jopa_vain

Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

179

Kommenttia

1713

  1. Typeryyksiin ei pitäisi edes yrittää vastata,
    mutta yritetäänpä silti.

    Viitatussa Aamulehden artikkelissa sanotaan, että:


    "Suomalainen ruoka on 75-prosenttisesti suomalaista."

    Tuo tarkoittaa, että ruokalaskun loppusummasta
    15.000 M€ 75% eli 12,25 mrd€ jää kotimaahan. Ulos menee 25 %
    eli 3,75 mrd €. Tullin tilastoon verrattuna ulos
    menevän rahan osuus täsmää.

    Aikaisempaan kirjoitukseeni linkkaamani MTT:n
    raportin mukaan kotimaisen alkutuotannon
    osuus suomalaisesta ruokalaskusta on 1,5 mrd € eli
    kymmenisen prosenttia. Lasketusta 12,25 mrd
    eurosta on siis 10,75 mrd euroa jalotuksen ja
    kaupan tuottamaa lisäarvoa.

    Suomalsien alkutuotannon arvoa voi kuitenkin
    pitää lioiteltuna, koska Aamulehden artikkelissa:
    "Knuuttila kuitenkin huomauttaa, että täysin
    kotimaisia elintarvikkeita ei ole, koska niiden
    valmistukseen täytyy aina käyttää myös tuontia."

    Tätä on hyvä pitää esillä, jotta päättäjät
    ymmärtäisivät, että kansallinen yli 1.1 mrd€
    tuki on resurssien törkeätä haaskausta.

    Jos maatalousyrittäin ymmärrys on kokonaisvaltaisesti
    tätä luokkaa, mitä tässä ketjussa on saatu nähdä, niin
    eipä suomalaisen maataloustuotannon totaalinen
    alennustila ole mitenkään yllättävää.
  2. Sitä voisi tietysti ihmetellä, miten puhdasta
    kotimaisuutta tuo 10 % alkutuotannon arvo
    sekään edustaa.

    Tuossa esille otetussa Aamulehden artikkelissa kun:
    "Knuuttila kuitenkin huomauttaa, että täysin kotimaisia
    elintarvikkeita ei ole, koska niiden valmistukseen
    täytyy aina käyttää myös tuontia."

    Suoraan veronmaksajan selästä riivittyjen verorahojen käyttö
    megalomaaniseen yli 1.100 milj. euron kansalliseen
    tukeen on näiden tietojen valossa enemmän
    kuin arveluttavaa.
  3. ------------------------
    40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 544000000
    42. Satovahinkojen korvaaminen 3400000
    43. Maatalouden ympäristötuki 363250000
    44. Luonnonhaittakorvaus 422673000
    45. Luopumistuet ja -korvaukset 101040000
    46. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen 5861000
    47. Elintarvikeketjun kehittäminen 2493000
    48. Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteet 1800000
    49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki 3770000
    --------------------------------------
    xx. YHTEENSÄ 1.448.287.000
    --------------------------------------
    --------------------------------------

    Tuossa yllä ovat k a n s a l l i s e t tuet lueteltu
    v. 2012 talousarvion pohjalta. Lukema 1.448 mrd€
    sisältää myös murto-osan EU-lta tulevaa rahaa kohteissa
    ympäristätuki ja luonnonhaittakorvaus.

    Mutta se on varmaa, että tuosta summasta yli 1.100 milj.€
    on riihikuivaa, suomalaisen veronmaksajan selkänahasta
    riivittyä verorahaa.
  4. http://www.smts.fi/Elintarvikkeiden hinnanm/Arovuori_Voimasuhteet.pdf

    Tuon yllelinkitetyn MTT:n raportin mukaan
    elintarvikkeiden tuonti teollisuuteen oli
    0,9 mrd euroa jo vuonna 2009.

    Kun lisäksi todetaan, että suoraan kauppaan
    tulevasta tuonnista 1.700 M€ on suuri osa
    hedelmiä, vihanneksia ja juureksia, niin
    voisi arvioida, että ulkomaisen alkutuotannon
    osuus on jopa samaa suuruusluokkaa kuin
    kotimaisenkin alkutuotannon osuus.

    Vastaan: ulkomaisen alkutuotannon osuus
    suomalaisen ruuan arvosta oli liki
    1.500 M€ vuonna 2009. Kun tuonti on
    sen jälkeen voimakkaasti kasvanut väitänkin
    tuonnin jo ohittaneen arvoltaan
    kotimaisen alkutuotannon.

    Megalomaaninen kansallinen yli 1.100 M€
    suuri tuki joutuu hyvin, hyvin arveluttavaan
    valoon.
  5. Mielenkiintoinen ristiriita on havaittavissa
    viljelijöiden puheissa mitä tulee siihen,
    paljonko on suomalaisen alkutuotannon arvo
    Suomessa syötävästä ruuasta.

    Jos laskisimme alkutuotannon osuuden tuon väitteen
    perusteella jonka mukaan reikäleivän hinnasta
    alkutuotannon osuus on neljä (4) prosenttia,
    niin päättely kulkisi seuraavasti:

    1) Suomalaisen ruuan arvo vuodessa kuluttaja-
    hinnoin: viisitoista (15) mrd €.

    2) Neljä prosenttia 15 mrd eurosta tekee
    kuusisataa (600) milj. €.

    Tuolla perusteella voisi samaa propagandaa
    mukaellen siis väittää että suomalaisen alkutuotannon
    arvo suomalaisten ruuasta on vain 600 milj.€
    vuodessa.

    Tuo ei ihan pidä paikkaansa, koska leivän
    neljän prosentin osuutta halutaan propaganda-
    syistä korostaa tunkiaisten mankumista
    tehostamaan.

    Sen sijaan MTT:n tekemän tutkimuksen mukaan
    suomalaisen alkutuotannon arvon osuus
    Suomessa syötävästä ruuasta on 10 %
    eli 1,5 mrd euroa. Se on lähellä totuutta.

    Erittäin naurettavaan valoon joutuvat
    ne, jotaka väittävät alkutuonannon
    osuuden oleva jopa kuusi (6) mrd euroa.
    Väite on nelinkertainen valhe. Tuohon
    leivän hintaan peilattuna jopa
    kymmenenkertainen.
  6. Vaikka megalomaaniset maataloustuet,
    viljelijäin eläkkeet ja lomarahat
    ovatkin hirmuinen rasite kansalaisille,
    ei niitä silti tule luokitella
    maanpetokseksi. Vaikka kansan
    pettämiseltä tukiaiset tuntuvatkin.

    Maataloustukien lakkauttaminen
    voidaan ja pitääkin toteuttaa
    ilman rikosoikeudellisia sanktioita.

    Samoin lomarahojen maksaminen
    valtion pussista.

    Myös maanviljelijäin siirtäminen
    kansaneläkkeen piiriin ilman
    työeläkkeen maksuvelvoitetta
    tulee tapahtumaan ilman suurta
    draamaa.
  7. "Meilllä maalaisilla kun ei ole suurtakaan
    mahdollisuuttta vaikuttaa, millä hinnalla
    tuotteemme jalostukseen menee, eikä kovin
    suuret erot ole siinäkään saatavissa, millä
    yksikköhinnalla tuotantopanoksia ostamme.",
    kirjoittaa nimimerkki 'Muamuija' tuolla
    ylempänä ja tulee samalla yhteen virkkeeseen
    tiivistäneeksi koko sen surkuhupaisan
    tragikomiikan, mitä megalomaanisin
    tukiaisin tuettu maataloustuotanto
    ilmentää.

    En ole kuullut, että koskaan maanviljelijäin
    tuotoksia olisi vastoin hänen tahtoaan
    ryöstetty alihintaan. Viljelijän
    komptenssivajeesta on kysymys. Ei
    osata markkinoida, ei osata muodostaa
    yhteenliittymiä (kateuden takia)
    muiden viljelijöiden kanssa vaan
    ollaa suosiolla ostajien armoilla.

    Kun tilanne suomalaisessa maataloudessa
    on se, että 2.400 M€ tuottojen aikaansaamiseksi
    tarvitaan 2.700 M€ tuotantopanoksen hankinta,
    ei kysymyksessä ole pelkästään hankinta-
    toimen kompetenssivaje, vaikka sekin
    on melkoinen, vaan kokonaisvaltainen
    ammattitaidon puute. Ei osata ostaa,
    ollaan myyjien armoilla. Ei osata oikeastaan
    mitään, vaan ollaan mieluummin tukiaisien
    armoilla.

    Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie rahhaa.
  8. Väite 'Maidon tuottajahinta ei ole noussut
    15 vuoteen' ei ole totuuden mukainen vaan
    suorastaan emävaletta.

    TIKE:n tuottajahintatilastoista on nähtävissä,
    että alkuvuodesta 2010 maidon tuottajahinta
    oli alle 30 senttiä/litra. Siitä se on
    pahimmillaan nousut v. 2011 lokakuussa lähes
    45 senttiin ja on nykyisellään n. 43 senttiä.

    Maitotilallisia hyysättiin rouhean hinnan korotuksen
    lisäksi peräti extratuella, mutta sekään ei näy
    riittäneen, kun vaikeuksia vain näyttää riittävän.

    Mistä vaikeudet sitten taas johtuvat? Kompetenssin
    puutteesta! Kun Suomessa maitoa tuotettiin esimerkiksi
    vuonna 2005 69 kg kotieläintyötuntia kohti, niin
    Ruotsissa sama lukema oli yli 120 kg ja Tanskassa
    ja Hollannissa yli 200 kg.

    Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie rahhaa.
  9. Ettei totuus unohtuisi, on kerrattava
    taas kerran jo moneen kertaan sanottua.

    Suomen maataloustuotanto on vuodessa
    alle 2.400 milj. euroa. Sen aikaan
    saamiseksi tarvitaan surkuhupaisan
    tragikoomisesti yli 2.700 milj. euron
    tuotantopanos. Tuotantopanoksesta
    valuu suurin osa ulkomaille, kun muistamme
    että lannoitekauppias on norjalainen ja
    suomalaisten traktorien valmistuksesta
    kertyvä tulos menee Yhdysvaltoihin.

    Sitten, kun otamme huomioon, että
    suomalaisen maatalouden alkutuotannon
    arvo suomalaisesta ruuasta on vain
    1.500 milj. euroa (n. 10 % ruokalaskun
    loppusummasta), ei voi kuin ihmetellä,
    miksi maksamme suoraa maataloustukea
    yli 2.000 milj. euroa, maanviljelijä-
    eläkeläisten eläkkeitä yli 650 milj.
    euroa ja maanviljelijäin lomarahoja
    yli 214 milj. euroa.

    Suomalainen elintarvikeketju
    työllistää lähes 300.000 henkilöä.
    Suurin osa näistä (logistiikan ammattilaisista,
    kaupan henkilökunnasta ja elintarviketeollisuuden
    henkilökunnasta) tarvitaan vaikka
    suomalainen maataloustuotanto ajettaisiinkin
    alas. Arviolta 20.000 kompetenssiltaan
    ala-arvoista maanviljelijää retkahtaisi
    yhteiskunnan tukiverkkoon, mutta siitä
    koituva kustannus on vain muutamia
    kymmeniä miljoonia euroja, joten yhteiskuntana
    nettoaisimme rouheasti, kun yli
    3.000 milj. euroon kohoava tukiaisrasite
    jäisi pois.

    Tärkeintä tastä kaikesta olisi oivaltaa,
    että vain ja ainoastaan 1.500 milj. euron
    arvoisen kotimaisen alkutuotannon korvaaminen
    tuonnilla ei olisi temppu eikä mikään.
    Kansantaloutta elvyttävänä tekona sillä
    olisi tietysti positiivinen merkityksensä.
  10. Pitää paikkansa, että tavallistenkin yrittäjien
    eläkkeiden korvaukseen valtio osallistuu. Kysymyksessä
    on kuitenkin merkittävästi pienempi summa kuin
    maanviljelijäin kohdalla on. Ja sitä paitsi kehitys
    menee siihen suuntaan, että valtion osuus alenee.

    Kun vuoden 2012 budjetissa tavallisille yrittäjille
    oli varattuna 114 milj.€, niin vuodelle 2013 riittää
    88 M€. Yrittäjien osalta ollaankin jo pian tilanteessa,
    jossa eläkekorvaukset eivät rasita valtiota.

    Toisin on viljeilijöiden kanssa. Heidän osalta summa kasvaa
    kohisten joka vuosi, ja on suuruusluokaltaan lähes
    kuusinkertainen oikeisiin yrittäjiin verrattaessa.
    Vuonna 2011 tarvittiin MELA:n tilinpäätöksen mukaan
    valtion rahaa yli 650 milj.€ eläkekorvauksiin.
  11. Kun sitä itse kustannettua eläkettä on
    vain viidennes korvauksen summasta, niin eipä
    oikein voi sanoa, että viljelijät olisivat
    itse eläkkeensä maksaneet.

    Tilanne on kylläkin lain mukainen ja huononee
    nopeasti, joten olisi todellakin kiireellinen tarve
    lakkauttaa MyEL toimimattomuuden takia
    ja siirtää viljelijät todellakin ilman
    maksuvelvoitetta kansaneläkkeen piiriin.
  12. Käytin lukemaa 1.000€ laskennallisena
    esimerkkinä, mutta johan toki MELA:n uusimmat
    eläkekorvaukset ovat keskim. 1028 €/kk, josta
    MyEL osuus on 751 €.

    Valtion osuus tuosta 1.028 eläkkeestä on
    593 €. Sen määrää pitäisi laskea, jotta
    päästäisiin tilanteeseen, jossa valtio
    korvaa vain sen erotuksen mikä jää
    muiden eläkkeiden summasta alle
    takuueläkkeen.

    Jos eläkekorvaus on nyt 1.028 €/kk ja
    sisältää MyEL-korvausta 751 €, valtion
    osuutta olisi vähennettävä 593€:sta
    341 €/kk. Silloin oikeudenmukaisuus
    totetuisi, samoinkuin KELA:n ilmoittama
    sääntö, jonka kopioin tähon alle:

    "Takuueläkkeen suuruuteen vaikuttavat kaikki muut eläkkeesi Suomesta ja ulkomailta. Täyden takuueläkkeen saavat vain ne, joilla ei ole mitään muita eläkkeitä. Muut eläkkeet vähennetään takuueläkkeen täydestä määrästä sataprosenttisesti. Eläkkeisiin luetaan mukaan myös esimerkiksi leskeneläkkeet ja tapaturmaeläkkeet. Laissa takuueläkkeestä on tarkka luettelo siitä vähennettävistä eläkkeistä."
  13. Kun 1.000 € kuukausieläkkeestä valtio
    maksaa nyt 79 % eli 790 €/kk, niin
    tuleehan siitä säästöä 103 €/kk
    verrattuna takuueläkkeeseen 687 €/kk.

    Rahan kulun lisäksi tuo yli 687 €
    valtion osuus on myös oikeudenmukaisuus
    ja tasa-arvokysymys.

    Epäkohta saadaan korjatuksi vain
    lakkauttamalla niin MELA kuin MyEL,
    ja siirtämällä viljelijät kansaneläkkeen
    piiriin - ilman maksuvelvoitetta -
    samaan joukkoon muiden vähäosaisten
    kanssa, jotka eivät kykene työeläkettä
    itselleen kustantamaan.

    Muutaman vuoden päästä ellei
    jo nyt suurin osa MyEL -eläkekorvauksista
    menee yli takuueläkkeen, joten valtion
    kulut eivät lakkauttamisesta todellakaan
    kasvaisi.

    Lakkauttamisen yhteydessä MELA:n omaisuus
    tulee siirtää KELAlle. Omaisuus on niin
    vähäinen (vain alle 176 M€), että sitä ei
    kannata lähteä 74.471 nykyvakuutetun
    kesken jakamaan. Nokkaa kohti jaosta tulisi
    vajaat 2400 €, josta summasta varmasti
    käsittelykuluihin menisi enemmän
    kuin puolet. Niinpä oikeudenmukaisinta
    olisi siirtää se KELAn tileille.
  14. Vanhatkin eläkkeet lienevät nykyisen tuon
    takuueläkkeen suuruisia. En usko viljelijän
    ahneuttaan lopettaneen eläkkeelle jäätyäänkään,
    joten kyllä hän varmasti on tuon takuueläkkeen
    käynyt itselleen vaatimassa. Krhm.

    MELAn ja MyELin lakkauttamisessa vanhoilla
    eläkkeillä ei ole merkitystä. Uusilla sen
    sijaan on, ja lähivuosina jopa jyrkästi
    valtion menoja kasvattava vaikutus.

    Siksi juuri MyEL olisikin lakkautettava
    mahdollisimman pian.
  15. Kuten tuosta edellisestä huomaa,
    VALTION ELÄKKEET eivät sisällä
    maanviljelijäin eläkekorvauksia.

    Eivätpä tietenkään, koska MyEL-eläkkeet ovat
    valtion kannalta sosiaaliapua ja
    maksetaan siksi sosiaali- ja terveysministeriön
    momentilta.

    Vähäiselläkin kompetenssilla tulisi
    ymmärtää, että valtio tulee jäämään
    voitolle, kun MyEL lakkautetaan.

    Jos valtion osuus nyt on 790 €, se olisi
    jatkossa vain sen 687 €.
  16. MELA:n tilinpäätös vuodelle 2011 on karua
    kertomaa.

    MyEL -vakuutetuilta vuoden aikana kerätty
    vakuutusmaksutulo oli 183,7 miljoonaa euroa.

    Jotta eläkeläisten eläkekorvaukset, 836 milj. euroa,
    pystyttiin maksamaan tarvittiin rahaa valtiolta
    662 miljoonaa euroa ja vielä KELAlta 12,7 milj. euroa.

    Valtion osuus tuosta 836 milj. eurosta oli siis
    79 %. Karmea lukema, ja todistaa, että
    1.000 €/kk maksusta 790 € tulee valtiolta.
    687 euroa olisi oiikeudenmukainen summa.

    MELA ei kuuna päivänä tule selviämään itsenäiseksi,
    omillaan toimeen tulevaksi eläkevakuutusyhtiöksi.
    Olisi kaikkien edun mukaista lakkauttaa se mitä
    pikimmin. As soon as possible.
  17. Valheiden tilalle oikeaa tietoa:
    (kopioitu suoraan Suomen Valtion Talousarvio v.2012-
    dokumentista)

    Valtio korvaa maatalousyrittäjien eläkkeiden aiheuttamat kustannukset siltä osin kuin vakuutusmaksut ja sijoitusten tuotto eivät niihin riitä, ryhmähenkivakuutuksen korvausmenoista valtion osuus on kuitenkin 1/3. Valtion osuuden etuusmenoista arvioidaan vuonna 2012 olevan 77 %.

    Asian pystyy varmistamaan myös MELA:n vuosikertomuksesta.
    Näin se vain on. Ja vääryys se on.
  18. Väittämä "Viljelijöiden eläketaso ei taida olla juuri
    tuota kansaneläkettä suurempi." on paikkaansa pitämätön,
    törkeää vääristelyä.

    MELA:n tilastojen mukaan viljelijäin uudet alkavat
    eläkekorvaukset nousevat jopa yli tuhanteen (1.000)
    euroon.

    Kun valtio maksaa verovaroista viljelijäin työeläkkeistä
    n. 79 %, se tekee tuhannesta eurosta 790 euroa.
    Kun takuueläke on vain 687 €/kk, tuossa tapahtuu
    suuri vääryys.

    Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden nimissä MyEL
    tulee lakkauttaa, MELA lopettaa ja maanviljelijät
    siirtää - ilman maksuvelvoitetta - kansaneläkkeen
    piiriin, samaan joukkoon muiden vähäosaisten kanssa,
    jotka eivät kykene itse työeläkettään kustantamaan.
  19. 'Koitappa olla ilman maanviljelijän tuotteita vaikka kuukausi ja kirjoittele sitten oletko löytänyt muitakin arvoja kuin rahallinen tuotto maatalouteen "sijoitetuille" rahoille.'

    Se on selvää, että syödä pitää. Ruokaa kumminkin
    tulee riittämään, vaikka raskailla kansallisilla tukiaisilla
    tuotettu kotimainen tuotanto loppuisikin.

    Tällä hetkellä kotimaisen alkutuotannon osuus ruuasta
    on enää kymmenen (10) prosenttia.

    Että sen puoleen on ihan oikein tarkastella
    kriittisesti yhteisten verorahojemme
    holvaamista tehottomaan maatalouteen.

    [Tehottomuus käy kiistattomasti esiin, kun
    2.400 M€ myyntituoton aikaansaamiseksi
    tarvitaan 2.700 M€ tuotantopanoshankinnat.]
  20. Maataloustuotannon myyntituotot ovat vuodessa
    hieman alle 2.400 M€. On kuitenkin
    huomattava kaksia asiaa:

    1) Tuosta 2.400 M€ tuotoksesta vain
    1.500 M€ osuus tarvitaan suomalaiseen
    ruokaan. Suomalaisen alkutuotannon
    osuus suomalaisen ruuasta on vain
    10 %. Kun tukiaiset kuitenkin ovat
    selvästi yli 2.000 M €, niin hyvin
    pitkälle sillä summalla pysyttäisiin
    suomalaisen alkutuotannon loppuminen
    korvaamaan tuonnilla.

    2) Toinen asia tässä suomalaisen
    maataloustuotannon tragikomediassa
    on, että tuon 2.400 M€ myyntituoton
    aikaan saamiseen tarvitaan 2.700 M€
    tuotantopanoksen hankinta. Viljelijäin
    kompetenssi on alhainen, hyvin alhainen
    ja aiheuttaa turhaa rasitetta
    kansantaloudelle. Megalomaaninen,
    yli 2.000 M€ yltävä maataloustuki
    on vastikkeetonta.
    21. 72 / 86
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt