korpikirjailija

Vapaa kuvaus

🫠

Aloituksia

105

Kommenttia

7404

  1. Lauantai-iltaa Isolta Kirkolta.@

    Matkailu on askarruttanut sinua, niinpä kerron, että lähdimme perjantaiaamuna korvesta junalla Helsinkiin.
    Ohitimme Iisalmen, Kuopion, Mikkelin Kouvolan, Lahden sekä saavuimme Helsinkiin.

    Eihän se todellakaan ole normaalia arkea. Junalla kuskataan paikkalipun lunastaneita ihmispoloja jalkatiloiltaan pienissä istumapaikoissa, välillä kontuktööri kertoo missä voi jäädä pois.

    Ravintolavaunussa kuulutetaan ja toivotaan ihmisiä tulemaan laumoissa hyvän ruuan nautinnollisin hetkiin. Väliin ravintolavaunussa on kiirettä ja istumapaikoille luvatut annokset pyydetään hakemaan itse.

    Massaturismia, ei mitään tekemistä arjen kanssa ; )

    No, meillä on ollut kivaa, syötiin illalla hyvin ja kalliisti. Hotellihuone on tilava liikuntavammaisille tehty, upealla isolla WC.llä. Näköala ikkunoista upea, kellon voi tarkistaa rautatienaseman tornista, mutta pari yötä maksaa aika paljon, ei siis tavan arkea.

    Ristijäisjuhlat oli kirkossa ja jatkot kirkon kahvilassa. Pappi istui vieressäni, keskusteltiin matkailusta. Vauvan ukki oli hyvällä tuulella meillä oli antoisa kohtaaminen, olimmehan molemmat tulleet isovanhemmiksi.

    On se yhtä helevettiä.

    Yötä ; ))
  2. Vierailimme päivän Costa Ricassa keväällä 2017. Ruerto Limon satamakaupungissa.
    Oli sunnuntaipäivä, kiertelimme kaupunkia, Kaupat oli suljettu erilaisilla laudoilla ja kadut näyttivät rähjäisiltä. Mietimme missä ihmiset olivat. Saavuimme ison kirkon luokse sieltä kuului rytmikästä musiikkia, kurkistimme sisään, kirkko oli täynnä ihmisiä jotka tanssivat ja lauloivat iloisina. Viereisessä puistossa oli perheitä lasten kanssa pelaamassa pallopelejä.
    Ihmiset vaikuttivat onnellisilta. Palatessamme risteilijälle pienellä aukiolla oli isot värikkäät kirjaimet jotka toivottivat tervetulleeksi Limoniin. Aukiolla tanssi nuoria poikia radiosta kuuluvan musiikin tahdissa.
    Istahdimme toviksi katselemaan heidän vauhdikasta tanssiaan.

    Meille jäi kuva ulkoisesti köyhästä kaupungista jossa asui onnellisen ja iloisen näköisiä ihmisiä.
  3. Lopetin yritykseni kannattamattomana. Maksoin velat ja olin vapaa. Möin ison rivitalo-osakkeeni. Olin velaton, mökkirannan kiinteistö säilyi omistuksessani. Autoin jälkeenpäin samoihin tilanteihin joutunneita, vertaistuella.

    Kyllä vain olin paras asiantuntija neuvomaan samoissa vaikeuksissa olleita ihmisiä.
  4. Näin tietty, valtion rahasäkki on pitkällä miinuksella joten sieltä on turha itkeä apua. Jokaisen pitää hoitaa toimeentulonsa itse.
    Apua voi pyytää läheisiltä jos he ovat apuun pystyviä.
  5. Päivänkorvaa Korvesta@

    Maaliskuun puuhat loppusuoralla. Heräsin tavallista aikaisemmin ja vaihdoin lakanat ja viikkasin eilisen pyykin. Siivooja tulee puolelta päivin ja siistii paikat. Autamme mieheni kanssa paikkojen kohentelussa ennen siivoojan tuloa.

    Viikonloppuna lähdemme reissuun ja koti jää siistiksi pääsiäistä odottamaan. Poika ilmoitti, että tulee toukokuun puolessa perheensä kanssa Korpeen. Mökillä aikoi yhden varaston rempan loppuun viedä.

    Siitä sain aiheen tilata siivooja seuraavan kerran mökin siivoukseen toukokuun alussa.

    Olen jo helpottunut töiden kasautumisesta, sillä ne näyttävät soljuvan aikataulussaan.

    Auttamisesta vielä....
    Vanha tuttavani joka ajautui rappiolle, kirjoitti aikoinaan minulle kirjeen, jossa pois pääsy vaikeuksista oli kirjoitettu verbin konditionaalin taivutusmuodossa, konditionaalin (ehtotapa). Uskoisin, lopettaisin, haluaisin jne. eli epävarmaa tekemistä.

    Avustamistarpeesta ulkopuolisille voisin nyt itsekin kirjoittaa haluaiSIN auttaa, mutta kun...

    Minä olen auttanut ja siitä esimerkkinä kirjoitin tehneeni hyväntekeväisyystyötä, kirjoituksissani ei ilmene salassapidettävää.

    Kivaa päivää.
  6. Olen ottanut käyttöön oikolukuohjelman.
    Jos en tarkista sanat eivät välttämättä ole oikein.

    "hänen reaktionsa oli..... nyt teetätän keittiöremontin".

    Eli hän aikoi ottaa velkaa keittiöremonttiin.
  7. Tämä esim. meni minulta yli hilseen.
  8. Googlettamalla löydät vastauksia, jotka askarruttavat. Oheistan Rikun linkin.

    https://share.google/xFmf49zxk2GEfR5PD
  9. Miten itse auttaisit "reppanoita" mikä olisi oikea paikka jonne ohjaisit, minkälaista vastausta odottaisit kysymykseesi.

    Toimin voimissa ollessani vapaaehtoistyössä mm. rikosuhripäivystäjänä ja velkaohjaajana.

    Onnistuessani en useinkaan saanut autettavilta kiitosta. Avustusjärjestöt tosin ylistivät työtäni.


    Kerran avustin henkilöä yritystoiminnasta syntyneistä veloisa vapaaksi, hänen reaktionsa oli nyt tehtävän keittiöremontin.

    Usein nämä autettavat eivät tehneet mitään itsensä eteen, apu kyllä kelpasi.

    No, tällaista.
  10. Pilapiirtäjä Ville Ranta kuten kirjoitin piirtää osuvasti päivän puheenaiheista. Niin tässäkin syrjäytyneen nuoren tapauksessa.

    Yhteiskunnan syy ;)

    "Apua on tarjottava, olipa asia miten hyvänsä"

    No, miten?
  11. Olette keskustelleet nuorisosta nyt ja ennen. Siihen en ota kantaa, kun en ole tekemisissä enää teini ikäisten kanssa ja omasta teiniajasta muistan, että ystävieni eivät olleen masentuneitä.

    Epämukavuusalue, se aluehan on lähes jokapäiväinen tunne.

    Tällä hetkellä tunnen olevani epämukavuusalueella. Tunnen itseni epävarmaksi. Edessä on useita haasteita, joista toivon selviytyväni suunnitelmieni mukaan. En koe haasteita vastenmielisiksi koen ne haastaviksi, mutta helpommallakin olen vastaavista selvinnyt.

    Tiedän, että vastoinkäymisiä tulee, mutta odotan onnistumisia ja sen jälkeistä euroista olotilaa.
    Olen funtsinut haasteita joihin joudun ja tunnetiloja, selviänkö.

    Etukäteen on otettava huomioon epäonnistuminen ja suunnitelma sen varalle.

    No, nämä ovat taas tätä minua.

    Tein prinsessalle ristiäisortin valmiiksi. Se sisältää lapsuudessa äitini laulaman lastenlaulun sanat, samaa hyräilin itsekin pojilleni. Kortin tein Kaukametsässä graviikkatunnilla, kuvassa pikku tyttö katsoo ulos ikkunasta, tähyilee tulevaa.

    Nyt tämä viikko taputeltu.
  12. Päivää korvesta@

    Hämmästyin onnellinen elämä kommenttiini tulleista muutamasta vastauksesta. Elämähän näillä kymmenillä sisältää paljon kokemuksia niin hyviä kuin huonojakin ja kokemukset ovat jokaiselle hyvin henkilökohtaisia.

    Katselin juuri päiväkotilasten haastattelua miten he kokevat onnellisuuden.

    Pieni tyttö vastasi, onnellinen on kun on paljon rahaa ; ))

    Nyt taidetta luomaan, värien pyörittelyä ilmapallolla.
  13. Ihmettelin miksi tyhjänpäiväinen juoni sai niin paljon ylistystä.
  14. Ikävä, että kukaan ei ole ottanut koppia sinusta, siivetön ei kauaksi lennä.
  15. Olet joutunut kokemaan sen tosiasian, että kyllä meitä vanhuksiakin hoidetaan.

    Ei tehdä siitä numeroa ; ) lienee ikäisiemme reaktio kun emme halua huolestuttaa läheisiämme vaikka usein on niin, että läheiset tietävät, mutta eivät hekään halua huolestuttaa meitä ; )
  16. Korjaus;) Teen kanafileitä ja kimchinuudeleita.
  17. Kirjoitin olen saanut elää rikkaan elämän....piste.

    Lähdin työn perässä Ruotsiin suklaatehtaalle 17-vuotiaana. Palasin parikymppisenä Suomeen. Aloitin ammattiopinnot, elätin itseni yli kymmenen vuotta tarjoilijana. Opiskelin työni ohella ja suoritin ravintola alan tutkintoja ja yo-tutkinnon. Menin naimisiin 35-vuotiaana, Opiskelin vielä aikuiskasvatusta tavoitteena ammattiopettajan tutkinto. Opettajan tutkinnon tavoite jäi. Tulin raskaaksi ja sain kuopuksen 42-vuotiaana. Avioeron jälkeen kahden lapsen yksinhuoltajuus esti opinnot toisena paikkakunnalla, josta olin saanut opiskelupaikan.

    Perustin oman ravintola alan yrityksen. Olimme onnellinen pieni perhe, matkustelin jo tuolloin lasten ehdoilla. Suomen vesi- huvipuistot tuli koluttua ja Kanarian- ja Kreikan saarten lapsiystävälliset rannat tutkittua.

    Vuodet vierivät lapset aikuistuivat. Olin tehnyt työtä yksinyrittäjänä, oli aika lopettaa. Jäin eläkkeelle, aloin tapailla ihmisiä, kohtasin nykyisen mieheni.

    Viimeiset 20-vuotta olen elänyt mieheni rinnalla. Hän on mahdollistanut meidän eläkeläisten unelmat elää vapaana, kesät mökeillämme ja keväisin ja syksyisin matkustimme mielihalujemme mukaan milloin minnekin.

    Onnellisen elämän pohjana on ollut kokemusten kokonaisuus.

    Istun nyt parvekkeella, Aurinko paistaa ja lämmittää. Pian siirryn keittiöön päivällisen tekoon. Kalafileitä ja nuudeleita.

    Olen onnellinen kevään edistymisestä, en ole lainkaan talven lapsi.

    Joten onnellisuus on muutakin kuin golfaaminen ja sikiäminen.
  18. Muistot, silloin kun olin voimissani, ovat lohtuna nyt kun fyysiset rajoitteet eivät enää anna mahdollisuutta mennä kuin ennen.

    Olen saanut elää rikkaan elämän. Olen saanut matkustella, kierrellä maailman metropoleissa ja tutustua merkittäviin maamerkkeihin, kuuluisiin museoihin ja upeisiin ihmisiin.

    Mdk kertoi taiteilijayhteisöita Skoonessa. Mieleeni tuli muisto hollantilaisesta "taiteidenyöstä". Kiertelimme Heemsteden katuja piipahtaen avoimina olevien taiteilijakotijen ovista sisään. Tarjolla oli maalaustaidetta, krafiikkaa, keramiikkaa, veistoksia, keskusteluja, kirjallisuutta jne. sekä viiniä ja pientä naposteltavaa.
    Valloittavia ihmisiä ja vieraanvaraisuutta..

    Suomi on taas "onnellisin maa elää".

    Hollanti oli onnellisten ihmisten maa, silloinkin kun siirtomaalaiset saivat muuttaa emämaahan. He sulautuivat kantaväestöön.

    Marokkolaisten ja turkkilaisten myöhäisempi maahanmuutto on muuttanut kantaväestöä varauksellisemmaksi.

    Erilaisuuteen mukautumisen jälkeenkin kantaväestö on pysynyt ystävällisinä ja vieraanvaraisina. Olla onnellinen omien keskellä tai olla onnellinen outouden keskellä, sitä eroa tämä tutkimus ei kerro.

    Kaikkeen tottuu, vai tottuuko. Luonnonvaroista taistellaan, erilaisia kulttuureja ei hyväksytä. Uskonasioista soditaan. On siis onni olla hyväksytty omien keskellä, sitähän ei voi aina sanoa vieraitten, toisinajattelijoiden keskellä, mutta voiko hyväksymistä oppia?

    Olen huomannut itsestäni, että ytimessä vanhempana kun liikuntakykyni on rajoittunut, henkisten kykyjen hyödyntäminen on lisääntynyt.

    Taiteen kanssa työskentely on auttanut minua hyväksymään paikalleen asettumisen.
    Mieheni on myös opettanut minua hyväksymään ikääntymisen tuomat muutokset. Hän on onnellinen "suomalainen" Suomessa. Paljon nähnyt ja kokenut toteaa, että on onni elää Suomessa .

    Tähän sopii tyyneysrukous.

    God, grant me the serenity to accept the things I cannot change, courage to change the things I can, and wisdom to know the difference.

    Hyvää Tasa-arvon päivän iltaa.
  19. Myöhäisiltaa@


    Jos ehdin vierailen Eero Nelimarkkan näyttelyssä Ateneumin taidemuseossa.
  20. Sunnuntai ehtoota@

    En voi kehua tekemisistäni, mutta suunnittelijana olen puuhakas. Niin, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

    Tässä puolimakuuasennossa suunnitelmat jalostuu.

    Minulla on ollut tällä viikolla suuri innostus ruuanlaittoon. Se, jos mikä on mielenkiintoista. Vaikka olen tehnyt aikoinaan työni puolesta ruokaa, uusia ideoita syntyy. Uusia tai vanhoja, mutta unohtuneita kuitenkin.

    Päivälliseksi tein seesamöljy-maustesekoituksella voudeltuja paahdettuja kasviksia ja broileripihvit. Että oli hyvää, kevyttä, mutta täyttävää. Mausteiden käyttöä olen lisännyt ja eri mausteet tuntuivat kivoina makupiikkeinä kasvisten joukossa.

    Olette painottaneet historianne tuntemuksen tärkeyttä jälkipolville. Kiinnostus vanhempieni menneisyyteen heräsi aikuisiässä. Olin tosin kiinnostunut kaupunkimme historiasta ja osallistuin. tietojen keruuseen kansakouluikäisenä. Mummola ja sen ullakko oli tietopankkini.

    Itse olen pitänyt kuten olen kirjoittanut päiväkirjoja ennen nettiä ja valokuvablogia heti internetiin tutustumisen jälkeen. Sieltä löytyy tarinoita lasteni lapsuudesta.

    Liekö harrastukseni tietämättäni periytynyt jälkikasvulle, toiselle kirjoittaminen ja sisällön tuottaminen ja toiselle taiteen eri muodot.

    Jos mieheni elämäntarina päätyisi kirjaan se olisi lukemisen arvoinen. Toivonkin, että yksi hänen lapsenlapsensa, joka on ollut kiinnostunut Opan elämästä kokoaisi historian palaset ja kirjoittaisi isoisäsänsä muistelmat.

    Kukkarumpastakin on ollut juttua. Kun aamulla nostin rullaverhot hieraisen silmiäni, lumi on lähes sulanut takapihaltamme. Pitänee hakea trimmeri mökiltä ja alkaa siistimään pihaa. Yläkerran valtava peikonlehti tarvitsisi mullan vaihtoa, mutta se voisi olla liian raskas urakka. Olkoon.

    Nousuviikkoa kohti.
    21. 6 / 371
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt