zacharia
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia14 aloitusta · 428 kommenttia
- Lopettakaas pojat nyt.
- Lukiossa filosofia alko vasta.Oiskohan ollu Platonin joku..
- Oho, naispappi. Naispressa piti sanomani.
- Mutta myös jos joku sanoo, että tanssimalla sadepäivänä katolla kaikki pahat tekosi unohdetaan, saattaa tanssin jälkeen todellakin tuntua paremmalta.
- Mutta nehän on harhaoppisia :
- Sen sijaan oli kunnon kristtty, ja tappo vaan 6 miljoonaa.
- Rukoiluhan on oman mielensä helpottamista. Sitä pitää harrastaa, jos ei osaa selvittää ongelmiaan. On helpompi toteuttaa valmiita normeja, joilla pitäisi olla auttava vaikutus.
Mutta kirkossa rukoilu onkin jo vähän kovempi juttu. Se on myös yksi asia, mitä ateisteilla ei ole. Nimittäin säännöllinen sosiaalinen tapaaminen.
Kun kokoonnutaan suurella joukolla selvittämään kriisejä, se tuntuu paljon helpommalta. Ihanteellista, joskin pakanallista, olisi, jos kirkossa saisi järjestää ryhmäkeskusteluita.
Rukoilun tarkoitus ei siis ole muuttaa tapahtunutta tai syyttää tai pelastaa ketään. Sen tarkoitus on tuoda selvyyttä epäselvyyteen. Henkisesti vahva kykenee introspektiolla huomaamaan omat vahingolliset skeemat ja tunteet, mutta suurin osa ei kykene.
Rukoilu on toimiva ongelmanratkaisukeino. Se ei vaadi tietoa ihmisen psykologiasta. Karua ja totta on kuitenkin, ettei rukoilun kohteella ole lopujen lopuksi mitään väliä. Saman tuloksen voi saada rukoilemalla jumalaa kuin jos rukoilisi leego ukkoa. Täytyy vain olla syytä olettaa, että leego ukko kuuntelee. - Oli 6 vuotta ateistinen naispappi. Se on myös (ex)kommunistifeministi. (Vasemmistolainen vanhan valtaaja), (SETAn puheenjohtaja).
- Sydämeen mahtuu vain yksi ämmä.
- Onpa harvinaisen typerä ajatus. Jos ollaan ateisteja, onko pakko pilkata jotain uskontoa? Menkää saman tien kaatamaan hautoja ja polttamaan kirkkoja.
- On aika mielenkiintoista pohtia, mikä on pyhä henki, siis ateistiselta kannata, onhan tämä ateismi-palsta.
Sen ideahan on siis, että usko syntyy ulkoisesta vaikutteesta. Emme siis itse voi ruveta uskovaisiksi, vaan jokin herättää meissä uskon.
Mutta onko pyhiä henkiä sitten monia? Maailmassa on kuitenkin aika monta uskontoa. Vai taisteleeko yksi oikea pyhä henki pahoja demoneja vastaan? Vai toimiiko se niin, että se vain aktivoi meissä uskon, ja on meidän oma tehtävämme valita uskonto?
Omasta mielestäni pyhä henki on vanhentunut yritys selittää uskontojen tarpeellisuutta. Silloin ei tiedetty mitään attribuutiotavoista tai osattu ajatella kriisien vaikutusta sisäisen tasapainon säilyttämiseen.
Pyhä henki voisikin siis olla oikeastaan meidän oma tarpeemme kokea olomme turvalliseksi silloinkin, kun kohtaamme jotain, joka aiheuttaa tasapainon järkkymistä.
Niin, kyse on loppujen lopuksi vain psykologiasta. Tätä ei tunnettu Raamatun aikoihin. Jumala tunnettiin kuitenkin. Ja niin kuin niin monen muunkin asian kohdalla, tämä ilmiö haluttiin selittää uskonnon kautta, koska sitä rahvas tajusi.
Yksinkertaisia selityksiä yksinkertaisille mielille - uskonto. - on Jumala.
- Mutta uskominen on psykologinen ilmiö.
- Ongelmat ja edut eivät rajoitu vain Zarahustrasta ja juutalaisuudesta syntyneisiin uskontoihin, kuten kaikki kristilliset kirkot.
Totta on, että niissä on huimasti variaatioita. Myöskin se on totta, että kaikki vetoavat erilaisiin ihmisiin. Mutta perusajatus on kaikissa sama. Elämälle halutaan syy.
Miksi syy tarvitaan. Koska muuten kaikki tuntuu turhalta. Miksi? Sitä en tiedä. Eikä tiedä kukaan uskovakaan. Ja jos tietää, hän on agnostikko. Selityksiä on monia. "Pyhä henki herättää uskon" voi tarkoittaa sitä, että meillä on perinnöllinen taipumus uskoon (jota todistaa neuroteologiset tutkimukset). Toisaalta se voi tarkoittaa sitäkin, että oli pakko keksiä jotain hyvää litaniaa.
Itse uskon, että maailman ensimmäiset uskonnot eivät olleet henkisiä tukia, syitä elämälle, vaan sivistymättömään oppimiseen perustuvia "havaintoja", joita on huomattu mm. behavioristisilla kokeilla kyyhkyillä.
Vasta myöhemmin uskontoja ruvettiin käyttämään hallitusti. Se, miksi Jumalan ääntä ei kuultu ennen kuin siitä kerrottiin ihmisille, on varsin mielenkiintoista. Sitä ennen epileptiset/sktisofreeniset kohtaukset olivat taikavoimia. - Koska en ole agnostikko, en koe tarvetta pohtia jokaista asiaa niin pitkälle, etten lopulta saa mielipidettä aikaiseksi.
Mutta jos jatketaan mielenterveydestä ja uskonnoista [koskee siis kaikkia maailman uskontoja, ei vain juutalais-kristillisiä].
Skitsofreniassa ja muissakin psykoottisissa häiriöissä todellakin kuulee ja näkee joskus enkeleitä, jumalan jne. Siitä saa mielenkiintoisen ajatuksen, että mitäpä, jos muinaiset profeetat olivatkin psykootikkoja? Nykyäänhän Jumala tuntuu olevan kovin hiljaa mielisairaaloiden ulkopuolella.
Sitten palataan taas tähän pilkunviilaukseen.
Sanoin, että kaikki eivät ole vaarassa. Attribuutiokeinot ovat automaattisia, ja jokainen meistä käyttää niitä joskus. Ongelmia tulee vain jos niitä käyttää aina tai liian usein. Uskovalla on tietenkin helpointa sortua siihen, koska hänellä on jo valmiina joku ulkoinen tekijä, jota syyttää/kiittää. Mutta Jumalaa ei syytetä, vaan "se on jumalan tahto..." - Tietenkin. Mutta oliko se aihe? Ei. Näistä aiheista, joita esitit, voidaan keskustella Anoreksia & Bulimia, Alkoholismi, Unihäiriöt..jne alueilla.
Ja mitä tulee tähän demonisoimiseen, niin se on mielestäni paikallaan, vaikkakin tekstini olikin harvinaisen objektiivinen. Koska tämä ei ole psykologian essee, minun ei tarvitse käyttää niin paljon mutta, jos, toisaalta-sivulauseita, joilla kyseenalaistan tai kumoan osittain omia väitteitäni. Jos niitä ei itse keksi, niin se ei ole minun ongelmani. - Rukoileeko kaikki samaa jumalaa? Atet voi ihan yhtä hyvin pyytää Näkymättömältä Vaaleanpunaiselta Yksisarviselta, että kun kone syöksyy, alla ei olisi
venäläisiä maamiinoja, koska ruumiiden tunnistus menisi vaikeaksi :( - Mutta ne on olemassa..miksi Jumala kieltäisi välittämästä jostain, jota hän ei ole ehkä itse luonut (Jumala loi _Maan_)....
Koska papit eivät aikanaan tienneet avaruuden olemassaolosta. - Olen opiskellessani psykologiaa pohtinut asiaa paljonkin. Tietenkään kirjat eivät asiasta puhu yhtään, koska niiden pitää olla täysin objektiivisia. Mutta yhdistelemällä asioista sieltä täältä löytää jopa pelottavia yhteyksiä.
Otetaan termi attribuutio. Se tarkoittaa sitä, miten
henkilö perustelee onnistumisensa ja vastoinkäymisensä. Pyskologiassa on todistettu, että henkilö, joka laittaa oman onnistumisensa aina jonkun muun ansioksi, ulkoistaa, masentuu, alkoholisoituu tai tekee itsemurhan helpoimmin.
Mikä on uskonnon idea? Ulkoistaa. Rukoilemalla ja uskomalla pitäisi saada hyvää aikaan. Tuntuu ja kuulostaa ihan hyvältä, jos se ei olisi niin vaaraksi mielenterveydelle.
Kaikki eivät ole vaarassa. Mutta jotkut eivät osaa
suhtautua oikein. Pitää löytää järkevä tasapaino uskon ja järjen välillä. Jos siis nyt on pakko uskoa. Jos läheinen kuolee, se ei välttämättä ole Jumalan rangaistus sinulle. Jos onnistut työssä, parisuhteessa tai ristisanatehtävässä, Jumala ei välttämättä ole se, jota kiittää.
Olen sitä mieltä, että syvällä uskomisella ja mielenterveysongelmiin taipuvaisuudella on yhteys. Depressioalttius nimittäin perityy. Ja jos lapsuudessa saa huonoja tai epätäydellisiä läheisyyssuhteita ensisijaiseen hoitaajaan (äiti), se vaikuttaa pysyvästi henkilön ydinminään, itsetuntoon ja sitä kautta siihen, että aikuisena sortuu helpommin humpuukiin. - Kiinnostaa runsaasti jonku pällin pällimmäksi tulo.