jopa_vain

Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

179

Kommenttia

1713

  1. MMM:n yli 2.705 M€ budjetista menee
    pelkästään momentille maatalous 2.046 M€
    eli yli 75 %, joten ei siinä KEMERAT ja
    metsäomistukset paljon paina.

    Maanviljelijäin lomarahoitus on budjetissa
    kohdistettu maanviljelijöille, ei kunnan
    työntekijöille, kyllä tämä on selvää
    tekstiä: "Lomitustoiminnan tarkoituksena on edistää
    maatalousyrittäjien, turkistuottajien ja poronhoitajien
    työssä jaksamista, terveyttä ja toimintakykyä.
    Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen järjestämisestä
    aiheutuneet kustannukset korvataan valtion varoista
    kustannusperusteisesti.

    Miten voi olla yksi ryhmä, t u k i j u s s i t , jolle
    rahaa tällä tavalla holvataan. Enkä puhu kateudesta, vaan
    närkästyneenä veronmaksajana verorahojeni väärin käytöstä.
    Asiaan on saatava poiliittinen muutos.

    Mitä tulee sitten valtion maksamiin tukijussieläkeläisten
    eläkekorvauksiin, jotka nousivat jo vuonna 2010 valtion osalta
    yli 660 M€:oon (Lähde MELAn tilinpäätös), niin niihin
    vasta pitääkin se poliittinen muutos saada aikaan.

    MyEL ei ole tällä hetkellä tasavertainen muiden
    työeläkkeiden kanssa. Kun valtio muiden työeläkkeiden
    kohdalla tapauksissa, jossa korvaus jää alle takuueläkkeen
    korvaa eläkeläiselle erotuksen takuueläkkeeseen asti,
    niin MyEL:n kohdalla tästä mennään reilusti yli.

    Jopa yli tuhannen (1000) euron suuruisia korvauksia
    maksellaan ja valtion osuus on taatusti yli takuu-
    eläkkeen. Tämä on väärin ja poliittinen korjausliike
    on väistämättä tehtävä. Parasta olisi lakkauttaa
    MyEL kokonaan, lopettaa MELA, ja siirtää viljelijät
    ilman eläkemaksuvelvoitetta kansaneläkkeen
    piiriin samaan joukkoon muiden vähäosaisten kanssa,
    jotka eivät kykene työeläkettään kustantamaan.


    Ja lopuksi: olen täyhsin samaa mieltä, että
    'eläinten kannalta katsottuna on elintärkeää, että se tuttu
    hoitaja pääsee edes silloin tällöin päiväksi-pariksi huilimaan.'

    Tämä pitäisi kirjata oikein lakiin, mutta ei tätä ole syytä
    verovaroin kustantaa. Lomat ovat yrityksissä luonnollinen kuluerä
    siinä missä muutkin palkkakustannukset.
  2. Tukijussit ovat hyötyjinä muiden ministeriöiden
    budjeteissa lähes saman arvoisesti kuin muutkin
    ihmiset. Maatalousministeriön kulut koituvat
    yksinomaan tukijusseista, ja se oikeuttaa
    jo yksistään loiseläjän ja syöpäläisen
    mainintaan.

    Mainintaa vahvistaa se, että sosiaali-
    ja terveysministeriön budjetista suhteettoman
    suuri osuus kohdistuu tukijusseille. Nimittäin
    valtion osuus viljelijäin työeläkkeistä -
    660 M€ - ja viljelijäin lomarahat - 230 M€ -
    maksetaan STM:n sosiaalituen momenteilta.

    Jos kaikille kansalaisille kohdistettaisiin
    saman suuruinen sosiaaliapu, rahaa tarvittaisiin
    jopa 18.000 M€ lisää. Onneksi enemmistö meistä ei
    ole loiseläjiä vaan tulemme toimeen ilman sossun
    apua.
  3. Ei kannattaisi pitkällä päivällä kehuskella.
    Siinä ei muuta kuin osoittaa typeryytensä, sillä
    mitä se pitkä päivä auttaa, jos osaaminen
    on sellaista nyhertämistä, että esimerkiksi
    kotieläintyötuntia kohti tuotos on vain
    69 kg maitoa, kun Ruotsissakin määrä
    kotieläintyötuntia kohti on 127 kg.

    Kompetenssivajeesta on kysymys, mutta
    sitä pitää kauhiasti ihmetellä, kuinka
    sillä pitää vielä tuolla tavoin ylvästellä.

    "Tyhmä paljon työtä tekee, viisas pääsee
    vähemmällä."
  4. 'Viljelijä ei tuntejaan laske' väittämä
    pitää paikkansa. Suomalainen talonpoika
    on kuulu tehottomuudestaan. Tämä fakta
    näkyy esimerkiksi siinä, että täpinäreiska
    saa tuotetuksi maitoa vain 69 kg/ kotieläintyötunti,
    kun jo naapurimaassamme Ruotsissa lukema
    on liki kaksinkertainen eli 127 kg.

    Maatalouden tehokkuutta mitataan maailmalla
    muun muassa traktoreiden lukumäärällä, ja
    tälläkin mittarilla mitattuna tukijussimme
    ei pärjää ruotsalaisille. Suomessa yhdellä
    traktorilla selviydytään vain 12 hehtaarin
    viljelystä, kun Ruotsissa päästään yli
    17 hehtaariin.

    Ruotsissa ei maksella kansallisia tukiaisia.
    Suomen maatalouden tehottomuus taas on
    lähes yksinomaan seurausta megalomaanisista
    tukiaisista.

    Suomalaisen talonpojan ammattitaidottomuus
    tulee räikeästi esille tässä ketjussa. Hän
    kun pitää lukemattomien työtuntiensa määrää
    sankaruutena vaikka oikeasti on kysymys
    tragikomiikasta.
  5. Suomen maataloustuotanto on parin promillen
    verran maailmanlaajuisesta tuotannosta.
    Niinpä on täysin yhdentekevää maapallon
    ruokahuollon kannalta, viljelläänkö
    täällä vai ei.

    Suomen yhteiskunnan kannalta saattaisi
    olla parempi, että raskasti kansallisilla
    tukiaisilla rasittava maatalous lopetetaisiin,
    kun ruokahuoltomme tulisi täysin ja ylenpalttisesti
    hoidetuksi EU:n puitteissakin.
  6. Tuo mainittu 10.000 M€ on Suomen
    elintarviketeollisuuden vuosittain
    tuottama bruttoarvo.

    Ensiksi on huomattava, että tuohon
    lukemaan lasketaan mukaan myös
    alkoholijuomien valmistus, elintarvikkeiden
    vienti ja karjanrehun valmistus. Niistä
    ei ole puhuminen silloin, kun peilataan
    suomalaisten syömää ruokaa megalomaanisiin
    maataloustukiin.

    Suomalaisen ruuan osuus tuosta 10.000 M€
    lienee luokkaa 5.000 M€, joka koostuu
    omasta alkutuotannosta 1.500 M€, ulkoa
    tuodusta välituotepanoksesta n. 1.500 M€
    ja ETL:n itse tuottamasta lisäarvosta
    2.000 M€.

    Vaikka elintarviketeollisuus varmasti supistuu,
    kun maataloustuotanto loppuu, se ei kokonaan
    lopu. Ulkoa tuonnin arvo kasvaa, mutta kuten
    tuolla edellä totesin, maatalouden lopettaminen
    vapauttaa 3.430 M€ arvosta valuuttaa ja se
    kyllä riittää hyvin åitkälti korvaamaan
    suomialkutuotanto ulkoatuodulla.
  7. Maatalous ja elintarviketeollisuus ostavat
    välituotepanosta ulkomailta vuodessa
    kaikkiaan n. 4.900 M€ arvosta.

    Kun maataloustuotanto loppuu, tuosta rahasta
    jää vaihtotasetta rasittamasta vähintään 1.000 M€.
    Kun myös viljelijäin pitkän tähtäyksen investoinnit
    samalla loppuvat, summa kasvaa jopa 1.100 M€:oon.

    Suorat tuet 2.100 M€ ja viljelijäin lomarahat
    230 M€ tekevät yhteensä 2.330 M€. Nämäkin
    rahat säästyvät maatalouden lopettaessa
    parempaan käyttöön.

    Ilman mitään erikoisempaa lisätoimea käytössämme
    on 3.430 M€. Kun muistamme, että suomalaisen
    alkutuotannon osuus suomalaisesta ruuasta
    on arvoltaan vain 1.500 M€, niin ylenpalttisen
    riittävää on tuo säästöistä syntyvä varanto.
  8. Totuus MyEL -vakuutuksesta!

    Osa I
    MyEL-vakuutettu ei maksa eläkettään samassa mitassa kuin muut

    31.12.2010 oli MyEL-vakuutettuina 80.897 henkilöä.
    Heidän vakuutusmaksuistaan kertyi MELAlle vakuutusmaksutuloa
    160,06 milj. €, mikä tekee vakuutuksenottajaa kohti keskimäärin
    1980€.

    Melan vakuutuslaskurin mukaan 1980€ vakuutusmaksua vastaava
    työtulo on 18.700€/v.

    Tästä voimme laskea, että MyEL-vakuutettu maksaa työtulostaan
    vakuutustaan 1980/18700 eli v a i n 10,9%.

    Luku on huomattava pieni, kun vertaa,
    että samaan aikaan oikeat yrittäjät ja palkansaajat maksoivat
    työeläkkeestään 21,6 %.


    Osa II MELA
    Toiminta nojaa vahvasti VALTION TUKEEN

    MyEL-eläkeläisen työeläkkeestä maksoi v. 2010 valtio
    651 milj. €. Kun työeläkkeitä maksettiin kaikkiaan 743 milj. €,
    huomaamme valtion olevan jopa 88 %. Voiko sellaista työeläkelaitosta,
    jonka eläkkeistä valtio maksaa vuosittain jopa 88% pitää
    oikeutettuna toimijana?

    OSA III

    MELA:n avulla valtiolta yritetään jujuttaa
    MyEL-vakuutetuille takuueläkettä suurempi summa?

    MELA lupaa MyEL -vakuutetuille eläkettä 1,5 % työtulon
    määrästä ikävuosilta 18 - 58. Ikävuosilta 59-62 osuus
    on 1,9 prosenttia.

    Kun tuolla lupauksella lasketaan MyEL-vakuutetun eläke, se tekee
    vuodessa 12.921,70€ ja kuukaudessa 947,60€.

    Takuueläke on tällä hetkellä 687€/kk. Tuo keskimääräinen MyEL-eläke
    947,60€ sisältää valtion osuutta 88% eli on 833,90€/kk eli
    jujutusta on 148,88 €/kk tänä päivänä.

    Tämä on se vääryys, mikä MELA:n MyEL-vakuutukseen on sisäänleivottu.
    Kun vuoteen 2030 mennessä maatilojen lukumäärä nykyisestään puolittuu, on
    odotettavissa, ellei mitään tehdä, valtion taakan roima kasvaminen.
  9. Suomessa maataloustukiaiset ovat
    (2.060 M€ suora tuki + 230 M€ viljelijäin lomarahat = 2.290 M€)

    2.290 M€ / 5.300.000 = 432€ per capita.

    Jos rasite kohdistetaan pelkästään veronmaksajille,
    summa on

    2.290 M€ / 2.600.000 = 880€ per veronmaksaja.
  10. Ei pidä verrata Japanin, Norjan tai Sveitsin maataloutta Suomeen.

    Oikea vertailukohta on EU. Meillä on EU:ssa vilejlyyn kelpaavia
    alueita tarpeeksi, jotta Suomen kaltaiset tundra-alueet voitaisiin
    jättää viljelemättä.
  11. Suomen ilmaston epäsuotuisat olosuhteet
    maanviljelyä kohtaan pitäisi tunnustaa ja
    todeta, että EU:n epäsuotuisilla alueilla,
    kuten Suomi, ei tulisi yhteiskunnan tuin
    tukea maataloustuotantoa. Maataloustuotantoa
    olisi ryhdyttävä tarkastelemaan EU:n
    tasolla, ratkaisemaan ongelmat talousaluetta
    kokonaisuutena käsitellen ja ennen kaikkea
    luopua vaatimuksesta, että viljelyä on voitava
    harjoittaa EU:n jokaisessa kolkassa.
  12. Tämä on tullut kyllä jo monta kertaa
    sanotuksi, mutta kun näyttää edelleen
    samat vanhat kysymykset heräävän aina
    vain ja uudestaan eloon, niin täytyy
    taas kerran vanhat vastauksetkin päivittää.

    Ongelman toinen laita on, että maksamme
    vuosittain n. 2.100 M€ maataloustukiaisia
    ja 230 M€ viljelijäin lomarahoja siitä
    hyvästä, että täällä karuissa, viljelylle
    täysin epäsuotuisissa oloissa muutamat
    harvat, alle 61.000 maatilaa saisivat
    rauhassa omiaan puuhastella ja muka kovastikin
    ammattimaisia viljelijöitä olla.

    Toinen laita on, että tämän puuhastelun tuloksia,
    maatalouden alkutuotantoa, ei tarvita suomalaiseen
    ruokaan kuin 1.500 M€ edestä.

    Näistä kahdesta seuraa se k a n s a k u n n a n
    e t u:

    Jos lakkautamme maatalouden säästämme vuodessa
    varmuudella 2.100 M€, todellisuudessa enemmänkin,
    koska myös kaikki investointituet ja muut
    maanviljelijäin tuet voidaan lakkauttaa.

    Toisekseen, elintarviketeollisuus ja maatalous
    tarvitsevat tänä päivän ylipäätään toimiakseen
    yli 4.900 M€ tuontipanoksen vuositasolla.
    Tällä määrällä voisimme vaihtotasettamme
    parantaa.

    Vaihtotase huononisi 1.500 M€ verran, kun alkutuotanto
    korvattaisiin ulkoa tuodulla, mutta se on loppupeleissä
    pieni raha verattuna 4.900 M€:oon. Puheet siitä, että
    suomalsien alkutuotannon 1.500 M€ arvoinen potin korvaaminen
    maksaisi 10.000 M€ ovat perusteetonta propagandaa.
    Sellaisia tutkimustuloksia ei löydy, joilla väite todeksi
    todistettaisiin. Sen sijaan jokainen voi kaupassa
    käydessään todeta, että ulkomainen on jo nyt useissa
    tapauksissa monin keroin edullisempaa kuin vastaava
    kotimainen tuote.

    Uhkakuvat työttömien lisääntymisestä 200.000 hengellä
    maatalouden lakkauttamisen vuoksi ovat naurettavia.
    Korkeintaan 20.000 kompetenssiltaan ala-arvoisinta
    viljelijää retkahtaisi tukiverkkoon, mutta heistäkin
    vain osa saisi työmarkkinatukea, joten aiheutuva
    kustannus olisi alle 132 M€ vuodessa.

    Näin se vain menee. Maataloustukien lakkauttaminen
    on k a n s a k u n n a n e t u.

    [email protected]
  13. Aloittaja on siinä oikeassa, että murto-osasta on
    kysymys silloinkin, kun osuus on 1/3.

    Maataloustukien perusteeksi tuloverojen osuus ei
    kuitenkaan mitenkään käy olipa osuus sitten mitä tahansa.

    Sen sijaan tarkasteltaessa hieman eri vinkkelistä asiaa,
    huomaamme, että maatilatalouden harjoittajat maksoivat
    valtion tuloveroa ainoastaan 1.404 M€, joka määrä on
    selkeästi alempi kuin heille maksetut maataloustuet 2.100 M€
    ja maanviljelijäin lomarahat 230 M€.

    Mielenkiintoista on myös havaita, että voisimme
    alentaa polttoaineveron m u r t o - o s a a n
    nykyisestä lakkaamalla makselemasta maatalouden
    tukiaisia ja lomarahoja. Kun polttoaineveron
    määrä oli vuonna 2010 alle 3.200 M€, niin kun
    siitä vähennetään tukiaiset ja lomarahat, niin
    eihän siitä jäisi rasitusta kuin reilu neljäsosa
    nykyisestä.

    Tätä kannattaa muistella autonsa tankkia täyttäessään.
  14. Elintarvikeketjun 300.000 työntekijästä
    suurin osa jatkaisi, vaikka maataloustuotanto
    lopetettaisiin. Kyllä siellä ruokakaupassa
    tarvittaisiin sama määrä henkilökuntaa, samoin
    logistiikassa, kuin nykyisinkin.

    Koska maatalousyrittäjistä suuri
    osa on jo nytkin palkkarenkeinä, heistäkään
    ei jäisi työttömäksi kuin 20.000
    kompetenssiltaan ala-arvoisinta, joten
    työttömyyden lisääntymisen välttäminen
    ei ole maataloustuen peruste. Väite
    työttömyysmenojen lisääntymisestä
    2 mrd eurolla on siis virheellinen.
    Jopa 132 milj. euroa tulevat riittämään
    työmarkkinatuen maksuun siihen oikeutetuille.

    Myöskään maatalousyrittäjiltä saatava
    verokertymä ei alenisi 1.500 M€, koska
    siitä suurin osa on jo nyt palkollisena
    tehdystä työstä kertynyttä.

    Elintarviketeollisuus, nykyisinkin enää
    alle 34.000 henkilöä työllistävänä, jatkaisi
    lähes entiseen malliin. Kyllä täällä
    makkaraa osataan tehdä ulkoatuodustakin
    raaka-aineesta ja toisaalta ulkomailla
    harvoin osataan tehdä suomalaiseen makuun
    sopivia makkaroita. Jo nykyisin makkaran
    raaka-aineesta osa on ulkoauotua.

    Vaihtotasetta tarkasteltaessa tulee muistaa, että
    jos elintarvikkeiden tuonti lisääntyisikin,
    niin välipanostuonti vastaavasti vähenisi
    nykyisestä 4.900 M€:sta. Vaihtotaseen vajaus
    jopa saattaisi aleta semminkin kun tuo summa 4.900 ei pidä
    sisällään maatalouden investointeihin kohdistunutta
    tuontia.

    Ja aina pitää muistaa ne yli 2.000 M€:oon nousevat
    tukiaiset ja 230 M€ viljelijäin lomarahat. Ne
    helpottaisivat kansakunnan rahoitustilannetta
    heti välittömästi.

    Myös se pitää muistaa, että megalomaanisia
    tukia tulee tarkastella sitä vasten, että
    suomalaiseen ruokaan tarvitaa suomalaista
    alkutuotantoa vain 1.500 M€ verran. On
    oikeastaan absurdia, että maksamme tuosta
    panokset extraa 3.000 M€ vuodessa.

    Tämän kaiken voi kiteyttää siten, että
    vastaus kysymykseen 'Mitä saamma maataloustuella'
    voidaan edelleenkin esittää kahdella sanalla:
    e m m e m i t ä ä n.
  15. http://www.talouselama.fi/kolumni/maatalous+kay+viimeiseen+taistoon/a2048361

    "Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on enää 1,2 prosenttia.", huutaa
    Talouselämä artikkelissaan v2005.

    Vuodesta 2005 tähän päivään tultaessa maatalouden
    osuus on pudonnut jo 0,8 %: Se ei ole paljon, eikä
    sillä oikeastaan ole mitään positiivista merkitystä
    kansantaloudellemme.

    Negatiiviselta puolelta taakkanamme on vuosittain
    yli 3.000 miljoonaan euroon koituva rasitus
    raskaiden maataloustukien, viljelijäin eläkkeiden
    ja lomarahojen takia.
  16. Edelläolevista, kitapurje punaisena ladotuista vuodatuksista
    ja todisteluista huolimatta kysymykseen 'mitä saamme maataloustuella'
    on edelleen helppo vastata kahdella sanalla: e m m e m i t ä ä n.
  17. Tuo elintarvikemarkkinan kokonaisuus 27 mrd euroa pitää
    sisällään kaikki rahavirrat mukaan luettuna rehut, ulkomaan viennin ja
    alkoholijuomat, investoinnit ja verot. Se on on harhaanjohtava luku,
    kun arvioimme lopullista ydintä, miten karmaiseva on tilanne, kun
    s u o m a l a i s e n ruuan 1.500 M€ kokoisen alkutuotannon
    tuottamiseen tarvitaan 2.300 M€ tuet.

    Näinhän se on nähtävä,koska toinen pääväittämä on, että tuet on tarkoitettu
    laskemaan ruuan hintaa. (mikä ei ole kuitenkaan toteutunut,'
    kuten voimme todeta verratessamme, kuinka paljon edullisempi
    ulkoatuotu usein on).

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/suomenmaatalousjamaaseutuelinkeinot/jul112.pdf

    Tuohon edelle linkittämäni MTT:n julkaisun sivulta 5 on
    todettavissa, että vuonna 2010 Elintarvikkeiden ja juomien kulutusmenot olivat:

    - elintarvikkeet (kotiruokailu) 10.569 M€
    - ruokailu ulkona 5.507 M€
    - alkoholittomat juomat 1.020 M€
    - alkoholijuomat 3.343 M€

    Nuo neljä erää tekevät 20.439 M€, josta
    tukiaisvertailuun kelpaa mukaan ainoastaan
    kaksi ensimmästä eli Suomessa ruuan kulutusmenot
    olivat n. 16.000 M€.

    Tuosta 16.000 M€ on laskettava pois ulkomaan
    tuonti 1.900 M€, jolloin olemme luvussa 14.100 M€.

    Siitä on vielä vähennettävä välituotepanososuutta,
    joten arvio siitä, että suomalaisten vuosittaiseen
    ruokaan ei todellakaan tarvita kotimaista alkutuotantoa
    enempää kuin 1.500 M€, on oikeaan osuava.
    On myös huomattava, että perunat ja
    porkkanat ja kurkut yms. laskutetaan elintarviketukkujen kautta,
    joten ne ovat jo mukana tuossa 1.500 M€:ssa.

    Siitä ei vain mihinkään päästä, että suomalaisen
    maatalosutuotannon loppumisella ei tule olemaan
    järisyttäviä vaikutuksia suomalaiseen eloon.
    Ei, vaikka mikä olisi.
  18. MTT:n julkaisema Maaseudun Tiede -lehti kertoo
    artikkelissaan, että suomalaisen elintarviketeollisuuden
    ja maatalouden tuontipanos on yhteensä 4.900 M€.

    Vaikka elintarviketeollisuus ei kokonan loppuisikaan
    maatalouden loppuessa, niin se pienenisi sen verran, että
    tuo 2.800 M€ vaihtotaseen vaje tulisi reilusti katetuksi.
    Maaseudun tiede korostaa, että tuontipanoksen laskennassa
    ei ole mukana kone- ja muut pitkäaikaisinvestoinnit.
    Jos ne lasketaan mukaan, niin summa nousee 4.900 M€:sta
    arviolta 5.500 M€:oon.

    Toinen kansakunnan rahoitustilanteen kannalta merkittävä
    asia on, että kansakunnan verorasitus helpottuisi
    välittömästi n. 1.300 M€:lla kun kansallinen maataloustuki
    ja maanviljelijäin lomarahojen kustantaminen jäisivät
    pois.
  19. Tuo ruokatieto.fin tilasto 'Maa- ja puutarhatalouden kustannukset'
    on riemuesimerkki siitä, miten kompetenssivajeista tukijussia
    viedään kuin litran mittaa. Mieli on hyvä, kun on tullut
    edes kuvitteellista palkkaa ja korkoa, ai että.

    Ruokatiedon tilastoihin ei voi luottaa.
    Niissä on sekoitettu niin puurot ja vellit kuin
    faktat ja fiktiotkin. Käsittämätöntä propagandaa,
    miten ilkeävät julkistaa. No, tietysti kun katsoo,
    että siellä on MTK mukana häärimässä, niin ymmärtää,
    että talonpojan tekemiseen tyytyväiseksi noita
    satutilastoja tarvitaan. Kun ei ole kaikki kamarit
    lämpiminä, niin tekaistukin sepite menee faktana.

    Tuolla aiemmin esitettyyn "Ruokatieto on vääristellyt lukuja ja onko siihen perusteita ?" täytyy vastata, että on vääristellyt ja talonpojan höynäyttäminen on perusteena.
  20. Suomi oli siis paras maa? Hyvä.

    Kun kaikki tiedämme, että paras on hyvän
    vihollinen, meillä onkin aihetta ryhtyä
    laskemaan ruokahuollon tasoa ja samalla
    megalomaanisia yli 1.100 Me:oon nousevaa
    kansallista tukea!

    Vitsi, vitsi! Tuollaiset tukimukset ovat
    toki mukavia lukea, mutta ei niiden perusteella
    voida edes epäsuorasti esittää nykyistä
    tukipolitiikkaa oikeutetuksi.

    Kansallinen tuki pois!
    21. 66 / 86
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt