Mikko_Tku
Retkeilyä, valokuvausta, musiikkia harrastava mies.
Kuvassa näkyy delffiinejä. Ei alastonta naista, kuten
jotkut väittävät.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia8 aloitusta · 1849 kommenttia
- Eipä itsellä ole moista asennettuna. Ongelmia voi tulla jos joku järjestelmän metapaketti poistuu ja silloinkin järjestelmän versiopäivityksessä. Itse tässä myös siivoillut turhia paketteja kun KDE tuli taas kerran päivitettyä.
- Artikkeli on vuodelta 2016.. Siinä oleva koodi ei toimi enää. Mitä nyt vähän vilkaisin Linux.DDoS.93 koodia. Pitää olla vanha päivittämätön jakelu ja aika tolvana jos tuon onnistuu koneelleen saamaan.
Muistutan, että virus-suoja auttaa vain tunnettuihin viruksiin. Jos jonnekin aikoo tunkeutua viruksella sitä tietysti muokataan niin ettei ötökkätorjujat sitä tunnista. - Tietoturva ongelmia voi etsiä monesta paikasta. Oman käyttöjärjestelmän tiedotteet tietysti tärkein lähde. Paketinhallinta kertoo yleensä. Pienet jakelut jotka muutaman ihmisen harrasteprojekteja eivät aina ajan tasalla. Gentoon ja Arch Linux wikit hyvä tietolähde. Yleensä bugeilla on CVE tunnus. Esim CVE-2017-8831 liittyy tv-korttiin ja sen ajuriin. Jos moista ei käytä turha panikoida ja päivittää kerneli.
Isohko tietokanta löytyy vaikka täältä https://nvd.nist.gov/ncp/repository
Siitä voi huomata, että Linux kerneli on oma ryhmänsä. Ubuntu, Debian, ... monet muut eri järjestelmiä. Pienet ei tuossa mukana. Noita CVE tietokantoja on useita netissä. Tietoturvaan suhtaudutaan monessa järjestelmässä vakavasti ja sen eteen tehdään paljon toitä. Maailmassa kuitenkin paljon sivustoja jotka toimivat alustalla joka on vanhentunut. Siksi niitä salasanoja välillä hakkeroidaan. Yksi suomalainenkin oli pitkään. En sanoa nimeä, mutta jos käyttäjiä satoja tuhansia ei se päivitys aina ole yksinkertaista. - Symtend yleensä käytössä. Palvelut otetaan käyttöön esim ssh komennolla systemctl enable sshd.service ja poistetaan komennolla systemctl disable sshd.service.
Gentoossa vielä oletuksena openrc jota helppo säätää. Siinä ssh lisätään rc-update add sshd default komennolla. Ja poistetaan rc-update delete sshd default. Palvelujen hallinta melko yksinkertaista kun sen on opetellut. /etc/init.d/sshd start tyyliset komennot toimivat vielä yhteensopivuuden takia monissa jakeluissa. System V yhteensopivuus on säilytetty - tuo käynnistää ssh:n, mutta ei lisää sitä käynnistettäväksi boottiin. Itsellä on noi System V komennot "selkärangassa" eikä aina muista että systemctl start ssh.service olisi oikeampi tapa. - Ehkä helpointa asentaa uudestaan kuin etsiä vikaa. Oletus lataajalle on /dev/sda1. Merkitystä myös onko UEFI käytössä. Jos on silloin osioidaan gpt-levy, Muuten mbr. Ennen uutta käynnistystä poista asennusmedia ja muutkin mahdolliset usb laitteet.
- Itse käytän Ubuntu 16.04 LTS päivittäisessä käytössä. Linkit joita vilkaisin olivat vanhoja.
Linuxin tietoturva ei minusta tabu. Kernelin lähdekoodi on luettavissa ja töitä tietotuvan eteen on tehty paljon. Lue vaikka kernelin lähdepuun korjauksia. Itsellä vielä 4.4.169 yhdessä koneessa. Kummasti vaan päivittyy.
Harrastelijoiden tekemissä pienissä jakeluissa voi tietoturvapäivitysten tuleminen kestää. Ne joilla iso organisaatio ja tuki pysyvät ajan tasalla.
Koneen käytössä pitää olla järkeä. Ei ikinä käytetä x-ohjelmia root-oikeuksilla. Päivitystyökalut voi toki sallia. Ei asenneta lisäosia selaimeen, vältetään javaa. Jos oikein vainoharhainen tekee chrootilla "vankilan" käyttäjälle, jolla käytössä vain välttämättömät sovellukset. Käyttäjältä saa helposti ohjelmien suoritusoikeuden pois, mutta se on helppo kiertää.
Salasanat kunnollisiksi. Jos joku palvelu päällä sen voi yleensä helposti rajata vaikka kotiverkkoon. ja lokeja kannattaa joskus lueskella. Itsellä ssh:tä koputellaan usein. Tosin päällä vain yhdessä koneessa. Vaikka tietäisi jonkun koneen ip:n ei se tarkoita että olisi joku temppu jolla sinne pääsee sisälle. Yleensä portissa 80 on selain ja siinä pitäisi olla joku hyödynnettävä aukko jotta onnistuisi. Palomuurista ei hyötyä jos selain on käytännössä ainoa ohjelma jolla ollaan yhteydessä nettiin.
Käsittääkseni ei ole tuhansien Linux koneiden bottia olemassa jotka joku haittaohjelma on vallannut. Tässä koetetaan tehdä ongelmaa jostain mitä ei ole. Vanhat linkit ihan turhia.
ks https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/varoitukset - Löytyyhän siihen, mutta ei niin helppoa metapakettia kuin joissain jakeluissa joka asentaa kaiken. Itse en välitä KDE;n peleistä tai opetusohjelmista. Pasianssi on muistaakseni hyvä. Amarok on päivittynyt ja moni muu ohjelma uuteen Plasmaan.
- Tapoja tuohon on monia. Haluaako kaiken Plasmasta vai osia siitä.
Graafinen kirjautuminen hoituu SDDM:llä. Aloittaisin siitä.
Aluksi peruspaketit sudo pacman -S plasma kio-extras
Otetaan sddm käyttöön sudo systemctl enable sddm.service --force
sitten perusjutut
sudo pacman -S manjaro-kde-settings sddm-breath-theme manjaro-settings-manager-knotifier manjaro-settings-manager-kcm
perusohjelmia saa
sudo pacman -S kdebase
kopioidaan vielä perusasetukset /usr/bin/cp -rf /etc/skel/. ~
Ei pakollinen mutta sudo pacman -S kde-applications
tuo suurimman osan. Itse tykkää minimal KDE:stä jossa vain tarpeellinen asennettu ilman turhuuksia. - Contr All Bacspece on n nykyään oletuksena poistettu käytöstä. Sen saa käyttöön, mutta vaatii xorg.conf tiedoston editointia. Koneeseen voi ottaa myös etäyhteyden ja sammuttaa viallinen ohjema sillä. ctrl alt f2 toimii yleensä. Vakaassa systeemissä X:n jumiutuminen harvinaista. ctrl alt f2 ja X:n alasajo kannattaa opetella - tarpeen kun päivittää näytönohjaimen ajurin tai X:n. Sitten taas X käyntiin.
- Pistetään nyt se käskykin sudo mount /dev/sdc1 /media/tikku. Tikku voi löytyä myös /run/media kansion alta joka uudempi standardi ulkoisille levyille.
- Manjaro tuskin parempi opiskelijalle kuin joku muu jakelu. Jos opiskelee tietotekniikkaa ja tekee ohjelmoinnin harjoituksia on ehkä uusimmista työkaluista hyötyä. Itse en ole vielä gcc 8:lla koodia kääntänyt. gcc 9 tulee pian vakaaksi. www.phoronix.com sisältää paljon erlaisia testejä.
Esim https://www.phoronix.com/scan.php?page=article&item=linux-410-420&num=1
Vaikka systeemin kääntäisi uusimmalla gcc 9 nopeushyöty jäisi pieneksi verrattuna ongelmiin mitä saisi ratkoa kun kaikki ei välttämättä toimi. LLVM Clang ja PGI toki vaihtoehtoja. Spectre/Meltdown koodi on tehnyt sen että joissain tehtävissä vanhemmat kernelit toimivat nopeammain.
Manjaro kuitenkin helpompi kuin Arch Linux tai Gentoo. Jos oikeasti haluaa oppia Linuxista Arch Linux tai Gentoo parempi vaihtoehto. Gentoon stable haara hyvin vakaa. Muokattavuus hyvä kun noita Manjaronkin aur paketteja helppo muuttaa tai tehdä itse omia. - Vielä tuosta DVD levystä...
ks Wiki https://fi.wikipedia.org/wiki/CSS_(suojaus)
DVD levyt alkavat olla jo tiensä päässä ja niitä ei kukaan juuri käytä.
Tilalle on tulleet toiset mediat ja uudet paremmat salaukset.
Puretaan niitäkin.
RAW-kuva tarkoittaa kameran kennolle tallentamaa dataa. Se on vähän kuin filmiajan negatiivi. Jos ostat tuliterän kameran kestää tovin kun tuki siihen tulee RAW-editoreihin. Tai voi joutua jopa päivittämään uuteen versioon. Softa x voi ilmoittaa, että uusi Nikonin pelitön tuettuna seuraavassa versiossa ja päivitys maksaa 100 eur. Linuxiin tuki tulee ilmaiseksi viiveellä. - Linux käyttäjät harvemmin tappelee keskenään. Toki Mersu on parempi kuin Audi keskusteluja esiintyy. Käyttäjiä on monen tasoisia. Joku lukee sujuvasti C koodia ja muuttaa systeemiä mieleisekseen ja sitten on niitä joiden mielestä Linux on huono kun työpöydän taustaväri väärä tai kellon fontti liian pieni.
Kannattaa kokeilu aloittaa jakelulla jolla suurehko suosio ja hyvä tuki eli apua löytyy wikistä, foorumeilta.
Täällä on keskustelun taso vähän sellaista, että haukkumalla toista jotenkin tuntee itsensä paremmaksi. Mietin usein mikä saa ihmisen tuntemaan itsensä paremmaksi kun painaa toisen päätä veden alle? - Jos käännän Gwenview ohjelman siten, että se näyttää myös oman kamerani RAW-kuvat on siitä minulle iloa. Vaatii vain pienen muutoksen, että uusin kirjasto otetaan käännökseen mukaan. Toki siitä seuraa helposti se, että jos muuttaa jotain kirjostoa joutuu sitä käyttäviä ohjelmia kääntämään uudestaan. Uusin LibRaw tukee jo yli 1000 erilaista kameraa. Lisäksi tietysti dng formaattia käyttävät kamerat. Tuki on melko hyvä ja noita formaatteja on paljon. Kuva voi olla 12 tai 14 bittinen ja pakattu tai pakkaamaton. Se ei naurata jos 14 bittiset kuvat ei aukea, mutta 12 bittiset näkyy. Ei naurata myös, jos kameran päivityksen jälkeen kuvat ei aukea editorissa.
Erilaiset kodekit ja salaukset usein sellaista harmaata aluetta. Salatun DVD-levyn katsominen Linuxilla ei liene suuri rikos. Lain mukaan kuitenkin on, mutta tulkinta nykyään on salliva.
Windowsillakin tuki erilaisille medioille kasvanut vuosien mittaan. Ei kukaan tee mitään sellaisella järjestelmällä jolla ei voi toistaa yleisiä medioita tai purkaa yleisimpiä zip, rar paketteja. - Manjaro lienee helpompi. Itse olen aina asentanut Arch Linuxin etänä chrootin alla. Toki vaatii ssh:n ja sisäverkon ja jonkun median jossa shh. Arch Linuxin asennus ei tarvitse työpöytää. Sujuu ihan komentoriviltä kuten Gentoo.
Työpöytä käynnistyy yleensä startx komennolla. .xinitrc tiedostossa määritellään mikä työpöytä käynnistetään. - Jos selvittäisit itsellesi jotain lisenssiviidakosta. Noita lisenssejä on paljon erilaisia. Vapaita ja ei vapaita hieman yksinkertaistettu jako. Yksi lähde kernelin firmiksille on https://github.com/Gnurou/linux-firmware. Lataa gitillä ja lue eri ajureiden lisenssejä aikasi kuluksi.
Kernelin voi kääntää hyvin monella tavalla. Samoin monta ohjelmaa, Onko mukana käännöksessä täysin vapaata koodia tai jonkin lisenssin alaista. Osaa koodia voi muokata ja jakaa miten haluaa. Kaikesta koodista ei ole kuitenkaan lähdekoodia saatavilla ja se ei ole vapaasti muokattavissa ja jaettavissa. Itse pidän ohjelmien kääntämisestä ja työpöydästä ilman jonkun jakelun tekemiä muokkauksia ja logoja. Ei tarvitse katsella Mint, Debian ym logoja. - Tarkoitin kyllä sopivan ram-levyn kokoa kun kääntää Firefoxin lähdekoodista. 4G ei ihan riitä enää. Hitaalla levyllä kestää kauan. Isellä vähän muutettu FF joka osaa pistää äänen suoraan ALSAA:n ilman pulsea. Vain omaan käyttöön. Lisenssi kieltää jakamisen.
- Jos on muistia, niin ram-levy nopeuttaa paljon levyä käyttäviä ohjelmia. Firefox on yksi sellainen. Itselläni on nopea SSD-levy, mutta silti teen isommat käännökset ram-levyllä. Ohjelmat paisuneet vuosien mittaan. Firefox vaatii reilut 4G levytilaa ja muistiakin sen 4G. Isoimmat alkaa vaatimaan jo reilut 8G levytilaa. 10G ram-levy riittää melko pitkälle. Kernelin saan käännettyä hieman yli 3 min ram-levyllä - tosin käännän vain tarpeellisen. Sopii vaan kokeilla kauanko menee hitaalla levyllä aikaa. Vihjeeksi time make kestää paljon kauemmin kuin time make -j8. Hitaalla koneella käännös voi kestä 2 tuntia. Rasberryllä 6 tuntia. Erot merkittäviä.
Paljolti samasta koodista Linux-jakelut kasataan. Jos täsmennän tuota vielä hieman. Debinissa kaikki ohjelmat käännetty niin, että mukana ei ole ei vapaata koodia. Kerneli käännetty vain vapaasta koodista. Jos tarvitsee jonkin laitteen firmiksen se pitää ladata erikseen. Mintin kerneli taas sisältää myös ei vapaata koodia sisältävät firmikset ja muutakin ei vapaata koodia. Joitain ohjelmia voi kääntää niin, että niiden levittäminen on internetissä laitonta. Yksityishenkilöt eivät välttämättä noudata sitä, mutta Debian joka tekee laadukasta käyttöjärjestelmää noudattaa lisenssejä tarkasti. - Vuonna 2017 Linuxin kerneliin kirjoitettiin uutta koodia 3 911 061 riviä. Vanhaa koodia poistettiin myös paljon. Missään koneessa ei ole kaikkea kernelin sisältämään koodia käytössä. Debian julkaistaan hyvin monelle alustalle ja on käytössä hyvin paljon. Pienistä korttikoneista suuriin tietokoneisiin. Jos tuosta koodista löytynyt enemmän virheitä kuin jostain pikkujakelusta se ei vielä tarkoita sitä, että olisi reikäisempi. Debianin tai Ubuntun tietoturvaa turha haukkua ja siihen ei ole mitään perusteita. Paljolti samasta koodista noi jakelut kasataan. Debian sisältää testatuinta koodia.
- Samoja ohjelmia käytetään kaikissa jakeluissa. Firofoxin ongelma on sama kaikissa jakeluissa. Se että joku jakelu ei ilmoita tietoturva ongelmista ei tee siitä turvallisempaa. Debianin käyttö on laajaa ja siinä havaitut tietoturvaongelmat tiedotetaan ja paikataan. Pienet jakelut jotka harrastusprojekteja eivät kerkiä tiedottamaan ja korjaamaan ongelmia yhtä nopeasti.