta. Senpä vuoksi minä kirjoittelen näille sivuille erillisinä juttuina niitä vahvistettuja hintatietoja. Ne laahaavat aina jäljessä ja ne ilmoitetaan vain neljännesvuosittain. Yhden kuukauden muutosten seuranta 40 prosentin otannasta on, jos ei nyt hölmöläisen hommaa, niin aika merkityksetöntä kuitenkin.
    .
    Esimerkiksi vaaligallupeissa yleensä haastatellaan 1500-2500 henkilöä galluppia varten. Sitten kuitenkin esimerkiksi Espoo-Kauniainen kuukauden hintataso ilmoitetaan n. 130-140 kaupan perusteella, Turussa 70-80 kaupan perusteella ja Helsingissäkin 380-390 kaupan perusteella. Lukemat ovat huomattavasti vähäisempiä, kuin millä tehdään vaaligallupit. Mitä suurempi otanta ja mitä laajempi kohde, sitä luotettavammat arviot saadaat. Lähinnä vain otannassa oleva koko maata koskeva kuukauden tieto vaikuttaa riittävän suurelta 2400-2500 kohdetta.
  13. Edes copy pastea ei tarvitse käyttää. Maalaa hiiren vasemmalla näppäimellä, klikkaa hiiren oikealla näppäimellä ja valitsee kohdan "avaa uusi välilehti" vasemmalla näppäimellä.
  14. Aika paljon tilanne muuttuisi, jos vain hyväksyttävästi tunnistautuneet ja rekisteröityneet voisivat kommentoida. Se mitä tuolla edellä sanotaan pitää paikkansa, eli säännöissä kielletään suorat artikkelin kopioinnit. Asiaa pahentaa vielä se, jos ei edes lähdettä mainitse.
  15. Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella (40 prosentin otanta)
    .
    Ajankohta 2015 ....................toukokuu..........kesäkuu..........heinäkuu............elokuu
    Koko maa ..............................2.261..................2.270................2.255..................2.222
    Pääkaupunkiseutu................3.493..................3.497................3.443.................3.454
    Muu Suomi.............................1.709..................1.720.................1.723...................1.670
    Kehyskunnat..........................2.172..................2.145.................2.238.................2.150
    Etelä-Suomi...........................2.636..................2.653................2.639.................2.606
    Länsi-Suomi...........................1.768..................1.802.................1.764...................1.741
    Itä-Suomi................................1.550..................1.516..................1.478..................1.458
    Pohjois-Suomi.......................1.590..................1.521...................1.589..................1.517
    .
    Siten nähdään ennakkotietojen perusteella kesän aikana tapahtunut asuntomarkkinoiden romahdus. Minä en näille (40 prosentin kantaan perustuville) ennakkotiedoille paljon arvoa anna. Luotan ainoastaan vahvistettuihin tietoihin, jotka löytyvät Tilastokatsaus nimisestä kirjasta.
    .
    Tässäkin tapauksessa ennakkotiedoissa ilmoitetut nousu/laskuprosentit eivät pidä paikkaansa. Esimerkiksi elokuussa 2014 kerrotaan, että koko maan keskimääräiset neliöhinnat olisivat olleet 2.201 euroa ja ennakkotiedoissa 2015 elokuulla kerrotaan koko maan asuntokannan keskiarvoksi 2.222 euroa ja se että indeksin vuosimuutos olisi -1,1 prosenttia. Jos hinnat muuttuvat 2.201 eurosta 2.222 euroon, ei vuosimuutos oli -1,1 prosenttia.
    .
    Tässä on vahvistetut hintamuutokset. Ne tulevat aina neljännesvuosittain
    http://keskustelu.suomi24.fi/t/13851801/tilastokeskuksen-vahvistetut-hintatiedot-q22015
  16. Lähtökohtaisesti olen monesta asiasta samaa mieltä kanssasi, mutta tätä lausettasi en ymmärrä: "Rekisteröityneet käyttäjät, heitä väitetään multinikkaajiksi mutta rekisteröimätön tätä ei tee, ja on kaiken lisäksi oikeassa."
  17. Ostovoimasta vähennetään infaaltio, eli ostovoima mittaa rahan ostoarvon säilymistä = reaaliarvoa. Siitä huolimatta et ota edes tätä huomioon, kun sanot asuntojen hintojen palaavan vuoteen 2005. Ymmärrätkö?
    .
    Minun mielestäni sinä olet kyllä lukuisia kertoja toistellut tuota "en osannut kuvitella Suomen talouden..."
    .
    Tuo väitteesi 35 prosentin hinnanalennuksesta maaseudulle (mikä alue on maaseutua?) kahdessa vuodessa on täyttä roskaa ja jopa sinun pitäisi ymmärtää se. Kauppamäärät omakotitaloissa ovat vähemmän kuin huippuvuonna 2006, mutta enemmän kuin seuraavana vuonna 2007. Tuo väite on itsesuggestiota rumimmalla mahdollisella tavalla. Yleisesti ottaen väitteesi ei pidä paikkaansa, mutta voi löytyä ja löytyykin yksittäisiä paikkoja, joissa se voi pitää paikkansa. On kuitenkin suurta valehtelua yleistää tuo koskemaan koko maaseutua - mitä sillä sitten tarkoitatkaan.
    .
    Minusta surkuhupaisaa on väittää ilman todisteita "musta tuntuu" - juttuja kauppahintatilastojen vastaisesti. Todisteeksi ei kelpaa yksittäinen talo, yksittäisen talon hintapyynnön alentaminen, tai yksittäisen muuttotappiukunnan alueen hintataso. Kai se nyt pitäisi sinunkin jo viimein ymmärtää. Se jos mikä on itsesuggestiota rumimmillaan.
  18. Noita linkkejä on helppo käyttää "maalaa linkin" ja siirtyy osoitteeseen. En todellakaan tarkoittanut hallitsevani enkä ymmärtäväni kieltä, kun kirjoitin että viron kielen taitoni on parikymmentä sanaa. Ei parikymmentä sanaa riitä mihinkään. Piimä on maito, pulmapäivä on hääpäivä, puunvilja = hedelmä, kohv = kahvi, kas- sanalla voidaan aloittaa kysymys. Ei tietenkään ihan noin lausuttuna eikä kirjoitettuna.
  19. Tietojen pitäisi korjautua satunnaisesti ylös ja satunnaisesti alaspäin. Kieltämättä tuo Tilastokeskuksen tietojen julkaisutapa ja toisistaan poikkeavat tiedot aiheuttavat hämmennystä. Mitä tarkoittaa "korjatut tiedot" jne. Kyllä minä pidän kaikkein luotettavimpina niitä tietoja, jotka lopullisina julkaistaan Tilastokatsauksen muodossa neljännesvuosittain julkaistuna.
  20. Vahvistettujen ja painettujen tilastojen mukaan vuoden Espoo-Kauniainen hinnat olivat:

    Q2/2005.........2.144 euroa
    2013..................3.112 euroa
    Q3/2014..........3.082 euroa
    Q4/2014..........3.124 euroa
    Q1/2015...........3.153 euroa
    Q2/2015..........3.124 euroa

    Nämä ovat ne vahvistetut luvut, jotka Tilastokeskus painaa kirjoihin. Luvut löytyvät Tilastokatsaus 2015:III -nimisestä Tilastokeskuksen julkaisemasta kirjasta lukuun ottamatta tietenkin tuota vuoden 2005 tietoa.
    .
    Voit varmaan saada nämä tiedot vahvistetuksi vaikka tiedustelemalla niitä Tilastokeskuksesta. Samalla toki voit kysyä, miksi sinun sivuilta poimimat tiedot näyttäisivät poikkeavan heidän virallisista ja vahvistetuista ja painetuista luvuista.
    21. 61 / 124
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt