Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

179

Kommenttia

1713

  1. Kannattaisikohan "5*20=100" -nimerkin ensin harjoitella
    lukemista ja sitten lukemisen ymmärtämistä ja vasta sen jälkeen
    ehkä varovaisesti ryhtyä laukomaan matematiikkapohjaisia
    argumentteja?

    Oheisella kirjoituksellaan arvon nimimerkki tuli nimittäin
    todistaneeksi tragikoomisen tahattomasti avauksessa esittämäni
    arvion oikeaksi.

    Avauksessa n i m e n o m a a n tähdensin, että pinta-alaltaan
    pienimmät 52 % tilat omistavat peltopinta-alasta 421.917 ha.

    Kun Suomen peltojen kokonaispinta-ala on 2.258.648 ha, niin jokainen
    a l k e e l l i s e n k i n laskutaidon omaava ymmärtää, että
    421917 / 2258648 * 100 antaa prosenettiluvuksi 18,7 %.


    (Älä yritä tätä itse laskea nimimerkki "5*20=100". Liian
    vaikeaa kyvyillesi.)

    Tuon pellonomistusosuuden nojalla voidaan siis perustellusti
    heittää arvio, että nämä viisi (5) prosenttia maataloustuotannosta
    tuottavaa surkimustilaa, jotka omistavat peltopinta-alasta
    18,7 % saavat tukiaisistakin 18,7 %, koska 'tuet maksetaan tilakoon
    mukaan eikä tila per tuki.'

    Jos omaisit nimimerkki "5*20=100" kyvyn abstraktiin ajatteluun,
    mihin et valitettavasti ole kykeneväinen, kun perusasioissakin
    viiraa noin pahasti, niin voisit tarkistaa arvioni seuraavasti.

    Kuvittele, että Suomessa olisi kaksi (2) maatilaa. Toisen,
    sanottakoon tila A:n peltopinta-ala olisi 421.917 ha, ja
    toisen, tila B:n pinta-ala olisi 1.836.731 ha.

    Tila B tuottaa 95 % maataloustuotannosta ja tila A vain 5%.
    Kun tuki jakaantuu pinta-alan mukaan, niin 2.000.000 M€
    potista tila A saisi 18,7 % eli 374 M€ ja tila B loput
    1.626 M€.

    Kuvitellaan sitten vielä, että tuotannon arvo olisi ollut
    3.400 M€. Siitä tila B olisi tuottanut 95 % eli 3.230 M€
    ja tila A 5 % eli 170 M€.

    Kun sitten verrataan paljonko tuotosta kumopikin sai
    aikaiseksi yhtä tuki-euroa kohti, niin sehän on noiden
    parametrien pohjalta laskettavissa.

    Tila A sai saamaansa tukieuroa kohti tuotosta 0,45 € eli
    järkyttävän vähän. Tila B tukieuroa kohti aikaan saama tuotos
    oli 1,98 €.

    Ei ole tietenkään oikein olettaa kaiken suoran tuen 2.000 M€
    olevan pinta-alakohtaista tukea, mutta kyllä tämän esittämäni
    hypoteesin puitteissa hyvin voimme uskoa, että maatiloista huonompaan
    puoliskoon heitetyt tukiaisrahat ovat totaalisesti hukkaan
    heitettyjä ja nämä tilasurkimukset Suomen kansantalouden syöpä.

    Toivottavasti nimimerkki "5*20=100" saa perussivistyksensä
    tyydyttävälle tasolle jo lähimmän 20 vuoden kuluessa.
  2. Täytyy myöntää, että on tullut lipsutuksi alkuperäiestä
    aiheesta h i e m a n sivuun. Aihehan oli osoittaa
    objektiivinen tiedonvälittäjä, mediamestari
    MaaseudunTulevaisuus -niminen MTK:n järjestölehti
    venkoilijaksi, ja sehän onnistuikin jo aloituksessa
    varsin hyvin.

    Sitten kuitenkin nimimerkki 'jahas' sotki keskustelun
    täysin alkamalla esittää omia, täysin reaalimaailman
    ulkopuolella pyörivää, tosiasioihin perustumatonta
    jankkaustaan, siitä kuinka maatalosutulo on 700 M€,
    vakuutusmaksutulo 207 M€ ja tältä pohjalta tukijussin
    o i k e a prosentti olisikin 29,5 %.

    Nimimerkki 'jahas' toisti tätä harhaista käsitystään
    ketjussa sairaaloisen monta kertaa, joten on syytä epäillä,
    että jotakin muutakin mielensairautta on kuin pelkkä syvä
    kognitiivinen dissonanssi, joka kirjoituksesta huokuu.

    Maataloustuloon vakuutusmaksua ei voi verrata, sillä
    vakuutusmaksu on tietysti maatilan kulu, kuten mikä
    tahansa kulu, jotka on esitetty kulina tuloslaskelmassa.
    Ei maatalousyrittäjä maksa rehukustannuksiaankaan
    tulostaan ja sama koskee tietysti vakuutusmaksujakin.
    'jahas' tulee tällaista väittäessään paljasteeksi
    täydellisen typeryytensä, mitä tulee tilinpäätöksen
    ymmärtämiseen.

    Mihin työeläkkeen vakuutusmaksua sitten tulee verrata,
    kun se vertaaminen maataloustuloon on pähkähullun
    sairasta ajattelua?

    Myyntituotot on oikea lukema, ja vielä ilman,
    että niihin olisi vielä lisätty tukiaiset.

    MTT:n taloustohtorin sivuilta on nähtävissä,
    että 58,8 ha viljelytilan myyntituotot olivat
    v. 2013 kaikkiaan 31.000 euroa. MELA:n sivuilta voimme
    todeta, että tuon kokoisen tilan vakuutusmaksu oli
    4.531 euroa/vuosi. Näiden lukemien pohjalta voimmekin
    todeta, että oikea vakuutusmaksuprosentti oli 14,6 %,
    ja sehän natsaa hyvin myös aloituksessa esitetyihin
    MT:n tietoihin, että kolme neljästä viljelijästä
    maksaa alennettua maksua.

    On myös oikaistava toinen 'jahas' -nimimerkin sairas
    käsitys. Hän väittää maanviljelijäin MyEL-vakuutus-
    makstulon olleen 207 M€. Ei pidä paikkaansa!

    Jokainen, melko tylpälläkin kynällä varustettu
    ymmärtää, että MELA hoitaa muitakin asioita kuin
    pelkkää MyELia. Tämäkin melko selkeä asia oli
    mennyt 'jahas' -nimimerkiltä yli ymmärryksen.

    Kun MELA:n tuloslaskelmasta löytyvä palastellaan
    maksulajien mukaisiin osiin, voidaan todeta MELAN
    sivulta "Melan vuosi lukuina", että
    ne olivat seuraavat:

    - MyEL-vakuutusmaksut 187,1 milj. euroa (sis. myös apurahan saajat)
    - ryhmähenkivakuutus 0,9 M€
    - MATA -työtapaturmavakuutus 14,7 M€
    - vapaa-ajan MATA -työtapaturmavakuutus 4,9 M€

    ====================================
    Vaikka epäilenkin, että 'jahas' -nimimerkin onkin
    ehkä vakavan henkisen häiriön johdosta täysin mahdotonta toivettani
    toteuttaa, niin silti toivoisin hänen jatkossa harkitsevan
    kahdesti - ja kysyvän neuvoa itseeän viisaammilta - ennenkuin
    ryhtyy suoltamaan harhoihinsa pohjautuvaa diibadaabaa
    tänne palstoille.

    Kannattaa myös tarkistuttaa lääkitys.
  3. http://www.mela.fi/sites/default/files/tiedostot/tietoa_melasta/melan_vuosi_lukuina_2013.pdf

    http://www.mela.fi/sites/default/files/tiedostot/tietoa_melasta/tilinpaatos_2013.pdf

    Nimimerkille 'joo-paa'.

    Edellisestä kirjoituksestasi päätellen et ole kykeneväinen
    joko kognitiivisen dissonanssin tai alhaisen ymmärryskyvyn
    takia siirtymään noille linkittämilleni MELA-sivulle, tai
    ainakin siellä esitetty asia pyyhkii yli ymmärryksesi, joten
    suosittelen kääntymistä jonkun sellaisen puoleen, joka on
    kansakoulunsa loppuun käynyt ja pystyy niin ollen auttamaan.

    Tuolta MELA:n vuosiluvuista on nähtävissä, että MyEL-vakuutus-
    maksuja kertyi v. 2013 apurahansaajat mukaan lukien
    164,718 miljoonaa euroa. Maanviljelijöiden osuus siitä
    on jotakin hieman alle 162 M€.

    Taseesta näkee, että MELA:lla ei ole edellisiltä
    vuosilta jäänyttä varallisuutta kuin 211 miljoonaa euroa,
    joten viljelijöiden vuosittain maksama vakuutusmaksu
    (161 milj. euroa) kuluu eläkeläisten työeläkekorvaukseen,
    eikä riitä kattamaankaan niistä kuin vajavaiset 20 %.

    Tuosta MELA vuosilukuina linkistä on myös luettavissa, että
    vanhuuseläkekorvaukset v. 2013 olivat 828,8 milj. euroa.

    Tästä 828,8 M€:sta kertyneet vakuutusmaksut 162 M€ ovat
    19,5 %. Tämän jokainen vähänkin laskentoa osaava osaa
    itsekin tarkistaa ja ymmärtää sen jälkeen kirkkaasti väittämäni,
    että maanviljelijät eivät kustanna työeläkettään kuin vajaat
    20 %.

    MyEL ei ole o i k e a työeläke, kuten olen todennut ja
    näistä järkyttävistä lukemistakin on pääteltävissä.

    On loukkaus verrata vaimosi työeäläkemaksua parasiitti-MyEL:iin,
    tosi paha loukkaus. Vaimosi yhdessä työnantajansa kanssa,
    kuten kaikkien palkansaajien osalta on kyse, maksaa
    tulevaa työeläkettään niin paljon, että hänen työeläkeyhtiönsä
    kykenee sitten aikanaan hänelle maksamaan eläkkeen parkumatta
    kitapurje punaisena valtiota apuun, kuten sinun ns.
    työeläkeyhtiö MELA tekee repiessään v. 2013 valtiolta
    rahaa MyEL -korvausmenoihin 584 M€. (Toki tämän
    lisäksi MELA riipii valtiolta luopumistukikorvauksia
    liki 100 Milj. euroa ja tapaturmavakuutusmorvauksia
    12,3 milj. euroa ja sairauspäivähoja 3,3 milj. euroa ja
    maanviljelijäin lomailurahoja 210 milj. euroa).

    Yhteensä v. 2013 kaikkiaan 910 M€. Ja lähivuosina
    tähän kuppaukseen ei riitä enää miljardikaan euroa.
  4. MyEL pitäisi peruuttaa, MELA lakkauttaa ja
    maanviljelijät siirtää kansaneläkkeen piiriin,
    samaan joukkoon muiden vähäsosaisten kanssa,
    jotka eivät kykene omaa työeläkettään kustantamaan.

    Syynä tähän on se, että maanviljelijät ovat
    ainoa kansalaisryhmä, joille maksetaan ilman
    minkäänlaista perustetta nk. työeläkekorvausta
    valtion varoista vuosittain liki 80 %. Euroina
    summa tekee yhdessä luopumistuen kanssa nykyisin
    jo lähes 1.000 Me.

    Oikeasti ei ole tietenkään kysymys työeläkkeestä
    vaan puhtaasti sosiaalituesta. Se tietysti
    ilmenee jo siitäkin, että korvaukset maksetaan
    sosiaali- ja terveysministeriön momenteilta.

    On totta, että myös oikeille yrittäjille maksetaan
    valtion varoista työeläkekorvauksia vähäisiä määriä,
    samoin kuin merimiehille, mutta todellakin
    vähäisiä. Ja niin merimiesten kuin yrittäjienkin
    kohdalla ovat valtion osuudet laskusuuntaisia,
    joten ongelma hoituu ennen pitkää - melko nopeastikin -
    aivan itsestään.

    Maanviljelijöiden osalta taas kohta ylitetään
    maaginen 1.000 M€ raja, eikä sellaista päivää
    ole näköpiirissä, jolloin MyEL tulisi toimeen
    omillaan.

    On myös toinen syy, miksi MyEL pitää peruuttaa, ja
    se syy on sekä periaattellinen että perustuslaillinen.

    Nyt on nimittäin niin, että jos jonkun muun ryhmän,
    kuin viljelijät, työeläke jää alle takuueläkkeen rajan,
    valtion maksaa erotuksen VAIN takuueläkkeen rajaan asti.

    Sen sijaan viljelijöille maksetaan jo nyt yli
    1.000 €/kk eläkekorvauksia. Kun 80 % 1.000
    eurosta on yli takuueläkkeen rajan, on kysymys
    epäoikeudenmukaisuudesta ja t a s a - a r v o n
    vastaiseta toiminnasta. Tämä on syy, miksi
    MyEL pitää peruuttaa ja MELA lakkauttaa.

    MyEL ei ole mikään o i k e a työeläke vaan
    savuverho, jonka takaa viljelijäeläkeläisille
    sumplitaan eläkettä enemmän kuin muille
    vähäosaisille kansalaisille.
  5. "Suomi on hyvinvointivaltio, jonka perustana on oikeudenmukaisuus.
    Yhteisiä resursseja käytetään kaikkien suomalaisten parhaaksi
    asuinpaikasta riippumatta. Eri alueiden oikeudenmukainen kohtelu
    edellyttää, että kaveria ei jätetä. Tätä varten on kuntien välinen
    tasausjärjestelmä. Tällaiseen solidaarisuuteen on perustunut
    suomalainen menestystarina."

    Näin kauniisti kirjoitti Hannu Katajamäki objektiivisen
    tiedonvälittäjän, mediamestari MaaseudunTulevaisuus -nimisen
    MTK:n järjestölehden mielipidekirjotuksessa, joka oli
    otsikoitu "Maaseutukauna kiehuu" ja jota nimimerkki
    "Pellervoraattori" avauksessaan ansiokkaasti kommentoi.

    Olen nimimerkki "Pellervoraattorin" kanssa hyvin paljon
    samaa mieltä.

    Haluan lisäksi tuoda esille muutamia lisä näkökohtia.
    Hannu Katajamäki tarkoitti lausumallaan: "Yhteisiä resursseja
    käytetään kaikkien suomalaisten parhaaksi asuinpaikasta
    riippumatta." ymmärtääkseni etupäässä sitä, että on perusteltua siirtää
    etelä-suomlaisten veronmaksajien rahoja pohjoiseen, koska
    niillä saavutettava hyöty on yhtäläinen kaikille. Tämä
    on tragikoomisen arvotonta, kepulaista propagandaa.

    Mitä yleistä hyötyä on Suomelle siitä, että Pohjois-SUomeen on
    rakennettu tasausjäjestelmän avulla saaduilla rahoilla
    pilvin pimein terveyskeskuksia liian pienen potilaskannan varaan,
    josta johtuen ne ovat karmealla tavalla vajaakäyttöisiä ja
    kustannustehottomia?

    Näen etelä-suomalaisten hyödyn tuossa kovin negatiivisena.
    Saattaisimme kaikki voida paremmin, jos myös Pohjois-Suomen
    terveyskeskukset ratinalisoitaisiin samalle tehokkuustasolle
    kuin eteläiset. Kustannus/hoidettu potilas nousee pohjoisessa
    suhteetomuuksiin.

    Mitä yleistä hyötyä on Suomelle siitä, että Pohjois-SUomeen on
    rakennettu tasausjäjestelmän avulla saaduilla rahoilla
    pilvin pimein lukioita liian pienen oppilaskannan varaan,
    josta johtuen ne ovat karmealla tavalla vajaakäyttöisiä ja
    kustannustehottomia? Kustannus oppilasta kohti on suhteettomasti
    korkeampi kuin etelässä.

    Näen etelä-suomalaisten hyödyn tuossakin kovin harsomaisena.
    Saattaisimme kaikki voida paremmin, jos myös Pohjois-Suomen
    terveyskeskukset ratinalisoitaisiin samalle tehokkuustasolle
    kuin eteläiset.

    Otan vielä yhtenä esimerkkin pienen yksityiskohdan. Se on
    Säkäniemen tie Pohjois-Karjalassa, umpikepulaisessa Tohmajärven
    pitäjässä. Säkäniemen kylässä on vakituisia asukkaita alle
    50 henkilöä, ei puutavatakuljetuksia, ei maitokuljetuksia.

    On surkuhupaisaa kun Suomen Keskusta -nimisen puolueen kannattajat
    huutavat kitapurje punaisena, että jopa pääväylät rapistuvat.

    Oman viimeisen valtakautensa aikana Suomen Keskusta, Anu Vehviläisen
    toimiessa liikenneministerinä sai kokea sellaisenkin 'solidaarisuusihmeen'
    ja tasavertaisen kansalaisten kohtelun, että Säkänimelle 6-tieltä
    johtava seitsemän kilometriä pitkä kylän raitti asfaltoitiin!
    Paljon järjettömämmin ei voi kuvitella verorahoja käytettävän.

    Samanlaisia 'kepulaisia' asfalttitien pätkiä saattaa löytyä
    kosoltikin niin Pohjois-Karjalasta kuin Pohjois-Savostakin.
    On aika vaikea nähdä millä tavoin Säkäniemen tien asfaltointia
    voitaisiin perustella oikeudenmukaisuuden näkökulmasta - tahi
    mistään muustalkaan järkiperäisestä näkökulmasta.

    Oiva osoitus Säkäniementie on kepulaisesta 'solidaarisuudesta',
    kansalaisten tasapuolisesta kohtelusta tai i s ä n m a a n
    e d u s t a.
  6. Siinäpä niitä päivitettyja tilastoja oli
    kaksikin kappaletta. Yleensä tilastojen sanotaan
    valehtelevan, mutta harva tilasto valehtelee
    sillä tavoin rehellisesti mitä tuossa edellä
    esitetyt tekevät.

    Tarkastellaanpa lähemmin.

    Kustannuslaskelmasta huomaamme heti, että sinne
    on tosiasioiden sekaan sekoitettu täyttä
    unelmahöttöä eli puhdasta valhetta.

    Tarkoitan tällä hötöllä eriä:
    - palkkavaatimus 1.255 M€
    - oman pääoman korkovaatimus 593 M€.

    Näille ei ole todellisuusperustetta, vaan ovat
    ne tukijussiutopiaa. Tragikoomisen epätoivoista
    yritystä saada megalomaaniset tukiaiset näyttämään
    oikeutetuilta.

    Nämä kun vähennetään pois kustannusten yhteissummasta
    7.160 M€, nähdään että kustannukset eivät olekaan
    kuin 5.312 M€.

    Se, että edellä väittämäni on totuus, on helppo tarkistaa
    ottamalla tarkasteluun mukaan vielä yrittäjätulotilasto.

    http://www.ruokatieto.fi/sites/default/files/Liitetiedostot/tietohaarukka2014_suomi.pdf

    Jokainen laskutaitoinen saa ymmärrykseensä, että kun
    tuotoista 6.078 M€ vähennetään yrittäjätulo 766 M€, niin
    kaspas vain: erotukseksi jää juurikin tuo edellä esittämäni
    5.312 M€.

    Tuottotilastoa pitää kylläkin kritisoida siitä, että siellä
    on myös t u k i laskettu tuotoksi, mutta onpahan tällä konstilla
    saatu tukijussillekin edes jonkin verran verotettavaa tuloa.


    Lopuksi täytyy ihmetellä, että kuinka niinkin asiallinen tilastoija kuin
    Ruokatieto -yhdistys ry onkin, viitsii vuodesta toiseen pilata
    tuon kustannuslaskelman ottamalla mukaan kuvitteellisia
    kustannuseriä, ja luo täten varjon oman uskottavuutensa ylle
    muidenkin tilastojensa osalta.

    Maataloustuotannossa mikään muu ei ole selvää kuin tukiaisjoikhu:

    "Maksakie tukiassia, maksakie. Antakkie rahhaa. Aaaaah!"
  7. http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2013/13/tyti_2013_13_2014-04-01_tau_021_fi.html

    "Olisikohan tukijussi nyt ilmoittanut työtuntinsa maidontuotannossakin
    reilusti yläkanttiin ja todellisuudessa kotieläin työtunnit olisivatkin
    varsin vertailukelpoisia muiden pohjoismaiden kanssa." -jo jaa...

    Ei vaineskaan. Tukijussi on perusluonteeltaan niin
    arka ja pelokas, (mikä näkyy myös siinä, ettei palstalle
    kirjoittavat uskalla edes rekisteröidä nimimerkkkiään), ettei
    suuresta vilpin teosta ole kyse tuntien liioittelussa.
    Myös suuri kompetenssivaje vaikuttaa siihen, ettei
    edes liioittelua osata tehdä kunnolla.

    Tuosta ylle linkitetystä tilastosta nähdään, että
    tukijussin työtuntien määrä on henkilöä kohti n.
    1900 tuntia, jolloin kahden osalta määrä on 3800,
    joten vilpin määrä on niinkin vähäinen 120 tuntia
    vuodessa/ tila. Tiestysti tarpeeksi suuri tuokin määrä
    on osoittamaan tukijussin perusvilpillisen luonteen.

    Suomessa on n. 9.500 maitotilaa, jotka tuottavat
    vuodessa maitoa n. 2.200 milj. litraa. Keskimäärin
    yhtä tilaa kohti se tekee n. 232.000 litraa. Kun
    tuntien määrä on 3.800 h, niin tulokseksi tulee
    kotieläintyötuntia kohti 61 litraa. Eli vuodesta 2005
    on tuotantotehokkuus Suomessa vain laskenut entisestään.

    Jos haluttaisiin päästä tehokkuudessa edes Ruotsin tasolle,
    pitäisi hommien hoitua n. 1800 tunnissa. Eli yli puolet
    nut tehtävästä työstä olisi vielä karsittava.

    Olikohan nimimerkki 'kappas vain' joka tutusti ymmärrystä
    vailla olevana, niinkuin yleensä, kyseli, mitä olisi tehtävä,
    jotta tilanne paranisi. Hänelle korostettakoon taas kerran
    jo monta kertaa sanomaani: TUET POIS!

    Tukien poistamisen jälkeen olisi meille veronmaksajille
    täysin sama, vaikka puuhastelisitte tilallanne 10.000 h/ vuosi.
    Emmehän olisi silloin harrasteluanne
    maksamassa, kuten nyt ikävä kyllä olemme.

    Elintarvikkeiden saatavuuden kannalta tukien poisto ei ole huolenaihe.
    Kun tilanne on jo nyt se, että 10 % tiloista tuottaa 90%
    tarvittavista alkutuotannon tuotteista, niin tuo 10 %
    voidaan korvata lisätuonnilla ja toimintaan jäävien
    tilojen hienoisella tehovirityksellä.

    Kansantalouden kannalta olisi suotavaa, että jo nopeastikin
    pääsisimme karsimaan 50.000 kompetenssiltaan ala-arvoisinta
    tilaa. Ja samalla siis säästäisimme vuosittain verorahojamme
    jopa neljä (4) miljardia euroa, kun jäljelle jäävät tilat
    tulisivat täysin toimeen omillaan, ilman yhteiskunnalta
    saatavia megalomaanisia tukiaisia.
  8. Mainitsemani lypsykarjatilan työtuntien määrä
    perustuu MTT:n julkaiseman taloustohtori.fi -sivuston
    tietoihin.

    Vuonna 2012 työtuntien määrä oli taloustohtorin mukaan
    3.920 tuntia. Lukemaa tulee arvioida siinä mielessä
    kriittisesti, että se muodostuu tukijussien itsensä
    ilmoittamista tunneista, jolloin on oletettavaa, että
    niissä on jossakin määrin liioittelua.

    Toiseksi on huomattava, että kysymyksessä ovat
    tilan puitteissa tehdyt tunnit, eivät yhden henkilön
    tekemät.

    Kun 10,8 tuntia jaetaan kahdella saadaan
    tuntien summaksi 5,4 h. Se taas on varsin kohtuullista
    keskitasoa yhtä henkilöä kohti. Henkilölle kertyy
    hänen pitäessään vapaat viikonloput normaalin
    ihmisen tavoin tuolla keskimääräisellä 5,4 tunnin
    vauhdilla 221 alle 9 tuntia pitkää työpäivää.
    Ei siis mitään 'marttyyriraadantaa'.

    Tätä taustaa vasten esimerkiksi "muamuija" -nimimerkin
    usein toistamat jeremiadit 24/7/365 -pakerruksesta
    osoittautuvat melko lailla totuutta kaihtaviksi, mutta
    sehän ei ole mikään uutinen.

    Kansantalouden kannalta on suuri epäkohta ja rasite, että
    lypsykarjatilojen tehokkuus on noin alhainen. Suomessa
    saadaan maitoa tuotetuksi n. 70 kiloa kotieläintyötuntia
    kohti, kun Tanskassa vastaava lukema on 250. Tanskan
    maitotilallinen tuottaa samalla työmäärällä kuin
    suomalainen kollegansa maitoa yli 3,5 kertaa enemmän.

    Ja ilman k a n s a l l i s t a t u k e a!

    Suomalaisen lypsykarjatilallisen kompetenssivaje on
    yksi Suomen kansantalouden perusongelmista ja merkittävä
    haitta. Onneksi haitta on selätettävissä kansallisen
    maataloustuen poistolla, mikä lineekin jo Juha
    Sipilän toimepidelistoille mukaan otettu.