Mikko_Tku
Retkeilyä, valokuvausta, musiikkia harrastava mies.
Kuvassa näkyy delffiinejä. Ei alastonta naista, kuten
jotkut väittävät.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia8 aloitusta · 1849 kommenttia
- Windows voi hyvinkin voittaa kun käsittääkseni OpenGl ja moni muu grafiikan rajapinta ei niin hyvin tuettu rautatasolla kuin Windows-koneessa. Harrastan valokuvausta ja kuvien editointiin en ostaisi Intelin grafiikkapiirillä olevaa konetta. Netin selaamisessa videot eivät vielä osaa käyttää grafiikkapiirin rautapurkua. Ainakin itsellä Areenan leffat nostaa cpu kuormaa kun taas mediasoittimella cpu kuorma mitätön kun grafiikkapiiri tekee työn. Itsellä ei käsitystä paljonko virran kulutus eroaa jos Wayland käytössä. Toki voi pistää Game of Thrones jaksoja jonoon soittimeen ja katsoa kumpi käyttis toistaa pidemmälle..
- Olkoon vaikka Turbo-Urpon kommentti.. Maailmassa paljon palvelimia joihin päivitetään ydin melko harvoin.. Voi googlailla uptime aikoja. Joissain koneissa vuosia...
Jos on Gentoota käyttänyt vuosikymmenen ei Kernelin kääntämin ole mystinen juttu. Siinä kun ei ole valmiiksi käännettyä kerneliä. Normikäyttäjän turha seurata kernelin kehitystä johon voi päivässäkin tulla tuhansia rivejä muutoksia.. Useampaa kernelin versiota tuetaan.. Long term ytimet päivittyy myös. Esim 4.4 sarja vuoteen 2022. - Normi kotikäyttäjä joka selaa nettiä muutaman vuoden ikäisellä koneella ei hyödy siitä, että on uusin kerneli. Kyllä vanhempiakin kernelitä korjataan jos tarvetta. Jos kone toimii hyvin kernelin päivitys usein ajanhukkaa. Tietoturvaongelmatkin kohdistuvat usein palveluihin joita kotikäyttäjä harvemmin käyttää. Itselläni tässä 4.4 sarjaa ja versio nyt 146. Uusin olisi 179 4.4 sarjaa. Uusin olisi 5.1.2 mutta en viitsi testailla kun tähän koneeseen ei vuosiin rautaa ole vaihdettu.
Patch tai pätsääminen tarpeen jos on uusi laite ja ajuri ei vielä kernelin virallisessa lähdepuussa. Toki voi olla myös joku uusi ominaisuus. Käytännössä itse otan pois turhia ominaisuuksia kun käännän kernelin. Kernelin käännös melko helppoa kun sen on muutaman kerran tehnyt. Mitä vähemmän koodia koneella on sitä tietoturvallisempi se on. Koneella voi pitää vain ne firmikset ja ajurit joita oikeasti tarvitsee. Toki kääntäminen vain harrastus ja siinä huomaa kernelin kehittymisen. Mitenkään tarpeellsista se ei ole. - xorg.conf pitää itse tehdä kansion /etc/X11/ alle. Kun näyttönä TV niin se ei välttämättä kerro oikeita EDID arvoja. Itselläni oli vaikeuksia Ubuntu 14 & TV näyttönä. Myös tuki vaapille oli heikko. Piti muistaakseni asentaa erikseen Intelin vaapi-ajuri. Nykyiset näytöt melko ongelmattomia. Ongelmia lähinnä vanhojen TV, videotykki ja niiden yhdistelmien kanssa jolloin xorg.conf tarpeen.
- Jos levy täyttyy kone hyytyy. Suurin levyn täyttäjä on se kotihakemisto. du -h -d 1 riittää pitkälle. Valitsee listasta sen ison hakemiston ja siirtyy sinne ja komento uusiksi. Tauhkaa kertyy vuosien mittaan.
- Sambaa en onneksi tarvitse kun ei Windows koneita. Samban konffaus hankalaa jo merkistöongelmien kanssa jos käytössä vanha Windows. Jotenkin outoa jos komentorivi toimii, mutta ei tiedostonhallinta. Itsellä oli ongelmia mc:n kanssa kun yritin root-oikeudella siirtää tiedostoja. Jos sen verkkolevyn voi muuttaa NAS-purkiksi ongelma katoaa. niissä kun ei ole Windows-systeemiä. Nautilus, Dolphin ym.. toimivat hyvin jos asetukset & oikeudet kunnossa. Palomuurikin voi haitata jos iptables käynnissä ja kovat rajoitukset.
- Skanneriin voi auttaa VueScan. Tukee melko paljon laitteita. Jos tukea ei löydy niin valinta on väärä. Itsellä Epsonin skanneri ja ennen ostoa tarkistin toimivuuden.
- Lspci listaa pci väylään kytketyt laitteet. Lsusb usb laitteet.. googlaa laitteen id numerolla löytyykö tukea. Harvemmin pitää mitään asentaa.. tarkista tuleeko cups tulostinta.. Itsellä riitti kun HP laserjetin pisti koneeseen kiinni. Skanneri vaati vähän pähkäilyä.
- Komennot tehokkaita - varsinkin jos osaa putkittaa. Harjoitusmielessä voi miettiä vaikka listaa asennetuista paketeista aikajärjestyksessä.
- Typerä kysymys, monet teksturit osaavat laskea sanojen lukumäärän. Ammatikseen kirjoittaville tärkeä tieto. Samoin merkkien lkm.
- Hakemistorakenteeseen ei kannata koskea, mutta hyvä tietää mitä missäkin on. Nykyisillä levyillä tilaongelmaa harvemmin on. Ennen Linux asennettiin usein useammalle levylle/partiolle, mutta nykyisin siitä ei juuri hyötyä saa kotikäytössä.
Se on hyvä opetella miten päätteen saa auki ja siinä edes muutama peruskomento. Joskus voi käydä niin, että X ei käynnisty ja jäädään vain päätteen varaan. - Etc kansion alla asetukset. Tärkein fstab jossa levyliitokset. Paketinhallinta hoitaa. Käyttäjän tiedostot tallentuu kotikansioon. Siellä myös käyttäjäkohtaiset asetuket. Alkavat usein pisteellä. Usr sisältää ohjelmat. Usr/local/bin hyvä paikka paketinhallinnan ulkopuolisille ohjelmille. Dev sisältää laitteet. Run proc ja sys kernelin hallussa. Noita tutkaillaan vain jos joku laite ei tunnistettu. Käyttäjälle tärkeä usein var/log missä systeemin lokit. Var sisältää paljon väliaikaistiedostoja. Mm. paketinhallinta käyttää. Boot sisältää kernelin ja lataajan. Sbin rootin ohjelmat. Tuossa nyt tärkeimpiä
- Rust, Clang ja LLVM valtaamassa alaa. Uusimmat Firefoxit kääntyy noilla. C oikeasti hankala kieli, mutta hyvät kirjastot auttaa. Merkkijononkin lukuun löytyy valmiita kirjastoja jotka toimii. Esimerkiksi hetun lukeminen vaatii jo enemmän koodia jos halutaan tarkistaa sen oikeellisuus.
- Amarok on ollut suosikkini musiikin kuunteluun pitkään. Pidän sen tilastoista ja vastaavaa en ole löytänyt muista softista. TV:ssä Kodi näyttää TV ohjelmat ja tallenteet (vdr taustalla). Samoin muut mediat. Vuositolkulla toiminut vakaasti. Kone vaihtunut - systeemi ei. Amarokissa jo osin paljon vanhaa koodia joten joskus siitä pitää luopua. Välillä on tilastot kadonneet päivityksen yhteydessä - sqlite vaihtui mysql. Firefoxin lisäksi kai pisimpään käytetty ohjelma. DarkTable yllättävän hyvä RAW-kuvien käsittelyyn ja hallintaan. Excel ja vastaavat tietysti loistavia, mutta kotona pysyttelen niistä kaukana.
- Eikös sitä hallintaa tarvita harvoin. Jos reititin hankalassa paikassa - vaikka eteisen sulakekaapissa voi sisäverkon osoitteen sallia ja ehkä vielä myös mac-osoite tietystä koneesta, Ensimmäinen kerta tehtävä kuitenkin piuhalla. Samalla voi tarkistaa onko mahdollisesti päivityksiä saatavilla. Kannattaa myös tarkistaa ettei omista lootaa missä tietoturva-aukko
- Jossakin kohtaa se ääni pitää muuttaa digitaalisesta analogiseksi. USB-laitteessa se hyöty että tietokone häiritsee sitä vähemmän. Voi samalla sisältää laadukkaan kuulokevahvistimen. Laadukkaat kuulokkeet tarvitsevat oman vahvistimen. esim Cambridge Audio DacMagic XS USB-DAC on pieni ja sopii matkalle. Jos kotona kunnon av-vahvistin muutos tehdään sillä.
- Mitähän vaikka top kertoo kuormaksi ja muistin kulutukseksi. Kun cpu-load nousee suureksi - eli reilusti yli 10 niin kone ei välttämättä heti vastaa näppäimistöön. Jos muisti tai levytila loppuu kone hyytyy pahasti. Voit kokeilla jotain kevyttä työpöytää. Itsellä OpenBox alla kun leffoja katselen. Eipä siinä työpöytäkarkkeja tarvita. X:ää pitäisin vakaana. Nykyisissä jakeluissa voi olla Wayland tai muutakin siinä päällä. dmesg kertoo usein ongelmista. Onka jack käytössä? Entä pulse? Oletko poistanut vai käytössä myös? Äänen rajapinnat monimutkaiset. KDE:llä vielä Phonon äänipalvelin.
BSD:tä en ole käyttänyt vuosikymeneen. Sen paketinhallinta kyllä yhtä helppo kuin Linuxin. Ports toimii samoin kuin Gentoon portage. tiettyyn käyttöön tarkoitettu systeemi kannattaa rakentaa vain tarvittavista osista ja jättää ylimääräinen pois. Ardour löytyy myös siihen - Linux ei tarvitse Biossia levyn käyttöön. Vanhassa koneessa onnistuu systeemi pienellä ja datat isolla levyllä. Bios toki tarpeen kun kone käynnistetään.
- sudo scripteissä huono idea. Sen voi kiertää muokkaamalla sudoers tiedostoa. Muitakin tapoja on. Tässä tapauksessa ei järkeä. Jos on joku palvelu käynnissä niin sille voi olla aiheellista antaa suorittaa joitain rootin komentoja. Esim digiboxissa käynnistysajan kirjoitus ja koneen sammutus. Silloin sudoers tiedoston muokkaus tarpeen. Tietosuojan kannalta salasanoja ei juuri kirjoitella. Komentotulkin historiaan ym niitä voi jäädä vahingossa.
- sudo aiheuttaa ongelmia.
Pitäisin kansion /usr/bin puhtaana vain paketinhallinnan asentamia ohjelmia varten.
Käyttäjän polussa usein kotikansiossa /bin jonne käyttäjän ohjelmat asennetaan. Toinen sallittu paikka /usr/local/bin ja rootin ohjelmat /usr/local/sbin mikä oikea paikka päivitysohjelmalle.
yksinkertaistettu versio
#!/bin/bash
apt update && apt upgrade -y
suoritus kotihakemistossa (# tarkoittaa rootin oikeuksia)
#./päivitys