Vapaa kuvaus

Pitkä ja monipolvinen elämä on jo takanani. Monessa olen mukana ollut, paljon nähnyt, paljon kokenut ja jotain vielä muistankin. Maailma on muuttunut paljon elinaikanani, niin myös elinympäristöni ja yhteisöni, jotka ovat vaihtuneetkin moneen kertaan. Muuttunut olen varmaan itsekin, kun muokkaajia on ollut paljon.

Tapsa Rautavaara lauleli ”en päivääkään vaihtaisi pois”. En yhdy tuohon varauksetta, mutta yhdyn kyllä laulun säepariin ”jotain jos toimissain väärin mä tein, suon senkin itsellein”. Elämää se kaikki on ollut. Kun elämä vielä jatkuu, yhä se elämältä maistuu, antejaan antaa ja varsin moniaalle edelleen kuljettaa. Myös maailmanmeno ja elämän ilmiöt yhä kiinnostavat niin, että otan niihin kantaa myös näillä palstoilla.

Tämän korkean iän saavuttaneen on kuitenkin ylöspäin katseensa kohdistaen joskus syytä huokaista näinkin:

Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta sulla!

(Eino Leino)

Ja onhan myös näin:

Niin kauan, kun on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!

(Omar Khaijam)

Aloituksia

439

Kommenttia

6644

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Olenhan saanut taas huomiota! Paljon minulle myönteistä, josta kiitos, kun siinä sanottu on totta ainakin sotilas- ja myöhemmänkin työurani osalta. Noin ne ovat menneet. Mutta onkohan kuitenkaan tarpeen pitää sitä noin esillä, kun se näkyy saavan eräät hermostumaan ja suoltamaan tuollaisia älyttömyyksiä kuin viestissä 2024-11-08 09:57:06: ”Kapi menetti SDP arvonsa, kun ne heitettiin roskikseen vuonna 2001. Turha haikailla perään, mennyt mikä mennyt”.

    Ei kai tuon sanonut liene oikeasti niin pöljä, että uskoisi toimiupseerien menettäneen sotilasarvonsa silloin, kun uusien toimiupseerien valmistuminen lopetettiin v. 1989. Viimeisinä vuosina valmistuneita on muutamia edelleen palveluksessa, kun eläkesäännökset ovat muuttuneet paljon minun palvelusajoistani; ei enää aikoihin ole kukaan voinut päästä täydelle eläkkeelle 25 vuodessa ja pakkoeläköitymisen ikärajakin on nostettu kai 60 ikävuoteen – aikanani se oli 55 vuotta. Minä tosin lähdin eläkkeelle 45-vuotiaana, kun silloin oli tullut 25 vuoden palveluksesta oikeus täyteen eläkkeeseen. Vuoden 1989 jälkeen palveluksessa olleet toimiupseerit ovat kohonneet edelleen myös upseeriarvoissa, muutamat kapteeniksi asti. Tietoa toimiupseereista tässä:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Toimiupseeri

    Toimiupseerien valmistumisen päättyminen v. 1989 käynnisti samalla opistotasoisen toimiupseeriston valmistumisen. Opistoupseereista paljon on ylioppilaspohjaisia. Opistoupseereita on edelleen paljon palveluksessa, viimeiset jäänevät eläkkeelle runsaan 10 vuoden kuluttua- Tietoa opistoupseereista tässä:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Opistoupseeri

    Toimiupseereilla ja opistoupseereilla oli ja on edelleen yhteinen edunvalvontajärjestö, Päällystöliitto. Siitä tietoa tässä:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Päällystöliitto

    Myös meillä eläköityneillä toimi- ja opistoupseereilla on oma järjestömme; siitä tässä:

    https://www.paallystoliitto.fi/evp-yhdistys/

    Sen puheenjohtajana toimii minua 25 vuotta nuorempi evp-toimiupseeri, joka samalla toimii myös Pääkaupunkiseudun päällystön evp-yhdistyksen puheenjohtajana.

    Jospa viimein menisi heikkotietoisimmillekin perille totuus tästä heidän päätään vaivaavasta asiasta!
  2. Äsken päätin jo oman avaukseni viikonlopputoivotuksiin, mutta kun huomasin tämän. vielä täytyy tälläkin sanoa sanansa:

    Tuota otsikkosi kysymää on jo monta kertaa pohdittu täällä. Ihmettelen, kun vastaus sille olisi helppo: Armeijassa olin Ossia parempi töissäni; työni tulokset nähtiin armeijalle Ossin tuloksia arvokkaammiksi. Arvioijia olivat tietysti ne, joilla on päätäntävaltaa myös tuloksista palkitsemiseen.

    Varmaan olin hyvä töissäni myös Valiolla, jossa muuttamia vuosia pääkonttorin – n. 250 työntekijän - konttoripalveluesimiehenä palveltuani minut nostettiin isännöitsijäksi firman keskushallintoon. Minullahan oli toimialueelleni hyvinkin monen miljoonanmarkan vuosibudjetti - elettiin vielä markka-aikaa – ja niissä vastuualueeni töissä käytettiin paljon ulkopuolistakin työvoimaa, mutta budjetissani pysyin aina. Hyvin kai menestyin muussakin, kun paljon sain tunnustusta ihan Valion korkeimman johdonkin taholta.

    Tuossa yhdessä viestissä eräs vain edelleen toistelee, että upseeriarvoihin ylenneiltä toimiupseereilta olisi arvot viety. Jo monet kerrat olen hänelle kertonut, että niin ei ole tapahtunut, sellainen ei olisi mahdollista, ellei asianomainen olisi syyllistynyt sellaiseen rikokseen, jonka seuraamuksena olisi olut myös sotilasarvon menetys.

    Lähemmäs kymmenen vuotta sitten olin kerhotoverini – toimiupseeriyliluutnantin – ruumiinsiunaustilaisuudessa ja arkkunsa päällä oli hänen sotilastakkinsa kaulukset arvomerkkeineen ja kuolinilmoituksessakin vainaja esiteltiin yliluutnanttina. Pari vuotta sitten Hesarissa oli aktiiviaikanani tuntemani itseäni vähän nuoremman ja sitten myöhemmin kapteeniksi kohonneen kuolinilmoitus, ja hänenkin tittelinään siinä oli kapteeni. Omille jälkeläisilleni olen jättänyt ihan kirjallisina toiveitani siitä, miten minun lähtöni täältä hoidettaisiin ja toiveista yksi on, että kuolinilmoituksessa ei olisi minulla mitään titteliä.

    Toki se sotilasurani oli minulle tärkeä ja parhaani pyrin aina tekemään ja siinä kai onnistuinkin. Mutta sen päättymisestä on jo runsaat 44 vuotta ja tärkeintä minulle on nyt se, että edelleen saan siltä varsin mukavaa eläkettä – jonka lisukkeena olen jo 26 vuotta saanut myös ihan mukavaa eläkettä Valiolta.
  3. Oletin, että Sinä kuuluisit niihin, joita tuo avaukseni aihe olisi kiinnostanut. USA:n presidentinvaalit on täälläkin käsitelty melkoisesti ja minäkin olen niistä jo mielipiteeni sanonut, Vielä kuitenkin tuon sanomasi johdosta:

    Vaisut kai olivat demokraattien vaalikampanjat, kun niissä ei oltu varauduttu siihen, että puolueen ehdokas vaihtuisi kampanjan jo alettua. Trumpin ja Harrisin ensimmäisessä vaalikeskustelussa Trump jäi kyllä alakynteen Harrisille. Sen hän itsekin ymmärsi eikä enää suostunut jatkokeskusteluihin.

    Huonosti on hoitanut Ukrainan asiaa niin USA kuin länsikin tähän asti ja toivoisin todella, että USA:n johdolla nyt tehtäisiin paremmin. Mutta miten Trump sen tekisi? Se nähdään, jännityksellä sitä odotan.
  4. Tunnetpa todella huonosti noita asioita! Olin tosiaan keväällä 1972 – siis 52 vuotta sitten – kuntavaaleissa ehdokkaana sdp:n listoilla – puolueeseen sitoutumattomana tosin. Lähes 200 ääntä sain, varmasti suurin osa muilta kanta-aliupseereilta ja heidän perheitään, mutta tuplaten enemmän ääniä olisi tarvittu Helsingin kaupunginvaltuustoon pääsemiseksi.

    Ei tuosta ehdokkuudestani ollut haittaa sotilasuralleni. Olin tuolloin vielä ylivääpeli, jossa arvossa palvelin viisi vuotta, kun työpaikassani Topografikunnassa ei ollut sitä korkeampia aliupseereita. Seuraavan vuoden alussa minusta tuli kuitenkin sotilasmestari, kun TopK sai sellaisen vakanssin. Saman vuoden lopulla alkoi luutnanttikurssi, jonka päätyttyä keväällä 1974 minusta tuli luutnantti, sitten v. 1976 yliluutnantti ja 1979 kapteeni, josta arvosta syksyllä 1980 jäin täysin palvelleena eläkkeelle, Ja heti siviilitöihin Valiolle – eikä tuo v.1972 vaaliehdokkuuteni haitannut etenemistäni sielläkään, vaikka täällä sanotaan Valion olevan keskustalainen yritys.

    Toimiupseeristo ei ollut mitenkään sdp-lainen – kokoomuksen kunnanvaltuutettu oli yksi meistä neljinä ensimmäisinä kapteeneiksi ylennetystäkin. Eikä mikään puolue meitä ylennellyt. Aliupseerin arvossa pystyi kai ylentämään joukko-osaston komentaja, joka oli tehtävään nimittänyt. Upseerin arvoissa toimiupseereitakin ylenteli vain tasavallan presidentti.

    Jospa tämä sanomani toisi sinutkin tiedon äärelle – vaikka kovin kaukana siitä näyt nyt olevankin.