nalle-88
"Do the best you can until you know better. Then when you know better, do better."
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia0 aloitusta · 14 kommenttia
- Tämä ketju todistaa et syrjintä on persoonallinen häiriö, ei tyyppivika.. Mitä väliä sillä on jos olet biseksuaali, hetero tai lesbo kun täällä kommentoi? Tämä on keskustelupalsta, ei deittipalsta.
Menkää jo itteenne te bissejä pelkäävät naiset joiden itsetunto ei millään pääse yli jostain oudon tyyppisestä mieskateudesta (ainakin luulen että bissen syrjintä johtuu siitä perus (bisseen ei voi luottaa, ne aina päätyy miehen kans" tai "bisse pettää koska haluu kaikkia").
Itsellä tulee mitta täyteen tällaisen typerän draamailun takia joka on aivan turhaa ja kaksinaamaista toimintaa. - Olen kans jo kypsä tuohon ajatusmaailmaan missä homous olisi piirre enemmänkin kuin seksuaalisuus (Tähän syyllistyvät niin homoseksuaalit kuin heterotkin).
Tuo tapa ajatella "pitäiskö mun muuttaa tyyliä et näyttäisin enemmän lesbolta" on oikeasti todella rasittava välillä kun ei lesbouteen liity erityisesti mikään tyyli vaikka jotkut ampuvat yli vaihtamalla tyyliään seksuaalisuutensa mukaan. Jokaisen tulisi löytää oma tyylinsä, ihan sama mikä se on ja pitää se riippumatta seksuaalisuudesta.
En tiedä siitä et oletko törmännyt vain vääriin lepakoihin mut on meitä muitakin joille homous on vain seksuaalisuus, ei persoonallisuus :) - Tämä ;)
- Ammattisi? Hevos/karjanhoitaja
Paikkakuntasi/läänisi? Pohjois-savo
Ikäsi? 28
Sinkku/varattu? Sinkku
Mikä sinussa on parasta? Huumorintaju, lempeys, positiivisuus
Huonot puolesi? Liika pohdiskelu, jääräpäisyys, aina myöhässä - Homot ja lesbot eivät ole sen erilaisempia kuin heterotkaan ;) Ja mitä tulee normaaliuteen niin eiköhän tuon termin määritä jokainen ihan itse.
Se että sinä et näe meitä tasa-arvoisina ei tarkoita sitä etteikö me oltaisi.
Voit toki kertoa mitä muuta eroa ihmisenä on homoilla&lesboilla ja heteroilla, siis muu kuin seksuaalisuus. - Normaaliksi? Kuulostaa hyvin asiattomalta kommentilta.
Ällistyttävää miten ihmiset puhuvat näin epävarmalle ja tukea tarvitsevalle nuorelle, jos et osaa sanoa mitään oikeasti kannustavaa niin ei kannata sanoa mitään.
Juuri sinun kaltaisten ihmisten takia toiset päätyvät salailemaan ja/tai kuvittelemaan että heissä on jotain vikaa vaikkei oikeasti olisikaan, sietäisit hävetä. - Moikka :)
Ymmärrän kyllä pelkosi, ylä-asteella on ahdistavaa olla jos kaverit eivät suvaitsekaan seksuaalisuuttasi mutta.. Ensiksi, se mitä tulee ylä-asteen jälkeen on aivan eri maailma eli kaverit muuttuva ja vaihtuvat ja riippuen mihin kouluihin menee, saatat saada aivan uudenlaisen ystäväpiirin ja varmasti saatkin :)
Ja sit se toinen juttu.. Kerron sulle vähän siitä miten mun kävi kun kerroin parhaalle kaverilleni lesboudestani :)
Eli olin 18-vuotias ja kun hiffasin olevani lesbo kerroin kaikille tästä uudesta "löydöstä" X) (Olen aina ollut sellainen kovapäinen ja taistellut syrjimistä ja kiusaamista vastaan aikka olin koko ylä-asteen ajan koulukiusattu, silti en antanut kenenkään kiusata muita tai syrjiä.)
Anyways, eli kaverilleni kun kerroin asiasta toinen oli ihan fine ja toinen.. Lähin ja parhain ystäväni sanoi suoraan päin naamaa että hänen mielestään homot ja lesbot eivät osaa rakastaa niinkuin normaalit(heterot) ihmiset. Ei tuntunut kivalta mutta en välittänyt koska itse en ajatellut samoin. Myöskään ei enää käyty yhdessä saunassa, vaihdettu samassa pukkarissa esim uimapukuja vaikka minulla ei ollut kyseistä kaveria kohtaan minkäänlaisia intressejä mutta hän käyttäytyi kuin olisin ollut joku yliseksuaalinen tirkistelijä tjn (monesti jotkut äärivastustajat tuntuvat ajattelevan näin). Mutta vuodet vieri ja olemalla oma itseni ja henkisellä kasvulla kaverini pelot katosi ja nykyään hän, äitini ja jopa ukkini ovat sanoneet minulle etteivät he ymmärrä miksi ihmiset vastustavat homoja. Nuo sanat merkitsevät paljon koska jokainen heistä ajattelivat kielteisesti suuntautumisestani :)
Ei ollut tarkoitus kirjoittaa näin pitkästi mutta toivotan sinulle onnea ja muista että tee niinkuin susta tuntuu parhaalta, se on jo todella hienoa että vanhempasi tukevat sinua :) - Itse tajusin olevani lesbo about 7-8 vuotta sitten ja silloin tulin kaapista ulos aikalailla ilmoitusluontoisesti eli menin äidille kylään ja kerroin että tällaisen asian itsestäni olen huomannut/tajunnut/oppinut ja tietty se parahti heti vävypoikien perään mutta lohduttelin että eihän veljistä ikinä tiedä... X) Mutta sen jälkeen marssin isovanhemmille ja tein samoin ja olivat yllättyneitä mutta ymmärsivät (ukki lupasi yrittää ymmärtää ja mummo oli kuin olisin kertonut jonkun ilouutisen).
Ja serkut ja muut meni siinä samassa sekä ystävät ja koska olen aina ollut rehellinen kaikille he hyväksyivät asian ilman tuomitsemista. Kerro vain rohkeasti ja ole rehellinen, kyllä he aikojen kuluessa viimeistään huomaavat ettei se ole sen ihmeellisempi asia eikä se sinusta mitenkään erikoisempaa tee :)
Luota heihin ja heidän rakkauteen, siihen on syy miksi olette niin läheisiä ja se ei ole seksuaalisuus varmastikaan ;)
Vielä kerron tuosta ukista sen verran että kun vein sitten exäni (silloin nykyinen) näytille niin ukki tokaisi heti että ei ymmärrä mutta yrittää ja siinä kerkes kulua se parikymmentä minuuttia kun sit ex ja mummoni lähti tupakalle (ja minä seuraksi) sit ukkikin kömpi seuraksi ja sen jälkeen se aina kysy että milloin se ex (käytti kyllä nimeä) tulee käymään, oli kuulemma niin ihana tyttö :)
En ole törmännyt yhteenkään kaveriin/sukulaiseen joka ei olisi muuttanut jollain tapaa negatiivista/vähättelevää mielipidettään lesboudestani viimeistään sen jälkeen kun on vierestä seurannut ja huomannut että kyse on ihan normaalista asiasta. - Btw naiset jotka huomaakin haluavansa miehen ei ole koskaan ollutkaan lesbo, se ei ole mikään status mikä muuttuu kasvaessa -.-
Olet ollut ehkä bi mutta vain jos tunnet vetoa molempiin sukupuoliin, jos et niin olet hetero. Se että olet joskus angstannut ja näköjään jotenkin hurahtanut
("Lesbous on silmänlumetta. Naisen rakkaudenkaipuu täyttyy kokonaisvaltaisesti vain miehen kautta. That's why there were Adam and Eve... - Mä olin 18 kun tajusin sen... Ennen tuota ikää en ollut kiinnostunut millään tavalla parisuhteista jne ja kun sitten huomasin kaipaavani sellaista kävin perusteellisesti läpi mistä tykkään ja mistä en... Nyt se kaikki näyttää selvältä kun ajattelen mihin aina ihastuin pienenä jne ja kuinka aina halusin olla se suojeleva (piirretyissä usein isä/mies hahmo). Ja kun 18 vuotiaana mietin et kumpi mua enemmän vetää puoleensa ihan rehellisesti niin se oli selvä juttu, en voisi kuvitellakaan olevani miehen kanssa mutta naisen kauneutta ihannoin jo silloin.
Näin tunnepohjaisena ihmisenä tein päätökset yllättävän kylmäverisesti faktapohjalta mikä vähän huvittaa itseäni mutta mitä sitä valehtelemaan itsellensä? - No huh huh mitä tekstiä, en tienny et olisko pitäny itkee vai nauraa..
1. Sun kannattaa kasvattaa itseäsi henkisesti ennenkuin etenet ja yrittää ajatella asioita muiden näkökulmista myöskin.
2. Sinulla ei ollut mitään asiaa sekaantua, ehkä puhua tyttöystävän kanssa asiasta ja antaa sitten hänen hoitaa asia. Hän osti telkkarin itselleen omilla rahoillaan, et sinä, ei sinun rahoilla. Itse oisin keskustellu moisesta sun kanssasi ja tehnyt selväksi että sulla ei ole asiaa hyökätä tuolla tavoin veljeäni kohtaan (tosin olenkin vähän muuta kuin tyttönen ;) ).
3. Ei ihme että hän pelkäsi sinua, olet arvaamaton ja aggressiivinen, se säikyttää kenet tahansa, parisuhde ei ole taistelu tanner eikä kukaan mene suhteeseen ajatellen et kohta saa ottaa turpaan taikka antaa... Tai jos niin tekee niin on hyvä kääntyä auttavan tahon puoleen. Olitte tunteneet vasta niin vähän aikaa ja sä päätit hyökätä sen veljen kimppuun puhelimen välityksellä naisesi selän takana ja seuraava puhelu oli varmistus aggressiivisuudestasi.
4. Pidätkö sä oikeasti epilepsiaa jotenkin arvoa alentavana tekijänä? Tiedätkö sä tyttönen mikä epilepsia on? Kyllä nuo henkiset sairaudet on rajoittavampi tekijä kuin joku epilepsia... taikka vaikka diabetes. Toki en tarkoita et jos on ongelmia et se ois joku rajoittava tekijä mutta itse koen suuremmaksi ongelmaksi naisen joka omaa sekä narsistesen että aggressiivisen luonteen eikä edes ole kiinnostunut käymään läpi ongelmiaan.
5. Kasva henkisesti ennenkuin teet enempää tuhoa muille.
Sanon nuo nyt mahdollisimman ystävällisesti ja toivon että jossain vaiheessa lopetat exäsi ahdistelun. - Valitettavasti olen ja itse olen aina ollut sinut seksuaalisuuteni suhteen ja ollut itselleni rehellinen. Olen seurustellut pojan kanssa teininä mutten harrastanut seksiä eli olen niin sanottu kultatähti ja en tosiaan koe olevani parempi taikka kaipaa kokeiluja miesten kanssa. Sitten käänteisenä puolena hetero tutut ovat sanoneet jotain idioottimaista kuten olen vielä neitsyt (juuh ei) ja vielä parempi: Sä oisit tosi suosittu miesten keskuudessa jos pitäisin asiasta suurempaa ääntä, ois kuulemma jonoa... Ei kiitos, en salaa asiaa enkä huutele, minua ei moinen kiinnosta ja mitä tulee naisiin jotka ovat olleet miesten kanssa niin so what? Mua kiinnostaa enemmän toisen seksuaalinen energia ja sen kokeilun halu jne kuin se että onko se joku hemmetin kultatähti X)
- Mulla on muutama miespuolinen kaveri veljiä ja yksi nuista miehistä on hyvä ystävä joka on parhaan ystäväni kanssa naimisissa. Olen joskus todennut ja vieläkin sitä mieltä että tarvitsen niin hetero kuin miespuolisia ystäviä siinä missä naispuolisiakin ja homppeleita. Kaveruudessa on kuitenkin tärkeintä se miten sovitaan yhteen henkisellä tasolla eikä ole muulla väliä, olkoon vaikka sitten apina tai alieni :)
- Tuossa vielä vuosi sitten ajattelin ettei lapset ole minun juttu ja että koirani riittävät hyvin perheeksi tyttöystävä mutta kasvettuani henkisesti vuoden verran lisää huomasin että haluan lapsia vielä joku päivä.
Kaverin kanssa vitsailin puoli vakavana että mistähän löytäisin lesbon joka myöskin haluaa lapsia ja nyt tajusin lukiessani että ei se olekaan mikään vitsi vaan ihan oikea ongelma X) No ei ongelma, mieli voi monella muuttua mutta sinkkuna täytyy olla suth kriittinen kumppania etsiessä tämänkin suhteen valitettavasti.
Ja tavasta miten niin kyllä se olisi hoitojen kanssa, en voisi koskaan kuvitellakaan tilannetta että sallisin vaimoni tai itseni harrastavan seksiä kenenkään muun kanssa oli syy mikä tahansa, aina pitää olla valmis satsaamaan sen verran ettei tarvitse aidan ali mennä.