Mikko_Tku
Retkeilyä, valokuvausta, musiikkia harrastava mies.
Kuvassa näkyy delffiinejä. Ei alastonta naista, kuten
jotkut väittävät.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia8 aloitusta · 1849 kommenttia
- Palomuuri sisältyy linux-kerneliin. Monissa jakeluissa networkmanager tai joku muu työkalu (yast Susessa) luo oletussäännöt. Iptables on oletustyökalu kaikissa jakeluissa palomuurin säätämiseen ja ennen kuin ottaa omia säätöjä käyttöön pitää jakelun säädöt tyhjätä ja tarkistaa, että omat säädöt otetaan käyttöön vasta jakelun käynnistys-skriptien jälkeen.
- SSD:n kulumista ei tarvitse pelätä. Suuremman levyn tarve tai koneen vaihto tulee ensin. Parempaa nopeuteen pääsee kahdella SSD levyllä. Kuvien editointi, isojen ohjelmien kääntäminen ym. paljon levyä käyttävät ohjelmat nopeutuvat kun työtiedostot ovat SSD levyllä. Jos paljon muistia voi väliaikaistiedostoja pistää myös ram-levylle muistiin.
- Muistaakseni joillekin CD-levyille sai poltettua hieman enemmän kuin 700 MB. 800 MB CD-R levyjä on myös ja 700 MB levyjä voi yrittää ylikirjoittaa sopivalla ohjelmalla. Korppujakin sai muinoin formatoitua eri kokoisiksi.
Monet CD-soittimet kuten omani autossa osaavat soitella myös mp3-musiikkia sisältäviä CD-levyjä. Silloin ei ole kyseessä audio-cd. Sony teki laajennuksen joka mahdollistaa myös kappaltietojen tallennuksen audio-CD:lle. Itsellä on Sonyn makasiinisoitin 200:lle levylle ja sillä voi helposti hakea tietyn kappaleen. - Linux on avointa koodia joten lähdekoodi on saatavilla ja siitä on osaavan helppo lukea mitä se pitää sisällään. Koska koodi on avointa ihan huonoa koodia ei oteta jakeluihin mukaan ja se ei sisällä asiattomuuksia. DT sisältää pienen aprillipilan joka aktivoituu aprillipäivänä. Muita hölmöyksiä en itse ole tavannut.
Linuxissa voit käyttää sellaista salausta mitä viranomaiset eivät saa auki. Ainakaan kohtuuajassa. Konetehojen kasvaessa taitaa pitkätkin salasanat aueta. Monissa maissa pitää käyttää salausta, joka on viranomaisten avattavissa. Ensimmäinen taisi olla GSM-puhelut joiden salaus oli heikko.
Kun koodia on miljoonia rivejä virheiden haku ja testaus käy vaikeaksi. Melko turvallisen systeemin saa käyttämällä vain testattua avointa koodia ja jättää kolmansien osapuolien koodi asentamatta jos se on mahdollista. Jo selaimen lisäosia on paljon, joita monia ei tarvitse. Älypuhelimeenkin on ladattavissa monia sovelluksia, vaikka saman asian voisi tehdä selaimella. Käytönnössä monet noista seuraa käyttäjää.
Käyttöjärjestelmä voi olla turvallinen. FB, Amazon, Google ym jätit hallinnoivat paljon käyttäjien dataa. Voiko olla varma, että spostit, kuvat ym. noissa pilvipalveluissa ovat turvassa ja ettei niitä käytetä väärin? Käyttäjän valinta on kertooko itse kaikesta noille jäteille ja niiden kumppaneille jotka maksavat tiedosta. Voi käyttää parempaa spostia kuin gmail. Kuvia voi jakaa ilman, että FB tai Google muokkaa niitä. - Käytä NVM :tä tai asenna node sopivasta ppa:sta. Poista ensin vanha versio
- En enää muista miten meni Pentiumissa sata-levyt. BIOS asetukset kuitenkin nollautuneet ja jotkut levyt vaativat asetuksia BIOSsissa että toimivat. BIOS voi lukea levyä useammalla tavalla ja jos asetukset pielessä kone ei osaa lukea levyä. Junan vessa toimi ilman sähköä, mutta kovalevyt & Bios toinen juttu. Jos otat levyn pois ja saat koneen käyntiin korpulla jossa dos tai cd-levyllä jossa linux tai muu asennusmedia on yksi vika pois suljettu. Oletko varma, että sata-levy? IDE levyt yleisiä vielä 2000-luvun alussa. itse olen asetellut biossiin levyn geometria asetuksia. Yksi kikka oli myös käynnistää kone pieneltä levyltä ja liittää siihen isompi levy jota bios ei tunnistanut. Vanhojojen koneiden Biossit eivät osanneet lukea isoa levyä, mutta Linux ei tarvitse levyn lukuun Biossia.
- Ei tehdä asiasta vaikeampaa kuin se on. Kysymyksessä ei haluttu tehdä levykuvaa vaan kopioida tiedostot toiselle levylle.
Ensiksi tehdään kohdelevylle haluttu osiointi ja tiedostojärjestelmät.
Tehdään liitoskohdat levyille esim mkdir /mnt/levyA_osio1 ja mkdir /levyB_osio1
liitetään osiot mount /dev/sda1 /mnt/levyA_osio1
mount /dev/sdb1 /mnt/levyB_osio1
tarkistetaan menikö levyliitokset oikein. Jos näin on kopioidaan osion tiedostot toiselle osiolle cp -a tai vaihtoehtoisesti rsync -a.
sitten umount /dev/sda1
umount /dev/sdb1
eli puretaan levyliitokset.
Sama toistetaan kaikille osioille.
Sitten korjataan kohdelevyn /etc/fstab tiedosto jossa on levyliitokset.
blkid komento auttaa selvittämään levyjen UUID arvot.
Lopuksi asennetaan grub tai mikä lataaja onkaan käytössä uudestaan. varma tapa on tehdä se chrootin alla. lataaja uudestaan asentamisesta paljon ohjeita. Koneen voi käynnistää myös asennusmedialla (siis käytetään sen lataajaa - asennusmediaa ei käynnistetä) ja sitten suorittaa update-grub
kaikki tietysti root oikeuksin.
kloonatussa levyssä se haitta, että myös levyn UUID arvot samat, mikä tuottaa ongelmia. En ole kokeillut mitä tapahtuu jos liittää systeemiin kaksi samanlaista levyä - myös UUID arvot ja nimet samoja. levyt olisi hyvä erottaa toisistaan. - Ota se kovalevy pois - siinä voi olla vikaa. Vanhat biossit eivät tunnista ainakaan isompia levyjä oikein.
Lataa ja polta Debianin 32 bittinen asennusmedia. Hyvä vaihtoehto myös Q4OS. Ubuntu 16 server löytynee muistaakseni myös 32 bittisenä. Tuohon on sitten helppo asentaa X, alsa, OpenBox, ... - Lue komennon man sivu. -a eli --archive säilyttää tietostojen oikeudet ja aikaleimat. Sisältää myös hakemistojen ja linkkien kopioinnin. Isokin hakemistopuu kopioituu identtisenä toiselle levylle. -x on hyvä lisä jos muita tiedostojärjestelmiä liitetty juureen. . /boot/efi on vfat ja se pitää kopioida erikseen. Samoin pitää menetellä jos muitakin eri tiedostojärjestelmiä käytössä ja ne halutaan säilyttää. Joskus taas halutaan siirtää systeemi toiselle tiedostojärjestelmälle.
- Jos sisäverkon ip-osoitteet eivät muutu niin voit tehdä verkon asetukset vanhanaikaisesti manuaalisti. Itsellä automaatti poistettu ja koneet menevät reitittimeen aina samalla ip:llä. Itsellä 192.168.11.x ja X vaihtelee koneen mukaan. helpottaa ssh:n käyttöä.
- Itse kokeilen Linuxia vanhassa 386SX ensimmäisen kerran. Kernelin käännös kesti vuorokauden. Jakelu kirjastosta ja oli joku Red Hat. Pentium 200 koneessa Red Hat toimi jo paremmin. Nettiin mentiin modeemilla ja asennuslevyn lataus kesti vuorokauden. En käyttäisi enään kuin antiikkisille dos peleille.
- Itse teen asennustikut ihan dd:llä. Se pistää levykuvan tikulle eikä asenna mitään ylimääräistä. Rufus ohjelmasta ei kokemuksia. Windows käyttäjät joutuvat käyttämään jotain muuta, mutta Linuxin kernelissä on tuki suoraan laitteeseen kirjoittamiseen. Jo cat levy.iso > /dev/sdb toimii. Vaatii tietty root oikeudet. dd on toki varmempi ja sitä käyttää monet graafiset kikkareet, jotka helpottavat käyttöä, mutta tarpeettomia.
- youtube-dl, rsync, wget tai curl ihan päteviä kun pitää verkonyli latailla jotain. youtube-dl:lle ei tarvetta kun en itse muutenkaan tuubia katsele. Videot voi katsoa selaimella niin miksi niitä kerätä kovalevylle. Itselle enempi tarvetta joskus siirtää verkon yli kokonainen systeemi tai nettisivusto.
Isoja toimijoita ei juuri videon lataaminen. Toki verkon käyttö kuluttaa yli 30 ydinvoimalan verran sähköä. Nettiostokset, FB, Insta, Tuubi isoja sähkönkuluttaja. Nyt tuleva musta perjantai aiheuttaneen piikin verkonkäytössä. - Levykuva sisältää lataajan ja osiotaulun. Koska levykuva tarkoitettu myös DVD-levyille ei se GPT osiotaulua sisällä. Jos käynnistät koneen Legacy tilassa asennusohjelma tekee mbr-levyn. jos käynnistät UEFI-tilassa asennusohjelma tekee gpt-levyn. Tietysti vielä osioi itse vaihtoehto jossa voit määritää levyt ja niiden liitokset itse. UEFI tarvitsee pienen efi-levyn joka pitää olla fat-levy. Sitkeästi tuo fat-tiedostojärjestelmä on vielä hengissä. Kehitetty aikoinaan pienille levykkeille.
Asennuksen jälkeen tikun voit ottaa muuhun käyttöön. Harvoin noita tarvitsee asennuksen jälkeen ja jos tarvitseekin se on yleensä hukassa. Asennusmedian lataaja yleensä syslinux/isolinux joka osaa käynnistää systeemin CD-levyltä. - Itsellä ei Areenan kanssa ongelmaa kun on nopea netti. Nykiminen johtunee selaimen huonosta tuesta näytönohjaimelle. Vdpau (nvidia) tai vaapi (intel) toimii vain videotoistimissa, jolloin näytönohjain purkaa videota.
Striimi on 29,90 fps ja sitä ei saa suoraan TV:lle. Tuokin haittaa ja tekee nykimistä.
Kaveri joka käyttää mokkulaa lataa leffat yle-dl:llä ja katsoo sitten vlc, totem, mplayer .. mitä nyt haluaa käyttää. - K6 melko vanha. Jos korvaisit vaikka Rasberryllä, jos pakko käyttää tuota johonkin
- Helpommalla pääset kun käytät yhtä lataajaa. Itsellä on useita asennuksia ja yksi lataaja joka melko vanha Ubuntu 16 mukana tullut. update-grub löytää muut asennukset ja tekee valikon automaattisesti. Itsellä nyt lataaja varmuuden vuoksi /dev/sdb1 ja Windows & pari muuta SSD-levyllä. Ihan vaan siksi jos SSD-levy hajoaa niin vaihdan vaan levyn ja kone toimii. Jos /dev/sdb hajoaa koneen saa käyntiin koska Windows lataaja SSD:llä.
- Onneksi on nopea yhteys. kestää noin 3-5 min. Modemilla 2000-luvun alussa kesti viikonlopun saada kaikki Red Hatin asennuslevyt. Tekniikka on kehittynyt.
- Harmaata aluetta. Videoiden tekijänoikeus harvemmin sallii omalle koneelle lataamista. Voihan niitä katsoa suoratoistona. Jollet muuta keksi käytä jotain ruudunnauhoitus ohjelmaa. Jos sellaisella vahingossa video tallentuu niin ei kai ole kovin iso rikos.
Monet latailee Areenasta ja vastaavista leffoja koneelle, mutta en näe siinä järkeä kun ne näkee muutenkin. TV-ohjelmien ajansiirron ymmärän ja teen sitä itse TV-kortin avulla. - Itselle on riittänyt ssh kun päivittelen sisäverkon linux koneita. Ei apt:n ajaminen komentoriviltä ole vaikeaa. Windowsin käyttöön en ota kantaa kun jäänyt pois käytöstä, kun pelaaminen loppui.
Selosta vanhalle tädille jotain Vpn ja etätyöpöytäasennuksista niin ei siitä mitään tule. Kun ne on valmiiksi asennettu niin käyttö helppoa. Koneen hidastuminen johtunee virustutkasta ja/tai langattoman verkon ylönoususta. Kun etätyöt lisääntyneet voi wlanin kanavalla olla ruuhkaa.