jopa_vain

Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

179

Kommenttia

1713

  1. 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 704 384 000
    51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista 569 000 000
    54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista 15 000 000
    80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 226 340 000

    Tuossa edellä Suomen talousarviosta löytyvät maataloussektorille v.2012 haaskoutuvat
    veroeurot. Yhteensä m e g a l o m a a n i s e t 3.311.024.000,00 euroa.

    Saajia on lukumääräisesti n. 62.000 kpl.
  2. On totta, että olen siirtynyt käyttämään
    ahneesta, suomalaisesta talonpojasta nimitystä
    'tukijussi'. Syy siihen on se, että sivistynyt
    kaunopuheisuus - jota yleensä harrastan - ei
    löydä ymmärtäjäänsä karuhkon sivistyksen
    omaavasta talonpoikain joukosta. Jossakin
    määrin on nimittäin tarkoituksen mukaista,
    että kritiikin kohteena oleva joukkio myös
    ymmärtää kritiikin. Siitä on kummunnut tarve
    siirtyä arroganttiseen nimitykseen 'tukijussi'.

    Nimitys 'tukijussi' ei ole omaa keksintöäni.
    Luonnehdinta on kuitenkin osuvuudeltaan ja
    ytimekkyydeltään niin voimakas, että
    mielelläni olen sen jo vuosia sitten ottanut
    repertuaariini.
  3. Sana 'kateus' ei ole oikea luonnehdittaessa
    tukijussin ylinkoneellistumista niin traktoreiden
    kuin leikkuupuimureidenkin suhteen.

    Kun megalomaaniset, yli kahteen miljardiin euroon
    nousevat maataloustukiaiset lakkautetaan, on aivan
    sama millaisella koneistoilla maataloussektorilla
    toimittaisiin. Niin kauan kun niitä maksellaan,
    on meillä maksumiehinä myös oikeus kritisoida
    maatalouden ylikoneellistumista. Ja maatalouden
    tehottomuutta laajemminkin.

    Tilastojen mukaan Ruotsissa on lukumääräisestikin
    vähemmän trakoreita maataloustuotannossa vaikka
    hehtaareita on merkittävästi enemmän.

    Suomalaisen amatööripuuhastelijan ja tuen nostajan
    tehottumuus konkretisoituu muun muassa siinä
    faktassa, jonka mukaan Ruotsissa yhdellä traktorilla
    hoituu seitsemäntoista hehtaaria kun Suomessa vain
    vaivaiset kaksitoista hehtaaria.

    Suomalainen tukijussi ei kestä myöskään vertailussa
    tanskalaisten, eikä ruotsalaisten kanssa
    leikkuupuimureiden osalta.

    On todella väärin verrata amatööripuhastelevaa
    maanviljelijää kuljetusyrittäjään. Sellainen
    on lähes kuljetusyrittäjän halveksimista.
  4. Millään tavoin merkittävä summa ei maataloussektorin
    keräämä ALV todellakaan ole.

    Ja se tietysti kääntää kaiken päälaelleen, että
    myyntituotot (alle 2.400 M€) ovat pienemmät
    kuin tuotantopanosten ostot (yli 2.700 M€),
    jolloin maataloussektrotin ansiosta ALV:n
    kertymä jää yli 230 M€ pienemmäksi, mitä
    se ilman näitä amatööripuuhastelijoita
    olisi.

    On huomattava, että tuo 230 M€ hävikki on
    laskettu siihen verraten, että tukijussi
    kykenisi edes tulokseen, jossa myyntituotot
    ja hankinnat olisivat yhtä suuret. Käytännössä
    tästä kiviriippa-sektorista koituu liki
    miljardiluokkaa oleva hävikki ALV-kertymään.
  5. Suomen talousarviosta kopioitua:

    30. MMM:n HALLINNONALA 2 708 284 000

    01. Hallinto 96 779 000
    10. Maaseudun kehittäminen 164 620 000
    20. Maatalous 2 064 737 000

    ----------
    Kokonaista yli 2.700 M€ palaa rahaa budjetistamme
    rahaa sektorille, josta saadaan tuotosta
    vain alle 2.400 M€, josta ruuan osuus on
    vain 1.500 M€.

    Talonpoika syö ruokapöydässämme, talonpojan
    käsi on kiinni lompakossamme.
  6. Aikaisemmin olen tosiaankin epäillyt, että
    joitakin tuotannon ulkopuoliseen kulutukseen
    kuuluvia laskuja tukijussi ujuttaisi maatilan
    kuluiksi. Nimimerkki 'Vaimon kanssa' muistaakseni
    on sellaista nähnyt tapahtuvankin.

    Tämän ketjun aloituksen luettuani olen tullut
    siihen käsitykseen, että ko. kirjoittajan kohdalla
    kompetenssivaje liitettynä kohtalaiseen
    kognitiiviseen dissonanssiin yksinään riittää
    estämään ALV-laittomuudet.
  7. Amatööripuuhastelijan kompetenssivaje käy hyvin tuosta hänen
    vakuutteluistaan, että ainoastaan tuotannon hankintapanoksesta
    vero on vähennyskelpoinen. Kukaan ei ole muuta väittänytkään.

    Sekin on ollu kaiken aikaa selvää, että tukijussin tuotannon ulkopuoliset
    ostot eivät kuulu ilmoitettuun 2.700 M€ tuotantopanoksen hankintaan.

    Tukijussin amatöörimäisyys myös on takkeena sille, ettei hän osaa
    edes venkuloida ALV :lla, vaikka siihen jossakin määrissä olisi
    mahdollisuus. Tietämättömyys, kompetenssivaje, sivistymättömyys
    suojelvat tukijussia tässä yhteydessä laittomuuksilta.
  8. Kiitos EU:n tavaroiden kulku maasta toiseen on
    vapautunut. Syömme jo nyt n. 3.500 M€ arvosta
    tuontiruokaa, kun suomalaisen alkutuotannon
    osuus ruuastamme on enää alle 10 % eli
    n. 1500 M€.

    Pienten perheviljeömäpuuhasteljioiden katoamisessa
    ei muuta tapahtdu, kuin helpotus kansallisten tukiaisten
    poistumisen muodossa.
  9. http://www.ruokatieto.fi/WebRoot/1037172/sisaltosivu.aspx?id=1173431

    Oikaisuja aloituksen epätarkkoihin ja jopa
    valheellisiin tietoihin:

    Yllelinkitetystä lähteessä on ilmoitettu Suomen
    maatilojen lukumääräksi 62.767 kappaletta.

    Siis 75.000 on suuresti liioiteltu.

    Viljatiloja tuosta joukosta on vain 27.400.

    Puimureiden poistovauhdista ei voi tehdä johtopäätöksiä
    yhden vuoden uusmyynnin perusteella.

    Suomalaisen viljankorjuun tehottomuus korostuus esimerkiksi
    siinä, että Vaikka Ruotsissa on viljeltyä pinta-alaa enemmän
    kuin Suomessa, siellä on leikkuupuimureiden määrä vähäisempi.

    Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie rahhaa.

    Tukien turruttavuus on suomalaisen perheviljelmäpuuhastelun
    sairain vitsaus.
  10. http://www.etl.fi/www/fi/liitetiedostot/tilastot/rakennetilastot/tuotannon_bruttoarvo-ja-jalostusarvo-teollisuusaloittain.pdf

    Tuossa yllelinkitetyssä graafissa on tilanne kerrottu
    vuodelta 2010. Koska joukossa näkyy olevan
    kuvioita hahmottamaan kykenemättömiä, kerrottakoon
    sanallisestikin:

    - suurin - siis sijalla yksi (1) - on metalli 51,3 mrd€
    - toiseksi suurin - siis sijalla kaksi (2) - on metsä 20,6 mrd€
    - kolmanneksi suurin - siis sijalla kolme (3) - on kemia 17,7 mrd€

    - neljänneksi suurin - siis sijalla neljä (4) on elintarviketeollisuus
    lukemalla 10,2 mrd€ (muista lähteistä tiedämme, että alkutuotannon
    osuus tuosta 10,2 mrd €-sta on 1,5 mrd€)

    Jos tarkastellaan graafin palkkeja, niin elintarvike on vasta
    viidenneksi (5.) suurin palkki, kun ryhmästä 'Muut' kertyy
    tuotannon bruttoarvoa 16,6 mrd € edestä.

    Suomalaisella alkutuotannon on olematon vaikutus Suomen
    kansantalouteen. Tarkastelemalla tukiaisien määrää 2,1 mrd€
    maatalouden tuottamaan lisäarvoon 1,4 mrd€, voitaisiin
    jopa luonnehtia vaikutuksen olevan raskaasti negatiivinen.
  11. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/suomenmaatalousjamaaseutuelinkeinot/jul112.pdf

    Tuon yllelinkitetyn raportin sivulta viisi (5) näkyy
    vuoden 2010 tilanne, joten toivottavasti täälläkään ei enää
    viitata niinkin vanhoihin kuin v. 2005 lukuihin.

    Saamme tuosta raportista lukea, että
    Maa- ja puutarhatalouden bruttoarvo oli 6,1 mrd euroa vuonna 2010,
    kun tuki 2,1 mrd euroa otetaan huomioon.

    Huomaamme siis, että ilman tukia b r u t t o a r v o oli
    vain 4,1 mrd euroa.

    Kun luemme edelleen raporttia, opimme, että
    maataloustuotteiden bruttoarvosta välituotteiden osuus
    oli 2,7 mrd euroa. Kun 4,1 mrd eurosta vähennetään
    2,7 mrd euroa, ollaan lukemassa 1,4 mrd euroa.

    Nyt voimmekin perustellusti vetää johtopäätöksen, että
    suomalaisen maataloustuotannon tuottama lisäarvo olikin
    vain 1,4 mrd euroa.

    Kuvitella! Vain 1,4 mrd euroa!
    Ja tästä me maksamme suoria tukiaisia
    yli 2 mrd euron edestä! Siitä on tehtävä loppu.
  12. "Ovatko nämä kaksi faktaa, 5% maataloustuloon ja 6 % verorasitusta valtiolle liian suuri hinta kansallisesta elintarvikkeiden riittävyys- ja laatuturvasta?"

    Ovat!
  13. http://www.etl.fi/www/fi/liitetiedostot/tilastot/rakennetilastot/tuotannon_bruttoarvo-ja-jalostusarvo-teollisuusaloittain.pdf

    Oikaisu valheeseen "oikea luku on siinä 10 prosenttia, kolmanneksi suurin tuotannon ala."

    Elintarviketeollisuus on vasta viidenneksi suurin tuotannon ala, ja sen
    osuus kokonaistuotannosta on vajaat yhdeksän (9) prosenttia.

    Elintarviketuotannon bruttoarvo 10.2 mrd€ pitää sisällään alkutuotannon
    1.5 mrd € tuotoksen. Suomalaisen alkutuotannon osuus bruttokansantuotteesta
    on selvästi alle kanden (2) prosentin.

    Usein tulee aprikoineeksi naureskellessaan tukijussien
    tuotantonsa arvosta syytämille valheille, ovatko he oikeasti
    niin tyhmiä, että kuvittelevat ihmisten uskovan todistelemattomat,
    naiivit valheensa, jotka on virallisin tilastoin kumottavissa, vaiko
    onko niin, että he ovat kuin herkkusieniä, joita MTK ja
    Suomen Keskusta viljelevät (kasvavat pimeässä ja riittää kun
    silloin tällöin ruikkaa päällensä ureaa).
  14. Kyllähän totuus mustanpörssin kaupassa
    on se, että maatiloilta ne tuotteet
    olivat lähtöisin. Suomalaisen talonpojan
    ahneus ylitti jopa kuolemanpelon. Mustan
    pörssin kauppa oli rikoksena verrattavissa
    maanpetoksen ja tuomio oli kuolemantuomio.

    Ei ahneus ole mihinkään tuosta nykyisin
    loisijaporukasta mihinkään kadonnut.
  15. Kohtuuhintoihin en usko sumalaisenkaan tukijussin
    kriisitilanteessa yltävän. Siinäkään mielessä kotimaisen
    maataloustuotannon varaan ei voi laskea. Historia
    opettaa. Historian opetuksista mainittakoon suomalaisen
    talonpojan harjoittama mustanpörssin kauppa toisen
    maailmansodan yhteydessä. Myös Valion toiminta
    1018 tapahtumien yhteuydessä, kun se mieluummin
    härskiinnytti Helsingin voivaraston kun myi rahalla
    ostamaan pyrkineille kaupunkilaisille.
  16. http://www.smts.fi/Elintarvikkeiden hinnanm/Arovuori_Voimasuhteet.pdf

    Alkutuotannon lisäksi ulkomailta tuodaan tietysti
    myös puolivalmisteita ja täysvalmisteita.

    Suotta eivät arvostetut tutkijat Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio
    ja Perttu Pyykkönen kirjoita tuossa yllelinkitetyssä
    raportissaan, että:

    "Lisäksi tuonnin merkitys on ollut voimakkaassa kasvussa. Kotimainen
    maatalous ja elintarviketeollisuus ovat vastaavasti menettäneet
    asemiaan. Tutkimuksen kansainvälisen vertailun mukaan kehitys on
    ollut samansuuntaista myös muualla.

    Maatalous on menettänyt osuuttaan ruokaan käytetyistä kokonaismenoista
    lähes kaikissa vertailussa mukana olleissa maissa.

    Elintarviketeollisuuden osuus on laskenut tai pysynyt ennallaan.

    Tuonnin merkityksen kasvu näkyy selvästi
    kaikissa vertailumaissa."

    Näin se menee. EU:ssa kun onneksi ollaan.
  17. http://www.etl.fi/www/fi/liitetiedostot/tilastot/tuonti_vienti/Tuonti_Tuoteryhmittain.pdf

    Maanviljelijä siellä ketjun päässä lienee puuhastelemassa.

    Yhä useammin kuitenkin ulkolainen, sillä ulkomailta tuodun
    alkutuotannon arvo oli v. 2011 jo yli 1.110 M€. Kotimaisen
    alkutuotannon osuus on alenevassa trendissä ja enää
    n. 1.500 M€.

    Muutoksen huomaa toki ruokakaupassa käydessään, kun monasti
    ulkoa tuotu on hinnaltaan huomattavasti edullisempi kuin
    raskailla kansallisisilla tukiaisilla tuotettu kotimainen
    verrokki.

    Suomalaisen maanviljelijän osuus suomalaisen ruokapöydän
    antimista voitaisiin hyvin korvata ulkoa tuonnilta ja
    säästää täten yli 3.000 M€ vuodessa. N. 2.000 M€
    maataloustuesta, 220 M€ maanviljelijäin lomarahoista ja
    lähes 650 M€ maanviljelijäin valtion rahoista maksetuista
    eläkkeistä.
  18. Vuosittaisesta maataloustuotoksen arvosta 2.400 M€
    käytetään suomalaisten ruokaan suomalaista
    alkutuotantoa vain 1.500 M€ arvoista.

    Megalomaanisella maataloustuella rahoitetaan
    siten myös vientiä ja alkoholin valmistusta.

    Elintarvikkeiden viennin yhä kasvaessa on vain
    ajan kysymys, milloin EU puuttuu suomalaisten
    maksamaan kansalliseen, yli 1.100 M€ tukeen.
  19. Valion kuljetukset tapahtuvat pienyrittäjien kalustolla.
    Pienyrittäjät saanevat kuin saanevatkin kuljetustukea
    Valion ajoista..
  20. Näihin lukuihin, jotka sinällään vaikuttavat
    epäuskottavilta, on lisättävä vielä
    k a n s a l l i n e n maataloustuki.

    - Sweden €8 802
    - Finland €7 077

    Suomessa kansallisen tuen määrä on n. 60 %
    kaikista tukiaisista, joten loppusummaksi
    saataisiin 17.693 €.

    Ruotsin summa jäisi 9.568 euroon.

    kuitenkin MTT:n verkkosivuilta löytyvän Taloustohtori-
    sivuston mukaan Suomessa maksetaan
    keskimäärin maataloustukia tilaa kohti
    jopa hulppeat 50.000 €.

    Se tieto lienee luotettavampi kuin ilman viitteitä
    tai linkkiä kirjoitettu lista.
    21. 77 / 86
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt