Vapaa kuvaus

Lihava, kalju ja keski-ikäinen. Mies, jossa ei ole muuta jäykkää kuin käytös. En juo, en polta, en harrasta yhden illan suhteita, ainoa paheeni on satunnainen valehtelu. En missään tapauksessa ole perhonen, joka liihoittaa kukasta kukkaan, korkeintaan koi, joka lentää lumpusta lumppuun. Mistä päästäänkin kätevästi seksuaalisiin saavutuksiini. Parasta mitä olen kuulemma seksin saralla naisystävälleni antanut on uudet patterit. Lauluääneni on kuin perskarva, yhtä ohut ja epäpuhdas. (Juha Torvista lainatakseni) Tekijöistä: Jos lapsi tulee isäänsä, se on perintötekijä ja jos lapsi muistuttaa postinjakajaa, se on ympäristötekijä. Muuten en halua riistää keneltäkään tutustumisen iloa ja riemua, hammastenkiristelystä puhumattakaan. Sanovat, että riita on oikopolku kahden mielen välillä. Oikopolkuja en hae, löydän niitä kyllä toisinaan. Kun sitä niin usein kysytään, niin sanottakoon, että nimimerkki tulee Kurt Vonnegutin kirjasta Jumala teitä siunatkoon, herra Rosewater. Kirjaa suosittelen lämpimästi, joskin oma suosikkini Vonnegutilta on Äiti Yö. [email protected] Linkit: http://www.jatkoaika.com, http://www.nhl.com/, http://www.telkku.com/, http://www.usatoday.com/, http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/, http://www.mtv3.fi/, http://www.huuto.net, http://www.imdb.com/, http://www.cbc.ca/sports/hockey/hnic/instigator/archive.html, http://www.oulunkarpat.fi/ Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

87

Kommenttia

622

  1. Olet Laura sitten lähtenyt pohtimaan urheilun perimmäisiä kysymyksiä.

    Jos ei sidota kysymystä lajiin, niin ihminen asettuu ymmärtääkseni aina altavastaajan puolelle, mistä syystä, siihen pitää hakea viisaampia vastaamaan.

    Toinen selvä syy on se, että yllätykset ovat urheilun suola, siksi pienten voitot suurista herättää tyytyväisyyttä ja sitä kautta mikä tahansa laji tuntuu mielenkiintoisemmalta, kun siinä on hieman mystistä yllätystekijää mukana.

    Jos keskitytään jääkiekkoon ja SM-liigaan, niin silloin tulee muutamia muita tekijöitä, jotka vaikuttavat suurien epäsuosioon. Yksi tekijä on pelaajakaupat. Suuret usein ostaa pieniltä parhaat pelaajat (nykyään vain vie), jolloin pienten seurojen kannattajat automaattisesti kokevat tilanteen epäreiluksi. Nykyään pelaajavirrat seurojen kesken on melko suuria, joten kovin suuria tuntoja tämä ei nykyaikana herätä. 70- ja 80-luvulla tällaisia suuria rahaseuroja olivat HIFK ja TPS, jolloin nämä seurat olivat myös "vihatuimmat". 90-luvulla ostojoukkueen viittaa on kantanut Jokerit.

    Usein pienissä seuroissa tehdään hyvää työtä ja niissä kehittyy pelaajia aina kansainväliselle huipulle asti. Kuitenkin se hyvä työ voi tuntua turhalle, kun vuosikausien satsaus johonkin pelaajaan valuu hukkaan, kun tämä siirtyy rikkaampaan seuraan. Ratkaisihan Marko Jantusenkin siirtymisen Jokereihin raha, vaikka neuvottelut Pelicansienkin kanssa olivat suhteellisen pitkällä. Jantusen ja Jokereiden kannalta varmasti oikea ratkaisu, mutta miltä mahtoi tuntua Pelicans-faneista, kun ensin annetaan tikkari, mutta sitten sen viekin Jokerit.
  2. Tärkeintähän on voittaa sota, ei taistelu. Konsteista toki voidaan olla eri mieltä. Mutta juuri eilisen kaltainen jupakka kuuluu hyvinkin pleijareihin. Kannattaa muistaa, että Lukolla oli kotipelissään viimeinen vaihto-oikeus ja on hyvä kysyä, että oltiinko Lukon aitiossa hereillä.