Mikko_Tku
Retkeilyä, valokuvausta, musiikkia harrastava mies.
Kuvassa näkyy delffiinejä. Ei alastonta naista, kuten
jotkut väittävät.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia8 aloitusta · 1849 kommenttia
- Kevein on Openbox tai vastaava jos ei tarvitse hienouksia. Pistää selaimen autostarttiin ja muita jos tarvii esim päätteen. Itsellä nyt selain, pääte (etäyhteydessä toiseen päivittettävään koneeseen ja pari muuta välisehteä) ja musasoitin käynnissä. Yleensä en paljoa muuta tarvise. Toki editori ja käännöstyökalut on, mutta se on toinen juttu
- Itsellä dd on selkärangassa ja en ikinä ole käyttänyt muuta. Harmiksi ei tee Windows tikkua. dd if=levy.iso of=/dev/sdX jossa /dev/sdX on tikun laitetunnus. Ei siis vaikka /dev/sdb1. Tikun ei tarvitse olla alustettu. Jos itse haluaa tehdä levykuvan niin menee hieman hankalammaksi. Sekin onnistuu melko helposti.
- Openbox itsellä käytössä mediasoittimen alla. Fluxbox ja vastaavat taitavat olla niitä keveimpiä. X ja Openbox sisältää vähän riippuvuuksia jos haluaa nopeasti käynnistyvän työpöydän ilman graafista sisäänkirjautumista. Joku slim kevyt siihen jos haluaa kirjautua.
- Malttia keskusteluun. Ubintun foorumilla oli juttua asiasta ja vakoilu lienee poistettu.
ks https://arstechnica.com/gadgets/2021/07/no-open-source-audacity-audio-editor-is-not-spyware/
https://hackaday.com/2021/07/23/new-privacy-policy-gets-audacity-back-on-track/ - Vanha ketju, mutta kehun silti. Gentoo ei välttämättä paras työpöytäkäyttöön, mutta taipuu moneen eikä ole niin vaikea asentaa kuin luullaan. Paketinhallinta on laaja. Vaikein vaihe on kernelin kääntäminen. Asennuksessa hyvä on vaikka Ubuntun asennusmedia. Tai sitten asentaa etänä toiselta koneelta. Niin pääsee lukemaan asennusohjeita asennuksen aikana. Itsellä vanhin asennus on vuodelta 2013. On ollut useita työpyötäympäristöjä. Viimeksi poistui LXDE jonka tuki loppunut. Kummasti on vaan aina toipunut ja ohjeita löytyy netistä.
- Onnistuu. Itse olen siirtänyt linux-jakelun toiselle levylle ja koneeseen. Käynnistyslataajan asensin uudestaan ja korjasin /etc/fstab jossa levyliitokset.
- Kun poistit Ubuntun poistit samalla Ubuntun lataajan grubin. Jos asennat Ubuntun uudestaan niin saat Windowssin takaisin kun grubin asennus korjaantuu. Toinen vaihtoehto on palauttaa Windowssin lataaja Windowssin asennusmedialla. Kolmas vaihtoehto on käyttää jotain Grubin sisältävää mediaa esim bootrepairdisk joka osaa käynnistää useita erilaisia systeemejä.
- "Mitä ei tapahdu silloin kun käytetään linkitettyjä listoja, sillä näiden kanssa käytetään aina puolittaishakua, jolloin haettava tieto löytyy aina samassa ajassa, aivan riippumatta siitä että kuinka monta tietuetta listassa on."
Puolittaishaku ei onnistu. Hakuaika on O(n). Eli lista luetaan aina alusta. Puolitushaussa hakuaika on O(log n). Tyhjää tilaa ei myöskään tallenteta vaan sen takia on koko fat-taulukko luettava läpi. Paremmissa systeemeissä käytetää B-puita ym ja hakuaika on parempi kuin O(log n). Kovalevyllä kun voi olla paljon tiedostoja. Itsellä liki 400 000 juuressa. Toki useampi levy. Jo kernelin sorsien lähdepuu lähentelee 100 000 tiedostoa. Noita kun purkaa muutaman tikulle huomaa kyllä fat-järjestelmän hitauden. - "En ymmärrä mitä tekemistä linkitetyllä listalla ja FAT -tiedostojärjestelmällä on keskenään...?"
Fat tallentaa tiedostojen nimet listaan. Siitä haku on hidasta. Aloitetaan listan ensimmäisestä nimestä, sitten seuraava, ... jos lista on pitkä tiedoston löytyminen kestää. Nykyisissä tiedostojärjestelmissä on on kehittynyt haku esim. binaaripuusta. hakuaika on oleellisesti lyhyempi. Pienillä tiedostoilla - jos niitä on paljon menee enemmän aikaa listan käsittelyyn kuin itse tiedoston tallentamiseen tai lukemiseen. Voi kestää niin kauan, että voi käydä vaikka baarissa ottamassa muutaman oluen. - Miettikää vähän sitä valtaa mitä näillä tekniikkajäteillä on. Monilla aloilla on ykkösvaihtoehtona Windows ja joku siinä toimiva softa. Monen yrityksen toiminta perustuu siihen ja jos softa katoaa toiminta tyrehtyy. Jos tulee joku kriisi ja USA pistää netin poikki moni yritys on konkurssikypsä kun datatkin pilvessä. Terveydenhuollon ja monet muut tärkeät järjestelmät eivät saisi olla riippuvaisia yhden valtion ohjelmista. Jos Google pistäisi järjestelmänsä alas moni toiminta halvaantuisi. Hirmuinen valta on tuolle firmalla kertynyt. Vaihtoehtoisia järjestelmiä oikeasti tarvitaan. Turha käyttää aikaa jonkun systeemin mollaamiseen. Harvempi mollaa moottoripyörää siitä, että sitä ei voi ajaa kun autoa. Silti niitä pyöriä on olemassa.
- Tiedot prosessorista saa vaikka kysymällä kerneliltä cat /proc/cpuinfo. Toki monella muulla tavalla.
Paketinhallinnan virheitä (tai ominaisuuksia) voi myös korjata monilla tavoilla. Jos pistät sudo apt install <paketin_nimi> tulosteen tänne, niin helpompi auttaa. Yleensä kyse riippuvuuksista joita ei voida täyttää. Paketinhallinta yleensä kertoo hyviä korjausehdotuksia. - ARM on tulevaisuutta. AMD ja Intel eivät pysty kilpailemaan sen kanssa tehonkulutuksessa. paljon myydyssä Rasberryssä muistaakseni arm prosessori. Ja sen saa tomimaan ihan pattereillakin. Virrankutus pieni. Palvelimissa arm yleisesti käytössä. Samoin puhelimissa. Tuloa kannettaviin odoteltu jo pitkään. Hidasteena tietysti Windows. Linux kääntyy hyvin arm prosessorille ja tuki sille on ollut kauan.
- Kerro kuinka sudo komennon näkyvyyttä laajennetaan. Mitä tässä väärin?
sudo apt update && apt upgrade - "Gimp on paras ja ilmainen!"
Kumma kun en käytä yhtään Gimppiä, vaikka kuvaan paljon. Gimp on monimutkainen ja ei sovellu käyttötarkoituksiini. Hyvä kun haluaa kuviin piirustella tekstejä tai tehdä erilaisia manipulaatioita. Se ei sisällä kuvienhallintaa ja RAW-kuvia sillä ei editoi. - Pakatussa kuvassa yhdenkin bitin virhe aiheuttaa isoja ongelmia. Vaihda nyt muistikortti aluksi. Kuvia voi yrittää pelastaa vaikka PhotoRec ohjelmalla.
- Mainittu Affinity Photo on kelpo editori. LR eli Light Room tarpeen vain jos kuvaa RAW-kuvia. LR myös jäänyt hieman kehityksessä jälkeen ja esim Capture One on hyvä korvaaja. Myös DxO Photolab ja Luminar hyviä. Hyviä ilmaisia on myös. Aloittelijalle ehkä turhan teknisiä. Mainitaan vaikka DarkTable jossa enemmän lisäosia ja ominaisuuksia kuin LR:ssä. LR ei tunne käsittäkseni parametrisiä maskeja, jotka käteviä. LR kuten PhotoShop ovat kuukausimaksullisia, joten sovivat ammattikäyttöön tai ahkeralle harrastajalle.
Jos ei kovia vaatimuksia jo kännykällä pärjää tai nettiselaimella toimivalla editorilla. Jo Google kuvissa tekee peruseditointia ja monissa muissa kuvapalveluissa. - Voin tehdä sen pienestä summasta. MV-muunnos ei ihan yksinkertainen. Kuva voi olla täysin mv tai sisältää hieman väriä. MV-kuvissa sävyt usein "sinisiä" tai "ruskeita" riippuen paperista mitä käytetään. Jos on tullut vedostettua kuvia ihan pimiössä.
- Tarkista nyt mikseri ja KDE:n äänipalvelin aluksi. Jos ääni aikaisemmin toiminut, niin kyllä sen vieläkin pitäisi
- "FAT on edelleen käytössä koska siitä on tullut ns. 'de facto', ja mm. digikamerat ja muut vastaavat käyttävät tätä muistikorteissa edelleen, koska se (FAT) on suoraan tuettu eri käyttöjärjestelmissä."
FAT versioita useita erilaisia ja kaikkia niitä ei tueta. Esim exFAT on tuettu harvemmissa laittseissa, mutta tärkeä jos isoja tiedostoja.
Kameralla voidaan räpsiä paljonkin ruutuja ja yli 1000 kuvaa samassa kansiossa hidastaa kovasti. Kun tiedostot talletetaan linkitettyyn listaan. Onneksi moni kamera osaa itse tehdä uusia kansioita automaattisesti. Isoilla RAW-kuvilla kuvaus hidastuu rajusti ja kun puskuri täynnä pitää odotella, että kuvat on kirjoitettu kortille. - Wayland kokeilu kiinnostaisi. Onko vieläkin niin, että ei toimi Nvidian näytönohjaimilla? Medikoneessa olisi Intelin grafiikkapiiri ja sekin vuosia vanha. Katselen leffoja paljon ja Wayland voisi parantaa pienen repeilyn kun katsoo Areenasta leffaa selaimella.
Toimivaa systeemiä ei ikinä korvata toisella ilman testailua. Linuxin etu on ettei päivittele itseään omia aikojaan. Ohjelmat muuttuu ja itse olin esim kiukkunen kun Firefoxista katosi tuki alsalla. Pärjätty pitkään ilman Pulsen tapaista äänipalvelinta. Laitetukea siirtynyt hiljalleen kerneliin. Mikä ennen tarvitsi ajurin on kernelissä. Jos on vuosia käyttänyt tiettyä ajuri & kerneli yhdistelmää ei sitä heti korvata pelkällä kernelillä.
Rajapinnat muuttuu ja ohjelmien versiot. Python 2.7 on jo kuopattu, mutta käytössä voi olla softaa joka tarvitsee sitä. Jo itselle mieluinen killerapp on voinut poistua uudesta versiosta. Kehitys on voinut loppua ja vastaavaa ei löydy. Jos vaikka laskutusohjelma päivittäisessä käytössä ja ei toimi uudessa versiossa pitänee päivitystä siirtää.
Vilkkuva kursori on komentokehote. X lähtee käyntiin startx komennolla .xinitrc tiedostoosa voi määrittää työpöydän. Auttaa jos ei X käynnisty. Sitä en tiedä miten Wayland käynnistyy kun en käytä. Käyttöjärjestelmät ovat monimutkaisia ja ei voi vaatia, että toimivat ilman ongelmia tuhansissä erilaisissa koneissa. Debian vaativampi asentaa kuin Ubuntu kun se ei sisällä kaikkia kernelin firmiksia. Jos verkkokortin ajuria/firmistä ei käsillä ei verkkoa saa toimimaan. Tuohon loppuu jo monen asennusyritys.
Itselle vakaus on tärkeintä. Ei työpöydän kauniit graafiset kilkkeet joita käytän vähän. Jotkin palvelut pysyneet itsellä hyvin pystyssä vuodesta toiseen. Systeemi on tosin siirretty välillä toiselle levylle. Ja taas toimii mikä hienoa. Linuxin etu on, että sitä ei juuri tarvitse sammulella. Olenkohan kertaakaan käynnistänyt tänä vuonna uusiksi mediakonetta. Ei noita jatkuvasti sorkita.