SkillaN

Vapaa kuvaus

Hei!

Täältä Savon puolelta olen 83- vuotta täyttänyt naisihminen, kaksi lasta, mieheni menettänyt.

Yksin olen elellyt jo kohta kaksikymmentä vuotta. vuotta, ei valittamista olossani;)
Yksinäiseksi en eloani tunne, aina jotakin touhua päiviin riittää.

Kirjoittelen melkein joka päivä 80+ketjuun, Noja-tuoli otsikon alle , vuoden alusta tänne siirryin, päiväni näin aloitan.

Uskon että mieleni pysyy näin tehden vireänä ja uudet virkistävät ajatukset syntyy lukiessa toisten viestejä.

Eläkeläisyhdistykseen kuulun ja siellä lauluryhmässä laulelen, pientä piristystä hakien..

Terveyteni on hyvä, mitä nyt nuo polvet meinaa kenkkuilemaan ruveta ja se aika paljon jo rajoituksia asettaa, mutta hammasta purren nämä joka päiväiset rientoni suoritan.

Nyt on hiljentynyt harrastus toiminta, enää en jaksa, en tunne yhtä mielekkääksi, mutta mukana kuitenkin vielä olen.
Kesää jo kovasti odotan, nyt kauniista talvesta nautin, siinä se etenee lämpimän tulo, toivossa olen, että kaunis kesä tästä vielä tulee.
Elämässä kiinni, valoisin mielin uutta kohti.

Iloa ja voimia profiiliini kurkistaville;)

Aloituksia

154

Kommenttia

2546

  1. Huomenta jälleen, keskellä viikkoa taas ollaan ja aurinko paistaa.
    Muutama aste pakkasta on yöllä ollut, kai muutaman asteen lämpenee, ei kovin lämmintä ole luvassa.
    Kauko kaipuuta hurskaisella, olisihan se vähän erilaista siellä pohjoisempana kevätkin, syksyllä on tarkoitus ruskaa mennä katsomaan, jos sinne asti eletään.
    Tuonne Pohjoiskarjalaan matkaaville olisi kiva, kaiketi puolen matkan krouvi vaikka tässä minun kaupungissa, kahvipaikka löytyisi.
    Taidatte kulkea eri suuntaisesti, viekö tie sinne Joensuun kautta?
    Pieneksi on käynyt minunkin suku, lapset elävät omaa maailmaansa, tämä "lady" saa melko rauhassa olla, no näin pitääkin olla, kun vielä selviän omatoimisesti en odota mitään lapsiltani.
    Voihan edessä olla aika, että apua joudun pyytämään.
    Haikeaa on jäähyväisiä jättää, vaikka ei vielä se aika olekaan, mutta aina se mieleen tulee, että vieläkö joskus,,,,
    Tätä se tämä ilta ehtoon elämä on, vaikka ei kenenkään kohdalla se viimeinen henkäys voi varmana olla tiedossa nuoremmillakaan.
    Suunnitelmia ja unelmia jostakin tulevasta on kaiketi hyvä tehdä, puhuvat niistä vierivistä kivistä, kunto vaan meinaa esteitä laittaa matkustamiseenkin.
    Toukokuun loppupuolella on tarkoitus käydä Tallinnassa, sen edemmäksi ei nyt lähiaikoina ole suunnitelmia.
    Rhodokselle kyllä yhdistyksen matka suuntaa, tämän kuun lopulla, mutta ei minua houkuttanut mukaan mennä, tuo maailman tilanne ja rahatilanne jarruttaa.
    Ei ihan joka matkaan riitä eurot, viikon matkarahalla syö jo pitkän ajan kotona.
    Ei edes harmita, kun en matkaan lähde, sitä kummasti muuttuu kotona viihtyväksi päivä päivältä vaan enemmän.
    Jospa sitä alkaisi tätäkin päivää viettämään, olisiko jotain sellaista tekemistä mistä mainita voisi, ehkä ompelukoneen esiin otan, vähän käyttöä sillekin, että ei ihan ruosteeseen joudu;)
    Aurinko paistaa kauniin siniseltä taivaalta kaikki merkit hyvään päivään, joten sen viettoa tässä aloittelen;)
    Hyvää päivää!
  2. Huomenta taas uuteen koskemattomaan päivään, pilvipoutaisena alkaa, neljä astetta lämmintä, voi se aurinkokin tulla esiin.
    Niin se vaan kevät saa ikävän nousemaan mieliin sinne maalle luonnon keskelle, on se meille suomalaisille niin tuttu ja kotoinen olotila sitä kaipaa.
    Puilla lämmitettävän saunan löyly niin lauhkeana hellii, vettä kiukaalle heittäen kyttyrään saa selän painumaan, jos sitä kaipaa.
    Vastan hautomisen jälkeinen tuoksu huumaa ja sillä huiskiminen sen olotilan huipentaa, voi ja oi;)
    Kyllähän sähkö saunassa löylyä saa, mutta eipä sitä nautintoa, mitä erillisessä rakennuksessa olevan saunan löylyt antaa, siitä välillä ulos pistäydyt ja taas jatkat saunomista.
    Aikaa voi vierähtää, mutta sekin kuuluu kesäisen saunan nautintoihin.
    Jospa tämä riittäisi saunan ylistykseksi;)
    Onnea vaan suvun uudelle jäsenelle ja perheelle, siitä se alkaa pienen ihmisen kasvaminen.
    Kannattaako noin kovin harmitella sitä katiska pönttöä, tiedä vaikka erilaisuutta linnutkin kaipaa ja vielä kilpailua aikaan saa pönttösi hurskainen.
    Nostalginen tunnelma vanhoista kappaleista syntyy ja onhan se musiikkia tähän nykyiseen huuto/rääkymismusiikkiin kutsutulle.
    Katsoin eilen nuoren naisen koko ylävartalon tai siis näkyvän osan tatuointia, siinä toinen ihmettelyn aihe tälle mummolle.
    En millään jaksa kuin ihmetellä, ennen ihokin oli kaunis ja ihailun kohde, onko sekään varmaa mitä tatuointi tekee iholle?
    No jätänpä nämä ihmettelyt ja yritän viestin saada lähtemään, taas kovin hankalalta tuntuu tämän koneen kanssa.
    Ei vaan meinaa pelata kuin vettä vaan, tällä nyt yritän taas.
    En muista kerroinko uunistani, sekin alkaa kenkkuilemaan, on näiden laitteiden kanssa ihmeissään, nyt olen saanut näitä korjattua, kello käy ja ompelukone tikkaa, mutta alkaa nämä talouskoneet rikkoutumaan.
    Kai pakastinkin on kohta matkansa päässä, harmittaa, minä kun en yhtään tykkää epäkunnossa olevista vempaimista, enkä eurojen riittämättömyydestä näiden korjaamiseksi.
    No päivän jatkoja vaan kaikille, käykää viesti jättämässä.
  3. Uuden viikon alkuun tässä huomenia toivottelen, kauniina alkaakin, yöllä ollut vähän pakkasen puolella.
    Näin se kuivaa pihapiiri nopeaan ja ahkerat pääsevät pihaan siivoamaan.
    Mukava kurkistella paljastuviin kukka penkkeihin, mitä talvi on säästänyt tämän tulevan kesän iloksi.
    Sitä tutkimista, kuin myös haravoimista sitä minäkin harrastin mökki aikaan, nyt vaan katselen, kun kiinteistöhoito homman hoitaa.
    Eipä niissä hommissa liioin haravaa käytetä, koneilla nopsaan paikat puhtaiksi saadaan.
    Ei oikein loistokkaita ole minun tomaatin taimet, saapa nähdä saanko tulevana kesänä omakasvattamia tomaatteja maistella, ne olisi todella maukkaita nekin.
    Todella surullista tuo hurskaisen mainitsema hoitopaikkojen ulkoilu, ei henkilökuntaa ole riittävästi, että ehtisivät ulkona kävelyttää.
    Ystävä palvelusta joissakin paikoissa saavat ulkoiluttamiseen apua.
    Tuo kiittäminen ja kehuminen, no onhan ne erisävyisiä, mutta kiitos hyvästä työstä esimerkiksi voi lukea siihen kehumisen piikkiin.
    Oma kehu haisee, on vanha sanonta ja sitä olisi syytä välttää, hyvin pian siitä itsensä kehujan maineen saa.
    Kiitos sanakin on joskus hyvin teennäinen tapa, ei ajatustakaan kiitollisuudesta ja tavan mukaan se lausutaan.
    Sanotaan myös, kissa kiitoksella elää ja kukapa sen kissan hännän nostaa, ellei itse, missä sitten kulkeekaan sen totuudellisen kiitoksen raja.
    Harvoin kuulee vilpittömästi omiin töihinsä tykästyneitä, tai harvoin tämä ainakin julki tuodaan.
    Eri silmin kun katsellaan ja makukin usein hyvin erilainen, ei varmana voi töitään kehua, mutta voisi kai kuitenkin sanoa, että olen mielestäni onnistunut.
    Pitkä juttu taas melkein tyhjästä;)
    Parsakaalia juuri eilen kehuivat hyväksi ravinoksi, mutta enemmän minä kukkakaalista tykkään, syön kyllä parsakaaliakin silloin tällöin.
    Istuin parvekkeella ja voi miten kuuma tuli, nenän päällä oli paperi, kun se pyrkii aina ensimmäiseksi palamaan.
    Silmät vuotavat vettä vaikka kuinka tekokyynelillä ruokkisi, lopulta kahdet aurinkolasit laitoin päällekkäin;)
    Minäkin tässä muutama päivä yritin esittää, että koivun silmut jo vihertävät, harhaa kuulemma oli, on vielä routa maassa, ei voi lehdet vielä vihertää, selvä, mutta kyllä se kohta totta on.
    Meneehän aika vaikka ihmisiä katsellen ja noissa liikepaikoilla sitä väkeä liikkuu, tulee mietittyä onko itsellä ollut sama tohina päällä, kun sitä aikaa eli.
    Tänään käsityö tyttöjen ja poikien pariin, tyynyliinoja pitäisi painaa, kaikki meni viime myyjäisissä ja seuraavaan kertaan uusia on aikaan saatava.
    Seuraava kerta syyskuun alussa, maalaismarkkinoilla käsitöitä kauppaamme, mutta lomalle tästä kohta lähdetään ja kesä aikaan ei mitään tule tehtyä, joten ennakoitava on nämäkin kauppan teko mahdollisuudet.
    Intoa ja iloa tähänkin päivään;)
  4. Kauniin sunnuntaiaamun huomenet täältä meiltä päin ja varmaan kaunista on koko maassa.
    Kiitos vaan lippiksen nostosta hurskainen, osan osani, sillä leipomista suoritin, tein kanelipullia ja mustikkapiirakkaa, sämpylöitäkin syntyi.
    Mustikkapiirakka toin pirttiinkin, saatte suun mustaksi jos haluatte, tai sinisävyiseksi, hyvää kuitenkin on mokoma sotkija;)
    Niin se vaan on, jos joku paikka vioittuu, niin muistokipuja siitä jää, näin vanhempana ei niin hyvin parane.
    Kelpaapa siinä lintujen touhuja kesän mittaan seurailla, kun noin monta mökkiä pihassa on.
    Olepa aika taituri ollut ynnämuu, ei sitä moni poika oma tekemillä suksilla palkintoja nappaa, ja näkyyhän nuo taitavuutesi maalauksen ja minkä kaiken (mitä emme tiedäkään) suhteen.
    Helppo on yhtyä Ramoonan kiitoksiin, kummankin edellä mainitun taitoihin, unohtamatta kuitenkaan ihan jokaista pirttiin kirjoittajaa.
    Nyt sitten taas kehujien kerhoon luokitellaan, mutta senpä sivuutan, totta joka sanani.
    Miksi sitä kiittämistä aina kehumiseksi luokitellaan, useinkin ihan aidosti sitä sanotaan, onko se suomalaisille tyypillistä kateutta.
    Aika vaikeaa on myös kiitosten vastaanotto, se kai on huonon itsetunnon todiste meillä suomalaisilla, tai epäilyä kiitoksen aitoudesta.
    Tuo pötsisyltty on aivan outo ruoka, muistan äitini kyllä maininneen pötsistä, onko se naudan sisämaha?
    Taidan hölmöjä jutella, mutta tosi oudolta tuo kuulostaa, noita "sisäelimiä" äitini laittoi ja hyvällä halulla söikin, minusta oli epäilyttävän näköisiäkin.
    Jäniksen käpälä oli meilläkin ja leipoma lauta, tai sellaiset kaiteet omaava leivonta alusta.
    Ristinmerkin painoi äiti myös leipiin ja niin teen minäkin, kun joskus leipää paistan.(harvoin)
    Perunavelliä, mitä myös samettivelliksi olen kuullut nimitettävän, se on hyvää ja samalla tapaa minä myös teen sitä perunamuusin jäämisistä.
    Minulla oli onni saada juustomaitoa maalta, ystävätär toi, myös perunoita, uuniin laitoin juustomaidon ja voi miten se onkaan hyvää, sokeria ripaus tai hillokin käy ja vie melkein kielen mennessään.
    Harmi, että sitä saa niin harvoin, kaupan pakasteesta kaiketi, mutta on hinnakasta.
    Minä merkkasin niitä pyyheliina peittoja kaupankin kerhon myyjäisiin ja itselläni on keittiössä sellainen.
    Näitä muisteloita riittää ja ruokahalu vaan kasvaa, niistä puhuessa, mutta kiva on kuulla erilaisista ruoka tottumuksista, usein erilaisia eri maakunnissa.
    Silakkaa täällä sisämaassa on harvoin, ja kyllä niitä kuivia kaloja perunalaatikkoonkin laitettiin, lahna meillä päin suolakalana tunnetaan, tosin sopiihan melkein mikä kala tahansa suolattavaksi, nykyään kraavataan.
    Nyt on pakko lopettaa tämä ruuista puhuminen, nälkä alkaa jo tulla, vaikka aamupalasta pieni hetki;)
    Lämmintä kevät päivää lupailivat, siitäpä nyt kaikki nauttimaan.
  5. Kauniina alkavaa lauantaiaamua täältä Savon puolilta.
    Yö oli lämmin, onneksi, unohdin parvekkeelle tomaatit, joita yritän totutella ulkoilmaan, eivät palentuneet.
    Tänään sitten leipominen ja ruuan laitto päivä, pyykkikone myös käyntiin.
    Rankan viikon jälkeen sitten illalla saunaan hellimään kipeitä jäseniä.
    Olikin eilinen kylppärin pesu aika hankala homma, kun isot tikkaat ja pieni tila, sai siinä kurkotella , että joka nurkkaan pääsi, voittajana selvisin siitäkin urakasta.
    Vielä parveke kuntoon ja sitten saakin kesä puolestani tulla;)
    Eipä ole tullut keitettyä makaroni velliä, minustakin se on makoisaa, tuosta kurrista tuli mieleen, miten hyvää janojuomaa, kun se piimitettynä kaivossa jäähtyneenä heinäaikaan pellolle tuotiin.
    Minulla riittäisi intoa istua ongelle ja narrata kaloja, usein kyllä kokemukseni on, että minä se narrattava olen ollut.
    Kyllä noita punalappusia tuotteita minunkin matkaan lähtee, harvemmin kalaa, kanaakaan en osta vanhalla päivämäärällä, ovat niitä herkempiä pilaantumaan.
    Toki valmistettu kala voi hyvinkin hyvänä säilyä, usein ne onkin myyntipäivänä alennettu.
    Pakkaseen, jos heti ei käyttöä ole, siellä säilyvät jonkun aikaa.
    Kotona vanhempani istuivat paljon ongella ja kaikki saadut kalat siivottiin ja särkiäkin kuivattiin, ahvenista puhumattakaan.
    Säret perunoiden kanssa samaan kattilaan kiehumaan, höyryssä siinä pehmenivät, kun veteen asti ei ylttäneet, sitten niitä suolaiseksi syötiin, en muista edes maistaneeni, mutta vanhemmille kelpasi.
    Kuivista ahvenista kapapaisti ja siinä paljon sianlihaa, hyvin rasvaista, mutta herkuksi sen kokivat, siitäkään en oppinut tykkäämään.
    Kälyni tekee vieläkin tätä herkkua ja on kuulemma hyvää.
    Kaikki mikä oli syötäväksi kelvollista, ennen laitettiin, niin teen kyllä minäkin, mitään en hukkaan laita.
    Televisiosta näin , miten kamalan pitkä leipäjono oli, ilmeisesti se Helsingistä oli otettu, ihan kauhistuin sitä pituutta.
    Itse en ole tarvinnut koskaan ruokailuun liittyen apua hakea ja näin ollen aika masentavaa nähdä näitä jonoja, onhan Suomi rikkaisiin maihin kuuluva.
    Onneksi näitä mahdollisuuksia kumminkin on, lehdestä juuri luin, että myös omalla paikkakunnalla apua seurakuntien kautta annetaan.
    Hyvä jos kaupat nämä käyttökelpoiset tuotteet sinne jakoon laittavat.
    Nyt aurinko on jo korkealla, on päivän töiden vuoro, oikein mukavaa ja antoisaa päivää teille kaikille.
  6. Perjantaiaamua, kesän tulo vaan jatkuu, lumet melkein kaikkia hävinneet, yön lämpimyydet on jouduttanut sulamista.
    Katsellaan ja odotellaan, sitähän tämä ihmisen elämä on, mutta aina vaan toivo elää, että huomenna on kaikki paremmin, ehkä ei takatalvikaan tule.
    Olipa taas yhtä samaa jauhantaa eilinen puheenjohtajien tentti, kysymyksiin ei vastattu ja samat asiat jokaisen suulla, hohoijaa.
    Onko tämä ollut aina tälläistä soutamista ja huopaamista, uhkailua ja perumisia, onhan tiukkaa ollut ennenkin ja selvitty on.
    Sopimuksia on tehty ja elämä on jatkunut ja nyt niin kovasti ollaan isänmaan pelastajia ja mikään ei kuitenkaan päätöksiin asti johda.
    Kouluni aloitin 1944 ja ne kaksi nelosta oli juuri tuo vuosiluku., täytin joulukuun lopulla sen seitsemän vuotta.
    Onhan pihapiirissä elämää, kun on useampi lintupönttö ja mukava on sitä touhua seurata, kun poikasille ruokaa kantavat.
    Sodan jälkeenkin muistan miten meilläkin oli liiterissä aidatussa tilassa oli pässi kesän ajan ja kanoja pihan perillä häkeissään, vaikka kerrostalon piha olikin.
    Kaikesta oli puutetta ja tuo tuollainen oli ihan yleistä, ei ollut ympäristö ihmiset siihen aikaan vahtimassa, ei kai sellaisia ollutkaan.
    Muistiini on myös, ehkä äidin kertomana jäänyt se miten ruokaa piti maalta salaakin etsiä, kai poliisit sitä tarkkailivat, äiti kumminkin tutilta sai ihan ilman vaan, mutta kyllä kertoi mustan pörssin rehottaneen ja joku ehkä sillä rikastuikin.
    Silloin ystävät oli kullan arvoisia, jos sellaisia omisti, äitinikin viljeli kasveja lapsuuden koulukaverin pellolla, myöhemmin sitten firman vuokrapalstalla.
    Sitä ruokaa oli jollakin keinoin saatava ja aina oli tomaatti penkki liiterin seinän kupeessa, mistä tomaatteja saimme.
    Saippuaa ja perunajauhoa kotona tehtiin, kun maalla elukoita teurastivat, sieltä lihaan tiinuun ostettiin ja kai saippua tarpeetkin saatiin, kyllä silloiset äidit oli taitavia töissään.
    Marjoja ja hilloja kellariin, sieltä sitten lusikan kanssa käytiin makean nälkään, kai äidiltä salaa, home vaan päältä pois ja siinä sitten sai kaiketi lääkettä tauteja vastaan;)
    Nyt taitaa mennä pelkäksi muisteloksi, vaikka aika huonosti muistan lapsuuttani, sanovat, että vanhemmiten muisti huononee, mutta lapsuus tulee paremmin mieleen, odotan sitä ja sitten avaan sanaisen arkkuni, odottakaahan;)
    Nyt alan tehdä kauppaan lähtöä, jääkaappi on typötyhjä, huomenissa sitten taas sen täytän valmiilla ruuilla, päivän jatkoja.
  7. Huomenta, tai päiväksi jo taitaa muuttua, olen tässä koneen ääressä jo istunut tovin, selannut yhtä ja toista, sähköpostista poistanut toista sataa roska postia, joka päivä sama homma.
    Pilvinen päivä, taidan kuitenkin tuon keittiön ikkunan pesasta, jospa mahdollinen sade sataisi viistoon, että vähän aikaa näkisi lasista läpi;)
    Katuja on kovasti putsattu, aina jossain harja-auto ajaa ja puhdasta tulee.
    Nuo uskonnon asiat ovat sellaisia jokaista omalla tavalla puhuttavia, ei paljon kantaa halua ottaa, jokainen uskollaan autuaaksi tulkoon.
    Ehkä rippikulu aika on vielä melkoisen tuoretta aikaa, näin syvällisiä asioita käsittelemään, voihan joku jo kypsyä päätöksiäkin tekemään.
    Minulla on oma käsitys tästäkin asiasta ja en siihen kirkkoa, en pappia tarvitse, mutta olen kyllä ev, luterilaisen kirkon kirjoissa.
    Mitähän kaikkea nämä meidän rahakkaat pystyvätkään tekemään, jos kaikki paljastuisi, voisi aika monelle suu pyöreänä olla.
    Keitä kaikkia onkaan tänne Panama veroparatiisin rahojaan tallettanut, voisi yllätystä olla nimilistan paljastuttua.
    Pelottaakohan ketään tämä paljastuminen?
    Pienet eläinlapset ovat kyllä kaikki järkiään aivan hellyttäviä, voisivat pieninä pysyäkin.
    Niinpä ihmislapsikin, pieni, suloinen ja viaton, mitä sitten maailma heistä tekeekään, julmia, kovia, rikollisia.
    Onneksi ehkä kuitenkin vielä pieni osa tälläisiksi kasvaa, mutta huoli tulevaisuudesta lisääntyy.
    Muorille kymmenen pistettä, kun aina vaan jaksat markkinoilla käydä ja rinkelin kahvin kyytipojaksi tuoda, minulta tuo lähteminen aina vaan vaikeammaksi näkyy muuttuvan.
    En muista olisinko markkinoilta koskaan vaatteita ostanut.
    Kouluni aloitin vuotta aiemmin kuin mies.1938 ja muistiini on jäänyt se ensimmäinen todistus, kun kaksi nelosta sai pelkäämään, onneksi selvisi, että vuosiluku se oli.
    Sota oli ja puutetta kaikesta, mutta opettaja oli nuori ja kaunis nainen, oliko peräti eka idolini;)
    Silloin opettaja kutsuttiin kotiin kylään ja tämäkin opettaja vaatimattomassa kodissani vieraili.
    Sekin muisto on pysynyt, että kynnet joka aamu katsottiin, että oliko puhtaat kynnen alustat.
    Ainahan se niin on ollut, että vahvemman valta ja kai näin jatkuukin.
    Jospa veto olisi yön aikana ynnämuullakin lisääntynyt, katsotaan illan suussa;)
    Nyt laitan vietin lähtemään ja aloitan päiväni näin livenä, voikaa hyvin.
  8. Huomenta, kukkia ja taimia rupesin niin innolla hoitelemaan, että meinasi aamu juttu jäädä kirjoittamatta, näin se huomio kykykin vaan heikkenee ja keskittyminen vaatii enemmän ponnisteluja.
    Kristiina 23, oli tuo "purkautuminen" asiallista ja ei tuosta mitään murhetta kannata ottaa, olen minäkin tuon vähättelevän sävyn vuosien myötä huomannut, mutta ajattelen, että jos jollakin tapaa omia suorituksia nostaa, niin siitäpä vaan.
    Edelleen tätä pirtin jutustelua keskusteluksikin hyväksyn, toiset ajatelkoot toisin.
    Joillakin ihmisillä on kyky oppia jo kuuntelun kautta, näin tyttäreni poikakin lukematta(melkein) koulunsa kävi ja hyvässä työsuhteessa on.
    Ei ainakaan mummoltaan näitä ominaisuuksia perinyt;)
    Tiedotusvälineet aina vaan enenemissä määrin noita yllätyksiä kertoo ja muutenkin hallituksen toimetkin kovasti sekoittavia ovat, tänään tätä ja huomenna kumotaan. liekö tahto saada ihmiset sekaisin, että kukaan ei tiedä mitä pitää tehdä.
    Tänään lehdessä tieto, että pankista ei voi nostaa ei tallettaa rahaa, pankkikortilla kaupasta voi ostojen yhteydessä rahaa saada.
    Tietokone alkaa olla aina vaan tärkeämpi.
    Radio tiedotti antennitelevisiota katseleville on myös neljän vuoden perästä hankittava lisä laitteita tai ainakin asennuksia joutuu uusimaan.
    Kyllä tämä maailma vaikeammaksi menee, ainakin vanhusväestö joutuu tukalaan tilaan
    Hyvä hurskainen että pönttöjen siivousta harrastat, mutta varoen tämä tee, matalammaltakin putoaminen pahaa jälkeä tekee.
    Olen ajatellut, että linnut ainakin osin itse osaavat pönttönsä puhdistaa, kai silloin apua tarvitsevat jos pönttö alkaa täyttyä..
    Eilen kertoi autolla ohi ajanut ystävä, että hän kauhisteli kun ikkunan pesua harrastin ja roikuin melkein käsieni varassa, tilanne oli kyllä uhkaavan näköistä sivusta katsoen, mutta vielä tällä kertaa selvisin.
    Lämmintä kesää toivotan myös sinulle, joka hurskaisen olosta tykkäsit, minä myös ja varmasti myös kaupassa olijat ihan huomioimatta työkamppeet ohitti;)
    Onpa kiva kuulla, että meri-kukka pirtin on vihdoin löytänyt ja virkeänä, levänneenä mukaan tullut, onnea vaan juhlijoille, joita siellä kaukana juhlitte, olivatpa ketä tahansa.
    Mökille kaiketi mieli jälleen ja siellä sitä elämän nauttimista jatkatte, kiireidenkin kanssa.
    Pitääkin katsella perunat jääkaapissa, jospa ituja alkaisi näkyä ja minäkin sankoon perunan viljelijäksi rupeaisin;)
    Tuo viimeinen viesti on sellainen, että totuutta voi olla siinäkin osin, mutta emmehän tarkkaa tietoa saada, miten asiat kelläkin on, on vaan luotettava, että asian hoidossa olijat osaavat nämä karsinnat hoitaa.
    Nyt pitää kohenella taas huushollia, kun se "joku" aina levittelee tavarat, kiireen aina syyksi keksii.
    Mukavaa päivää, joskin ainakin meillä sateista on, mutta hyvää sekin tekee, sitoo pölyt ja sulattaa routaa.
  9. Pirttiin 116 olkaa hyvät:)
  10. Huomenta, kirjoitin pitkän viestin ja kaikki katosi.
    En jaksa uusia, toivottelen vaan auringon paistetta, meillä ainakin täydeltä terältä sitä loistoa tulee.
    Ehkä koneeni konstailee, kun en noita maksullisia suoja juttuja ole suostunut ottamaan, tekevät kiusaa;)
    Yritetään huomenissa uusiksi päivä jatkoja.
  11. Sunnuntai päivää tässä aloittelemassa, pakkasyö on ollut, mutta nyt aurinko jo korkealla.
    Pian alkaa taas vedet kaduille virrata, kun joidenkin talojen lumipenkat sulavat.
    Ikkunasta katsellen naapuri pihamaa melko sula jo on.
    Kiva on ikkunasta katsellakin, kun vielä kirkkaina hohtavat, urakan lopputulos, mutta vielä keittiö ja parveke suursiivousta kaipaa.
    Lämmintä odotan, että pääsen parvekkeen urakkaan, siellä melkoinen homma tiedossa.
    Kipeänä joka paikka, mutta voiton puolella olen ja se saa mielen kohoamaan.
    Säästää, säästää, mutta ei ole toivossa lotto voittoakaan hurskainen.
    En ole tarkastanut vielä tulosta, mutta jos entiset merkit paikkansa pitää, nolla tulos, yhdeksän viikkoa pelit on maksettu, tulisi sen verran, että uusimaan pääsisi.
    Tori on kesäisin se paikka, missä tuttujakin voi nähdä, vaikkakin aina vaan pienenee se joukko ja aivan outoja kasvoja mukaan tulee.
    Tähän nuorempaan paikkakunnan väkeen ei ole tilaisuutta ollut, että olisi voinut tutustua.
    Voihan siellä vaikka tori kahvilassa kahvit nauttia ja seurailla maailman menoa ja siinä se rusketuskin lisääntyy.
    Oliko ahvenkukko ynnämuu se kukkosi?
    Minulla on parvekkeenovessa lasitaidetta ja sen värien läpi kun aurinko hohteitaan luo, melkoisia värielämyksiä näkyy.
    Edellinen asukas jätti taiteensa oveen, en erikoisemmin tykkää, on räikeät värit, mutta siinä saa olla vielä seuraavallekin asunnon omistajalle.
    Tavaksi jo tullut minulle pyykin silitys sunnuntaisin, siihen puuhan nytkin aion.
    Kaunista sunnuntaipäivää kaikille teille ystävät!
  12. Huomenta tähän toisen päivän aamuun huhtikuussa, selvisin eilen aprillia juoksematta, harvemmin kyllä olen joutunutkin tämän tavan mukana juoksemaan.
    Pilvinen päivä ja minä tietenkin taas siivous hommia aloittelen, niin painaa tuo kevätsiivouksen ja muuttumisen tarve, että pakko on jatkaa urakkaa.
    Pilvinenhän sen päivän pitääkin olla, jos ikkunoita pesee, mutta toivon ettei sateeksi kuitenkaan muutu.
    On se merkillinen tämä ihmisen luonne, minä melkoinen itsepäisyys olen, kun joku mieleen tulee, pakko toteuttaa, elämä muuten kuin solmussa olisi.
    Noita auto huolia ei minulla, onneksi, vaikka joskus mieli tekisi jonnekin oma ajopeli alla lähteäkin, no korttikin on vanhentunut.
    Ei ole minullakaan mahdollista pönttöjä laitella ja eipä taitaisi puuhun kiipeilijäksi minusta ollakaan.
    Aika taitavasti olen nuo tikkaat täällä sisällä oppinut käyttämään, niillekin nousua on yritetty estellä, mutta eipä aina paikalle apua satu.
    Huomasin Marja-Liisan miehen tekemien pönttöjen kuvan Facebookissa, hän oli polttanut pinnat tummemmiksi, olivat hyvin luontoon uppoavat.
    Varmasti luonnosta löytyy linnuille pesäpaikkoja, mutta onhan aivan ihana ajatus, että ihmisten mieli on näin luontoa ymmärtäväksi tullut, ehkä pönttöjen lisäksi muukin kiinnostus luonnon tarkkailuun herää.
    Onhan vuotta jo todella eletty yksi neljäs osa ja loppu menee vauhdilla, kesä välissä, syksykin ja sitten taas vuoden loppu ja joulu;)
    Voi sentään miten arvaamaton tuo kaikki edessä oleva onkaan, mutta joka tapauksessa päivä kerrallaan edetään.
    Vaihdoin minä myös kevyemmät kengät jalkaan, kun kauppaan astelin, tuntui ihan tanssilta matkan teko, niin se pienikin asia mielen keventää;)
    Nyt on kuitenkin nämä hommat aloitettava, ja ripsuamisella sen aloitan, ennen oli katajaluuta tässä hommassa oivallinen nyt sinipiika saa homman hoitaa.
    Ainakin pölyn saan lentämään, saanko sitten yhtään vähenemään, koetetaan;)
    Taivas näyttää siltä, että voipa vaikka jossakin välissä aurinko paistaa, olisiko näin hyvä tuuri;)
    Voikaa hyvin ja iloitkaa elossa olosta;)
  13. Maito unohtui, noin litran laitan ja pannukakkuun ei munia tarvitse vatkata, sekoitus vain.
    Ei tämä mikään terveyspommi ole, mutta joskus mieli tekee herkutella, vaikka vaan pannukakulla;)
  14. Minun pannukakku kupruilee uunissa ja sitten kun otan uunista kuprut tasaantuu ja yleensä hyvältä maistuu.
    Tapoja on monia, minä laitan 3-4 munaa, sokeria reilu dl, suolaa, sulaa voita 50g(joskus vaan reilummin voitelen pellin) ja en käytä leivinjauhetta, joskus vaniljasokeria, ja jauhoja sen verran, että tulee vellimäinen, hieman lettutaikinaa paksumpi taikina.
    Tarpeet useinkin noin arvoja.
    Paistan 1/2 tuntia 200 astetta lämpöä.
    Makeaksi en tee, koska syön marjojen kanssa.
    Kraavaan lohen kuten Marjamuori, mutta laitan sitruunapippuria ja joskus sitruuna mehua, sopii lohen makuun.
  15. Huomenta, kiva etten yksin täällä haasta, kiitos ynnämuu ja hurskainen;)
    Olisihan se hulppeeta omalla autolla ajella, ehkä tulisi vähän kauempanakin käytyä, nyt tämä jalan meno pieneksi piirin laittaa.
    Jopas hurskainen linnunpoikasille mukavaa olotilaa ajatteli, nyt onkin jo korkea aika pöntöt puihin kiinnittää, vaikka kai vielä kirjosiepot ovat matkalla tänne päin, missään ne muuten talvensa viettää.
    Pääskyset kumminkin Afrikkaan matkaavat, kai monet muutkin hyvälentoiset.
    Tuo taito itse korjaamisesta on ihan lapsen kengissä minulla, en jaksa ohjeita lukea ja muutenkin taitoni noiden kielten kanssa vähän hommaa vaikeuttaa.
    Joskus hyvällä tuurilla olen onnistunutkin ja kaiketi, kun paljon jaksaisi yrittää jotain oppisikin, muisti vaan ei paljon sisäistä.
    Tuleekohan täyteen tuo miljoona linnunpönttöä kampanja, on siinä koteja monelle linnulle, jos näin käy.
    Täällä meillä on pilvistä, eilen melkein koko päivän satoi, lammikot sulina, pakkasta ei siis ole yölläkään ollut, vähän kuivemmalta nyt näyttää.
    Siivousintoni vei sään muuttuminen ja nyt sitten odotan uutta inspiraatiota, sillä sellainen on oltava, että noihin kiipeilyihin innostuu, no kyllä sekin vielä tulee.
    Vielähän nuo kaupungin siivoushommatkin on kesken ja omat nurmikot talon ympärillä odottavat kuivumista, sitten olisi järkevää vasta ikkunoiden kimppuun käydä.
    No kaikki aikanaan, tiedän, että jos en puuhaan joskus ryhdy, on katseltava sameista ikkunoista maisemia ja sekin aika masentavaa.
    Jätänpä nyt taas nämä ikkunoista puhumisen ja muunkin, samaa tarinaa joka aamu, näin joku toteaa, totta kuin mikä;)
    Intoa ja touhua teille sitä omaaville, minä rupean miettimään mitä rupean tekemään, vai enkö mitään, sain lahjaksi värityskirjan, jospa värittelisin ja stressiä poistaisin, näin lehdessä kertoivat tapahtuvan.
    En tiedä osaako stressi minuun iskeä, olen aina kuvitellut, että ei näin käy, mene ja tiedä tätä nylyistä elämän vaihetta, kun ei mikään oikein maista.
    Nyt heippa!
  16. Huomenta, nyt näyttää olevan harmaa taivas yllä ja kadut kosteina, ehkä sateinen päivä tänään.
    Eipä mitään, eilen sain olohuoneen kuntoon, matot ulkona, verho tuli vaihdettua ja ikkuna pestyä, nyt siltä osin selvä.
    Meinasin tänään jatkaa muita huoneita, mutta jätänpä siihen, kun sää kirkastuu.
    Raivaan tänä päivänä kanervat ja vanhat mullat parvekkeelta, sekin homma sitten tehty ja on valmis sitten joskus lasien pesuun.
    Kylläpä tiesin kiipeilleeni, onneksi oli sauna jossa sain kipeitä polvia ja muutakin siivous urakan jättämiä hautoa;)
    Vai ei rouva tykännyt tuosta punaisesta vihjeestä, lahjahan se oli sekin;)
    On näiden tekniikan laitteiden kanssa vaikka mitä ongelmaa, kun toinen kunnossa, toinen menee epäkuntoon toivotaan, että sait telkkarin kuntoon ilman huoltamoon viemistä ynnämuu.
    Aina ei tuo vieraiden tulokaan satu sopivaan aikaan, mutta varmasti nautit yhtä kovin vieraistasi, kuin me Kyöpelin matkasta, ehkä tulevaisuudessa pääset sinäkin mukaan Neeassa.
    Hyvä muori, nyt taas juttua saat suoltaa vaikka merten taa ja pääsetpä viestin laittamaan tänne pirttiinkin.
    On se hyvä, että löytyy noita korjaajia meille tumpeloille.
    Otatteko te toiset noita maksullisia suojauksia, aina niitä tyrkytetään, kerran maksoin parikymppiä, en sen kummempana toimintaa pitänyt, nyt en ole ottanut mitään, vaikka aina vakuutellaan sun mitä.
    Nyt taitaa tältä aamulta taas tätä juttua olla riittävästi, toivotan kivaa päivää teille jokaiselle.
  17. Huomenta aurinkoiseen aamuun ja keskelle viikkoa.
    Naapuritalossa puhdistetaan pihaa ja katua, jospa tulisivat sen tekemään meillekin, pääsisi ikkunan pesuun.
    Onnittelut kameliasi kukinnasta xx9 ja samaan apinalaumaan kuulut sinäkin, vai marakattien heimoonko kuulut?
    Vieläkö sini-sirkun maisemissa jääpuikkoja on?
    Meillä katot jo sulaneet aika päiviä ja nyt alkaa lumetkin hyvin vähissä olemaan.
    Tuleehan sitä vaivojaan kerrottua, en kuitenkaan "muodin" vuoksi, tulee vaan aina mainittua, kun kipu muistuttaa, tosin helpolla olen päässyt.
    Myös vastaanotolle olen päässyt, kun tarvetta on ilmaantunut.
    Ruokahalu hyvä ja unta riittää, mitäpä sitä muuta, no nyt olen pienen lenkin joka päivä tehnyt, jospa reitti pitenisi, kun makuun pääsen.
    En ole korvasieniä minäkään vuosiin etsinyt, muistelen muhennoksen hyvältä maistuneen.
    Kyllä se tämä kevät herättää vaikka minkälaista intoa, jotakin aina on kasvuun saatava ja liatkin mokomat esiin tulevat, siivoamista ainakin riittää.
    Vielä niitä räntäsateita voi hyvinkin tulla, mutta kyllä kesä sieltä lopulta tulee, minkälainen, se sitten nähdään, jos elämisen päiviä riittää.
    Älähän nyt Puskasuleima vihastele, ei Venlastiina pahalla niitä sinun salaisuuksia kertonut ja kiva meidän on sinun ihailun kohteesi tietää, ei hullummin satukkaan, onhan Lokari ihan amerikkalainen.
    Vierasmaalainen, ei Gunnar kuitenkaan;)
    Nyt on niin kova vimma saada nuo ikkunan pesut alulle, että olohuoneesta aloitan, siihen ei niin paljon katupölyt tavoita, kun parvekkeenlasit suojaavat ja onhan siinä pölyjen pyyhkimistä, kun taulut alas otan.
    Tavallaan makuuhuone on se aloitus paikka ollut.
    Vintille pitää kiivetä mattoja hakemaan ja verhotkin on könyttävä jollakin tapaa paikoilleen.
    Intoa vaan teille toisillekin näihin kevään aikaan saamiin piristys ruiskeisiin, hellurei ja hellät tunteet;)
  18. Huomenta kauniina alkavaan päivään, arkeen siirrytty ja sopii oikein hyvin minulle.
    Ajatella, että maaliskuukin pian ohi, ajan kuluminen eikun kiihtyy ja nyt alkaa niitä kevään merkkejä todella esiintyä.
    Kuuntelin eilen radiosta lintujen maahan tulosta, vilkasta tuntui silläkin rintamalla olevan ja käärmeetkin koloistaan esiin tulee.
    Niin se aika kuluu, voi alkaa jo kesän odotuksiin;)
    Taisi Kyöpelin matka voimat pirtin väeltä viedä, kun kovin hiljaista on oven käynti.
    Istuinpa minäkin parvekkeella pienen lenkin tehtyäni ja nenä kivasti punoittaa;)
    Pitäisikö laittaa muutama peruna astiaan ja katsoa saisiko kerran oma kasvattamista perunoista nauttia.
    Suunnitellut olen tomaatteja ja kurkkuja parvekkeelle, tomaatin taimet vaan meinaa kuolla yksi toisensa perään, lienen vähän liikaa vettä antanut.
    Tällä viikolla luulen saavani kukan taimet tilauksestani.
    Et tainnut korvasieniä katsella ynnämuu, eikö pälvipaikkoja vielä löytynyt, taitaa olla vielä liian aikaista tällekin lajille.
    Tänään laulamaan ja sitten taas vapaata koko viikko, harmittaa, kun eivät katuja puhdista, olisi niin sopivaa aikaa pestä ikkunoita, ne vaan tälläiset hommat mieltä kalvaa.
    Hyvää arkiviikkoa, siitä se vaan sujuu ja luontoa seuraten aika kuluu.
    Miksihän se muuten on tuo ajan kuluminenkin mielessä, kuitenkin samalla ikä lisää tulee;)
    Mielyttävää päivää teille kaikille ystäville ja kylänmiehille/naisille.
  19. Hyvää ja aurinkoista toista pääsiäispäivää, nyt ei enää muista tuota ajan muuttumistakaan.
    Huh.huh, ei se meno yhtään jumalatonta ollut, kaikki ihan järjissään ja ylikypsä ohjaili totuttuun tapaan mattomme sinne määränpäähän.
    Siellä kylläkin meno oli jo toinen, mitä käärmekeittoa minullekin syöttivät, siitä kai loitsut sitten muistin vei.
    Menomatkalla iloinen mieli ja Paulamarian juoma sitä vaan lisäsi;)
    Noidat on noitia, mutta nyt kaikki muistoja vaan.
    Joskus päätösten teko voi mennä sinne eipäs, juupas linjalle ja sitten onkin myöhäistä päätöstä tehdä, tai kaverit on ainakin matkoihinsa mennyt:)
    Hurskainen puroja kaivelee, että vedet suuntaa muuttaa, eipä se hyväksi olekaan vaara tilannetta antaa tapahtua ja kivaakin hommaa se purojen teko.
    Varmaan upea on tuotos minkä aikaan seinälle saat sini-sirkku, minulle olisi kauhistus seinään ruveta maalaamaan, mutta sinähän oletkin taiteilija.
    Tänään sitten teillä lammasta popsitaan, onnistunutta tapaamista ja ruokahaluakin toivotan.
    Kunpahan ei vaan pahat aikeet siellä kirkon tornissa olleella ollut, paloihan kirkko toisella paikkakunnalla, ehkä tämä kiipeilijä katui aikomuksiaan ja matkaamme pyrki.
    Kivasti loimotti ne pääsiäisvalkeat sieltä taivaalta katsottaessa muutahan siellä ei juuri näkynytkään, sen verran tuo yöaika vielä pimeää on.
    Epäilin kovin, että nyt jää lento tekemättä, kun niin monta aiemmin ollutta ei mukaan tullut, mutta kiitos ylikypsän, kun pisti tuulemaan.
    Nyt niin arkista hommaa alan tekemään, kuin pyykin silitystä, pyykkikasa silmään pistää, on saatava oikeille paikoilleen kaappiin.
    Oikein hyvää pyhäpäivän jatkoa ja kohti seuraava juhlaa Vappua.
  20. Myöhäiset huomenet pirttiin ja kiitoksia viimeisestä, ylikypsä hoiteli homman sutjakkaasti.
    Minun muistini koko matkasta on hyvin hämärä, Paulamaria tarjosi jotain juotavaa, siitäkö muisti meni?
    Jotakin sellaista muistan, että ylikypsän kanssa tangoa tanssin ja senkin, että lattialta minut joku nosti ylös, miten sinne olin kömmähtänyt ja kuka olikaan hän joka minut ylös sai.
    Lienen käärmekeittokin syönyt, siitä se taika varmaan tuli, että noin jouduin kuleteltavaksi.
    En kai se minä ollut se mytty jonka seinäruusu kehotti kyytiin nostetavan, tukevuus sopisi, no aika noloa tuokin.
    Ihan outoja ihmisiäkin oli mukana, no Leilaksi kuulin kutsuttavan, kiva että uusia mukaan tuli, kun kovin pieneksi on tämä pirtin joukko supistunut.
    Ynnämuu taisi ihan tahallaan myöhästyä, muistelen ettei sinua Kyöpeliin meno hirveästi ole innostanut ennenkään, ajattelen, että pelkäät joutuvasi noita nokinenän noitumaksi ja sitten kahleen jalkaasi saisit, olisiko sekään nyt niin kamalaa?
    Hauskaa varmaan jälleen oli, kiitos matka kumppaneille, vuosi on aikaa parantua tästä kokemuksesta, vieläkö silloin täällä kirjoitellaan?
    Kelloja siirretty ja tämä päivä vielä nopeammin iltaan saadaan, nyt jo aamu kymmentä näyttää ja vasta kirjoitusta väsään.
    Pianpa tähän tottuu.
    Jokohan löytyi Ainot ja Reinot Venlastiinalle, perintö juttuja, ei pitäisi hävitä, mutta talteen vanha laittaa, kunhan vaan muistaisi;)
    Nyt sitten munia keittämään, aamupala vähän myöhässä, pojan luo sitten päivemmällä pääsiäisherkkuja nauttimaan.
    Eilen olivat yrittäneet soittaa ja lopulta ilmestyi poika ja tyttärensä ovesta sisään ja totesivat, että siinähän sinä.
    Puhelimeni ei hälyttänyt ja siksi huolestuivat, että jotakin sattunut, no kaikki kumminkin hyvin tällä kertaa.
    On nämä kapistukset kummia, milloin missäkin vikaa ilmestyy.
    Nyt on paras lopettaa, katosi jo kerran tämäkin kirjoitus, mutta onneksi takaisin tuli, lienee eiliset noidat asialla;)
    Mukavaa ensimäistä pääsiäispäivää teille kaikille, ehkä joku pirttiin eilisistä matkakavereista kykenee, tulehan sini-sirkkukin omaan kotiin, vieraita muistini mukaan sinulle tulossa;)
    21. 106 / 128
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt